Aran ammattitaito

[mauri]

Re: Alpo?

Viestin lähetti Jalkamiina
Miltäpä kuulostaisi A.Suhonen maajoukkueen peräsimessä?
Toki on huomioitavaa miehen fyysinen kestävyys...???
Mies ainakin tuntisi NHL:n, sarjan, josta Arajuurella ei taida pahemmin kokemuksia olla. Rapakon takaa kun viimevuosina on pyritty hamuamaan jokainen kynnelle kykenevä pelaaja kansainvälisiin turnauksiin. Olisi mielenkiintoista nähdä poikkeaisiko Apen valinnat jotenkin nykyisistä...

Olen ollut joskus lukevani, ettei mies sen sairastelunsa jälkeen enää ryhtyisi valmentajaksi. Tämän vuoksi oli yllätys, että hän otti HIFK:n tarjouksen vastaan. Epäilen suuresti sitli, että Alpo jaksaisi ryhtyä maajoukkuevalmentajaksi; onhan se sellaista pitkänlinjan puurtamista - ja ehkä Suhonen ei siihen enää ryhdy?
"Takapiruna" hän olisi oiva eli niin sanottuna konsulttina!

 

[choose_life]

Aravirran puolesta

Kommentoin nyt viela tata ketjua. En taida muistaa aikaa milloin suomalaiset ei olisi olleet tyytymattomia maajoukkueen valmentajiin.

Jos muistellaan Lindstromin alkuaikoja niin valitus oli silloin sama, miksi tama ja miksi ei tota. Tosiasia on etta Aravirta, Lindstrom ja Westerlund toivat suomalaiseen maajoukkuekiekkoiluun voittamisen kulttuurin, joka siita aiemmin kokonaisuudessaan puuttui. Pitaa myos muistaa, etta maajoukkueen paavalmentajana Aravirta on ollut olennainen osa siina kehitystyossa, joka on synnyttanyt suomalaisen tavan pelata ja harjoitella jaakiekkoa 1995- eteenpain. Yhtenainen ja edistyksellinen pelitapa on ollut koko arvokisojen menestyksen tausta.

Jos katsotaan vaestopohjaa, harrastajamaaria yms. hyvin pian kay ilmi ettei Suomi olekaan suuri jaakiekkomaa vaan varsin pieni. Siihen nahden arvokisamenestys on ollut varsin loistava. MM voitto oli varsinainen yhteensattumien summa (NHL-lakko, suomalaisten vahainen maara NHL jailla yms.) verrattuna Naganon loistavaan suoritukseen. Useamman kerran olen nahnyt TOP 100 suomalaista urehiluhetkea, jos suomalainen urheilutoimittaja kulttuuri ei olisi niin "hiihtoniilo" keskeinen Naganon pronssi olisi VAHINTAAN top viidessa.

En naa syyta miksi juuri tama hetkella pitaa spekuloida seuraavasta maajoukkuevalmentajasta; EIKO NYT KUITENKIN OLISI TARKEAMPAA KESKITTYA KANNUSTAMAAN SUOMEN MAAJOUKKUEITA JA NAUTTIA HUIPPUJAAKIEKOSTA?

 

[Mike]

Sen hurrin hehkuttelijoille ja Arajuuren vastustajille vielä sen verran, että mites hänellä meni parit viimeiset kisat. Ei edes mitalipeleihin, vaikka toiset kisoista olivat vielä himassa - säälittävää?

Minäkään en ole Aravirta -fani, mutta kyllä hän on kohtuullisesti menestynyt vaikka ei mitään ole voittanutkaan.
Suomi on kuitenkin vain yhden ainoan maailmanmestruuden saavuttanut ja noissa Ruotsin kisoissa oli taso samaa luokkaa kun höpöhöpö eurohockey -tourilla. Selkeästi huonotasoisimmat kisat niin pitkään aikaan etten muistakaan. Ei siis NHL -ammattilaisia ollenkaan mukana koko kisoissa, sikäli mikäli moni mehuissaan moista asiaa on koskaan tullut ajatelleeksikaan.

 

[Saarinen]

Hämmästyttävää on kyllä tosiaankin se kuinka lähes kaikki tuntuvat pitävän Aravirran kolmea yhdellä maalilla hävittyä mestaruutta ehdottoman paljon huonompina suorituksina kuin Curren yhtä heikkotasoisissa kisoissa saavuttamaa ykkössijaa. Aravirran aikana Suomi on neljä kertaa (3 MM-hopeaa + Naganon pronssi) yltänyt vähintään yhtä hyvään suoritukseen kuin mitä 1995 mestaruus oli. Kummasti aika on kullannut muistot Curresta. Loppuaikoina kiekkopalstoilla velloi vähintään yhtä kova itku Curren "saunakavereista" kuin nyt Aravirran aikana.

 

[Susi Mikkolainen]

Aran aikana Suomi on oppinut nousemaan vaikeista tilanteista niin yksittäisissä peleissä kuin koko turnauksessakin. Melko säälittävää on tuo jatkuva Aran perusteeton kritisointi. Menestys puhuu puolestaan. Ja niille, jotka jostain syystä jatkavat sen virren virren veisaamista, että Suomella on aina ollut materialtaan sellainen joukkue, joka ei voi olla tuomatta mitalia, niin katsokaa niitä vastustajien kokoonpanoja. Esimerkiksi viime kevään puolivälierävastustaja USA oli liikkeellä todellisella huippujoukkueella. Suomi on pikemminkin venynyt turnauksissa kuin pelannut odotusten mukaan. Toki aina on tavoitteena kulta, mutta realisti täytyy olla ja suhteuttaa Suomen menestys materiaaliin.

Käsittämättömän tyhmää tuo monien harjoittama itkuvirsi, että SUomi ei ole voittanut Aran aikana mitään. Ja nyt kisojen kuluessa monien itkut valinnoista alkavat vaimeta Lind ja Helminen pelaavat kisoissa hyvin. Myöskin jarruketjujen kritisoijat ovat olleet hissunkissun, kun näkivät, kuinka käy, kun b-luokan pelaajat (Eloranta & Hagman) yrittävät hyökkäillä huippuja vastaan.

On se vaan ihmeellistä, että Suomi ei ole muninut veitsi kurkulla ottelussa kertaakaan. Aina on selvitty mitalipeleihin. Kuinka on käynyt sellaisten kääpiömaiden kuin Kanada, Venäjän, USAn tai Ruotsin? Ai niin, pitäähän se muistaa, että superammattilaisilla on paska asenne mm-kisoissa. Ja iso jääkin on niille hankala (kuten nähtiin USA-Suomi-pelissä). Ja kun Suomella on selvästi parempi materiaali (hehee) tai kun sillä Aralla on vain uskomatonta tuuria selänpesijöittensä kanssa.

Odotanpa mielenkiinnolla seuraavan maajoukkuekoutsin menestystä. Peruslähtökohta on, että anteeksi ei voi ainakaan antaa mitalisijojen ulkopuolelle jäämistä ja vain kulta on onnistunut suoritus.

 

[Mike]

Aivan.. kuka vielä muistaa näitä itkuja?

Pentti Matikaisen saunakavereita mm.:

Pekka Tuomisto
Arto Ruotanen
Ville Siren
Kari Eloranta
Simo Saarinen
Hannu Järvenpää
Juha Riihijärvi
Timo Peltomaa
Raimo Helminen...

Curren saunakavereita ovat olleet mm.:

Timo Jutila
Antti Törmänen
Erik Hämäläinen
Ari Sulander
Hannu Virta
Tero Lehterä
Jukka Tammi
Raimo Helminen
Janne Ojanen
Marko Kiprusoff
Jyrki Lumme
Juha Riihijärvi
Petteri Nummelin...

Arajuuren saunakavereita ovat olleet mm.:

Antti Törmänen
Raimo Helminen
Marko Kiprusoff
Petteri Nummelin
Juha Lind
A-J Niemi
Kimmo Rintanen
Ari Sulander
Jarmo Myllys
Ville Peltonen
Jyrki Lumme

+ kaikki muut jotka ovat joskus kantaneet tai tulevat joskus kantamaan jokeripaitaa + kaikki ne jotka eivät ole onnistuneet joissakin kisoissa tekemään pisteitä + kaikki ne, jotka ovat teheet joskus pahan virheen + etc.etc...

Muita huomioita:

Jokaisissa kisoissa aletaan vaatia ykkösmaalivahtia vaihtoon ensimmäisen tappion jälkeen, varsinkin jos on mennyt yksikin helppo. Vrt. Ketterer <-> Tammi <-> Myllys <-> Sulander ties kuin monta kertaa. Sulander <-> Kiprusoff <-> Toskala <-> Nurminen <-> Hurme <-> Nurminen... tämä lista tulee jatkumaan vielä pitkään, sanokaa minun sanoeen.

Voitaisiin pistää jonkinlainen veikkaus pystyyn ketkä tulevat olemaan seuraavan valmentajan saunakavereita ja siitä milloin seuraavaksi on otsikko jossa parutaan kakkosmaalivahtia ykkösmaalivahdiksi ja päinvastoin.

 

[Susi Mikkolainen]

Joo, Tikihän se oli Keenanin selänpesijöiden eliittiä ja nyt on Jokisen poika samalla paikalla. Suomalainen sauna se rulettaa.

Vai olisiko mahdollista, että valmentaja voi huomata jonkin pelaajan kyvyt ajamansa taktiikan kannalta? Ei, ei se varmaankaan ole mahdollista...

 

[Diamond]

Aran mitaliputki on kyllä hieno mutta edelleen sanon että tässä ajassa olis jo pitäny se mestaruus voittaa. Suomella on joka kisoissa aina lähes paras miehistö kasassa johtuen siitä että monet pelaa NHL-joukkueissa jotka eivät taistele pudotuspelipaikoista joten he ovat vapaita edustamaan Suomea kisoissa.

Sen sijaan Ruotsi, Tsekki, Slovakia ja Venäjä eivät ole yhtä hyvässä tilanteessa koska heidän parhaat pelaajat taistelevat kisojen aikana Stanley cupista. Kaiken lisäksi ainakin Venäläisistä yksi toisensa jälkeen kieltäytyy tulemasta kisoihin vaikka heidän kausi NHL:ssä olisikin ohi.

Jenkit ja Nikkarit saisivat aina todella hyvät joukkueet kisoihin mutta heitä ei pahemmin tunnu MM-kisoissa pelaaminen kiinnostavan. Sielläkin suuri määrä kieltäytyy koska MM-kisoja ei Pohjois-Amerikassa kovin korkealle arvosteta.

Näitä taustoja miettiessä on helppo päätellä että mestaruus olis pitäny tulla jo aikoja sitten. Kaikki muut sijat ovat pettymyksiä koska Suomella on parhaat mahdollisuudet voittaa kultaa MM-kisoissa.

Naganon olympiapronssi oli hyvä saavutus, tosin siinäkin oli hieman sitä tuuria mukana. Hieman jäi vaivaan että miten Ruotsiin peliin vaikutti silloin se tapaus Ulf Sandström. Eihän homma yhteen mieheen kaadu mutta oli se sen verran ikävä tapaus ettei se voinu olla vaikuttamatta joukkueen peliin. Vaikka silloin kävikin aika monessa muussakin asiassa vähän flaksi niin Suomi ansaitsi pronssimitalin, sanokoot muut mitä tahansa. Se on Aran valmentajakauden paras saavutus ja sille pitää antaa arvoa.

Suomella on ollu kolme valmentajaa joiden aikana on tullu menestystä. Purkka-Penan aikakaudella saatiin Kanada cupissa kolmas sija minkä mä nostan arvossaan korkeammalle kuin Naganon pronssimitalin. Curre sai paljon muutakin hyvää aikaan kuin maailmanmestaruuden. Ennen kaikkea hän sai Suomalaiset uskomaan että me voidaan menestyä ja ennen kaikkea sai meidät uskomaan itseemme. Joukkuepelaaminen ja yhteishenki paranivat Curren aikan huomattavasti. Nyt Aran aikana saamme nauttia Curren työn hedelmistä vaikka jättipottia ei vielä olla saatukaan. Joten yhteenvetona sanoisin että tahtoisin hieman uutta verta valmennukseen. Mun mielestä Aralla ei ole enää mitään annettavaa Suomen maajoukkueelle joten sais väistyä syrjään ja uusi mies kokeilemaan siipiensä kantavuutta.

Toivon kuitenkin että saan pitkän nenän ja Suomi voittais komeasti Olympiakultaa.:D

 

[Saarinen]

Diamond: Onko sinunkin mielessäsi Aravirran arvostus tosiaankin yhdestä maalista kiinni? Kolme kertaa se mestaruus on meinaan ollut siitä kiinni. Onko se tosiaan niin, että Suomi ei kertakaikkiaan olisi voinut tehdä sitä jatkoaikamaalia finaaleissa, koska Aravirta on valmentajana? Suomi on Aravirran aikana ollut kolme kertaa niin lähellä kultamitalia, ettei tuo ero mestaruuden saavuttamiseen verrattuna näy missään muualla kuin lopputaulukossa. Aravirrallahan ne kädet ja pää tietenkin ovat aina viime hetkillä jäätyneet eikä pelaajilla... Eikä yhtään huonoa tuuriakaan tietenkään ole ollut matkassa.

Mestaruusottelut eivät ole edes paineeltaan niitä kovimpia otteluita. Kuolemankamppailuja ovat nykyisten turnausten pelisysteemeissä puolivälieräottelut, joiden häviäminen lopettaa kisat siihen. Näissä kaikista tärkeimmissä otteluissa, joissa paineet ovat kovimmillaan Suomi on selviytynyt joka kerta voittajaksi Aravirran aikana. Muutenkin tasaisen hyvä menestys kertoo paljon enemmän valmentajan kyvyistä kuin yksittäinen onnistuminen, olkoonkin, että se olisi vaikka sitten se mestaruus. Minä otan ainakin mieluummin 5 mitalia ilman mestaruutta kuin 2 mestaruutta ja 3 täydellistä floppausta.

Aravirta on takuulla tehnyt lukuisia virheitä ja vääriä valintoja vuosien saatossa. En minäkään ole läheskään samaa mieltä kaikista Aravirran päätöksistä. Tämä "mutkueioovoitettumestaruutta" itku on vaan jokseenkin naurettavaa.

 

[eagle]

On se maalistakin kiinni, jos peluuttamisen kipsaus on tuota tasoa. Viime vuonna 2-0 johto kolmannen erän alussa, ja väkisin peluutta ihan ulkona ollut Berg'a, ketjut vedetään miten sattuu. Ja pelin ote annetaan Tsekeille. Ei noin voi hyvä valmentaja toimia.

Niin 95 kisat olivat paska, mutta niin nuo MM-kisat ovat vuosittain, ei yhtään sen erikoisemmat. Tämän takia täysin naurerrattavaa verrata, että hopeat, pronssit näissä kisoissa olisivat läheskään samaa tasoa kuin VOITTO 95. Siinä se ero.

Niin Naganossa tuli pronssia, hieno saavutus. Mutta Ara sekoili niissäkin kisoissa Venäjä ottelussa noin esimerkkinä. Niissä tuli pronssia Arasta huolimatta, ei hänen ansiostaan.

Suomen pitäisi MM-kisoissa jo vähitellen voittaa, jo sen takia että muilla mailla on paljon suurempi osa pelaajia NHL'ssä(siis huipulta). Niin ja Suomi tosiaan on pienimaa kiekkoilussa. En itse odotakkaan että SLC'ssa tulisi mitään. Ei tulisi vaikka olisi kuka valmentajana.

 

[martin]

On se hienoa, että Suomi on täynnä noita kotisohvavalmentajia ja vieläpa kauheita ruikuttajia.

Ehkä valinnat kannattaisi tästä eteenpäin tehdä yleisöäänestyksellä. Totta perkeleessä suomalainen sohvaperuna tietää Aravirtaa paremmin miten joukkue valitaan. Vähät jostain käsittämättömistä roolituksista. Otetaan vaan parhaat pelaajat mukaan (eniten pisteitä tehneet). Lisäksi jokaisella SM-liiga joukkueella pitäisi olla yksi kiintiöpaikka pelaajalle MM-kisoihin. Tämän pelaajan voisivat sitten joukkueen fanit äänestää...

Harvoin olen lukenut ketjua, joka on täynnä näin lapsellista ja asiantuntematonta ruikutusta.

Kannattaisiko yrittää muistaa se TOSIASIA, että Suomi on lähivuosien ehdottomasti parhaiten menestynyt maa kansan pienuuteen nähden.

Tuskin Aravirralla siihen nyt kuitenkaan mitään syytä on ollut. Pelaajat itse muistelevat ennen peliä, että miten Curre 90-luvun puolessävälissä käski pelata ja Aravirta tekee parhaansa sekoittaakseen pelaajien muistelot pelin aikana.

Paska jätkä Aravirta on. Eaglenkin muistelema finaali, jossa hävittiin vaikka johdettiin jo 2-0. Häviöhän oli täysin Aravirran syy. Ansio finaalipaikasta taas kuuluu Curren opeille, vai?

Tokihan Suomen pelaajamateriaalillakin pitäisi myös säännöllisesti pärjätä. Aravirtahan kyllä pilaa senkin valitsemalla aina väärät pelaajat, mutta mietitäänpäs että jos valittaisiinkin toisin.

Suomellahan voisi olla Salt Lake Cityssä vaikka semmoisetkin pelaajat, joilla menestyttäisiin. Eli jos Aravirta pystyisi unohtamaan ne saunakaverinsa niin joukkueesta saattaisi löytyä vaikka JANNE OJANEN, NIKO KAPANEN, ANTTI LAAKSONEN yms. Kyllä silloin esimerkiksi kanadalaiset tajuaisi heti että ei tuommoista materiaali ylivoimaa vastaan kannata edes tosissaan yrittää taistella.

Ymmärränhän minä että kitinä ja valitus kuuluu kansallisluonteeseen, mutta sitäkin voisi harrastaa mieluummin siinä lähiöbaarissa. Toisaalta näistä kitisiöistä harva pääsee varmaan edes katsomaan elokuvaa Taru sormusten herrasta, koska siinäkin on se alaikäraja.

 

[tom byron]

Viestin lähetti Susi Mikkolainen
Joo, Tikihän se oli Keenanin selänpesijöiden eliittiä ja nyt on Jokisen poika samalla paikalla. Suomalainen sauna se rulettaa.

Vai olisiko mahdollista, että valmentaja voi huomata jonkin pelaajan kyvyt ajamansa taktiikan kannalta? Ei, ei se varmaankaan ole mahdollista...

En jaksanut lukea koko viestiketjua, enkä oikein tiedä täysin mitä tarkoitat näillä selänpesujutuillasi! Mitä Jokiseen tulee, niin hän on peliaikojen ja raporttien perusteella yksi Iron- Miken luottopelaajista. Jokinen on juuri semmoinen pelaajatyyppi, mistä Mike Keenan tykkää eli hän pelaa "valmentajan näköistä kiekkoa"! Luulen, että Keenan arvostaa juuri Jokisen peräänantomuutta ja sitä kovaa taistelua! Olli tykkää taklata ja on valmis tappelemaankin oman joukkuekaverinsa puolesta! Lisäksi Keenan haluaa kaivaa varmasti Ollista sen potentiaalin ulos, mitä hänessä on. Olisihan se valmentajallekin sulka hattuun, kun joku pelaaja saadaan pelaamaan paremmin mitä hän on aikaisemmin pelannut! Miamin lehtien mm. Miami Herald mukaan Keenan on erittäin tyytyväinen Jokisen fyysiseen kuntoon ja testituloksien perusteella Olli on yksi Catsien kovakuntoisimpia pelaajia! Tässä siis jotain syitä, miksi Keenan luottaa Jokiseen! Toki Olli on pelannutkin hyvin ja on sen takiakin saanut luottoa. Vielä kun pisteitä tulisi tasaisemmin, mutta kun joukkue rämpii ei yksilöilläkään ole helppoa pisteiden valossa! Myös Hagman on nostanut arvostustaan Keenanin silmissä! Mies taklaa ja raataa pienestä koostaan huolimatta erittäin hyvin! Lisäksi maalejakin on tullut silloin tällöin ja peliaika on kasvanut huimasti sitten Keenanin alkuajoista! Hakki on valmis laittamaan kroppaa likoon ja tästä Keenan tykkää! Näyttää siis lupaavalta suomalaisten osalta!

Off topic, muuten Kai "kaira" Rautio oli yksi Pentti Matikaisen suosikkipelaajista! Penahan roudasi Raution Kärpistä Hifkiin ja sitä kautta leijoniinkiin!:o

 

[korkki]

Viestin lähetti martin

Kannattaisiko yrittää muistaa se TOSIASIA, että Suomi on lähivuosien ehdottomasti parhaiten menestynyt maa kansan pienuuteen nähden.

Tästä kohdasta olen paljonkin eri mieltä. Tsekki on meitä kaksi kertaa isompi, MUTTA on menestynyt 90-luvulla ainakin kolme kertaa meitä paremmin :)

Eikä tuo Ruotsikaan niin järin suuri ole, tosin menestystäkin tuli pääasiassa ainoastaan 90-luvun alkupuoliskolla ...

 

[eagle]

Olenko ylistänyt täällä Currea tai väittänyt että tekisin itse asiat paremmin? En. Mutta ei ole mielestäni järkevää pitää samaa miestä 10-vuotta(no sanotaan yli viittä) joukkueen peräsimessä. Tällä ajalla valmentajalle ehtii syntyä toisiin pelaajiin liiankin hyvä suhteet, jotka väkisin vaikuttavat valmentamiseen/valintoihin. Sama se jos minä olisin(tai kuka vain) yli 5-vuotta valmentamassa jonkun maan joukkuetta, niin luottaisin samaan pelaajaan johon luotin 5-vuotta sittenkin. Koska hän on se luotettava. Sama pelaaja on myös voinut tulla paremmin toimeen kanssani, kuin muut. Tämäkin vaikuttaa, koska olemme ihmisiä.

En minä ainoastaan Araa syytä häviöistä, pelaajillakin on vastuu. Vastasin vain siihen vertailuun, jossa vuoden 95 kisat olivat muka selvästi heikompi tasoiset kuin muut MM-kisat 90-luvulla. Näinhän asia ei suinkaan ollut. Samoin kirjoitin, että Suomen taso on laajentunut vuosien saatossa. Meillä löytyy euroopassa pelaavista pelaajista aika pitkälti parhaat, Tsekin, Venäjän ja Ruotsin materiaali Euroopan alueella ei ole läheskään samaa laajuutta. Tsekit&venäläiset lähtevät aikaisemmin juniorisarjoihin, opettelemaan kieltä, jne. Ja jos finaaliin saakka ollaan päästy noin hyvin, niin miksi ei olla voitettu kertaakaan? Viime vuoden kipsaus finaalissa oli vain osoitus siitä, ettei Ara mikään huippu valmentaja ole. Vaikka toisten mitalisokeus sitä tuntuu sanovan.

Ihmetyttää, että ei saisi kritisoida pelaajia/valmentajia, vaan heti vastataan "osaisitteko itse paremmin?". Enkö siis saa arvostella, jos pelaaja on taidoiltaan maailman paras, mutta vetää viinaa vaan yöt ympäriinsä ja krapulassa pelaa perseelleen, kun itse en osaa pelata paremmin?

Pelaajavalinnoissa tulee parhaiten Aran ongelmat esiin, koska niissä on selkeimmät faktat, kuitenkin monet peluutukseen liittyvät asiat ja pelitapaan(johtoasemassa varsinkin) osoittaa myös valmentajan heikkouksia.

Olisi ehkä pitänyt jättää kirjoittamatta, kun huomasin tuon viimeisen kappaleen, osoittaa vain kirjoittajan itsensä rajoittuneisuutta, jos väittää jokaista kritiikkiä olevaan henkilöä älyllisesti/iällisesti rajoittuneeksi. Ehkäpä kannattaisi arvon Martin säilyttää objektiivisuutta vähän enemmän, eikä mennä alakoulu tyylisiin kirjoituksiin.

Edit: mielestäni Curt Lindström on keskinkertainen valmentaja, mutta se vain osoittaa Aran taitoja, kun Currekin ehti kultaa ottamaan.

 

[Cobol]

Jos ihan vertaa tämän hetkisten suomalaisten valmentajien tai kiekkotyössä jossain muussa hommassa mukana olevien ex-valmentajien kansallisia ja/tai kansainvälisiä saavutuksia, nin tällainen TOP-3 lista tuli äkkiä mieleen:

1. Hannu Aravirta (ja sitten on pitkä väli...)
- - - -
2. Hannu Jortikka (ja sitten on todella PITKÄ väli...)
- - - -
3. Alpo Suhonen (varauksin)


Aravirran saavutukset ovat kiistattomat, samoin Jortikan. Suhosella ei ole Chicagosta saavutuksia juuri lainkaan, sillä sen pestin aikana Ape ei saavuttanut oikeastaan muuta kuin potkut. Sen sijaan mm. Toronton apuvalmennus sujui kohtuulisesti. Liigavalmennus taas ei. Maajoukkueeseen Apea en halua lähinnä siksi, että kun kerran sen tehtävän petturimaisesti jätti juuri ennen kisoja, ei tarvitse uudelleen yrittääkään.

Miettikääpä ihan ilman laseja sitä, että ketkä Suomessa ovat hyviä ja tasokkaita valmentajia. Ei meinaan tahdo tulla oikein nimiä mieleen. Onhan meillä Tammista ja Pietilää, Summasta ja Westerlundia, mutta eivät nämä hemmot ole saavuttaneet omalla valmennuksellaan ainakaan vielä yhtään mitään.

Tasoa putoaa rajusti tuon kärjen takana.

Ai niin, onhan Tamminen saavuttanut sentään. Se on saanut potkut jo lähes 10 kertaa -;)

 

[TM]

Viestin lähetti cobol
Jos ihan vertaa tämän hetkisten suomalaisten valmentajien tai kiekkotyössä jossain muussa hommassa mukana olevien ex-valmentajien kansallisia ja/tai kansainvälisiä saavutuksia, nin tällainen TOP-3 lista tuli äkkiä mieleen:

1. Hannu Aravirta (ja sitten on pitkä väli...)
- - - -
2. Hannu Jortikka (ja sitten on todella PITKÄ väli...)
- - - -
3. Alpo Suhonen (varauksin)

Hannu Kapasen unohdit. Nuorten maailmanmestaruus on aika kova saavutus.

 

[Cobol]

Viestin lähetti TM
Hannu Kapasen unohdit. Nuorten maailmanmestaruus on aika kova saavutus.

Kyllä se Nuorten MM meni mun lapuissa joukkueen (Hagman, Jokinen, Somevuori jne.) ja kotikentän piikkiin, ei mun arvion mukaan juurikaan Kapasen. Seuratasolla Kapanen on epäonnistunut valitettavasti lähes aina. Muita saavutuksia hänellä ei olekaan.

Pohdin kyllä Kapasta ja montaa muuta, mutta ei heillä vaan oikein ole todellisia saavutuksia...

 

[eagle]

Niin kuinkas moni aktiivi valmentaja on päässyt valmentamaan maajoukkuetta? Ei kovinkaan moni. Väitän, että esim. Jortikka olisi voittanut jo mestaruuden maajoukkueessa. Nykyisin materiaali on sen verran hyvä juuri MM-kisoihin, että kyllä hyvä valmentaja(Jortikka) olisi mestaruuden ottanut. Ara on saanut koittaa MM-kisoissakin kultaa jo 6-vuotta, eiköhän ala riittämään...

Edelleen väitän, että jos ei ole täydellinen midas tai vaikka olisikin, niin 5-vuotta on ehdoton maksimi maajoukkueen peräsimessä.

Itse laitan Naganon pronssin(muuta merkittävää Ara ei ole saavuttanutkaan maajoukkueessa) Sakun&Teemun piikkiin. Arasta huolimatta kisat onnistuivat hyvin.

 

[Jet-Ace]

Mitenkään väheksymättä Aravirran saavutuksia, niin hän on kyllä ollut myös oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Silti, yhdessä Jortikan kanssa valovuoden muita edellä.

80-luvun Tapparan dynastiasta luulisi myös nousevan joku (Numminen? Korpi?) tähän merkittävien valmentajien joukkoon? Miten tamperelaiset asia on?

 

[mauri]

Joku tuli ihmetelleeksi...

...että miksi nyt kesken Olympialaisia pitää miettiä päävalmentajavaihtoa. Viestiketjun aloittajana totean, että tämä on mainio kanava purkaa patoumia ja päästä kehumaan miestä. Siksi toisekseen; miksei mitä vaan voi spekuloida milloin vaan? Joka tapauksessa tulin itse tuossa miettineeksi, että eihän maajoukkueen päävalmentajan "jopi" mikään eläkevirka - joten vaihdos lähivuosina voi tehdä ihan hyvää. Muutkin voivat saada tulosta aikaiseksi. Kapasen Hannun nostaminen vaihtoehdoksi ei liene huonoin ajatus...

 

[eagle]

Kyllähän Rane tuohon kuuluisi... muutamat mestaruudet. Maajoukkueen tason nostaminen, kovin rajallisilla resursseilla.

 

[werther]

Viestin lähetti cobol
Jos ihan vertaa tämän hetkisten suomalaisten valmentajien tai kiekkotyössä jossain muussa hommassa mukana olevien ex-valmentajien kansallisia ja/tai kansainvälisiä saavutuksia, nin tällainen TOP-3 lista tuli äkkiä mieleen:

1. Hannu Aravirta (ja sitten on pitkä väli...)
- - - -
2. Hannu Jortikka (ja sitten on todella PITKÄ väli...)
- - - -
3. Alpo Suhonen (varauksin)

Itse heittäisin kyllä listalle myös Pentti Matikaisen. Perusteluna Suomen ensimmäinen olympiamitali -88, ensimmäinen MM-mitali -92 ja Canada Cupin välieräpaikka -91. Ollaanpa Matikaisesta muuten mitä mieltä tahansa , niin ei hän maajoukkuevalmentajana todellakaan ollut mikään turha mies.

 

[Cobol]

Viestin lähetti eagle
Kyllähän Rane tuohon kuuluisi... muutamat mestaruudet. Maajoukkueen tason nostaminen, kovin rajallisilla resursseilla.

Joo, Tampereen Tihonov on vähintään TOP-5 listassa. Ellei sitten Apen tilalle TOP-3 joukkoon. Olin muuten takavuosina tekemässä Korvesta juttua kun Tappara pelasi muistaakseni Moskovassa ZSKA:ta vastaan jossain Euroopan Cupissa. Kun tilaa oli toimittajille oli hallissa vähän, minäkin olin lopulta Tapparan pelaaja-aitiossa ja seurasin siitä sitten Korven Ranen työskentelyä. Silmät vaan paloivat Ranella kun se huusi "ajakaa sisään, syvemmälle..." Taisivat kuitenkin parilla maalilla hävitä sen pelin.

 

[Cobol]

Viestin lähetti werther

Itse heittäisin kyllä listalle myös Pentti Matikaisen. Perusteluna Suomen ensimmäinen olympiamitali -88, ensimmäinen MM-mitali -92 ja Canada Cupin välieräpaikka -91. Ollaanpa Matikaisesta muuten mitä mieltä tahansa , niin ei hän maajoukkuevalmentajana todellakaan ollut mikään turha mies.

Samaa mieltä siitä, että Matikaisen saavutukset valmentajana isommissa peleissä ovat aika kovaa luokkaa. Ja ainakaan ensimmäinen MM-mitali ei tullut edes parhaalla mahdollisella joukkueella...


Näin saataisiin sitten TOP-5 kasaan:

1. Aravirta
2. Jortikka
3. Korpi
3. Matikainen
3. Suhonen

Ainoa jonka voisi tiputtaa on kai Ape?

 

[eagle]

Niin, Apen saavutukset ovat oikeastaan yhden kortin varassa. NHL, siinä Ape on edellä, mutta en tiedä kuinka hyvä hän on kokonaisvaltaisesti valmentajana. Fiksu mies toki, hyvä harjoituttaja ja hyvä motivoimaan. Mitä tulee muihin osa-alueisiin, en olisikaan niin varma taidoista.

Itse laskisin Ranen, Jortikan ja Aran saavutukset muiden edelle. Enkä alkaisi arvioimaan saavutuksia toisiaan vastaan. Eri aikakausi, eri joukkueet, eri resurssit. Kovia valmentajia kaikki.