hammer lynx
Jäsen
Tämähän on loistava idea. Lisäksi nuo ovat pääsääntöisesti tuontitavaraa, joten suomalainen teollisuus ei kärsisi. Lisäksi laittaisin veron Kiinasta tulevaan nettikauppaan. Logistisesti typerää ja saastuttaa todella paljon.
Tämähän on loistava idea. Lisäksi nuo ovat pääsääntöisesti tuontitavaraa, joten suomalainen teollisuus ei kärsisi. Lisäksi laittaisin veron Kiinasta tulevaan nettikauppaan. Logistisesti typerää ja saastuttaa todella paljon.Kun verotuksesta puhutaan niin miksei hallitus iske kiinni ns."luksus-kulutustavaroihin"? Hyodykkeisiin jota kukaan ei TARVITSE mutta käyttää.
Esim:
Kosmetiikka (meikit, hajusteet, hiusvärit jne)
Viihde-elektroniikka kuten älypuhelimet, televisiot, IT-laitteet, HiFi-laitteet jne)
Brändi-vaatteet ja kengät.
Sieltä irtoisi ropo toisineen jos kulutus-yhteiskunnan pyhiä lehmiä alettaisiin suomimaan.
Vaatteissa ja elektroniikassa rajoittaa veron esim tietyn hintaluokan ylittäviin tuottesiin, älypuhelimissa vaikka kaikkiin yli 400e maksaviin jne.
Loppuis raharikkaiden materialla leveily tai valtio rikastuisi. Olis ainaki hyvin vasemmistolainen kateusvero
Kilometrikorvauksen tulisi korvata oman auton käytöstä aiheutuvat kulut. Ei auton omistamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia, koska oletus on se, että työntekijä ei hanki autoa siksi, että työnantaja vaatii. Nykymallissa ihan selvästi ylikompensoidaan autoilun muuttuvia kustannuksia ja paljon ajaville kaupparatsuille ynnä muille tuo muodostaa aidosti merkittävän verottoman palkan.Tuo kilometrikorvaus ei loppuen lopuksi ole niin hyvä, kuin pelkkien polttoainekulujen perusteella voisi arvioida. Varsinkin jos oma auto on kohtuullisen arvokas, kilometrikorvaus ei ole häävi. Toki autoilun kustannuksia voi laskea niin monella eri kaavalla, että erilaisia tuloksia väkisinkin saa.
No pitääkö tässä mainita EU? Suomi tuskin voi itsekseen tuollaista päättää. Sitten kun ollaan EU:n alueella niin varmaan monet alkaisivat ostamaan tuotteensa nettikaupasta jostain muusta maasta. Niin ja onhan tuossa lauttamatkan päässä kaksi maata joista sitä tavaraa saisi ostettua.Tämähän on loistava idea. Lisäksi nuo ovat pääsääntöisesti tuontitavaraa, joten suomalainen teollisuus ei kärsisi. Lisäksi laittaisin veron Kiinasta tulevaan nettikauppaan. Logistisesti typerää ja saastuttaa todella paljon.
No sama tilannehan on ihan kaikissa vähennyksissä jotain tulonhankkimiskulun automaattista osaa lukuunottamatta, eli totta kai tuossa valtio tukee projektiasi verovaroin. Vai eikö liiton jäsenyyttäkään tueta verovaroin, kun jäsenmaksut liikkuu ihan eri suuntaan? Itse pidän kyllä kotitalousvähennystä hyvänä ja työtä/työllisyyttä lisäävänä. Olisi voinut mieluummin omavastuuosuutta alentaa, jotta pienemmilläkin projekteilla pääsisi hyötymään.En tiedä hoetko ihan takoituksella tätä "valtio maksaa", mutta valtio ei kyllä maksanut mitään raha liikui ihan toiseen suuntaan, että missä on se maksu.
Ainakin vaatteiden osalta on vain hyvä, että ostaa lähialueilla tuotettuja laadukkaampia vaatteita vaikka kalliita ovatkin. Jos jotakin pitäisi verottaa niin halpaa pikamuotia jonka hiilijalanjälki on aivan järkyttävä.Kun verotuksesta puhutaan niin miksei hallitus iske kiinni ns."luksus-kulutustavaroihin"? Hyodykkeisiin jota kukaan ei TARVITSE mutta käyttää.
Esim:
Kosmetiikka (meikit, hajusteet, hiusvärit jne)
Viihde-elektroniikka kuten älypuhelimet, televisiot, IT-laitteet, HiFi-laitteet jne)
Brändi-vaatteet ja kengät.
Sieltä irtoisi ropo toisineen jos kulutus-yhteiskunnan pyhiä lehmiä alettaisiin suomimaan.
Vaatteissa ja elektroniikassa rajoittaa veron esim tietyn hintaluokan ylittäviin tuottesiin, älypuhelimissa vaikka kaikkiin yli 400e maksaviin jne.
Loppuis raharikkaiden materialla leveily tai valtio rikastuisi. Olis ainaki hyvin vasemmistolainen kateusvero
Kyse ei ollut siitä, että tukeeko valtio työllistämistä vaan siitä että maksaako se siitä. Valtio ei maksa kenellekään sitä, että tämä kuuluu liitoon.Vai eikö liiton jäsenyyttäkään tueta verovaroin, kun jäsenmaksut liikkuu ihan eri suuntaan?
Kilometrikorvauksen tulisi korvata oman auton käytöstä aiheutuvat kulut. Ei auton omistamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia, koska oletus on se, että työntekijä ei hanki autoa siksi, että työnantaja vaatii. Nykymallissa ihan selvästi ylikompensoidaan autoilun muuttuvia kustannuksia ja paljon ajaville kaupparatsuille ynnä muille tuo muodostaa aidosti merkittävän verottoman palkan.
Sinällään kilometrikorvauksia työnantaja saa maksaa työntekijälle niin paljon kuin lystää, mutta verovapaana noita korvauksia ei pitäisi maksaa sen enempää kuin länsinaapurissa tehdään.
Kaikkien tuotteiden osalta, käyttöikä ratkaisee todella paljon, kaikelle "kertakäyttöiselle" pitäisi olla peruste. Tekniikka ja materiaalit mahdollistaisivat ns. ikuisten käyttötavaroiden tekemisen. Eikä siten etteivät esim. erään kodinkoneketjun ilmaiset pyörät kelpaa huoltoon.Ainakin vaatteiden osalta on vain hyvä, että ostaa lähialueilla tuotettuja laadukkaampia vaatteita vaikka kalliita ovatkin. Jos jotakin pitäisi verottaa niin halpaa pikamuotia jonka hiilijalanjälki on aivan järkyttävä.
Kohta joku tulee kertomaan sinulle, että olet väärässä, koska ruotsin opiskelu ei ole mistään muusta pois. Pakkoruotsin puolustajat laittavat ikiliikkujan taas käyntiin.Huomasin iltapaskasta, että pakkoruotsia ollaan tuomassa takaisin ylioppilaskirjoituksiin. On siis poistettu pakollisista aineista 2005. Perusteina yleinen ruotsin kielen huonominen jne jne.
Omasta mielestä tämä on ihan katastrofaalisen tyhmä päätös. Omalla kohdalla olisi ruotsi kyllä lamauttanut omat kirjoitukset pahasti, sillä pääsin juuri ja juuri luikerrellen ruotsin kursseista läpi ja abivuonna latasin kaikki paukut kirjoittamiini aineisiin --> papereilla sisään yliopistoon. Tuossa sekasorrossa kun pitäisi rykiä vielä ruotsikin läpi, niin olisi muut aineet kärsineet aika lailla (monella jää todennäköisesti yksi kiinnostavampi aine kirjoittamatta). Virkamiesruotsi meni myöhemmin heittämällä läpi kun olin vihdoin oppinut opiskelemaan ja hallinnoimaan ajankäyttöä hieman paremmin yliopistossa, hurjana vedin vielä hyvät taidot suullisesta kokeesta (tunteikas presentaatio Björn Borgin alusvaatemallistosta). Nyt osaan lukea ihan kelvollisesti ruotsia ja Ylen (suomen)ruotsinkielisten kanavia ymmärrän ainakin 60% tasolla. Eipä sillä, että ruotsia tarvitsisin yhtään mihinkään, mutta siskon puolelta on sukuun liittynyt suomenruotsalaista jengiä, niin yritän vähän skarpata.
Harmittaa todella paljon tulevien lukiolaisten puolesta ja harmillista kyllä, tämä iskenee koviten poikiin joilla on muutenkin altavastaaja-asema koulussa ja ylppäreissä tyttöjä vastaan. Tämä taas heijastuu korkeakouluhakuun, mikä tapahtuu jatkossa enemmän ylppäreiden perusteella.
Eli kilometrikohtaisesti jyvitetyt autoilun todelliset kustannukset eivät käy, koska oletuksena työntekijä ei hanki autoa siksi, että työnantaja vaatii. Kumma, että työajosta ei aiheudu auton luontaista kulumista, rahoituskustannuksia tai lisääntynyttä arvon alenemaa. Esittämässäsi ajatuksessa ei oteta lainkaan huomioon sitä, että työajon määrä ja luonne voi ja yleensä vaikuttaa auton valintaan aiheuttaen lisääntyneitä rahoituskustannuksia. Olisi helppo keksiä esimerkki, missä perhe pärjäisi yhdellä autolla, mutta toisen aikuisen työn luonteen muuttuessa ns. kaupparatsuhommiksi, auton tarve kasvaa kahdeksi. Eikö tällöin työntekijä ole hankkinut auton, koska "työnantaja vaatii".Kilometrikorvauksen tulisi korvata oman auton käytöstä aiheutuvat kulut. Ei auton omistamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia, koska oletus on se, että työntekijä ei hanki autoa siksi, että työnantaja vaatii. Nykymallissa ihan selvästi ylikompensoidaan autoilun muuttuvia kustannuksia ja paljon ajaville kaupparatsuille ynnä muille tuo muodostaa aidosti merkittävän verottoman palkan.
Kilometrikorvauksen tulisi korvata oman auton käytöstä aiheutuvat kulut. Ei auton omistamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia, koska oletus on se, että työntekijä ei hanki autoa siksi, että työnantaja vaatii. Nykymallissa ihan selvästi ylikompensoidaan autoilun muuttuvia kustannuksia ja paljon ajaville kaupparatsuille ynnä muille tuo muodostaa aidosti merkittävän verottoman palkan.
Sinällään kilometrikorvauksia työnantaja saa maksaa työntekijälle niin paljon kuin lystää, mutta verovapaana noita korvauksia ei pitäisi maksaa sen enempää kuin länsinaapurissa tehdään.
Nykyinen korvaustaso on ihmeellinen kompromissi, joka ei vastaa todellisia kustannuksia mitenkään. Jos halutaan korvata autoilun muuttuvat kustannukset, korvauksen suuruus tulisi olla selvästi nykyistä pienempi. Jos halutaan korvata myös kiinteitä auton omistamiseen liittyviä kustannuksia, pitäisi mallin olla sen kaltainen, että jokainen työajoja omalla autollaan tekevä voi saada ensin auton omistamisen kuluja kattavan kiinteän verottoman korvauksen, riippumatta siitä, kertyykö työajoja 1000 kilometriä vai 50000 kilometriä vuodessa. Ja sitten kilometrit korvataan erikseen huomatravasti nykyistä pienemmällä taksalla.Itseasiassa minä en ole samaa mieltä, eikä ole kilometrikorvauksen luojatkaan. Kilometrikorvauksen pitäisi juurikin koskettaa kaikkeen omistamiseen huollon ja jopa arvonalenemisen väliltä, sillä siitähän tuossa korvauksessa on kyse. Etenkin silloin, kun työnantaja ei pysty työautoa(työautoja) työntekijöilleen hommaamaan, mutta vaikkapa tavaraa on kuletettava mukana aika paljon. Onko se korvaus sitten oikea ja sopiiko yksi korvausmalli jokaiseen tilanteeseen? Ei sovi. Joissain hommissa se auto menee pilalle muuta käyttöä ajatellen. Niissä tapauksissa pitäisi olla vieläkin kovempi korvaus ja minusta jopa takstityylinen verovähennys. Mutta tuota käytettäisiin väärin ihan takuuvarmasti niin railakkaasti, että turha edes haaveilla. Jotkut tosiaan ovat laskeneet, että joku 20-30 senttiä olisi todellisempi korvaus, joskin rohkenen epäillä kilometrikorvauksen poistamisen johtavan toisenlaisiin ongelmiin.
Verovapauteen on hyvä peruste yhteiskunnan kannalta. Työn tekemisen kustannukset pysyvät alempina, kun tästä välistä ei oteta veroja.
Tuo pakkoruotsi on aivan naurettava päätös. Fakta on se ettei ruotsin kieltä tarvitse nykymaailmassa. Kommunikointi onnistuu joko suomeksi tai englanniksi.
Nimim: 10v asiakaspalvelualalla enkä ole koskaan ruotsia tarvinnut
Nykyinen korvaustaso on ihmeellinen kompromissi, joka ei vastaa todellisia kustannuksia mitenkään. Jos halutaan korvata autoilun muuttuvat kustannukset, korvauksen suuruus tulisi olla selvästi nykyistä pienempi. Jos halutaan korvata myös kiinteitä auton omistamiseen liittyviä kustannuksia, pitäisi mallin olla sen kaltainen, että jokainen työajoja omalla autollaan tekevä voi saada ensin auton omistamisen kuluja kattavan kiinteän verottoman korvauksen, riippumatta siitä, kertyykö työajoja 1000 kilometriä vai 50000 kilometriä vuodessa. Ja sitten kilometrit korvataan erikseen huomatravasti nykyistä pienemmällä taksalla.
Ja nythän tilanne on ihan ihmeellinen, kun valtio laskee autoilun kustannuksia ihan eri tavalla eri kohderyhmille. Työajojen veroton kilometrikorvaustaso 43 snt per kilometri, mutta esimerkiksi työttömien työhaastattelumatkoista maksetaan vain 21 snt per kilometri. Ja työmatkojen osalta verotuksessa voi vähentää 25 snt per kilometri. Eihän tuossa ole mitään loogisuutta tai oikeudenmukaisuutta, että valtio tulkitsee autoilun kustannuksia ihan eri tavalla. Ilmeisesti nykyinen tulkinta on se, että työajot omalla autolla ovat parempaa eikun siis erilaista autoilua.
Tässä laskelmassa ilmeisesti ei oteta huomioon sitä, että miljonäärillä maalausurakkaan menisi koko kesä kirvesmiehen kuukauteen verrattuna?Tuo satatonnia vuodessa tienaava lähes miljonääri voittaa siis 1600€ kuussa nettona siinä, että ottaa kuukauden vapaata töistään ja maalaa talonsa itse versus että palkkaa työttömän kirvesmiehen hommaan.
Joku ei nyt oikein taida ymmärtää työajon ja työmatkan eroa tai sitten joku vaan taas uittaa rapalaa.
Pakkoruotsin nykyinen tarkoitus on tarjota tietylle väestönosalle omat palvelut, omat koulutuskanavat (joihin pääsee verrokkeja helpommin) ja omat työllistymismahdollisuudet. RKP suostuu mihin vain, kunhan noista pidetään kiinni.Joo ja jos joku sitä tarvitsee niin voi kyllä ihan rauhassa opiskella.
Tein isolle pörssiyhtiölle vastikään uuden autoetupolitiikan ja voin taata, että jokainen kulusentti tuli laskettua. On päivänselvää, että kilometrikorvaus on päivärahan ohella monelle tärkeä osa palkkausta ja siksi merkittävä asia.