Tuoreet kommentit Ducks - Wild pelistä juuri tulleena. Olin katsomassa paikan päällä Jatkoajan VilleSeinan kanssa ja hänen mukanaan tulleiden kolmen muun ei-jatkoaikalaisen suomalaisen kanssa.
Lämmittelyt jäivät minulta tällä kertaa katsomatta, koska perjantai-illan ruuhka Los Angelesissa on aika toivoton. No, peli lähti kuitenkin Duckseilta hyvin käyntiin, ja ykkösketju oli ihan pitelemätön, pyöritti peliä miten tahtoo Wildin päädyssä. Eikä kauan tarvinnut odottaa kun nykyinen syöttöruisku Perry vippasi kiekon maalin kulmalle ehtineelle Getzlafille, jolla oli helpohko työ sutia kiekko verkkoon. Muutaman vaarallisen näköisen paikan Minnesota loi, mutta Hiller oli vireessä maalillaan. Erän puolivälin paikkeilla Teemu sai sitten kiekon keskialueella ja sooloili läpi Wildin puolustuksen ja yhtäkkiä ranne kääntyi ja samalla heilahti verkko Minnesotan maalia vartioineen Darcy Kuemperin takana (enpä ole seurannut koko Suomen Minnesotaa tarpeeksi, että tietäisin Kuemperista mitään). Erän lopussa, kuten Jatkoajan jutussa todetaan, Beleskey intoutui hanskaamaan...krrrrooh..pyyyyh...ai niin, mistäs kirjoitinkaan. Niin juu, hanskausjäähyt (5 min) jatkuivat toiseen erään ja sekoittivat vähän ketjukoostumuksia. Beleskey oli pelannut kakkosessa Teemun ja Bobbyn seurassa (oi miksi?).
Toinen erä alkoi sitten vähän pelailun merkeissä ja sitä lähes koko erä olikin. Ankoilla oli suurin nälkä tyydytetty, mutta erän puolenvälin paikkeilla moittimani Beleskey runttasi irtokiekon maalin edestä verkkoon. 3-0. Ankat ilmeisesti luulivat, että peli on ohi. Ykkösketju alkoi hävitä kuvasta lähes kokonaan, ainoastaan Palmieri jaksoi luistella.
Kolmannen erän alku meni sitten ohi miesten huoneessa luritellessa, ja tietenkin Wild heitti siinä heti kaapin. Yleisön huokauksesta kuulin, mitä oli tapahtunut (tai huokailiko joku siellä pytyllä...). No, koko kolmas erä oli sitten väsynyttä kiekkoilua Duckseilta. Mitä pidemmälle mentiin, sitä enemmän Minnesota kävi päälle, ja Setoguchi tykitti ansaitun kavennusmaalin. Olin jo varma, että Wild saa ansaitun tasoituksensa lopussa, kun MVP Beauchemin otti vielä jäähyn. Mutta niin vain kestettiin ja Ankkalinnassa soivat sumutorvet pelin loputtua Ducksin voiton merkiksi.
Muutamia huomioita pelaajista. Etem oli energinen, ja nauratti, kun katsoi Etemin menoa täydessä vauhdissa haarat levällään kuin harakka luistellen. Sitä se inline-rullilla luistelu teettää. Lydman oli hidas mutta kankea ja ehkä kömpelökin. Mielestäni Fowler ja Sbisa pelasivat nätisti yhteen, siitä voisi tulla hyväkin pakkipari, jos Bruce antaa heidän pelata yhdessä. Kolmosessa Winnik oli mielestäni näkymätön. Hän on vajonnut nyt sille tasolle, jota ennen kautta odotinkin, ja pisteet ovat muisto vain. Sakukaan ei enää liiku kuin suihkukone. Ja Lovejoy on kuin Sheldon Brookbankin toinen tuleminen, peruspakkien aatelistoa. Hilleriin ei minulla ole vieläkään täyttä luottamusta, vilkuilee välillä taakseen eikä tiedä missä kiekko on. Ja näitä perus-Ankka juttuja nähtiin taas, kiekko puolustajalla oman maalin takana ja sieltä joku järjettömän pitkä avaus, joka päätyy parin pompun kautta vastustajalle. Miten olisi lyhyet syötöt?
Pelin jälkeen koetti sitten jännä aika, kun menimme hissillä pukuhuonetasolle, jonne olin saanut kihlattuni avulla järkättyä passit (kihlattuni on sukua Ankkojen varusteapulaisen vaimolle). Jeff (varustekaveri, suomalaista sukua hänkin, Tyni sukunimeltään) järjesti meidät sitten pukukoppikierrokselle. Siinä käytävällä törmättiin Sakuun ja Mikkoon, jotka olivat juttelemassa. Taidettiin keskeyttää heidän tarinatuokionsa. Ei muuta kuin kättelemään ja juttelemaan heidän kanssaan. Ensimmäinen tapaaminen suosikkipelaajani #11 kanssa, jee! Mukava kaveri ja puhuu samaa Turun kieltä kuin minä, joten ymmärsimmekin toisiamme. Itärajan porukalla taisi olla vaikeampaa. Koko Suomen Mikkekin (ei pelannut) oli kuulemma siinä vieressä, pojat kertoivat, mutta minä en huomannut. On vissiin niin pieni. Tai paremminkin: kuka Mikke? Pojat saivat Getzlafilta nimmarin, taitaa olla VilleSeinan suosikkipelaaja. Sitten pukuhuoneen käytävillä Perry vilautteli suihkusta tullessaan, Etem tervehti ja muitakin pelaajia siinä pyöri ympärillä. Pääsimme sitten pukukoppiin, jossa pojat ottivat kuvia Teemun ja Sakun paikkojen ja nimien edessä. Lydde tuli siihen sitten juttelemaan kanssamme. Samoin Bobby Ryan käveli vierestä, joten ei kun juttelemaan, kuvia ottamaan ja nimmaria pyytämään. On kyllä mukava kaveri tuo Bobby. Sbisa oli tyylikkäänä kuten italialaisen (vaikka muka sveitsiläinen onkin) tuleekin olla puvussaan. Palmieri, Beauchemin, Fasth ja Lovejoy bongattiin myös siellä pukukoppitasolla, mutta ei juteltu heidän kanssaan. Beaucheminin nokka muuten kilpailee maailman komeimman kotkan kanssa tasaveroisesti. Fowleria en minä ainakaan nähnyt, enkä Hilleriä. Hiller nyt onkin vissiin aika pelokas, kihlattuni hänet kerran pelästytti. Maroon käveli ohi monta kertaa, mutta sen verran synkän näköinen kaveri, etten uskaltanut jutella hänen kanssaan. Maroon muuten hanskasi pelissäkin. Lopussa Saku tuli vielä juttelemaan turkua, ja sitten pitkän odottamisen jälkeen suihkupoika Teemu tuli luoksemme juttelemaan, kuvattavaksi ja nimmareita jakamaan. Teemun kommentista ja olemuksesta jäi vähän sellainen kuva, kuten minulla muutenkin on tällä kaudella ollut, että "one more year" ehkä jää haaveeksi. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, kun kyseessä on kaikkien aikojen paras suomalaiskiekkoilija. Annoin poikien jutella Teemun kanssa, kun me ollaan jo "vanhoja tuttuja". Lopussa Bruce Boudreau käveli vielä pari kertaa ohi ja lopuksi toivotti meille hyvää yötä. Että sellaisia kuulumisia ja terveisiä Ankkalinnasta kaikille Jatkoajan Ducksien faneille Suomessa.
