Ylivoimaisesti ottelun paras pelaaja oli Getzlaf. Jatkuvasti rakensi hyökkäyksiä todella hienoilla lyhyillä siirroilla ja siinä missä muila oli hirveä kiire paineen alla niin kylmän viileästi Getzlaf vain rauhoitti tilanteen.
Tartun nyt vaikka tähän. Edellisessä Nääsvillessä käydyssä pelissä Ankat olivat täydessä "rauhallisuuden" transsissa, varsinkin ekan erän, eikä loppusekunneillakaan paljon puristusta tai desperaatiota näkynyt. Carlylekin valitti, että "they came out flat" eli kovin oli vaisua ja tunteetonta Ankkojen peli ja yrityksen puutetta. Tätä ei voi enää oikein valmentajan syyksi laittaa, kun mies penkin takana vaihtui tälle kaudelle, mutta samaa rauhallista meininkiä on Ankoilta nähty edellisvuosinakin, ja viime kauden päätteeksi GM Murray avautuikin ja haukkui pelaajansa yrityksen ja tunteen puuttumisesta täysin lyttyyn. Tällä kaudella ja näissä pleijareissa on pelailtu vähän paremmin ehkä, mutta vieläkin sieltä paistaa sellainen "älä hätäile missään tilanteessa, vaikka vihulainen käy armotta päälle, siirtele kiekkoa vaan rauhallisesti viereen ja maalin eteen jne.". Jotenkin vaan tuntuu, että se on Getzlaf, joka on näin käskyttänyt joukkoaan. Toki tämä on aivan omaa arvailuani.
Minä haluaisin nähdä joukkueen, joka luistelee ja yrittää sata lasissa ensimmäisestä sekunnista viimeiseen. Jos tulee väsy ja noutaja ja tappio, niin olkoon niin, mutta kaikki on ainakin annettu kaukaloon ja mitään jossiteltavaa ei sitten jää. Nämä "siirretään tässä nyt kiekkoa rauhassa vieruskaverille, ei paniikkia" pelityylit eivät oikein viehätä. Kiekonpurkamiset omalta alueelta painostuksessa usein jäävät "suutareiksi" ja kiekkoa ei saada pois omalta alueelta, kun sitä ei apinan raivolla ja tahdolla ulos pureta, kunhan nyt vähän rauhassa tökätään sinnepäin.
Sanon senkin uhalla, että tulee kirkuen huutoa täällä, että Bieksa oli aika hyvä eilen. Huomasi, että on paljon kokeneempi äijä liikenteessä kuin Theodore, vaikka siinä yhdessä kohtaa Forsberg karkuun pääsikin ja melkein tuikkasi kiekon Gibsonin ohi. Samoin nuo Montourin tehottomat ylösnousut ärsyttävät. Kaveri ei taida saada kiekkoa maaliin mistään tilanteesta. Taitaa olla tulossa samanlainen puolustuspään peruspakki kuin mitä Vatasesta on tehty Duckseissa.
Ja olen yllä olevien kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että Perry on todella inhottava pelityyliltään. Muutenkin tuntuu aika ajaneen Perryn ohi, ja tuolla vauhdin puutteella ei ole enää oikein mitään annettavaa NHL-tasolla, vaikka näitä maaleja vielä onkin muutaman onnistunut tekemään. Ja lopuksi vielä, Nick Richietä olen vihdoin viimein oppimassa arvostamaan laukauksensa takia.
