GAME 7 - 30.5.2015 Chicago @ Anaheim: 5–3
Oman hyvinvoinnin kannalta lienee hyvä juttu, että tästä seiskapelistä ei tullut ihan yhtä tiukkaa klassikkoa kuin viime vuoden seiskapelistä Kingsiä vastaan. Samalla toivon, että kolmannen peräkkäisen seiskapeliin päättyneen kauden sulatteleminen ei ole liian katkera pala Ducks-kannattajille. Todella kova joukkue joutuu nyt siirtymään toisella erätauolla näytettyjen lainelautojen pariin. Se on tämän lajin raaka luonne, kun kovia joukkueita pudotetaan yksi kerrallaan pois ennen kannun nostamista. Honda Centerin oranssille yleisömerelle on kuitenkin helppo povata voittoja nähtäväksi tulevinakin keväinä. En näe mitään syytä, miksi Ducks ei voisi pelata ensi vuonnakin vastaavaa pitkää kevättä. Pitäisin sitä jopa todennäköisempänä kuin Hawksin kohdalla.
Ducks
19 Maroon - 15 Getzlaf - 10 Perry
39 Beleskey - 17 Kesler - 33 Silfverberg
7 Cogliano - 44 Thompson - 46 Sekac
14 Fleischmann - 67 Rakell - 21 Palmieri
47 Lindholm (19:03) - 23 Beauchemin (24:13)
4 Fowler (19:53) - 24 Despres (20:09)
3 Stoner (17:42) - 45 Vatanen (19:53)
31 Andersen 21/26 - 80,8%
(36 Gibson)
Blackhawks
20 Saad - 19 Toews - 88 Kane
29 Bickell - 91 Richards - 81 Hossa
10 Sharp - 80 Vermette - 86 Teräväinen
11 Desjardins - 16 Krüger - 65 Shaw
2 Keith (27:51) - 4 Hjalmarsson (26:45)
27 Oduya (23:53) - 7 Seabrook (25:24)
26 Cumiskey (08:31) -
kiertävä
kiertävä - Rundblad (05:35)
Cumiskey ja Rundblad pelasivat yhdessä vain 0:09.
50 Crawford 35/38 - 92,1%
(33 Darling)
Peluutukset tasakentällisin
Toews - Getzlaf (08:28), Kesler (03:17)
Richards - Thompson (04:44), Kesler (03:09)
Vermette - Rakell (5:60), Kesler (03:06)
Krüger - Kesler (05:52), Getzlaf (02:37)
Lisää tilastoja War On Ice -sivustolla
Joukkue oli Ducks-pelaajien kommenttien mukaisesti eri kuin aiempina vuosina, mutta pelin alku oli kalifornialaisille turhankin tuttu. Vieraat siirtyivät johtoon jo reilun kahden minuutin jälkeen. 12 minuutin kohdalla taululla oli jo tutut 0–2-lukemat, kun ratkaisupeleissä uuden vaihteen löytävä Toews ohitti Andersenin toistamiseen. Ducksilla oli kotijoukkueena vaihtoetu, mutta aloituksia onnistuneesti kahminut Hawks sai vaihdettua lähes poikkeuksetta mieleiset ketjut isäntien koostumuksia vastaan. Koko ottelussa Laukaukset reilusti voittanut Ducks sai myös huippupaikkoja, mutta menneistä keväistä muistuttanut shokkialku söi ehkä hieman isäntien itseluottamusta ja kiekot päätyivät joko maalin ohi tai hyvin torjuneen Crawfordin varusteisiin. Isäntien puolustuspelin kärsivällisyys alkoi myös rakoilla, kun Hawks sai lukuisia ylivoimahyökkäyksiä. Toisen erän jälkeen ylivoimahyökkäykset taisivat olla vieraille musertavasti 9-1. Selvää on, että tuollaisilla lukemilla voitetaan harvoin jääkiekko-otteluita ellei omien tolppien välissä ole läpäisemätön pleksi.
Vieraat saivat toiseenkin erään unelma-alun, kun Oduya nousi rohkeasti siniviivalta katkaisemaan Ducks-hyökkäystä ja kiekko pomppasi hieman onnekkaastikin Kanelle. Laukausta ennakoinut Andersen tuli vastaan ja Kanen syöttö löysi Saadin vapaana tyhjältä maalinkulmalta. Odotin, että toisessa erässä Blackhawks ei pystyisi pitkän vaihtomatkan vuoksi vaihtamaan lennosta ketjuja yhtä tehokkaasti kuin avauserässä. Oletin tämän johtavan sarjan alkupään tavoin avauserää pidempiin pyörityksiin Hawks-päädyssä. Näitä ei kuitenkaan juurikaan nähty ja Hawks iski samaan erään vielä toisenkin maalin. Kiekko kimposi maaliin Hossan luistimesta ja osuma hyväksyttiin vasta videotarkistuksen jälkeen. Itse olisin kallistunut maalin hylkäämisen puoleen, mutta ehkä tämä oli jokin kohtalon tasoitus Silfverbergin törmäilyistä kuudennessa ottelussa. Joka tapauksessa luistinohjaus/potku oli niin vedenjakajalla kuin voi olla, enkä kadehdi Toronton videotuomareiden hankalaa tehtävää. Sinänsä ironista, että tämä hieman kyseenalainen maali jäi voitto-osumaksi, vaikka sitä ei ehkä olisikaan odottanut pelin ollessa tuossa vaiheessa 0–4 vieraille.
Quennevillen peluutus onnistui ottelussa lähes täydellisesti. Oikeastaan ainoa virhe sattui toisen erän lopulle, kun joukkueet pelasivat tasavajaalla. Hyökkäyspään aloitukseen Q valitsi neljän maalin johdossa hyökkääjiksi Richardsin ja Kanen, kun erää oli hieman yli minuutti jäljellä. Richards voitti aloituksen, mutta Ducks karvasi heti aggressiivisesti kiekon pois Kanelta siniviivan luona. Paine siirtyi Hawks-päätyyn ja muutaman huippupaikan aiemmin tuhlannut Kesler löysi erittäin tarkalla laukauksellaan kiekon mentävän reiän etunurkan yläkulmasta. Ducksin pukukoppimaalilta näyttänyt tilanne valui kuitenkin hieman hukkaan, kun Kesler otti seuraavassa vaihdossa jäähyn Saadin mailan pirstaloimisesta.
Hawks sai jäähyjen ansiosta reilut 30 sekuntia kahden miehen ylivoimaa kolmannen erän alkuun. Kanella oli tyhjällä takakulmalla paikka upottaa ratkaisevantuntuinen viides maali, mutta hän ei osunut kiekkoon. Niinpä Ducks väisti luodin ja ottelussa säilyi vielä jännite. Isännät yrittivät vielä kerran kolmannen erän kiriä ja Getzlafin paljon kritiikkiä saanut kolmikko onnistuikin kaventamaan erän puolivälin jälkeen. Itse sentteri loi isännille tilaa harhauttamalla Oduyan siniviivan jälkeen ja lopulta Perry sai jatkaa Maroonin syötön lähes tyhjiin. Seuraavassa vaihdossa Fowler joutui koukkaamaan läpiajoon karkaamassa ollutta Hossaa ja isäntien orastava momentum haihtui toistamiseen jäähyyn. Ylivoima on monesti tappanut Hawksin otteen, mutta tällä kertaa vieraat kuittasivat takaiskun alle kahdessa minuutissa. Shaw teki täydellisen maskin ja Seabrook laukoi kiekon takatolpan kautta maaliin, kun Andersen kurkisti etutolpalta siniviivan suuntaan.
Ducks-vahti otettiin maalilta noin 17 minuutin kohdalla ja Richardsilla olikin paikka lyödä viimeinen naula isäntien arkkuun. Rutiinilaukaus meni kuitenkin sivurautoja hipoen maalin ohi ja hetken päästä omassa päässä ahdistetun Oduyan purkukiekko nousi katsomoon. Isäntien ylivoimaa kesti 20 sekuntia, kun Beleskey ohjasi Fowlerin laukauksen Hawks-maaliin. Jäljelle jääneet 42 sekuntia eivät kuitenkaan riittäneet enää kahden maalin tekemiseen ja kotiyleisön harmiksi seuraavaksi oli vuorossa kättelyt sekä Hawksin kosketusta kaihtava hippaleikki Clarence Campbell Bowlin kanssa.
Ducksin tanskalaisvahti pelasi sekä ensimmäistä seiskapeliään että pudotuspeliä, jossa vastustajala on mahdollisuus ratkaista sarja voitolla. En sano, että peli ratkesi häneen, mutta sekin on todettava, että etenkin pelin alkupuolella Crawford pystyi venymään muutamaan kriittiseen pelastukseen, jotka Andersenilta jäi ottamatta. Tosin myös edessä pelanneiden puolustusten esitykselläkin oli aika iso ero.
Seiskapelin voitto ei tullut ilmaiseksi Hawksillekaan. 99 taklausta koko keväänä antanut Bickell pelasi käytännössä säännöllisesti vain ensimmäiset 10 minuuttia. Sen jälkeen yksi vaihto noin 17 minuutin kohdalla ja loppupeli vaihtopenkillä. Ilmeisesti romuluisella laiturilla on jokin paikka hajalla. Toivottavasti muutaman päivän lepo riittää saamaan hänet pelikuntoon. Myös Krüger otti kivuliaasti Ducks-taklauksen vastaan vaihtoaitioiden kohdalla. Ruotsalaisen viimeinen vaihto nähtiin noin 54 minuutin kohdalla, joten hän pystyi kuitekin pelaamaan melkein koko ottelun, vaikka viimeisten minuuttien väännöt jäivätkin puolustusekspertiltä väliin.
* * *
Minäkin kiitän puolestani Ducks-kirjoittajia aktiivisesta ja asiallisesta keskustelusta. Tähän ketjuun on kertynyt viestejä 15 sivua, mikä on selvästi eniten tämän kevään pudotuspeleissä. Ja kyllähän tämä hieno sarja ansaitsikin paljon keskustelua. Kuten ennakoissa todettiin, tämä oli joukkueiden ensimmäinen pudotuspelikohtaaminen koskaan. Toivottavasti tätä herkkua on luvassa lisää tulevinakin keväinä, vaikka se ei eri divisioonissa pelaavilla joukkueille olekaan kovin todennäköistä.