Ampumahiihtokausi 2014-2015

[TomiP]

No itseasiassa Smigun synnytti kesäkuussa 2008 (oli kaudella 2007-08 raskauden takia sivussa) ja oli kauden 2008-09 kokonaan poissa. Palasi huipulle seuraavalla kaudella ja otti olympiahopeaa.

Smigun on muutenkin vähän epämääräinen tapaus. Huhuja hänen jälkikärystään on liikkunut jo parin vuoden ajan, mitään konkreettista ei ole tullut.

 

[Barnes]

Kaisa Mäkäräistä tottakai harmittaa se, että Suomi ei menesty joukkueena, minkä takia hänen antamaansa haastattelua on helpompi ymmärtää. Hän sanoi avoimesti pitävänsä normaalimatkan kisoista ja haluaisikin niitä lisää maailmancupiin. Sensijaan Mäkäräinen tahtoisi vähentää viestien määrää maailmancupissa.

Jaa, minäkään en pahemmin pidä viestikisoista, koska niitä kisataan joka helvetin viikonloppu, mutta kannattaa muistaa Mäkäräisen olevan tietyllä tapaa puolueellinen kommentoidessaan tätä. Esim. jotkut Vitkova, Dahlmeier tai vaikka Eckhoff pitänevät viesteistä, koska heidän joukkueensa voivat voittaa.

http://www.biathlonews.com/osloholm...hipulin-j-boe-makarainen-dormacheva-and-more/(Linkissä Biathlon newsin juttu, jossa mainitaan myös Kaisan lausunto)

 

[Beltran]

Tässä mielessä pidän vakaasti kiinni siitä alkuperäisestä pointista, että ampumahiihdossa kilpailu on sen verran vaatimattomampaa, että siellä voi menestyä erittäin hyvin repaleisenkin harjoituskauden jälkeen, Maastohiihdossa kilpailu on siinä määrin kovempaa, että sama ei onnistu.

Vauvaloma-asiaan en ota kantaa (paitsi viestin loppuosassa hieman) mutta kritisoin hieman "maastohiihdon kovempaa kilpailua verrattuna ampumahiihtoon". Tarkastelen asiaa viimeisen viiden vuoden ajalta kärjen osalta (voisi tarkastella TOP10:iä, TOP20:iä tms mutta se olisi työläämpää, tässä on kuitenkin jotakin perustetta.

Lajivertailussa on maastohiihdon naisten normaalimatkat ja ampumahiihto, naisten MC ja TOP3 sijoituksien lukumäärä viimeisen viiden vuoden ajalta (nyt kesken oleva kausi ei ole tarkastelussa).
Maastohiihto:
Kowalczyk 4
Björgen 4
Johaug 4
Steira 2
Niskanen 1
Ampumahiihto:
Domracheva 3
Berger 3
Neuner 2
Ekholm 2
Mäkäräinen 2
Henkel 2
Hauswald 1

Minusta tuosta nähdään se että jos nimesi on Björgen / Johaug / Kowalczyk, todennäköisyytesi selvitä TOP3:en on suurempi kuin ampumahiihtohuipuilla ja syy tähän on se, että taso ehdottoman huipun takana on heikompi kuin vastaavasti ampumahiihdossa. Ampumahiihdon käynnissä oleva kausi näyttää heikkotasoiselta Domrachevan ja Mäkäräisen takana mutta syynä on se että yo listan nimistä kaikki muut ovat lopettaneet, maastohiihtolistalta kukaan ei ole lopettanut. Tämän lisäksi, ampumahiihdon tämän kauden MC-kiertueelta puuttuu lajin viime vuosien kohtuuhyvin menestyneistä lisäksi ainakin Zaitseva, Vita Semerenko, Elisa Gasparin sekä Kuzmina, maastohiihdossa vastaavaa kärkinimien poisjääntiä ei ole. Nämä kaikki lopettaneet / poisjääneet ovat varmastikin osana syytä miksi Dorin Habert menestyy niinkin hyvin kuin menestyy. No, uskon kyllä että jos Therese Johaug jäisi vuodeksi vauvalomalle mutta palaisi sitten takaisin kilpakentille, hänellä olisi ihan hyvät mahdollisuudet nousta takaisin sille tasolle jolla on viime vuosina ollut.

 

[Webb]

Tämän lisäksi, ampumahiihdon tämän kauden MC-kiertueelta puuttuu lajin viime vuosien kohtuuhyvin menestyneistä lisäksi ainakin Zaitseva, Vita Semerenko, Elisa Gasparin sekä Kuzmina

Tarkoittanet Selina Gasparinia? Elisa Gasparin oli nimittäin tämän päivän kisassa 21. Näiden lisäksi mm. Olga Vilukhinalla on terveysongelmia ja Olena Pidhrushna on äitiyslomalla, joten onhan tämä kärki supistunut aikalailla viime kaudesta.

 

[TomiP]

Vauvaloma-asiaan en ota kantaa (paitsi viestin loppuosassa hieman) mutta kritisoin hieman "maastohiihdon kovempaa kilpailua verrattuna ampumahiihtoon". Tarkastelen asiaa viimeisen viiden vuoden ajalta kärjen osalta (voisi tarkastella TOP10:iä, TOP20:iä tms mutta se olisi työläämpää, tässä on kuitenkin jotakin perustetta.

Lajivertailussa on maastohiihdon naisten normaalimatkat ja ampumahiihto, naisten MC ja TOP3 sijoituksien lukumäärä viimeisen viiden vuoden ajalta (nyt kesken oleva kausi ei ole tarkastelussa).
Maastohiihto:
Kowalczyk 4
Björgen 4
Johaug 4
Steira 2
Niskanen 1
Ampumahiihto:
Domracheva 3
Berger 3
Neuner 2
Ekholm 2
Mäkäräinen 2
Henkel 2
Hauswald 1

Minusta tuosta nähdään se että jos nimesi on Björgen / Johaug / Kowalczyk, todennäköisyytesi selvitä TOP3:en on suurempi kuin ampumahiihtohuipuilla ja syy tähän on se, että taso ehdottoman huipun takana on heikompi kuin vastaavasti ampumahiihdossa. Ampumahiihdon käynnissä oleva kausi näyttää heikkotasoiselta Domrachevan ja Mäkäräisen takana mutta syynä on se että yo listan nimistä kaikki muut ovat lopettaneet, maastohiihtolistalta kukaan ei ole lopettanut. Tämän lisäksi, ampumahiihdon tämän kauden MC-kiertueelta puuttuu lajin viime vuosien kohtuuhyvin menestyneistä lisäksi ainakin Zaitseva, Vita Semerenko, Elisa Gasparin sekä Kuzmina, maastohiihdossa vastaavaa kärkinimien poisjääntiä ei ole. Nämä kaikki lopettaneet / poisjääneet ovat varmastikin osana syytä miksi Dorin Habert menestyy niinkin hyvin kuin menestyy. No, uskon kyllä että jos Therese Johaug jäisi vuodeksi vauvalomalle mutta palaisi sitten takaisin kilpakentille, hänellä olisi ihan hyvät mahdollisuudet nousta takaisin sille tasolle jolla on viime vuosina ollut.

Toistan kuitenkin sen mitä ole aiemmin sanonut. Johaug ja Björgen ovat kertaluokkaa tai paria kovempia urheilijoita kuin Kaisa Mäkäräinen ja kumppanit. Joten vertailu on vähän epäreilu. Johaug on yksi kovimmista naiskestävyysurheilun lahjakkuuksista, kun otetaan huomioon kaikki lajit. Kaisa taas ei esittänyt nuorena mitään merkkejä lahjakkuudesta. Kaisa on aina hiihtoon osallistuessaan ollut vain Riitta-Liisa Roposen tasoinen, joka taas jää minuuttitolkulla Björgenistä ja Johaugista.
Ampumahiihtoon kaiken lisäksi kuuluu tuurielementti, joka aiheuttaa heilahteluja tuloksiin. Tämä elementti puuttuu maastohiihdosta kokonaan.

 

[erku]

Ei kai kärkinimien vaihtuvuus nyt ole mikään järjellinen mittari lajin kilpailun kovuudelle? Miesten tenniksessä sama nelikko on isossa kuvassa dominoinut lajia jo ties kuinka kauan, mutta siitä huolimatta vallinnee konsensus siitä, että laji on erittäin kovasti kilpailtu kansainvälisesti. Miesten pikajuoksussa Bolt on dominoinut lajia ties kuinka kauan. Miesten kymppitonnin juoksussa on nähty pitkiä dominointiaikakausia niin Gebreselassien, Bekelen kuin Farahin toimesta. Kaikki nämä ovat kai kiistatta maailman kilpailluimpia yksilölajeja, jotka mainitsin.

Kärkinimien vaihtuvuuteen vaikuttaa suuresti lajin luonne. Pääääntönä voisi pitää sitä, että taitolajeissa vaihtuvuus on suurempaa kuin fysiikkaa mittaavissa lajeissa. Miesten ilmakivääriammunnassa lienee erittäin harvinaista, että joku voittaisi kahdesti putkeen olympiakultaa tai maailmanmestaruuden. Tässä mielessä laji on kai sitten Beltranin logiikalla kovatasoinen.

Kun maastohiihdossa kisattiin maailmancupissa edellisen kerran naisten 15 km vapaan kisa väliaikalähdöllä, mahtui 2,5 minuutin sisään 36 hiihtäjää. Tänään ampumahiihdossa hiihtoajoissa 11 mahtui 2,5 minuutin sisään. Tämä on omasta mielestäni järkevämpi mittari arvioida lajin kilpailun kovuutta. Toki ampumahiihdossa on sitten se taitoelementti mukana, joka muuttaa voimasuhteita.

 

[Byvajet]

Johaug ja Björgen ovat kertaluokkaa tai paria kovempia urheilijoita kuin Kaisa Mäkäräinen ja kumppanit.

Tällaiset vertailut ovat melko turhia. Vertailuja voi tehdä lajien sisällä, mutta ei lajien välillä. Jos Johaug alkaisi harjoitella ja hiihtää nyt ampumahiihtoa, niin tuskin hän koskaan yltäisi kärkeen, vaikka varmaa se ei tietenkään ole.

Lumilautailija ei ole fyysisesti yhtä hyvä urheilija kuin alppihiihtäjä, mutta ihan yhtä huonosti alppihiihtäjä nousisi huipulle lumilautailussa kuin lumilautailija alppihiihdossa.

On tyystin eri asia treenata lajia, jossa on oikeasti kaksi eri lajia treenattavana (ammunta ja hiihto) kuin lajia, jossa kaikki huomio keskittyy fyysiseen suorituskykyyn. Selvää on, että jälkimmäiset ovat fyysisessä suorituskyvyssä parempia.

 

[TomiP]

Tällaiset vertailut ovat melko turhia. Vertailuja voi tehdä lajien sisällä, mutta ei lajien välillä. Jos Johaug alkaisi harjoitella ja hiihtää nyt ampumahiihtoa, niin tuskin hän koskaan yltäisi kärkeen, vaikka varmaa se ei tietenkään ole.

Lumilautailija ei ole fyysisesti yhtä hyvä urheilija kuin alppihiihtäjä, mutta ihan yhtä huonosti alppihiihtäjä nousisi huipulle lumilautailussa kuin lumilautailija alppihiihdossa.

On tyystin eri asia treenata lajia, jossa on oikeasti kaksi eri lajia treenattavana (ammunta ja hiihto) kuin lajia, jossa kaikki huomio keskittyy fyysiseen suorituskykyyn. Selvää on, että jälkimmäiset ovat fyysisessä suorituskyvyssä parempia.

Suht. varmaan yltäisi. Muista, että Sachenbacher-Stehle vaihto lajia paljon vanhempana, ja oli viime kaudella piristekäryynsä asti paras saksalainen. Olympialaisissa reilusti Kaisaa parempi. Sachenbacher-Stehle oli paljon Johaugia huonompi hiihtäjä.

Ampumahiihtäjät treenaavat vapaan hiihtoa luultavasti huomattavasti hiihtäjiä enemmän, sillä hiihtäjien täytyy keskittyä perinteiseen myös.

 

[Byvajet]

Suht. varmaan yltäisi.

Kun mietit, millaisen määrän laukauksia kokeneemmat huippuampumahiihtäjät elämässään ovat harjoitelleet ja miten vaikeaa osuminen monille heistäkin on, niin minä en oikein usko, että kukaan hiihdosta tuleva pesisi kärkeä pelkällä hiihtovauhdilla. Ja heti kun aloittaa ampumisharjoittelun, se on hiihtoharjoittelusta pois.

Uskon myös, että siirtyminen hiihdosta ampumahiihtoon olisi paljon yleisempää, jos vaihto kävisi noin vain. Eiköhän edes perusammunnan rakentaminen ole monen vuoden urakka.

 

[TomiP]

Kun mietit, millaisen määrän laukauksia kokeneemmat huippuampumahiihtäjät elämässään ovat harjoitelleet ja miten vaikeaa osuminen monille heistäkin on, niin minä en oikein usko, että kukaan hiihdosta tuleva pesisi kärkeä pelkällä hiihtovauhdilla. Ja heti kun aloittaa ampumisharjoittelun, se on hiihtoharjoittelusta pois.

Uskon myös, että siirtyminen hiihdosta ampumahiihtoon olisi paljon yleisempää, jos vaihto kävisi noin vain. Eiköhän edes perusammunnan rakentaminen ole monen vuoden urakka.

Maailman cup tasolla menestynein naisampumahiihtäjä Magdalena Forsberg vaihto lajia vasta iäkkäänä, samoin Kati Wilhelm.

 

[erku]

Mäkäräinehän vaihtoi lajia reilu parikymppisenä maastohiihdosta ampumahiihtoon, kun hiihdossa ei ollut asiaa maajoukkueryhmiin. Melko nopeasti Kaisa nousikin sitten ampumahiihdossa maailman kärjen tuntumaan, kun jo 24-vuotiaana oli ekan kerran podiumilla maailmancupissa. Kati Wilhelm vaihtoi lajia 22-vuotiaana ja 24-vuotiaana hän olikin jo pikakisan maailmanmestari. kaisa Varis aloitti ammuntaharjoittelun joskus kesällä 2006 ja tammikuussa 2008 hän oli jo maailmancupin osakilpailuvoittaja. Se on tietysti paljon yksilöstä kiinni, että miten ampumaan oppii. Kirsi Antilaa (os. Välimaa) yritettiin muokata ampumahiihtäjäksi, mutta hän ei kuulemma osunut edes ladon seinään ja sen myötä lajinvaihto ei ollut mahdollinen.

Minusta on selvää, että jos Johaug, Kalla tai Björgen omaisivat vähänkään lahjakkuutta ampumiseen, niin he olisivat hyvin nopeasti kisaamassa ainakin yksittäisten kisojen kärkisijoista, jos vain siis haluaisivat vaihtaa lajia.

 

[Beltran]

Ei kai kärkinimien vaihtuvuus nyt ole mikään järjellinen mittari lajin kilpailun kovuudelle? Miesten tenniksessä sama nelikko on isossa kuvassa dominoinut lajia jo ties kuinka kauan, mutta siitä huolimatta vallinnee konsensus siitä, että laji on erittäin kovasti kilpailtu kansainvälisesti. Miesten pikajuoksussa Bolt on dominoinut lajia ties kuinka kauan. Miesten kymppitonnin juoksussa on nähty pitkiä dominointiaikakausia niin Gebreselassien, Bekelen kuin Farahin toimesta. Kaikki nämä ovat kai kiistatta maailman kilpailluimpia yksilölajeja, jotka mainitsin.

Kärkinimien vaihtuvuuteen vaikuttaa suuresti lajin luonne. Pääääntönä voisi pitää sitä, että taitolajeissa vaihtuvuus on suurempaa kuin fysiikkaa mittaavissa lajeissa. Miesten ilmakivääriammunnassa lienee erittäin harvinaista, että joku voittaisi kahdesti putkeen olympiakultaa tai maailmanmestaruuden. Tässä mielessä laji on kai sitten Beltranin logiikalla kovatasoinen.

Kun maastohiihdossa kisattiin maailmancupissa edellisen kerran naisten 15 km vapaan kisa väliaikalähdöllä, mahtui 2,5 minuutin sisään 36 hiihtäjää. Tänään ampumahiihdossa hiihtoajoissa 11 mahtui 2,5 minuutin sisään. Tämä on omasta mielestäni järkevämpi mittari arvioida lajin kilpailun kovuutta. Toki ampumahiihdossa on sitten se taitoelementti mukana, joka muuttaa voimasuhteita.

Ilmakivääriammuntaa en tunne yhtään, siinä saattaa olla kova tasokin (tai vastaavasti heikko) mutta on ilmeisesti tasainen. Ja kun on tasainen, lajiluonteesta johtuen kahden peräkkäisen kisan voittaminen on vaikeata.

En kyllä ihastu tuohon aikaero-vertailuun niin että se kertoisi lajin tasosta kun verrataan hiihtoa ja ampumahiihtoa. Ampumahiihdossa on niinkin että yksittäisessä kisassa Mäkäräinen voi olla 25. Björgen taas ei voi olla. Tämäkään ei vielä kerro lajin tasosta vaan lajiominaisuuksista. Se, että nimet Björgen, Johaug, Kowalczyk (joka nyt on hiipunut) on paremmin kahminut kärkisijoja maastohiihdossa kuin vastaava huippu ampumahiihdossa (MC cup kokonaiskisa on jo niin laaja että kertoo ihan hyvin kauden voimasuhteista) tarkoittaa minusta sitä että hiihdossa taso huipun takana on aika vaatimaton. Kärjen dominointi maastohiihdossa on huomattavampaa kuin ampumahiihdossa ja ampumahiihdossa kärki on laajempi, kuten edellinen tilastoni osoitti.

Vaikka esim Suomi on naisten hiihdossa ihan kohtuu kova useamman naisen voimalla, montako kertaa 2010-luvulla kukaan suomalainen on voittanut hiihtokilpailussa Björgenin tai Johaugin? Mieleeni tulee Lenzerheide viime vuonna jolloin Niskanen voitti ja Johaug muistaakseni oli siinä kilvassa myöskin. Ei noita kisoja turhan monia ole. Ampumahiihdossa lajiluonteesta johtuen esim Laukkanen voi yksittäisessä kisassa voittaa Mäkäräisen mutta hiihdossa tuollaista ilmiötä ei juurikaan ole, eli että selkeästi huonompi urheilija voi voittaa paremman (kalustosyystä voi, mutta asia on silti erilainen kuin ampumahiihdossa).

 

[Beltran]

Minusta on selvää, että jos Johaug, Kalla tai Björgen omaisivat vähänkään lahjakkuutta ampumiseen, niin he olisivat hyvin nopeasti kisaamassa ainakin yksittäisten kisojen kärkisijoista, jos vain siis haluaisivat vaihtaa lajia.

Voithan sinä foorumilla väittää mitä tahansa samalla tietäen että tuota asiaa ei voi millään todistaa oikeaksi eikä vääräksi.

 

[Byvajet]

Voithan sinä foorumilla väittää mitä tahansa samalla tietäen että tuota asiaa ei voi millään todistaa oikeaksi eikä vääräksi.

Tämän vuoksi ilmoitan luopuvani tästä keskustelusta. Myönnän mieluusti olevani väärässä, jos joku hyvä hiihtäjä tai huippuhiihtäjä vaihtaa lajia ja nousee pysyvästi huipulle ampumahiihdossa. Oletusarvoisesti suhtaudun kuitenkin tähän mahdollisuuteen varoen.

 

[Kirjoittelija]

Minä ajauduin tänään ampumahiihtoaiheiseen väittelyyn. Koska en lajia juurikaan seuraa, haluaisin kysyä täältä asiantuntijoilta sitä, olinko oikeassa vai väärässä.

Minulle sanottiin tänään, että Kaisa Mäkäräinen on nykyään sellaisessa tilanteessa, että jos han tekee normaalimatkalla oman perussuorituksensa, muiden pitää onnistua täydellisesti voittaakseen hänet. Itse en väitettä ostanut. Tähän liittyen muutama kysymys. Kuinka monta sakkoa on normaalimatkalla Kaisan perussuoritus? Kuinka paljon Domratshevaa nopeampi hiihtäjä Mäkäräinen on normaalimatkalla tehdessään oman perussuorituksensa? Jos Kaisa tekee normaalimatkalla oman perussuorituksensa ja Domratsheva onnistuu täydellisesti, voittaako Domratsheva Kaisan yli minuutilla? Eli riittääkö Darialle vähempikin kuin täydellinen suoritus Kaisan lyömiseen, jos Kaisa tekee perussuorituksen?

 

[Beltran]

Ei kai kärkinimien vaihtuvuus nyt ole mikään järjellinen mittari lajin kilpailun kovuudelle? Miesten tenniksessä sama nelikko on isossa kuvassa dominoinut lajia jo ties kuinka kauan, mutta siitä huolimatta vallinnee konsensus siitä, että laji on erittäin kovasti kilpailtu kansainvälisesti. Miesten pikajuoksussa Bolt on dominoinut lajia ties kuinka kauan. Miesten kymppitonnin juoksussa on nähty pitkiä dominointiaikakausia niin Gebreselassien, Bekelen kuin Farahin toimesta. Kaikki nämä ovat kai kiistatta maailman kilpailluimpia yksilölajeja, jotka mainitsin.

Kyllä niin ovat (kilpaillumpia yksilölajeja). Kuitenkin tuo pointtisi ei liity aiheeseen siksi, että puhuimme "kärjestä" ja "tasosta kärjen takana" ja nyt sinä puhut yksittäisistä urheilijoista (Bolt, Farah) jotka epäilemättä ovat aika poikkeuksellisia lahjakkuuksia onnistuen dominoimaan lajiaan. Parempi olisi kuitenkin vertailla (jollakin tavalla) onko samat nimet aina kärjessä tietyssä lajissa jolloin voitaisiin sanoa että taso kärjen takana on heikko. Kun katson yu:n kolmea viimeistä arvokisaa (MM 2011, OK 2012, MM 2013) niin miesten 100m matkalla on ollut yhteensä kuusi eri miestä mitaleilla, kymppitonnilla on sama määrä. Lisää tulisi varmasti jos lisäisi neljänneksi viimeisimmät (MM 2009) mutta aikavälikin alkaa olla aika pitkä. Tietysti vertailua voisi tehdä jotenkin muutenkin kuin arvokisatuloseten perusteella mutta laiskana kaverina en jaksanut alkaa kaivelemaan sen enempää.

YU:n harrastusmäärä etenkin juoksulajeissa on toki niin laaja että siinä on ylipäätäänkin arveluttavaa kertoa että taso kärjen takana ei olisi hyvä mutta noin periaatteessa kuitenkin.

 

[Beltran]

Minä ajauduin tänään ampumahiihtoaiheiseen väittelyyn. Koska en lajia juurikaan seuraa, haluaisin kysyä täältä asiantuntijoilta sitä, olinko oikeassa vai väärässä.

Minulle sanottiin tänään, että Kaisa Mäkäräinen on nykyään sellaisessa tilanteessa, että jos han tekee normaalimatkalla oman perussuorituksensa, muiden pitää onnistua täydellisesti voittaakseen hänet. Itse en väitettä ostanut. Tähän liittyen muutama kysymys. Kuinka monta sakkoa on normaalimatkalla Kaisan perussuoritus? Kuinka paljon Domratshevaa nopeampi hiihtäjä Mäkäräinen on normaalimatkalla tehdessään oman perussuorituksensa? Jos Kaisa tekee normaalimatkalla oman perussuorituksensa ja Domratsheva onnistuu täydellisesti, voittaako Domratsheva Kaisan yli minuutilla? Eli riittääkö Darialle vähempikin kuin täydellinen suoritus Kaisan lyömiseen, jos Kaisa tekee perussuorituksen?

Sanoisin niin että neljän ampumapaikan kisassa (jollainen normaalimatka on), Kaisan perussuoritus on kolme sakkoa, plusmiinus jotakin riippuen ampumaolosuhteista. Edelleen sanoisin että Kaisa ja Domracheva ovat aika samantasoisia hiihtäjiä, samoilla sakoilla kumpi tahansa voi voittaa mutta jos sakkoja on eri määrä, ei ole mahdollista että näistä enemmän sakkoja ampunut voittaisi sen toisen normalimatkalla edes silloin jos kisa muilta osin menee täydellisesti.

 

[TomiP]

Tämän vuoksi ilmoitan luopuvani tästä keskustelusta. Myönnän mieluusti olevani väärässä, jos joku hyvä hiihtäjä tai huippuhiihtäjä vaihtaa lajia ja nousee pysyvästi huipulle ampumahiihdossa. Oletusarvoisesti suhtaudun kuitenkin tähän mahdollisuuteen varoen.

Miksi mainitsemani Sachenbacher, Forsberg tai Wilhelm tai vaikka Björn Ferry eivät kelpaa? Lisätään listaan vielä Kaisa Mäkäräinen. Variksen Kaisakin oppi lajin suhteellisen nopeasti.

 

[erku]

Kyllä niin ovat (kilpaillumpia yksilölajeja). Kuitenkin tuo pointtisi ei liity aiheeseen siksi, että puhuimme "kärjestä" ja "tasosta kärjen takana" ja nyt sinä puhut yksittäisistä urheilijoista (Bolt, Farah) jotka epäilemättä ovat aika poikkeuksellisia lahjakkuuksia onnistuen dominoimaan lajiaan. Parempi olisi kuitenkin vertailla (jollakin tavalla) onko samat nimet aina kärjessä tietyssä lajissa jolloin voitaisiin sanoa että taso kärjen takana on heikko.

Miesten tenniksen ATP-listan kolmen kärki kauden päättyessä:

2014: 1. Djokovic 2. Federer 3. Nadal
2013: 1. Nadal 2. Djokovic 3. Ferrer
2012: 1. Djokovic 2. Federer 3. Murray
2011: 1. Djokovic 2. Nadal 3. Federer
2010: 1. Nadal 2. Federer 3. Djokovic
2009: 1. Federer 2. Nadal 3. Djokovic
2008: 1. Nadal 2. Federer 3. Djokovic
2007: 1. Federer 2. Nadal 3. Djokovic
2006: 1. Federer 2. Nadal 3. Davidenko
2005: 1. Federer 2. Nadal 3. Roddick

Eli kokonaisuudessaan viimeisen kymmenen vuoden aikana top-3-paikat ovat jakautnueet siten, että Federer ja Nadal ovat olleet kolmen joukossa yhdeksän kertaa, Djokovic kahdeksan kertaa ja sitten Murraylle, Ferrerille, Davidenkolle ja Roddickille on siunaantunut yksi kolmospaikka.

Kun naisten hiihdon osalta nostit vastaavan kaltaisen tilaston (toki suppeamman) osoitukseksi lajin kärjen kapeudesta, niin mites tämä nyt sitten? Vieläkö olet sitä mieltä, että tuo on järkevä tapa arvioida lajin kilpailun kovuutta?

 

[TomiP]

Tämän vuoksi ilmoitan luopuvani tästä keskustelusta. Myönnän mieluusti olevani väärässä, jos joku hyvä hiihtäjä tai huippuhiihtäjä vaihtaa lajia ja nousee pysyvästi huipulle ampumahiihdossa. Oletusarvoisesti suhtaudun kuitenkin tähän mahdollisuuteen varoen.

Kärkihiihtäjät eivät vaihda ampumahiihtoon, koska ovat kärkeä hiihdossa. Hiihdossa menestymättömät ovat lajia sen sijaan vaihtaneet. Osa heistä on menestynyt erinomaisesti ampumahiihdossa.

Ampumahiihdon harrastajamäärätkin voidaan kyseenalaistaa seuraavalla argumentilla. Jos lajin kovasti harrastettu kuinka on mahdollista, että yhdelläkään maalla ei ole edes neljää kelvollista naisampumahiihtäjää. Kaikkien maiden viestijoukkueessa ainakin yksi edustaja on jo varsin kehno.

 

[TomiP]

Voithan sinä foorumilla väittää mitä tahansa samalla tietäen että tuota asiaa ei voi millään todistaa oikeaksi eikä vääräksi.

Raaka totuus on, että nämä Erkun mainitsemat hiihtäjänaiset ovat osoittaneet aina paljon suurempaa lahjakkuutta kestävyysurheiluun kuin Kaisa Mäkäräinen, joten on vähän hölmöä kuvitella, etteivät he voisi halutessaan kehittyä Kaisan tasoisiksi ampumahiihtäjäksi. Erityisesti, kun Kaisa dominoi lajia hiihdollaan eikä ampumataidollaan. Kaisahan on joukossa vain keskinkertainen ampuja.

 

[Biath]

Täällä siis keskustellaan, kuka on paras kestävyysurheilija. Perusteina käytetään suksen toimivuutta tai toimimattomuutta, yhtä kilpailua, jossa verrataan urheilijoita, heidän kehitystään ja nuoruusvuosien kisoja mittarina lahjakkuudesta. Mäkäräisen ja Sachenbacherin vertailu olympialaisissa ontuu, koska Kaisa ei ollut terve (keuhkot, allergia), suksetkaan ei toimineet optimaalisesti. Toisaalta, ei Mäkäräinen ole kuntoaan tähdännyt aseettomiin arvokisoihin, joten sijoitukset eivät kerro kaikkea. Silloin kun Gössner pärjäsi, hänellä oli huippusuksi, silloin kun oli huono, niin, millainen suksi oli? Kun Mäkäräinen paljon heikommalla hiihtokunnolla kuin nyt voitti Suomen mestaruuden, löytyi paljon seliteltävää, miksi hänelle hävinneet eivät hiihtäneet kunnon ja lahjakkuuden mukaisesti. Sama henki leijuu tämänkin keskustelun yllä ja rivien väleissä. Tämä on tätä ”mun isä voittais sun isän jos…” tai pikemminkin ”mun isä voittais sun äidin jos”, kyse on eri erheilulajeista.

Asioista jonkin verran perillä oleva Reijo Jylhä piti Kaisaa yhtenä mitaliehdokkaana tänä vuonna vapaan kympillä, mutta viisaana miehenä lopetti spekuloinnin siihen (sai siis viimeisen sanan). Kilpailuita pidetään siksi, että nähtäisiin kuka on paras. Kilpaluissa on säännöt ja niiden mukaan arvotetaan paremmuus. Tällä hetkellä Kaisa Mäkäräinen on maailman paras ampumahiihtäjä cupin pisteiden perusteella, huomisesta en tiedä: mc-pisteet sen näyttää, tänään ja huomenna. Vai pitäisikö väitellä, että järjestelmässä on vikaa, kun väärä henkilö on johdossa? Siitä vaan, varmaan perusteita löytyy.

 

[Mazaa]

Kärkihiihtäjät eivät vaihda ampumahiihtoon, koska ovat kärkeä hiihdossa. Hiihdossa menestymättömät ovat lajia sen sijaan vaihtaneet. Osa heistä on menestynyt erinomaisesti ampumahiihdossa.

Ampumahiihdon harrastajamäärätkin voidaan kyseenalaistaa seuraavalla argumentilla. Jos lajin kovasti harrastettu kuinka on mahdollista, että yhdelläkään maalla ei ole edes neljää kelvollista naisampumahiihtäjää. Kaikkien maiden viestijoukkueessa ainakin yksi edustaja on jo varsin kehno.

Tuohon on itseasiassa varsin yksinkertainen selitys.

Ampumahiihtoon kuuluu kaksi osa-aluetta
- hiihto
- ammunta

Varsin monella alle keskitason hiihtäjällä hiihtovauhti ei vain riitä ampumahiihdossakaan aivan huipulle. Ammunta on silti suurempi ongelma ja tulee ongelmaksi noin 90% hiihtäjien kohdalla, kun haetaan optimaalisinta menestystä. Ampumisen opetteleminen vie erittäin pitkään suurimmalla osalla hiihtäjistä.

Toki poikkeus vahvistaa aina säännön, mutta mielenkiintoista on, että moni hyväkin hiihtäjä on joskus ampumahiihtoa kokeillut ja todennut, että ei tästä tule oikein mitään.

Ampumahiihtoon siirtyneet hiihtäjät voivat silloin tällöin pärjätä etenkin kahden ammunnan kilpailussa, mutta neljän ammunnan kilpailussa sellainen keskitason ammunta tuhoaa menestysmahdolisuudet huomattavasti useammin kuin pikakilpailussa.

Asioista jonkin verran perillä oleva Reijo Jylhä piti Kaisaa yhtenä mitaliehdokkaana tänä vuonna vapaan kympillä, mutta viisaana miehenä lopetti spekuloinnin siihen (sai siis viimeisen sanan). Kilpailuita pidetään siksi, että nähtäisiin kuka on paras. Kilpaluissa on säännöt ja niiden mukaan arvotetaan paremmuus. Tällä hetkellä Kaisa Mäkäräinen on maailman paras ampumahiihtäjä cupin pisteiden perusteella, huomisesta en tiedä: mc-pisteet sen näyttää, tänään ja huomenna. Vai pitäisikö väitellä, että järjestelmässä on vikaa, kun väärä henkilö on johdossa? Siitä vaan, varmaan perusteita löytyy.

Oma arvioni on, että Mäkäräinen olisi tämänhetkisessä kunnossaan mitaleilla kerta kerrasta SM-kisojen vapaan kympillä ja hänellä olisi noin 15-20% mahdollisuudet mitaleille myös Falunissa.

 

[TomiP]

Tuohon on itseasiassa varsin yksinkertainen selitys.

Ampumahiihtoon kuuluu kaksi osa-aluetta
- hiihto
- ammunta

Varsin monella alle keskitason hiihtäjällä hiihtovauhti ei vain riitä ampumahiihdossakaan aivan huipulle. Ammunta on silti suurempi ongelma ja tulee ongelmaksi noin 90% hiihtäjien kohdalla, kun haetaan optimaalisinta menestystä. Ampumisen opetteleminen vie erittäin pitkään suurimmalla osalla hiihtäjistä.

Toki poikkeus vahvistaa aina säännön, mutta mielenkiintoista on, että moni hyväkin hiihtäjä on joskus ampumahiihtoa kokeillut ja todennut, että ei tästä tule oikein mitään.

Ampumahiihtoon siirtyneet hiihtäjät voivat silloin tällöin pärjätä etenkin kahden ammunnan kilpailussa, mutta neljän ammunnan kilpailussa sellainen keskitason ammunta tuhoaa menestysmahdolisuudet huomattavasti useammin kuin pikakilpailussa.

Oma arvioni on, että Mäkäräinen olisi mitaleilla kerta kerrasta SM-kisojen vapaan kympillä ja hänellä olisi noin 15-20% mahdollisuudet mitaleille myös Falunissa.

Val di Fiemessä hän oli 14. ja kolmanneksi paras suomalainen. Viime vuonna Lahdessa hän oli 9. ja kolmanneksi paras suomalainen. Nämä siis hänen kansainväliset hiihtonsa (oli toki Lahdessa vuonna 2010 ollen joku 31. ). Hän ei ole koskaan ollut Roposta kummoisempi hiihtäjä. Noissa Val di Fiemmen ja Lahden kisoissa Kaisa hävisi Roposelle selvästi, Jämillä 2013 voitti todella niukasti.
Roposen mitalimahdollisuuksille kukaan ei anna Falunin 10 km 25%:n todennäköisyyttä. Kummasti Kaisa muuttuu ah-fanien mielessä Roposen tasoisesta hiihtäjästä superhiihtäjäksi.

Anna esimerkki kovasta hiihtäjästä, joka on epäonnistunut ampumahiihdossa? Moni keskinkertainen hiihtäjä on ampumahiihdossa onnistunut. Esimerkkeinä Björn Ferry, Magdalena Forsberg ja Kati Wilhelm.

 

[MustatKortit]

@Mazaa ja @TomiP :

Kuinka hyväksi ampujaksi muuten Kaisa Varis ehti kehittyä? Millaisia olivat hänen osumaprosenttinsa? Hänhän menestyikin ihan ok, ennen kuin sitten taas kärähti...