Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Luke]

Itse olen aktiivinen ammattiyhdistystoimija ja vielä sellaisessa työssä mihin kohdistuu nämä lakot lähes poikkeuksetta. Olen menettänyt ja tulen menettämään n. 210e tulojani koska lakkoavustus ei kata ansionmenetystä.

Meidän perheessä olen ainoa ansiotyöläinen kun vaimo opiskelee yliopistossa. Budjettiriihi on taas meillä edessä ja leikkauksia tulee varmasti. Mutta tätä se on tämä liittoihin kuuluminen, otat iskuja tiimin puolesta.

Teen liitolle töitä vapaa-aikanani ja siitä saa kyllä erinomaisen korvauksen aina joten en valita.

Tämä viesti kyllä jotenkin summaa koko liittotouhun. Yksittäiselle työntekijälle näistä lakoista ja ylityökielloista on vain taloudellista hallaa, mutta liiton sisällä pyöritetään kultapossukerhoa ja lopulta juuri heidän etuaan näillä työtaisteluilla ajetaan.

 

[Tadu]

Tämä viesti kyllä jotenkin summaa koko liittotouhun. Yksittäiselle työntekijälle näistä lakoista ja ylityökielloista on vain taloudellista hallaa, mutta liiton sisällä pyöritetään kultapossukerhoa ja lopulta juuri heidän etuaan näillä työtaisteluilla ajetaan.

Suosittelen palstan AY-jäseniä lukemaan tuon käyttäjän @Gorbatjovi viestin ajatuksella.

 

[DAF]

eikä aiheuta haittaa kenellekään muulle.

Onko näin siis julkisesti joku jossain sanonut? Eivät ainakaan ao. liitot.

 

[Timbit]

Onko näin siis julkisesti joku jossain sanonut? Eivät ainakaan ao. liitot.

Olen ymmärtänyt, että poliittinen lakko on toimenpide hallitusta kohtaan, eikä siis ole suunnattu esimerkiksi työnantajaa tai yksityishenkilöitä kohtaan. Onko siis kuitenkin niin, että haittaa koituu myös yrityksille ja yksityisille henkilöille?

 

[DAF]

Olen ymmärtänyt, että poliittinen lakko on toimenpide hallitusta kohtaan, eikä siis ole suunnattu esimerkiksi työnantajaa tai yksityishenkilöitä kohtaan. Onko siis kuitenkin niin, että haittaa koituu myös yrityksille ja yksityisille henkilöille?

Niin, erilaiset työtaistelutoimet aiheuttavat välillisesti haittaa yksilöille ihan kaikissa tapauksissa, haitan taso tietysti vaihtelee. Esimerkiksi SAK taisi tulla tästä asiasta ulos viime viikolla, ainakin muistan tällaisen mediajutun nähneeni. Edelleen kiinnostaa, onko joku jossain toisin väittänyt, kun asian nostit esille.

 

[Pantteli]

Niin, erilaiset työtaistelutoimet aiheuttavat välillisesti haittaa yksilöille ihan kaikissa tapauksissa, haitan taso tietysti vaihtelee.

Aiheuttaako palkaton sairauslomapäiväkin aiheuttaa vain "välillistä haittaa yksilölle" samalla periaatteella? Lopputulos on sama, päivän palkka lähtee duunarilta, mutta liiton itse aiheuttamana tämä on täysin jees ja hallituksen aiheuttamana maailmanloppu. Liitot voisivat maksella korvauksia niillekin, jotka eivät pääse töihin lakkojen takia ja joutuvat ottamaan palkattoman vapaapäivän.

 

[Timbit]

Niin, erilaiset työtaistelutoimet aiheuttavat välillisesti haittaa yksilöille ihan kaikissa tapauksissa, haitan taso tietysti vaihtelee. Esimerkiksi SAK taisi tulla tästä asiasta ulos viime viikolla, ainakin muistan tällaisen mediajutun nähneeni. Edelleen kiinnostaa, onko joku jossain toisin väittänyt, kun asian nostit esille.

Kaikkihan sen tietää, että vahinkoa tulee sivullisille ja kunnolla, mutta sen ei anneta haitata kun lakkoiluvauhtiin on päästy. Eikä tarvitse hermostua, kunhan piruuttani piruilen.

 

[DAF]

Aiheuttaako palkaton sairauslomapäiväkin aiheuttaa vain "välillistä haittaa yksilölle" samalla periaatteella? Lopputulos on sama, päivän palkka lähtee duunarilta, mutta liiton itse aiheuttamana tämä on täysin jees ja hallituksen aiheuttamana maailmanloppu. Liitot voisivat maksella korvauksia niillekin, jotka eivät pääse töihin lakkojen takia ja joutuvat ottamaan palkattoman vapaapäivän.

Saattavat maksaakin - ei tuo täysin tavaton kulma käsittääkseni ole. Kannattaa olla yhteydessä sinne omaan liittoonsa.

Mitä erilaisiin työmarkkinatilanteisiin tulee, kaipa siellä perinteisesti sitä arvioidaan, miten asiat kertautuvat. Varmaan moni työnseisaus (ja toisaalta työnantajan toimi, onhan meillä työsulkujakin ollut) on hetkellisesti vaikuttanut ja vaikutus on kuitenkin tullut moninkertaisena takaisin.

Tulee mieleen tällaisia asioita kuin työaikalaki, lomaraha, viisipäiväinen työviikko jne. En halua sen kummemmin arvioida eri aikakausien toiminnan tuloksellisuutta, mutta erilaisin neuvotteluin ja ”neuvottelujen tehostamistoimin” on monta asiaa tapahtunut.

 

[erku]

On jokseenkin outoa kun hallitus puhuu samaan aikaan työllistämisen helpottamisesta ja poistaa mikroyrityksille elintärkeän alv huojennuksen. Tai no, Kokoomushan on jo pitkään ollut suuryritysten talutusnuorassa, joten nämä vähemmän lobbaavat pienyrittäjät jäävät nuolemaan näppejään.

Orpon hallitusta ei hirveästi viitsisi puolustella, mutta kyllä toisaalta kritiikissäkin joku logiikka olisi hyvä olla. Usein tällä palstalla oikeutetusti on kritisoitu poliittisia päättäjiä siitä, että yritystuista leikkaaminen on liian hankalaa. Nyt kun hallitus tekee yhden pienen leikkauksen poistamalla mikroyritysten alv-huojennuksen, on sekin sitten väärin. AV-tuotantojen tuen poistamisesta viime vuoden puolella taisi myös nousta valtava metakka ja lopulta kyseinen leikkaus taidettiin peruakin.

Sehän näissä yritystukikeskusteluissa ongelmana onkin, että yleisellä tasolla melkein kaikki ovat valmiita niistä leikkaamaan, mutta sitten käytännössä eri tukiaisille, vähennyksille tai huojennuksille aina löytyy puolustajansa. Listaamattomien yhtiöiden huojennettu osinkoverotus lienee paras esimerkki. Valtionvarainministeriö, talouspolitiikan arviointineuvosto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja IMF taitavat kaikki suositella sen poistamista, mutta silti meillä porvaripuolueet pitävät sitä täysin välttämättömänä kannustimena yrittämiseen.

 

[Boogey]

Orpon hallitusta ei hirveästi viitsisi puolustella, mutta kyllä toisaalta kritiikissäkin joku logiikka olisi hyvä olla. Usein tällä palstalla oikeutetusti on kritisoitu poliittisia päättäjiä siitä, että yritystuista leikkaaminen on liian hankalaa. Nyt kun hallitus tekee yhden pienen leikkauksen poistamalla mikroyritysten alv-huojennuksen, on sekin sitten väärin.

Ymmärrän pointtisi. Asiantuntijat ovat painottaneet yritystuista erityisesti niinsanottuihin säilyttäviin yritystukiin puuttumista. Säilyttävät yritystuet kun monesti ylläpitävät heikosti tuottavaa yritystoimintaa tai esimerkiksi suojelevat vanhoja rakenteita.

Ensimmäisen pointin osalta näin voi ollakin myös mikroyritysten kohdalla, mutta näkisin kuitenkin juuri tämän ryhmän olevan se jotka uudistavat yrityskenttää ja ovat niitä potentiaalisia pk yritysten aihioita. Siinä mielessä alv huojennuksen poisto suhteessa saataviin hyötyihin (säästöihin) jää varsin heikoksi.

 

[Afflicted]

Nyt kun tätä poliittista lakkoilua olen tässä miettinyt oman ja perheeni toimeentulon, ammattiyhdistykseni ja työssäkäyvien kannalta niin kirpaisee paljon henkilökohtaisella tasolla. Ammattiyhdistykseni hyötyy panoksestani näissä lakoissa. Työelämässä taas olen asemassa missä minulla on vakituinen työ missä saa tehdä hommia niin paljon kuin jaksaa. Minulla ei ole valittamista omasta työelämästäni tällä hetkellä, on hyvät edut ja oikeudet sekä palkkaus on kohdallaan. Saan palkkaa enemmän kuin mitä löytyy esim. Teollisuusliiton ja Sähköliiton taulukoista.

Ei minulla ole periaatteessa mitään syytä osoittaa mieltäni ja kun se vielä kirpaisee isosti meidän perheessä niin on moti koetuksella oikeasti. Mutta aiempi työelämäni oli välillä mahdottoman vaikeaa kun oli heikkoja luottamusmiehiä ketkä ei puolustaneet minua ja kelvottomia esimiehiä. Oli kiusaamista ja masennusta sekä jatkuvaa työpaikkasurfailua. Oli kotona vaikeaa kun jatkuva stressi työstä päällä.

Siksi koen nämä mielenilmaisut tärkeänä, en halua nähdä työmarkkinoita missä vallitsee viidakon laki. Heikot jäävät entistä enemmän ulos työelämästä kun murtuvat siellä. Vahvat pärjäävät kun osaavat puhua itselleen paremmat ehdot.

Minulla oli työkyvyttömyyseläke ihan pienestä kiinni ja kuka ties olisin nyt sillä jos ei olisi ollut mahdollista tehdä niin kuin tein. Uudistusten läpi mennessä se ei olisi enää mahdollista.

 

[Lystikäs]

Minua hämmentää näissä ansiosidonnaiskuvioissa eniten se, että minkä järjen mukaan on reilua maksattaa ansiosidonnainen kaikkien veronmaksajien kukkarosta (pois lukien se pieni 5,5% jonka liitto oikeasti maksaa jäsenilleen)? Ja luulisi, että erityisesti Vasemmistoliitto olisi tätä vastaan, sillä heidän äänestäjänsä ovat usein niitä, jotka työttömäksi jäätyään joutuvat pelkän työttömyyskorvauksen piiriin.

Eikö olisi fiksumpaa ja tasa-arvoisempaa, että kaikki Suomen kansalaiset olisivat oikeutettuja yhteisestä verokirstusta maksettuun työttömyyskorvaukseen, ja sen päälle liittoon kuuluvat työttömät jäsenet saisivat liiton maksamaa ansiosidonnaista lisää, jonka suuruuden sitten itse päättävät äänestämällä liitolle hallituksen, koska kyse on heidän maksamista rahoistaan? Kunkin liiton valittu hallitus voisi siis itse päättää minkä määrän jyvittävät noista yhdessä kerätyistä varoista AY-toimintaan ja minkä määrän työttömyyskassaan. Veikkaan, että suurin osa ihmisistä ajatteleekin liiton ja heidän maksujen olevan suunnilleen tätä - liittoon kuuluvat ihmiset maksavat liitolle yhteiseen kirstuun työttömyysmaksuja siltä varalta, että joillekin jäsenille koittaa kurjat ajat. Se olisi jaloa sosialistista meininkiä ja sitä kannattaisin täysin.

Mutta parhaillaan siis ymmärrän rinnastukset mafiaan. Maksut ammattiliitolle ovat lähinnä suojelurahaa ilkeäksi maalaillun työnantajan varalta. Jos et maksa AY-liitoille, joudut tyytymään roposiin verrattuna siihen mitä saisit jos antaisit AY-liikkeen kovistella valtiota ja työnantajaa puolestasi. Ja jos alat maksaa AY-liikkeelle suojelurahaa, sinun on siitä hetkestä alkaen myös paras tehdä niin kuin he käskevät, tai sillä on seurauksia. Nykypäivänä ei lakkovahti enää lyö, mutta tuhoaa kyllä maineesi jos et tottele. Objektiivisesti katsottuna AY-liike on kovis, joka uhkaa tuhota bisneksiä jos heitä ei totella.

En kuitenkaan kiellä, etteikö työmarkkinoilla tarvittaisi "kovista" pitämään työläisten puolia ja yhdistämään heitä, mutta nyt kun lähes kaikki työläisten maksama raha virtaa suoraan "koviksen" taskuun puhtaasti valtapolitiikkaa varten (ilman että he olisivat rahallisesti vastuussa jäsenistään), AY-liikkeistä on kasvanut oma intressiryhmä työnantajien ja työntekijöiden väliin. Heidän intresseissään on enemmän välittäjänä toiminen ja oman valta-aseman kasvattaminen, kuin jäsenistöstään huolehtiminen. Jos työpaikkojen menetys tuntuisi enemmän myös AY-liikkeen kukkarossa, työntekijät nousisivat ehkä jälleen enemmän keskiöön ja ehkä lyhytnäköinen populismi vaihtuisi pitkäjänteisempään työmarkkinoita uudistavaan suuntaan.

 

[erku]

Ymmärrän pointtisi. Asiantuntijat ovat painottaneet yritystuista erityisesti niinsanottuihin säilyttäviin yritystukiin puuttumista. Säilyttävät yritystuet kun monesti ylläpitävät heikosti tuottavaa yritystoimintaa tai esimerkiksi suojelevat vanhoja rakenteita.

Ensimmäisen pointin osalta näin voi ollakin myös mikroyritysten kohdalla, mutta näkisin kuitenkin juuri tämän ryhmän olevan se jotka uudistavat yrityskenttää ja ovat niitä potentiaalisia pk yritysten aihioita. Siinä mielessä alv huojennuksen poisto suhteessa saataviin hyötyihin (säästöihin) jää varsin heikoksi.

Pienyrityksiin kohdistuvissa tuissa tai regulaatiovapautuksissa on aina se ongelma, että se luo kannustinloukun. Jos ajatellaan 30 000 euron liikevaihdolla toimivaa palveluyrittäjää, niin siinä on ollut ihan selkeä kynnys yritystoiminnan kasvattamiseen, kun jatkossa saman hintaisen palvelun kate on paljon heikompi täysimääräisen arvonlisäveron myötä. Eikä se välttämättä terveen kilpailun näkökulmastakaan ole hyvä, kun vierekkäin toimivilla vuokratuoliparturikampaajilla on eri veroseuraamukset, jos toinen tekee päätoimisesti vaikka 70 000 euron liikevaihdolla ja toinen sivutoimisesti 30 000 euron liikevaihdolla. Tuossahan ikään kuin ahkeruudesta kärsii.

Nähdäkseni Suomen ongelma ei ole se, että täällä olisi liian vähän yrityksiä tai yrittäjiä, vaan ongelma on se, että meillä on liian vähän kasvuhakuisia ja maailmanmarkkinoille tosissaan tähtääviä yrityksiä. Tässä mielessä mikroyrittäjien suosiminen verolainsäädännössä on lähtökohtaisesti hyvin kyseenalaista.

 

[DAF]

Minua hämmentää näissä ansiosidonnaiskuvioissa eniten se, että minkä järjen mukaan on reilua maksattaa ansiosidonnainen kaikkien veronmaksajien kukkarosta (pois lukien se pieni 5,5% jonka liitto oikeasti maksaa jäsenilleen)? Ja luulisi, että erityisesti Vasemmistoliitto olisi tätä vastaan, sillä heidän äänestäjänsä ovat usein niitä, jotka työttömäksi jäätyään joutuvat pelkän työttömyyskorvauksen piiriin.

Liitto ei maksa mitään vaan työttömyyskassa. Eikä ansiosidonnaista työttömyysturvaa makseta kaikkien veronmaksajien kukkarosta, vaan työttömyysvakuutusmaksuista, eli palkansaajien ja työnantajien. Ero ei ole triviaali.

 

[Lystikäs]

Liitto ei maksa mitään vaan työttömyyskassa. Eikä ansiosidonnaista työttömyysturvaa makseta kaikkien veronmaksajien kukkarosta, vaan työttömyysvakuutusmaksuista, eli palkansaajien ja työnantajien. Ero ei ole triviaali.

Totta. Yksinkertaistin tuon 5,5%, sillä itselleni liitto ja liiton työttömyyskassa on aika lailla sama asia. Liitolle olen ajatellut rahojani maksavan. Mutta eikö tuo kuvio silti mene niin, että periaatteessa jokainen palkansaaja maksaa noita työttömyysvakuutusmaksuja, ja silti vain kassan jäsenet pääsevät nauttimaan sitä ansiosidonnaista? En vain ymmärrä logiikkaa siinä miksi ihminen, joka ei halua kuulua kassaan, joutuu maksamaan muiden ansiosidonnaisia pääsemättä itse saman turvan piiriin.

 

[Cobol]

Hieman eri asia kuin ansiosidonnaisen maksaminen, mutta toki valtiolla ja sitä kautta mm. veronmaksajilla on roolinsa työttömyyskassojen tukemisessa. Vuoden 2020 lisätalousarvioissa työttömyyskassoille annettiin 60 miljoonaa tukea.

Mitä taas tulee ansiosidonnaisen rahoitukseen, kassan ulkopuolisten työntekijöiden ei tulisi sitä maksaa. Yksi vaihtoehto on myös kaikkien työntekijöiden ansiosidonnainen mistään kassoista riippumatta. Ay-liike on tyytyväinen nykysysteemiin ja kassahan toimii edelleen sisäänheittotuotteena ay-liikkeen jäsenyyteen. Kuten Teollisuusliiton Aalto totesi, nykyinen on hyvä systeemi... Tunnetuista syistä.

Kustannuksiin eri vaihtoehdoissa en ota kantaa sillä mitään yksityiskohtaisia laskelmia ei ole eteen tullut.

 

[Jymäkkä]

Totta. Yksinkertaistin tuon 5,5%, sillä itselleni liitto ja liiton työttömyyskassa on aika lailla sama asia. Liitolle olen ajatellut rahojani maksavan. Mutta eikö tuo kuvio silti mene niin, että periaatteessa jokainen palkansaaja maksaa noita työttömyysvakuutusmaksuja, ja silti vain kassan jäsenet pääsevät nauttimaan sitä ansiosidonnaista? En vain ymmärrä logiikkaa siinä miksi ihminen, joka ei halua kuulua kassaan, joutuu maksamaan muiden ansiosidonnaisia pääsemättä itse saman turvan piiriin.

No varmasti tuon voisi järkevöittää niin, että maksut menee kaikilla palkasta, ja kaikki olisivat samalla oikeutettuja yhtäläiseen työttömyysturvaan. Mutta onhan noilla kassoilla se toimeenpanijan rooli noissa, eli ohjailevat sitten ne korvaukset oikeaan osoitteeseen ja käsittelevät hakemukset jne. Toki tämän työn voisi vaikka KELA tehdä myös, mutta ei se sielläkään ilmaiseksi tapahdu.

Tätä odotellessa kehotan kuitenkin kaikkia työntekijöitä kassaan liittymään. Ei mene ne rahat liitolle ja jos liittojen alainen kassakin on silti no no, niin on täysin liitoista irrallisia tarjolla. Maksut ihan olemattomia siihen hyötyyn verrattuna, mitä saa paskan osuessa tuulettimeen. Tuo siis riippumatta siitä, pitääkö nykysysteemiä järkevänä. Sääntöjen mukaan tuo kannattaa pelata, ja vaikuttaa ennemmin sääntöjen muuttamisen puolesta.

 

[HC Esplanad]

Meillä seurataan samaa, mutta kaikki päivät menevät 4% marginaaliin toisistaan.

Meillä valkokaulusväellä erot ovat myös pieniä. Puhuin ns. suorittavan työn tekijöistä.

 

[Sonny Burnett]

Meillä valkokaulusväellä erot ovat myös pieniä. Puhuin ns. suorittavan työn tekijöistä.

Vahva veikkaus että etätyö osaltaan selittää näiden ryhmien maanantaiprosenttien eroja.

 

[Majoneesi]

Olen vakavasti suunnitellut alan vaihtoa. Yksi merkittävä tekijä alanvaihdossa on se, missä ollaan lakkoherkimpiä ja missä sitä kautta saa olla useimmin lakkorikkuri.

 

[Satunnainen]

En vain ymmärrä logiikkaa siinä miksi ihminen, joka ei halua kuulua kassaan, joutuu maksamaan muiden ansiosidonnaisia pääsemättä itse saman turvan piiriin.

Eivät he itse asiassa joudu maksamaan. Se osuus työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuista, jonka maksavat kassoihin kuulumattomat, tilitetään Kelalle ja käytetään peruspäivärahojen rahoittamiseen. Mutta se on kyllä totta, että he maksavat määrätyn prosentin (2024 0,79 %) palkastaan saamatta mitään vastinetta sille. Tietysti jos on täysin varma siitä, että töitä riittää aina, niin säästäähän siinä vähän, kun ei kuulu kassaan. Mutta lyhyenkin työttömyyden tai lomautuksen aikana saa kyllä helposti rahansa takaisin moninkertaisesti. Siksi aikalailla ihmettelen niitä n. 15 % palkansaajista, jotka eivät ole kassan jäseniä.

 

[kyykäärme]

Olen ollut OAJ:n jäsen 25 vuotta. En ole missään luottamustehtävässä. Jäsenmaksu on korkea, olen maksanut suuruusluokkaa 15000 - 20000 € tähän mennessä. Kerran olen saanut asianajajan apua, ja kaupungilta 2500 € takaisin väärin pois perittyjä palkkoja. En osallistu teatterireissuille, kylpyläviikoille, lomaosakkeiden arvontaan enkä muuhunkaan. Erinäisiä tarjottuja alennuksia ei tule käytettyä, mitä nyt ilmaiset ruoat käyn Mikes Dinerissa syömässä, kun niitä on tarjolla. Opettaja-lehti riittää yleensä yhden täysistunnon ajan lukemiseksi.

OAJ:n järjestöhimmeli on melkoinen. On paikallisyhdistys, alueyhdistys, valtakunnallinen ym... Kaikilla oma hallintonsa, joka saa palkkioita kokouksista, aika kohtuuttomiakin summia. Samat ihmiset ovat useissa tehtävissä, ja päättävät omista palkkioistaan. On kaikennäköistä korruptiolta haiskahtavaakin ollut. Olli Luukkaisen jälkeen toiminta on lähtenyt hiukan "raikastumaan", mutta edelleen vanhoillisuus on rakenteissa.

Olisin OAJ:lta kaivannut tiukempaa edunvalvontaa. Työnantajan on liikaa annettu määrätä, ja sen takia opettajien työtehtävät koko ajan lisääntyvät, työuupumus kasvaa, mutta palkka ei. OAJ:sta on paljon eronnut jäseniä kelvottoman edunvalvonnan takia. Yksi edunvalvonnan ongelmista on se, että esimiehet eli rehtorit kuuluvat samaan järjestöön, ja pahimmillaan voivat pienillä paikkakunnilla olla jopa luottamusmiehiä. Melkoinen kaksoisrooli!

Miksi sitten en kritiikin jälkeen ole eronnut? Ehkä siksi, että koen kunnalliselle alalle mahdottomaksi tilanteen, missä paikallisesti lähdettäisiin sopimaan palkoista ja työolosuhteista. Meidän paikallisjärjestömme on liian lepsu, siellä halaillaan risteilyillä perusopetuksen johdon kanssa. Ja työpaikkakohtaisiksi neuvottelut eivät ikinä voisi mennä, ylityöllistetyille rehtoreille ei voi palkkaneuvotteluja työntää.

 

[DAF]

Hieman eri asia kuin ansiosidonnaisen maksaminen, mutta toki valtiolla ja sitä kautta mm. veronmaksajilla on roolinsa työttömyyskassojen tukemisessa. Vuoden 2020 lisätalousarvioissa työttömyyskassoille annettiin 60 miljoonaa tukea.

Mitä taas tulee ansiosidonnaisen rahoitukseen, kassan ulkopuolisten työntekijöiden ei tulisi sitä maksaa. Yksi vaihtoehto on myös kaikkien työntekijöiden ansiosidonnainen mistään kassoista riippumatta. Ay-liike on tyytyväinen nykysysteemiin ja kassahan toimii edelleen sisäänheittotuotteena ay-liikkeen jäsenyyteen. Kuten Teollisuusliiton Aalto totesi, nykyinen on hyvä systeemi... Tunnetuista syistä.

Kustannuksiin eri vaihtoehdoissa en ota kantaa sillä mitään yksityiskohtaisia laskelmia ei ole eteen tullut.

Voisi se järjestely noinkin olla, nykyäänhän vajaa 90 % kuuluu kassoihin, joten aika pieni joukko siitä ulos jää. Enimmäkseen omaa hölmöyttään.

Jos nykyinen kassamalli hävitettäisiin, rahallisesti siinä häviäisivät lähinnä korkeammin koulutetut, jotka maksavat nyt työttömyysturvastaan vähemmän. Kassojen hallinnon kustannus on melko pieni ja ovat jo nyt voimakkaasti varsinkin duunaripuolella yhdistyneet.

 

[Chespa]

Meillä valkokaulusväellä erot ovat myös pieniä. Puhuin ns. suorittavan työn tekijöistä.

Niin minäkin.

 

[Boogey]

Pienyrityksiin kohdistuvissa tuissa tai regulaatiovapautuksissa on aina se ongelma, että se luo kannustinloukun. Jos ajatellaan 30 000 euron liikevaihdolla toimivaa palveluyrittäjää, niin siinä on ollut ihan selkeä kynnys yritystoiminnan kasvattamiseen, kun jatkossa saman hintaisen palvelun kate on paljon heikompi täysimääräisen arvonlisäveron myötä.

Muodostuuhan siihen kynnys tai kannustinloukku. Alv huojennus on kuitenkin monelle aloittavalle elintärkeä kun yritystoiminta hakee muotoaan ja ensiaskeliaan. Kaikki ei heti alkuun ole timanttia. Poisottohan siirtää kynnyksen paikkaa vaan yrittäjyyden alkuun.

Voisiko tuo olla euromääräisen sijaan sitten esim ajallinen huojennus ja jaksottua alkuun, ensimmäisen yrityksen kohdalle tms... muutakin porrastustapaa voisi varmasti harkita.

Nähdäkseni Suomen ongelma ei ole se, että täällä olisi liian vähän yrityksiä tai yrittäjiä, vaan ongelma on se, että meillä on liian vähän kasvuhakuisia ja maailmanmarkkinoille tosissaan tähtääviä yrityksiä.

Tästä täysin samaa mieltä. Onneksi tilanne kuitenkin parantunut rahoitusvaihtoehtojen monipuolistuessa. Vaikka jossain Slushissa nähdäänkin rohkeimmat, on mielestäni tilanne kuitenkin muuttunut selvästi parempaan suuntaan viimeisten 15v aikana.