Alle 20-vuotiaiden MM-kisat Ruotsissa 2013–2014

[Suurikelmi]

Koko joukkueen pituuskeskiarvo Suomen 182 ja kolmella joukkueella 185.

Aika jännä sinänsä, että reilu viikko sitten Ruotsia vastaan pelatuissa U16-peleissä Suomen joukkueen keskipituus oli 182,8 cm. Neljän vuoden päästä junnukisoissa sit hirveitä järkäleitä meillä?
U16 National Team Men (Dec) | stats.swehockey.se

 

[Moto]

Kun Ruotsi ei mennyt nurin, niin Venäjä on tavallaan pakko voittaa - mitä tietysti Tsekin voitto Kanadasta voi tarkoittaa vaikeaa vastustajaa myös lohkokakkoselle. Varmaan maalivahtipeluutus on ajateltu niin, että alkulohkon pelit pelataan vuorotahtiin, ellei ihmeitä tapahdu ja sitten katsotaan, miten jatkossa. Eli veikkaanpa, että Saros on Venäjää vastaan maalilla ja Husso Sveitsiä.

Tuossa matsin ihan loppuhetkillä Lehkonen sai jonkun osuman jalkaansa ja nilkutti koppiin tai ainakin penkille. Toivottavasti ei estä pelaamista maanantaina, hyökkäys ei juuri avainpelaajien poissaoloja kestä.

Vähän ihmetytti, miksei Suomi ottanut tänään maalivahtia missään vaiheessa pois. Jälkiviisaasti hyvä niin, kun peli olisi varmaan muuten mennyt Ruotsille 2-5 ja jos sattuisi vaikka käymään niin, että Suomi voittaa Venäjän ja Venäjä Ruotsin, niin ylimääräinen takaiskumaali voisi siinä vaiheessa olla kallis.

 

[The Original Jags]

Venäjällä on muuten riveissään vain 7 pelaajaa, joilla on NHL-varaus.

 

[The Original Jags]

Venäjän osalta voisi tehdä yhteenvedon kahden pelatun pelin osalta. Ensimmäisessä kaatui Norja 11-0 ja tänään pelatussa pelissä Sveitsi 7-1.

Kaksi peliä on pieni otanta, joten en halua innostua liikaa tässä vaiheessa. Todellinen testi on edessäpäin Suomea ja varsinkin Ruotsia vastaan. Pelit ovat muuten Venäjälle perättäisinä päivinä, joten Ruotsia vastaan joudutaan hieman hankalassa tilanteessa.

Maalissa Andrei Vasilevski on etukäteen yksi turnauksen parhaista maalivahdeista. Näissä kahdessa pelissä Vasilevskilla ei ole ollut hädän päivää, koska puolustus on hoitanut vastustajan pelaajat hyvin pois tekopaikoilta. Tänään Sveitsin ainoa maali oli itse asiassa Venäjän tekemä oma maali, jolle Vasilevski ei mahtanut mitään. Vasilevski pelaa Ufan KHL-joukkueessa ja on sarjan ainoa juniori-ikäinen ykkösmaalivahti. Hän syrjäytti tällä kaudella Iiro Tarkin. Kakkosmaalivahti Ivan Nalimov on myös hyvä. Nalimov pelasi muutama viikko sitten Kanadan kolmea junioriliigan All Stars -joukkuetta vastaan hyvät pelit.

Puolustus on ollut Venäjällä se osa-alue, johon olen ollut tähän asti eniten tyytyväinen. Edellisinä vuosina puolustus on ollut Venäjällä heikoin osa-alue, mutta näissä kahdessa pelissä vastustaja ei ole pystynyt luomaan juurikaan maalipaikkoja, olkoonkin että vastus on ollut muutenkin köykäinen. Puolustuksessa on ollut varmuutta ja jämäkkyyttä, mikä puuttui jopa vuoden 2011 maailmanmestarijoukkueelta.

Puolustuksessa huomio kiinnittyy pelaajien kokoon. Nikita Trjamkin (204 cm), Nikita Zadorov (201 cm), Andrei Mironov (187 cm), Ilja Ljubushkin (185 cm), Valeri Vasiljev (187 cm), Kirill Maslov (185 cm) ja Aleksei Bereglazov (194 cm) ovat Venäjän seitsemän pelaavaa puolustajaa. Kaksi pelaajaa yli 200 cm, yksi oli 190 cm ja loputkin vähintään 185 cm. Valmentaja Mihail Varnakov ei ole kelpuuttanut mukaan kääpiöitä puolustukseen.

Trjamkin ja Zadorov erottuvat puolustuksessa selvästi muutenkin kuin yli 200 cm pituutensa puolesta. Molemmilla on koon lisäksi hyvä liike ja kumpikin ovat taitavia kiekollisina. Zadorov on aiheellisesti huippulupaus, mutta Trjamkin on näissä kahdessa pelissä näyttänyt lähes yhtä hyvältä pelaajalta. Trjamkinilla ei ole edes NHL-varausta.

Mironov on puolustuksen kolmas luottopelaaja. Hän pelasi Moskovan Dynamossa erinomaisen viime kauden, mutta on tällä kaudella ottanut takapakkia ja pelaa tällä hetkellä VHL:n puolella.

Puolustuksen heikoin lenkki näissä kahdessa pelissä on ollut Maslov. Tänään hän oli pari kertaa vaikeuksissa nopeiden sveitsiläisten kanssa.

Ykkösketjuna molemmissa peleissä on pelannut Anton Slepyshev - Mihail Grigorenko - Pavel Butsnevitsh. Slepyshev ei ole ollut ihan samalla tasolla Grigorenkon ja Butshnevitshin kanssa. Slepyshev on vakiopelaaja Ufan KHL-seurassa, joten tulosta voisi odottaa tällä tasolla. Grigorenko on ollut hyvä, mutta ei dominoiva kuten olisi ehkä voinut odottaa. Ketjun paras mies on ollut tähän asti Butshnevitsh, jolla on ainekset huippupelaajaksi.

Traktorin Vjatsheslav Osnovin on ollut vakuuttava molemmissa peleissä. Hän on noussut tällä kaudella KHL:ään ja on pelannut siellä 24 ottelua tehoilla 2+0. Tehot eivät mairittele, mutta eipä Valeri Nitshushkinkaan viime kaudella KHL:ssä juuri tehoillut. Osnovin on hyrrämäinen väkkärä, joka pyörii kiekon kanssa ja osaa löytää hyvin kanssapelaajia vapaissa paikoissa.

Ivan Barbashev ja Bogdan Jakimov ovat muut toistaiseksi vakuuttaneet hyökkääjät. Jakimov on iso ja härkämäinen hyökkääjä, joka on pelannut hyvää kautta Neftehimikissä KHL:ssä.
---------------------------------
Venäjän joukkue on siitä mielenkiintoinen, että siinä pelaa vain seitsemän pelaajaa joilla on NHL-varaus. Osasyy tälle on se, että KHL:n vaikutuksesta NHL-seurat eivät ole olleet kovin innokkaita varaamaan venäläispelaajia. Esimerkiksi Nikita Trjamkinin varaamattomuus selittynee vain tällä seikalla. Omassa KHL-seurassaan Avtomobilistissa Trjamkin on selvä kolmospakki heti Sami Lepistön ja Tobias Viklundin takana, molemmat maajoukkuetason puolustajia.

Minulla ei ollut ennen turnausta suuria odotuksia Venäjän suhteen, koska heidän 94-ikäluokkaansa ei ole pidetty erityisen lahjakkaana. Vuoden 1995 ikäluokka on selvästi kovempi. Toisaalta tämä seikka on saattanut myös "suojella" monia pelaajia Kanadan juniorisarjoilta. Pelaajat ovat pysyneet Venäjällä eivätkä ole lähteneet pilaamaan uraansa Kanadaan.

Tässä turnauksessa Venäjä voi hyvin yltää mitalille, vaikka ennakkosuosikki se ei varmasti olekaan. Sveitsi-peli oli siltä erittäin vakuuttava näytös, kun ottaa huomioon miten tiukilla ennakkosuosikki Ruotsi oli heidän kanssaan.

 

[Espoon Siniset]

Venäjällä on muuten riveissään vain 7 pelaajaa, joilla on NHL-varaus.

KHL:n nykyasema vähentää varmasti venäläisvarauksia, kun NHL-seurat saattavat epäillä, että venäläispelaajaa kiinnostaa mieluummin pelata koko ura kotimaassaan ja saada silti hyvät rahat tilille.

 

[olkikuukkeli]

KHL:n nykyasema vähentää varmasti venäläisvarauksia, kun NHL-seurat saattavat epäillä, että venäläispelaajaa kiinnostaa mieluummin pelata koko ura kotimaassaan ja saada silti hyvät rahat tilille.

Jep, käytännössä vain kahden ensimmäisen kierroksen lahjakkuuksia katsotaan "sillä silmällä" ja heidänkin pitää vakuutella GM:n iskujoukot halustaan pelata P-A:ssa. "Russian factor" on tosiasia niin pitkään kuin KHL maksaa nykyisenkaltaisia palkkioita pelaamisesta.

 

[WildThing]

Omia ajatuksia näin jälkikäteen Suomen pelistä:

-Teräväinen näyttää vahvalta(tosin hieman jalka painaa).

- Lehkonen näyttää... Ööö?? Onko ees kentällä?

- Pokka, nyt oikeasti! Mitä? Aikamoista roskaa ja katson tätä vielä Kärppälasien läpi.

- Ristolainen onko totta, että olet pelannut änärissä? En uskoisi jos en tietäisi. Toivottavasti tämä palautti miehen maanpintaan. Aivan järkyttäviä virheita ja huonoja ratkaisuja.

- Husso on kurko!

- Mäenalanen katos yöhön.

Ps. Lopuksi, TT älä lauo yv:llä onetimereita ennen ku sen homman osaat!
Ja Riistolainen, jätä se vitun yv:n pyöritys Teuvolle.

 

[Ostoskassi]

- Lehkonen näyttää... Ööö?? Onko ees kentällä?

Mitä? Mielestäni Lehkonen tekee paljon pieniä asioita oikein ja on ollut mielestäni paljon hyvää hänen pelaamisessaan. Loistavan maskin Suomen ensimmäiseen maaliin käy hyvänä esimerkkinä. Myös puolustussuuntaan ei ainakaan minulla valittamista.

- Ristolainen onko totta, että olet pelannut änärissä? En uskoisi jos en tietäisi. Toivottavasti tämä palautti miehen maanpintaan. Aivan järkyttäviä virheita ja huonoja ratkaisuja.

Noh, Siellä on se pelaamattomuus taustalla, että antaisin vielä Rasselle aikaa päästä huippukuntoon.



Omasta mielestä Suomen pelaamisessa oli Ruotsia vastaan paljon hyvää. Suomi pystyi Ruotsia vastaan pysyä kiekossa ja oli aktiivinen läpi ottelun, Ruotsi oli oikeasti täysin voitettavissa. Fakta vain on se, että kun otat sen puolen tusinaa tyhmää jäähyä turnauksen yhtä suurta suosikkia vastaan niin pelin voittaminen on hyvin vaikeaa. Se on erittäin hyvä merkki kuinka Kiven kädenjälki näkyy jo nyt suhteellisen selkeästi Suomen pelaamisessa. Jos teemasana on "ekana" niin se ainakin toteutui Ruotsia vastaan. Kiekkoon mentiin vaikka ruotsalaispelaaja oli aivan iholla ja tiesi että kohta rytisee. Tässä kyseisessä Ruotsi ottelussa Suomi hävisi koska teki niin paljon virheitä mm. harhasyöttöjä, tyhmiä jäähyjä ja muutamissa tilanteissa puolustusalueella nukuttiin vähän eikä huomattu missä se oma kaveri menee, mutta mielestäni Suomi osoitti sen että ehjällä 60 minuuttisella ja upealla maalivahtipelillä kaikki on mahdollista, aivan kuten eilen Ruotsi olisi ollut voitettavissa. Mielestäni Suomen pelaamisessa on todella paljon positiivista.

 

[Uniquewn]

Ps. Lopuksi, TT älä lauo yv:llä onetimereita ennen ku sen homman osaat!
Ja Riistolainen, jätä se vitun yv:n pyöritys Teuvolle.

Jos lähtevät näitä noudattamaan, niin aika helposti ennakoitavissa on sitten Suomen ylivoima, kun Teräväinen ei saa laukoa kertaakaan ja Ristolaisen pitää aina painaa menemään, kun ei saa syöttää. :D

Kyllä jengissä varmasti tiedetään, mikä meni vikaan. Ristolainen ainakin ruoski itseään rajusti eräässä haastattelussa, vaikkei se nyt mitään "aivan järkyttäviä virheitä" eilisessä pelissä tehnyt, kuten teikäläinen kärjisti. Sanoi kuitenkin, että vaatii itseltään paljon enemmän, koska hänen pitää olla yksi jengin liidereistä. Pienistä asioista nämä on toki kiinni, esimerkiksi jos se toisen erän lopun tolppakuti olisi jaksanut lipua maaliin asti, olisi tilanne ollut 2-2, eikä sitä Teräväisen hyökkäyspään jäähyä olisi tullut, eikä täten Ruotsin 3-1 -maaliakaan (, joka luonnollisesti meni tolpan kautta maaliin).

Aavistuksen verran kun lisää huolellisuutta jokainen otteisiinsa, eikä hosu turhaan, niin vältetään ne kiekon lahjoitukset alimpana miehinä omissa ja turhat purut pitkiksi kiekoiksi paineettomassa tilanteessa.

Itse kaipaan erityisesti senttereiltä nyt esiinmarssia, kun lähdetään nostamaan hyökkäystä omista pois. Jos vastustaja paineistaa Ruotsin tavalla, niin sentterin pitää tulla lähelle tarjoamaan syöttöpaikka ja välimatkojen pitää olla tarpeeksi lyhyitä, ettei syötöistä muotoudu turhia riskejä. Se toinen erä suomalaisilta oli sysipaska osin sen takia, ettei tätä saatu vedettyä organisoidusti. Osittain syynä oli tietenkin se suuri alivoimamäärä, kerran myös Suomen kolmosketju pelasi varmaan jonkun 4 min vaihdon, kun jätkät purkivat varmaan kolme kertaa putkeen pitkiä kiekkoja, joista varmaan 2 olivat ihan paskat housuissa heitettyjä paniikkiheittoja, ainakin Vainonen syyllistyi sellaiseen kertaalleen.

Lähtisin hiomaan kenttiä sen verran, että Topi Nättinen voisi nousta Aleksi Mustosen paikalle kakkosen keskelle. Ikoset pitäisi saada paremmin hereille, ei voi noin pimennossa olla nämä kaksi nimeä. Kolmosketjukin on ollut parempi. Mustonen pelasi mielestäni myös kaikkein heikoimmin puolustussuuntaan näistä Suomen senttereistä eilen, joten Nättiselle näytönpaikka.

 

[Jaws]

Pystyykö joku pelin nähnyt tekemään lyhyttäkin lyhyemmän referaatin. Kiitos.

Koitan kirjoittaa mahdollisimman lyhyesti sen, mitä minulle jäi ottelusta mieleen.

Missasin siis toisesta erästä 15 minuuttia - tällä aikavälillä USA teki maalin ja Slovakia kaksi. Ensimmäinen erä oli tasainen, Slovakia pysyi kyydissä, mutta Sabolin ottama viivytysjäähy kostautui aivan erän lopulla. Näytti siltä, että USA menisi menojaan. Etenkin Réway kenttäpelaajista pelasi todella hyvän ensimmäisen erän.

Toisessa erässä siis hieno nousu, paha heittää tästä mitään.

Kolmas erä oli tasainen, kunnes USA iski maalin ja peli oli 4-2. Slovakia joutui yrittämään riskillä, ja se kostautui nopeiden takaiskujen muodossa. Mikäli Slovakia ei olisi muuttanut pelitaktiikkaansa aggressiivisemmaksi ja ottanut niin paljon riskejä, olisi peli pysynyt vähämaalisempana - jenkkien kuusi maalia eivät anna selkeää kuvaa. Slovakialla oli jopa alivoimalla hienot paikat tasoittaa peli, kun tilanne oli vielä 3-2 - Daňo tosin epäonnistui läpiajosta ja Luža sekä Réway tuhrivat 2vs1-hyökkäyksistä. Sabol torjui maalilla hienosti, eikä voinut maaleille mitään. Piti ajoittain joukkuetta pystyssä.

Pahoittelut, tulikin hieman pitempi mitä ajattelin. Réway ja Cehlárik jäivät minulle positiivisimpina mieleen.

 

[mjr]

Tässä kyseisessä Ruotsi ottelussa Suomi hävisi koska teki niin paljon virheitä mm. harhasyöttöjä, tyhmiä jäähyjä ja muutamissa tilanteissa puolustusalueella nukuttiin vähän eikä huomattu missä se oma kaveri menee, mutta mielestäni Suomi osoitti sen että ehjällä 60 minuuttisella ja upealla maalivahtipelillä kaikki on mahdollista, aivan kuten eilen Ruotsi olisi ollut voitettavissa. Mielestäni Suomen pelaamisessa on todella paljon positiivista.

Amen. Ymmärtäisin että perisuomalaisittain tätä peliä hävettiin porukalla jo ennakkoon, kun ollaan aina niin huonoja ja Ruotsilla on tänäkin vuonna puolijumalien miehittämä joukkue. Tasakentällisin tuo näytti näihin odotuksiin nähden suorastaan hyvältä peliltä: Ruotsi oli muutaman kerran sillassa, ja vaikka niin Suomikin niin mitään nolostuttavaa yhtä maalia ei ottelussa pelattu, todellakaan - huippupaikat olivat aika lailla tasan. Typeryyksiä ja virheitä toki tuli paljon ja olennaisesti niihin kaaduttiinkin, mutta ne ovat sellaisia asioita, joita on mahdollista pitkälle eliminoida paras yhdestä -peleissä.

Sinänsä juniorikiekko ei suosi perinteistä suomalaista menestyskaavaa: kurinalaisuutta, henkistä kestävyyttä, saumatonta joukkuepuolustusta - pelaajat ovat vielä henkisesti epäkypsiä ja menevät liikaa tunteella ja tekevät jatkuvasti isojakin virheitä. Kuten toki tapahtuu muissakin joukkueissa tällä tasolla. En tajua niitä jotka pitävät WJC-kiekkoa korkeatasoisena - äärimmäisen viihdyttäväähän se on, valtava vauhti ja valtava yritys yhdistyneinä valtaviin virheisiin, mutta tätä yhdistelmää en ihan pitäisi korkeatasoisen jääkiekon tunnusmerkkinä...

 

[Kulmapeli]

Suomen keskushyökkääjien taso ei riitä näissä karkeloissa. Ainoastaan Teräväinen pystyy pelaamaan miesten pelejä keskellä eikä hänkään mitenkään dominoi. Mustonen, Rauhala ja Kinnunen ovat vielä poikien tasolla. Ensi vuoden kisoissa koossa saattaa olla hyväkin sentteriosasto, mutta nyt joudutaan käyttämään poikia miesten tehtävissä.

Huipputason puolustus ja maalivahtipeli (sekä ykkösketju) joutuvat venymään ja paljon, mikäli aiotaan menestyä, kun keskushyökkääjät häviävät valtaosan kaksinkamppailuita. Laiturit ovat ihan ok-tasoa, mutta eivät saa tukea tarpeeksi keskeltä 2.-4. ketjuissa.

Pieni toivo lepää puolustuksen ja Saroksen varassa + nopeissa vastaiskuissa. Tarkoittaa vaan sitä, että joudutaan repimään vähintään kaksi sensaatiomaista puolustustaisteluvoittoa.

 

[PJx]

Tasakentällisin tuo näytti näihin odotuksiin nähden suorastaan hyvältä peliltä: Ruotsi oli muutaman kerran sillassa, ja vaikka niin Suomikin niin mitään nolostuttavaa yhtä maalia ei ottelussa pelattu, todellakaan - huippupaikat olivat aika lailla tasan.

Ei edes toisessa erässä, kun Ruotsi siirsi jalan kaasulle?

Minusta näytti siltä, että Suomen ainoa todellinen mahdollisuus piili Ruotsin maalivahdissa. Tamin teesi "oleellisesti paremman maalivahdin joukkue voittaa, tapahtui kentällä mitä hyvänsä" ei osoittautunut ihan oikeaksi. Toinen erä oli täysin pojat vastaan miehet ja uudet reilummat jaot--kiitos.

Väittäisin, että parempi maalivahti olisi hoitanut molemmat Suomen maaliin johtaneet tilanteet niin, ettei maaliin sujahtaneita laukauksia olisi edes nähty. Ja kääntäen, ihmeellistä painetta naapurin maalille ei olisi tarvittu voittomaalien aikaansaamiseksi, jolloin Tami olisi ollut teeseineen oikeassa.

Paha mennä sanomaan vahvistaisiko Suomen ykköskenttä Ruotsin joukkuetta vai ei. Riippuu paljon siitä, miten kaverit osaisivat pelata 3-kentän roolissa. Luultavasti virtaa olisi ainakin enemmän, kun minuutit jäisivät pienemmiksi. Aikuisten oikeasti Suomi vei maalivahtipeliä ja Ruotsi vikisi, kentällä tilanne olikin sitten ratkaisevasti toisin.

Nuorten peleissä päivän kunto saattaa vaihdella sen verran paljon, että toisena päivänä tilanne voi olla oleellisesti toinen. Jotain kuvaa päävalmentajankin lausunto loppuhetkistä. Ei otettu loppuhetkillä (edes YV:llä) maalivahtia pois, ettei olisi annettu Ruotsille ilmaista maalia. Ei tainnut Kiven kässäri pitää edes huonosti.

 

[Ostoskassi]

Ei edes toisessa erässä, kun Ruotsi siirsi jalan kaasulle?

Minusta näytti siltä, että Suomen ainoa todellinen mahdollisuus piili Ruotsin maalivahdissa. Tamin teesi "oleellisesti paremman maalivahdin joukkue voittaa, tapahtui kentällä mitä hyvänsä" ei osoittautunut ihan oikeaksi. Toinen erä oli täysin pojat vastaan miehet ja uudet reilummat jaot--kiitos.

Väittäisin, että parempi maalivahti olisi hoitanut molemmat Suomen maaliin johtaneet tilanteet niin, ettei maaliin sujahtaneita laukauksia olisi edes nähty. Ja kääntäen, ihmeellistä painetta naapurin maalille ei olisi tarvittu voittomaalien aikaansaamiseksi, jolloin Tami olisi ollut teeseineen oikeassa.

Ei Ruotsi nyt oleellisesti peliään muuttanut toisessa erässä, vaan Suomi muutti. Etäisyydet kasvoivat jolloin omista pääseminen muodostui suureksi ongelmaksi. Tässä vaiheessa turnausta on erittäinkin hienoa nähdä, että Ruotsi oli voitettavissa ja peli hävittiin pääasissa vain sen takia kun itse hölmöiltiin. Siitä ei ole kysymystä etteikö Ruotsi olisi ollut parempi, mutta se että oliko Ruotsi voitettavissa onkin toinen kysymys, ja kyllä Ruotsi oli aivan täysin voitettavissa. Toki vielä voidaan lieventävinä asianhaaroina tappiolle löytää siitä, että Suomella oli pelipäivä alla kun taas Ruotsilla ei, mutta tähän ei mielestäni edes ole tarvetta. Oli miten oli, monien asiantuntijoiden mielestä Ruotsi on turnauksen ykkössuosikki, ja Suomella oli mahdollisuus tämä kyseinen joukkue voittaa. Kyllä se ainakin minulle kertoo siitä, että tällä joukkueella on paremmat mahdollisuudet menestymiseen kuin edellisellä, vaikka paperilla joukkue ei välttämättä ole yhtä kova kuin viime kisoissa. Lopuksi vielä, tehdään mielummin ne virheet nyt kun pudotuspeleissä, virheet ovat kuitenkin se paras tapa oppia.

 

[PJx]

Niin, Ruotsin joukkueella on, tai ainakin oli, selkeä ongelma maalin suulla. Siis täysin voitettava joukkue, tai oli ainakin eilen.

Niin no, eihän ne välimatkat olisi kasvaneet, jos kaverit olisivat päässeet karvauksen alta pois avaamaan peliä. Aika usein pakkeja voi syyttää siitä, että peli pyörii omissa. Ei ole kykyä helppoihin avauksiin.

Itse en kuitenkaan lähde syyllistämään pelkkiä pakkeja tai edes sentteretä. Joskus vaan kaverin päivän kunto on liian kova.

 

[Steegil]

Sinänsä juniorikiekko ei suosi perinteistä suomalaista menestyskaavaa: kurinalaisuutta, henkistä kestävyyttä, saumatonta joukkuepuolustusta - pelaajat ovat vielä henkisesti epäkypsiä ja menevät liikaa tunteella ja tekevät jatkuvasti isojakin virheitä. Kuten toki tapahtuu muissakin joukkueissa tällä tasolla. En tajua niitä jotka pitävät WJC-kiekkoa korkeatasoisena - äärimmäisen viihdyttäväähän se on, valtava vauhti ja valtava yritys yhdistyneinä valtaviin virheisiin, mutta tätä yhdistelmää en ihan pitäisi korkeatasoisen jääkiekon tunnusmerkkinä...

Kisojen kovatasoisuudesta kertoo se, että parhaat pärjäävät. Ei ole sattumaa, että vain neljä joukkuetta on ollut mitaleilla viime vuosina.

 

[Tenho995]

vaikka ennakkosuosikki se ei varmasti olekaan.

Venäjä ei varmasti ole ennakkosuosikki? kuka helvetti sitten on?

Ennakkosuosikit määritellään tavanomaisesti ennen kisoja. Siispä otetaan käyttöön kylmänviileästi pelkät kisoja ennen kirjatut pelaajien tilastotiedot eikä puhuta mistään Norjista tai Sveitseistä ollenkaan:

1. Kisojen ehdottomasti paras maalivahti.

Vasilevski edustaa venäjän u20 joukkuetta kolmatta kertaa. Hänen torjuntaprosenttinsa näistä aikaisemmista kisoista on noin 95. Hän pelaa KHL:ssa ykkösmaalivahtina. Viime vuonna hän oli Venäjän U20-joukkueen paras pelaaja ja siitä lähtien on vain kehittynyt lisää!

2. Kisojen ehkä kovin puolustus?

Yhteenlaskettu 200 KHL pelin kokemus + Zadorov. 200 peliä siis maailman toiseksi parhaassa liigassa aikuisia ammattilaispelaajia vastaan. No eipä siinä mitään, nämä samat puolustajat saavat nyt pelata isolla jäällä. Samalla jäällä siis, jolla esim. jotkut usalaiset ja kanadalaiset saattavat pelata ensimmäistä kertaa. Kyllä, varausnumerot venäläisiltä silti uupuvat. KHL ja sinne jäämisen mahdollisuus on syy tähän. Joten, ei ole ihme että u20 joukkueesta löytyy varaamattomia puolustajia jotka ovat ajoittain joukkueensa top-4 puolustajia. Edelleen, maailman toiseksi parhaan liigan joukkueiden top 4 puolustajia. Ei, Liigan, SHL:än eikä CHL:än.

Tähän yhdistetään vielä puolustajien keskipituus ja -paino (190cm, 90kg).

Tervetuloa vääntämään kulmiin, Connor McDavid.

3. Kisojen ehkä kovin hyökkäys?

Venäläinen hyökkäys on aina kova oli kyseessä mitkä kisat tahansa, se on lähes itsestäänselvyys. Tämän vuoden U20 kisat eivät ole poikkeus. Kokoa, kokemusta ja taitoa on. Tämän asian puolesta tuskin tarvitsee erityisemmin argumentoida, mutta kuitenkin: ~300 KHL-peliä. KHL:ssa kolme näistä pelaajista on yltänyt yli 10 pisteeseen 30 pelatussa ottelussa. Grigorenko.

Tämä linkki vie OHL pistepörssiin. Sijalta 4. ja 5. löytyvät kaksi venäläistä -95 vuonna syntynyttä älyttämän taitavaa pelaajaa. He eivät mahtuneet tähän joukkueeseen. WHL:ssä kovia tehoja takonutta Scherbakia koskee sama.

Joukkueena

Yllä mainittujen KHL-pelien lisäksi joukkueen pelaajilta löytyy kokemusta 50 NHL ja 80 U20 kisojen peliä. Mainittakoon vielä, että hiljattain venäjä pelasi ns. B-miehistöllään Subway series:issä Kanadan Team OHL, QMJHL ja WHL vastaan. Venäjä voitti tämän sarjan.

Näin ollen Venäjä ei ole yhtään vähemmän ennakkosuosikki kuin Ruotsi, Kanada tai Usa. Ja minusta Ruotsin päätön hypetys ennen kisoja on ollut aivan uskomattoman typerää (en tarkoita että välttämättä juuri täällä jatkoajan keskustelupalstalla, vaan muualla ja mediassa).

Pakko vielä sanoo ettei tästä ala mikään shitstorm, että en ylistä Venäjää ylivoimaiseksi ykkössuosikiksi todellakaan, vaan yritän osoittaa Venäjän lähtevän samalta viivalta top 4 maiden kesken (USA, Kanada, Ruotsi).

 

[rpeez]

Mitä? Mielestäni Lehkonen tekee paljon pieniä asioita oikein ja on ollut mielestäni paljon hyvää hänen pelaamisessaan. Loistavan maskin Suomen ensimmäiseen maaliin käy hyvänä esimerkkinä. Myös puolustussuuntaan ei ainakaan minulla valittamista.

Lisäisin vielä tuohon, että Lehkosen asenne on ollut rautaa, todella sisukas kaveri. Ainoastaan fyysiset raamit näyttäisi olevan tuloksen esteenä. Toivottavasti saa jossain vaiheessa 20kg lihasta lisää.

 

[heikkik]

Mainittakoon vielä, että hiljattain venäjä pelasi ns. B-miehistöllään Subway series:issä Kanadan Team OHL, QMJHL ja WHL vastaan. Venäjä voitti tämän sarjan.

QMHJL - Venäjä 3-2
QMHJL - Venäjä 4-3
OHL - Venäjä 2-5
OHL - Venäjä 2-3 (rl)
WHL - Venäjä 2-3
WHL - Venäjä 4-2

Molemmilla kolme voittoa, mutta yksi Venäjän voitoista tuli rankkareilla. Jos pistelasku on sama kuin näissä kisoissa, niin CHL vei sarjan.

Norja ja Sveitsi eivät pystyneet tarjoamaan venäläislle vastusta, joten joukkueen todellinen taso on vielä hämärän peitossa. Toivottavasti suomalaiset ja ruotsalaiset pystyvät haastamaan Venäjän isokokoiset pakit kunnolla, että näkisi onko kavereilla kiekollista taitoa ja liikkuvuutta vai vain kokoa ja kovuutta.

Suomi-Venäjä-ottelussa tuomarilinjasta on paljon kiinni. Jos tuomarit antavat pelata jääkiekon säännöillä, niin kevyet suomalaishyökkääjät ovat katollaan Venäjän maalin edustalla koko ajan, mutta jos pelataan nuorten kisoissa usein käytössä olevan ylitarkan linjan mukaan, niin venäläiset istuvat jäähyaitiossa ison osan pelistä.

Sveitsiä vastaan venäläispakit hakivat jatkuvasti pitkiä pystysyöttöjä puolustuksen taakse (avaussyöttö keskelle tai useinmiten oikeaan laitaan) ja onnistuivatkin niissä yllättävän usein. Varsinkin yli kaksimetrinen Triamkin (#8) antoi hemmetin kovia ja tarkkoja avauksia omille hyökkääjille. Tosin osa syötöistä oli niin kovia, etteivät hyökkääjät pystyneet ottamaan niitä haltuun. Ja välillä tuli tosi hitaita jättö-jätön-jättö-hyökkäyksiä.

Suomalaisilla on kyllä paras mahdollinen sauma ottaa yllätysvoitto. Venäläisillä takana kaksi helppoa voittoa, joten veli venäläinen tulee varmasti otteluun takki ainakin vähän auki. Heti alkuun kova paine venäläispakeille, pari sopivaa kaatumista ja ylivoimalla 2-0 johtoon. Sen jälkeen tiukkaa puolustamista, vastaiskujen kyttäämistä ja venäläisten turhautumisen katselemista. Helppoa kuin heinänteko!

 

[Tenho995]

QMHJL - Venäjä 3-2
QMHJL - Venäjä 4-3
OHL - Venäjä 2-5
OHL - Venäjä 2-3 (rl)
WHL - Venäjä 2-3
WHL - Venäjä 4-2

Kiitos oikaisusta, olis sen voinut itse vielä tarkistaa. Ei kuitenkaan tee kovin suurta eroa. Pärjäsiväthän he kuitenkin "maailman parhaita junnuja" vastaan noinkin hyvi ja voitot meni silti 3 - 3, vaikka puhuttaisiinkin pisteistä.

Hieno spekulaatio. Aikaisempien pelien perusteella kuitenkin uskon, etteivät venäläiset missään nimessä tule tuohon matsiin takki auki.

 

[The Original Jags]

Venäjä ei varmasti ole ennakkosuosikki? kuka helvetti sitten on?

Suurin suosikki on minusta nähdyn perusteella USA.

Venäjä on kieltämättä nostanut osakkeitaan turnauksen edetessä, mutta vastassa ovat olleet "vain" Norja ja Sveitsi. Ykkössuosikin asemaan en Venäjää suostu tässä vaiheessa nostamaan.

1. Kisojen ehdottomasti paras maalivahti.

Kyllä, etukäteen Vasilevski on turnauksen paras maalivahti.

2. Kisojen ehkä kovin puolustus?

En tunne muiden joukkueiden puolustuksia tarpeeksi hyvin, jotta suoria vertauksia voisi esittää, mutta tähän asti olen ollut enemmän kuin tyytyväinen tapaan jolla puolustus on pelannut.

Yhteenlaskettu 200 KHL pelin kokemus + Zadorov. 200 peliä siis maailman toiseksi parhaassa liigassa aikuisia ammattilaispelaajia vastaan.

Tässä on oltava hieman eri mieltä. Pelkkä kokemus KHL:stä ei kerro kaikkea, vaan myös se missä roolissa nämä pelaajat ovat siellä.

Venäjän puolustajista vain Nikita Trjamkin pelaa suuressa roolissa omassa KHL-seurassaan. Hän on Jekaterinburgin kolmanneksi tehokkain ja neljänneksi eniten jääaikaa saanut puolustaja. Trjamkin on pelannut tällä kaudella 37 ottelua tehoilla 1+6. Keskimääräinen jääaika on ollut 17:25 ottelua kohti. Se että Trjamkin on pelannut näin isossa roolissa KHL:ssä näkyy kyllä näissä junnupeleissä hyvin.

Moskovan Dynamon Andrei Mironovin piti lyödä itsensä tällä kaudella läpi KHL:n puolustajaeliittiin, mutta toistaiseksi läpimurto on tekemättä. Tässä vaikuttaa myös Dynamon puolustuksen kovuus ja laajuus. Siellä on nuoren puolustajan vaikea tehdä läpimurtoa. Mutta pääasiassa Mironov on pelannut seitsemäntenä tai kahdeksantena puolustajana, ja nyt kun Dynamon kaikki puolustajat ovat terveenä sai Mironov komennuksen farmiseura Tveriin VHL:ään.

Valeri Vasiljev on pelannut Moskovan Spartakissa 26 ottelua tehoilla 0+2. Yleensä hän on pelannut heikossa Spartakissa kuudentena tai seitsemäntenä puolustajana. Jääaikaa on tullut n. 13 min/peli.

Lokomotivin Kirill Maslov ei ole pelannut yhtään peliä KHL:ssä, vaan koko tämä kausi on mennyt juniorisarja MHL:ssä.

Myöskään Metallurg Magnitogorskin Aleksei Bereglazov ei ole pelannut tällä kaudella KHL:ssä peliäkään, vaan hän on vuorotellut MHL:n ja farmisarja VHL:n välillä.

Lokomotivin Ilja Ljubushkin on pelannut KHL:ssä 19 ottelua tehoilla 0+1. Keskimääräinen jääaika näissä peleissä on ollut 12:01.

Näistä pelaajista vain Trjamkin on siinä roolissa, että voi kehua olevansa KHL-seuran todellinen vakiopelaaja. Kaikki muut ovat joko reservipuolustajia tai farmi/junioriliigan pelaajia. En tiedä mikä tilanne on esim. Suomen ja Ruotsin suhteen, mutta sellainen näppituntuma minulla on että molemmissa joukkueissa on enemmän pelaajia kuin Venäjän joukkueessa, jotka ovat ratkaisupelaajan roolissa omissa pääsarjoissaan.

Joten, ei ole ihme että u20 joukkueesta löytyy varaamattomia puolustajia jotka ovat ajoittain joukkueensa top-4 puolustajia.
Edelleen, maailman toiseksi parhaan liigan joukkueiden top 4 puolustajia. Ei, Liigan, SHL:än eikä CHL:än.

Ainoa puolustaja tässä joukkueessa joka on edes ajoittain oman joukkueensa top-4 puolustaja on Trjamkin.

Tähän yhdistetään vielä puolustajien keskipituus ja -paino (190cm, 90kg).

Tämä on Venäjälle etu, kun nuo puolustajat osaavat vielä luistella.

Venäläinen hyökkäys on aina kova oli kyseessä mitkä kisat tahansa, se on lähes itsestäänselvyys. Tämän vuoden U20 kisat eivät ole poikkeus. Kokoa, kokemusta ja taitoa on. Tämän asian puolesta tuskin tarvitsee erityisemmin argumentoida, mutta kuitenkin: ~300 KHL-peliä. KHL:ssa kolme näistä pelaajista on yltänyt yli 10 pisteeseen 30 pelatussa ottelussa. Grigorenko.

Tämän joukkueen hyökkääjistä Anton Slepyshev, (Ufa) ja Pavel Butshnevitsh (Tsherepovets) ja Bogdan Jakimov (Nizhnekamsk), Damir Zhafjarov (Novokuznetsk) ja Vadim Hlopotov (Lokomotiv) ovat omassa KHL-seurassaan selviä vakiohyökkääjiä.

Näistä pelaajista vain Butshnevitsh ja Zhafjarov ovat tehneet yli 10 tehopistettä tällä kaudella.

Erittäin taitava Traktorin Vjatsheslav Osnovin on myös pelannut tällä kaudella KHL:ssä paljon otteluja eli 24, mutta tehoja on vain 2+0 ja keskimääräinen jääaika 6:59 ottelua kohti. Hän on pelannut pieniä minuutteja lähinnä kolmantenatoista hyökkääjänä, joten en pitäisi häntä KHL:n vakiopelaajana. Osnovin teki kyllä upean maalin Sveitsiä vastaan. Hän purjehti yksin koko kentän läpi ja ohitti maalivahdin napakalla rannelaukauksella.

Loput hyökkääjät ovat joko Kanadan junioriliigojen tai Venäjän farmi/junioriliigojen pelaajia.

KHL:n eliittiin lukeutuvia pelaajia ei joukkueessa ole yhtään, ellei Vasilevskia jo lueta sellaiseksi. Hän onkin tämän joukkueen selvä tähti ja johtopelaaja.

 

[erku]

Kisojen kovatasoisuudesta kertoo se, että parhaat pärjäävät. Ei ole sattumaa, että vain neljä joukkuetta on ollut mitaleilla viime vuosina.

Joo ja samalla logiikalla voisi sanoa, että Veikkausliiga on kovatasoinen, koska pitkälti samat joukkueet ovat kärjessä vuodesta toiseen. Ruotsin pääsarjassa vaihtelua ilmenee paljon enemmän, joten se on kaiketi paskempi sarja tasoltaan.

Tämä nuorten MM-kisojen pelillinen taso on ikuinen keskustelun aihe, josta samanmielisyyttä tuskin koskaan tulee. Oma näkemykseni on se, että absoluuttiselta tasoltaan kyseinen turnaus on aika lailla paskaa ja rajusti ylihypetetty, mutta suhteelliselta tasoltaan toki kovempi kuin miesten MM-kisat. Tosin kyllähän B-junnujen SM-sarjakin lienee suhteelliselta tasoltaan kovempi kuin aikuisten SM-Liiga, mutta siitä huolimatta kai aika harva pitää B-SM:ää tasoltaan parempana kuin SM-Liigaa. Jostain syystä miesten ja nuorten MM-kiekosta puhuttaessa moiseen älylliseen epärehellisyyteen sortuu suhteellisen moni tälläkin palstalla.

 

[Tenho995]

..

Tarkkaa tietoa.. Ainoa mikä pisti silmään, että eikös Mironov tehnyt jo käytännössä läpimurtonsa viime KHL play offeissa? 18gp 1+3 +7 olivat tilastot ja jotenkin olen elänyt siinä käsityksessä että sai aika suuria minuuttejakin, joten mahtoi tuolloin olla top -4 puolustaja Dynamossa? Farmissa on tällä hetkellä kyllä, mutta tuon ikäisillä pienet ylä-ja alamäet ovat tavanomaisia.

 

[The Original Jags]

Tarkkaa tietoa.. Ainoa mikä pisti silmään, että eikös Mironov tehnyt jo käytännössä läpimurtonsa viime KHL play offeissa? 18gp 1+3 +7 olivat tilastot ja jotenkin olen elänyt siinä käsityksessä että sai aika suuria minuuttejakin, joten mahtoi tuolloin olla top -4 puolustaja Dynamossa? Farmissa on tällä hetkellä kyllä, mutta tuon ikäisillä pienet ylä-ja alamäet ovat tavanomaisia.

Mironov pelasi viime kaudella Moskovan Dynamossa normaalivaihdot, mikä oli kova suoritus silloin 18-vuotiaalle pelaajalle mestarijoukkueessa. Tilastollisesti Mironovin kausi ei ollut huippu (40 peliä ja tehot 0+5), mutta peliaikaa tuli sen ikäiselle puolustajalle kohtuulliset 13:14. Pudotuspeleissä peliaika nousi hyvien esitysten jälkeen hieman (14:16).

Top-4 puolustaja Mironov ei ollut missään vaiheessa Dynamossa viime kaudella, vaan edellä olivat selvästi Dominik Granak, Ilja Gorohov, Maksim Solovjev, Filip Novak ja Janne Jalasvaara. Kaikkien ollessa terveenä hän oli kuutospuolustaja viime kauden Dynamossa.

Tällä kaudella Mironov sai alkukaudesta paljon vastuuta, mutta kauden edetessä vastuu väheni, kun peliotteet eivät olleet sitä mitä odotettiin. Toivottavasti hän ponkaisee vielä takaisin KHL:ään tällä kaudella, sillä lahjakas puolustaja hän on. Dynamossa on kuitenkin tälläkin kaudella sen verran laaja materiaali (Novak, Granak, Solovjev, Jalasvaara, Aleksandr Rjazantsev, hyvää kauta pelaava Dimitri Vishnevski ja läpimurtokautta pelaava Ivan Barantsev), että ei tuonne helppo ole murtautua. Siirto heikompaan seuraan olisi ehkä Mironoville paras ratkaisu tässä kohti.

 

[mjr]

Kisojen kovatasoisuudesta kertoo se, että parhaat pärjäävät. Ei ole sattumaa, että vain neljä joukkuetta on ollut mitaleilla viime vuosina.

En kyllä tajua logiikkaasi - kun käytännössä vain pari ikäluokkaa voi osallistua niin nämä kisat mittaavat ensisijaisesti materiaalin syvyyttä. Pari vuosikymmentä sitten lähinnä vain Kanada ja Venäjä/Neuvostoliitto kilpailivat kullasta, oliko se siis vielä kovatasoisempaa silloin? Suomen suhteen en olisi kauhean huolissani yleismenestyksen suhteen vaan paljon olennaisempi mittari on se, onko meillä joka vuonna 2-4 selkeää ensirivin lahjakkuutta mukana. En usko että materiaalin syvyytemme tekee meistä koskaan tässä turnauksessa kesto-mitalisuosikkia. En totta puhuen usko, että Ruotsikaan pystyy pitkään pysymään nykyisellä hämmästyttävällä tasollaan.