Alle 20-vuotiaiden MM-kisat 2015–2016: Suomi

  • 282 263
  • 1 264
Tila
Viestiketju on suljettu.

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
No on kyllä todellakin ehkä historian yllätyksettömin kisajoukkue. Mutta vahva sellainen, etenkin tuo Suomen hyökkäys on todella komeaa luettavaa, ihan kisojen kärkeä. Pakiston riittävyys on kysymysmerkki, ja se on ratkaiseva tekijä että mihin asti lopulta päädytään. Mestaruudesta en uskalla alkaa huudella, mutta mitali on ihan realistisessa haarukassa.. uskaltaisinko asettaa riman ihan kunnolla korkealle ja sanoa, että ilman mitalia jääminen olisi jopa pieni pettymys? No en tiedä olisiko, mutta mielestäni kunnianhimoisia tavoitteita pitää olla, etenkin kun puhutaan nuorista joilla on tulevaisuus edessään

On mielenkiintoista nähdä mennäänkö maalivahtien osalta lopulta sitten niin, että Vehviläinen on kuitenkin "selkeä" ykkösvahti, vai miten torjuntavastuu jakautuu..

Saarelan peluuttaminen laidassa "väkisin" hiukan ihmetyttää, millä perusteella esimerkiksi Hintz ajaa hänen ohitseen sentteriasiassa? Minun ymmärrykseni mukaan Hintz on enemmän laituri kuin sentteri, ja Saarelalla taas tilanne on juurikin päinvastoin. Loistavat tehot tällä kaudella Ässissä ovat tulleet Allulle nimenomaan sentterinä.. hän on vieläpä verrattain hyvä aloittaja. Vaan kaipa Jalonen sitten tietää toki paremmin kuin tällainen random huutelija..
 

mikkelson

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Kalapudas vahva aloittaja, pelannut myös hyvin maajoukkueessa aina kun on valittu.

Tästä olen jokseenkin eri mieltä. Pienimmistä turnauksista en osaa sanoa mutta viime vuoden U20-kisat ja U18- kotikisoissa oli ainakin minulle suuri pettymys. Ei saanut käytännössä mitään aikaan kummassakaan turnauksessa.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
No on kyllä todellakin ehkä historian yllätyksettömin kisajoukkue. Mutta vahva sellainen, etenkin tuo Suomen hyökkäys on todella komeaa luettavaa, ihan kisojen kärkeä. Pakiston riittävyys on kysymysmerkki, ja se on ratkaiseva tekijä että mihin asti lopulta päädytään. Mestaruudesta en uskalla alkaa huudella, mutta mitali on ihan realistisessa haarukassa.. uskaltaisinko asettaa riman ihan kunnolla korkealle ja sanoa, että ilman mitalia jääminen olisi jopa pieni pettymys? No en tiedä olisiko, mutta mielestäni kunnianhimoisia tavoitteita pitää olla, etenkin kun puhutaan nuorista joilla on tulevaisuus edessään

On mielenkiintoista nähdä mennäänkö maalivahtien osalta lopulta sitten niin, että Vehviläinen on kuitenkin "selkeä" ykkösvahti, vai miten torjuntavastuu jakautuu..

Saarelan peluuttaminen laidassa "väkisin" hiukan ihmetyttää, millä perusteella esimerkiksi Hintz ajaa hänen ohitseen sentteriasiassa? Minun ymmärrykseni mukaan Hintz on enemmän laituri kuin sentteri, ja Saarelalla taas tilanne on juurikin päinvastoin. Loistavat tehot tällä kaudella Ässissä ovat tulleet Allulle nimenomaan sentterinä.. hän on vieläpä verrattain hyvä aloittaja. Vaan kaipa Jalonen sitten tietää toki paremmin kuin tällainen random huutelija..
Uskoakseni Hintz on viisikkohyökkäämisessä Allua edellä, sillä eihän Allulla ole tästä edes kokemusta viimeisen kolmen kauden ajalta kuin U18 kisoista. Hintz on pelaajana vähän Allua(ainakin toistaiseksi) fiksumpi pelaaja ja lukee peliä sekä reagoi tilanteisiin paremmin. Sillä pienellä otannalla mitä olen Hintziä nähnyt, niin jotenkin on tullut Jarno Kärki hänestä mieleen. Osittain edustamiensa seurojen pelitapa vaikuttaa tietenkin arvioihini näistä pojista, mutta uskoakseni jotenkin näin Jalonen tätä ratkaisua perustelee.

Allu on kieltämättä ollut Ässissä pelatessaan laidalla pihalla kuin lumiukko. Luistelunopeus ja laukaus on niin hyvää luokkaa, että kait Jalonen uskoo saavansa Allusta laidalla tehoja irti. Näin voi toki ollakin kunhan pelikavereilla taito ja pelinopeus riittää, että ehtivät pelaamaan kiekkoa karkaavan Allun lapaan. Itse ainakin odotan mielenkiinnolla, miltä Allun laiturina pelaaminen näyttää nuorten taiturien kanssa ja kiekollisemmalla pelitavalla. Kauhean luottavainen tosin en Allun laiturina onnistumiseen ole.

No, olisihan sitä kiva katsoa Allua myös tuolla sentterin tontilla ja tutkailla näyttäisikö se pelintekeminen tuossa ympäristössä vähän paremmalta.
 

Zinetula

Jäsen
Tästä olen jokseenkin eri mieltä. Pienimmistä turnauksista en osaa sanoa mutta viime vuoden U20-kisat ja U18- kotikisoissa oli ainakin minulle suuri pettymys. Ei saanut käytännössä mitään aikaan kummassakaan turnauksessa.

Tarkoitin lähinnä tämän vuoden skaboja eli juuri noita pienempiä Jalosen alaisuudessa pelattuja turnauksia. Eli tarkoitus oli peilata sitä kirjoittamassani viestissä tämän kauden muihin esityksiin. Ehkä juuri tämä painoi ja sai Jalosen luottamaan häneen. Viime vuonna U20-kisoissa Kalapudas veti vähän niin kuin koko joukkue eli tehottomasti. Kärppäketju oli monissa peleissä Suomen parasta antia, mutta kovin tehottomaksi jäi sekin. Jos puoletkaan Puljujärven tolpista olisi mennyt sisään, niin sekin olisi jo ollut jotain ketjun tehoina. Eli pettymyshän se, vaikkei Kalapudas sielläkään ollut millään ykkösvastuulla. Viime kisoissa jäi mieleen toivomisen varaa Kalapudaksen liikkeen osalta. Nyt se on mielestäni parantunut jonkin verran etenkin eka potkujen osalta, varmaankin voimantuoton parantumisen myötä, mutta eihän Kalis ole edelleenkään mikään raketti. Hyvä varamies takataskussa kuitenkin. Joku toinen olisi voinut valita Tammelan, mitä pelaajatyyppiä voisi myös kaivata isoon kaukaloon. Jalonen valitsi toisin. Emme tiedä mitä taustalla on, kenties voi olla jopa Tammelan menoa hidastanut pieni vamma? Jonnehan ei pelannut ainakaan kaikissa Kalpan joulukuun peleissä? Tiedä sitten. Nämä ovat tietenkin marginaalipelaajia eli lähtökohtaisesi pelaaja 13. hyökkäähän tontille. Jonkun mielestä tämä saattoi olla yllätys, minulle ei. Eri mieltä voi ja saa olla.
 

mikkelson

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tarkoitin lähinnä tämän vuoden skaboja eli juuri noita pienempiä Jalosen alaisuudessa pelattuja turnauksia.

Okei, väärinkäsitys siis. Helmikuun turnaus taitaa olla ainoa näistä "pienimmistä" turnauksista mitä olen nähnyt. En muista pelasiko Kalapudas siellä mutta ei nyt mieleen ole ainakaan jäänyt. Taisi kuitenkin jossain turnauksessa olla jopa Suomen paras pistemies.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
En jaksa nyt kännykällä selaillen lukea kaikkea taaksepäin, mutta Kalapudaksen suurin vahvuus lienee aloittaminen? Hyvän aloittajan valinnalle on aina riittävä peruste.
Ihmettelin silti valintaa, mutta tuolla perusteella myös hyväksyn sen mukisematta.

E: aloittamisesta ei ole heittää statseja, pelkkä musta tuntuu tunne.
 

Thompson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Arsenal
Ensinnäkin, joukkueessa on mielestäni todella iskukykyinen ja monipuolinen hyökkäys, hyvä puolustus vaikka ei sitä ehkä paperilla olekaan, myös paperilla erinomaiset maalivahdit.
Tuo puolustus on ennakkoon ja paperilla se Suomen oksankohta. Ei ole mielestäni näin ennakkoon lainkaan mestaruustasoa ja vuoden 2014 puolustuksen kanssa ei voi puhua edes samassa lauseessa.

Ensinnäkin puolustuksessa ei juurikaan ole kokemusta näistä kisoista ja kaksi parasta puolustajaa Juolevi ja Saarijärvi pelaavat vasta ensimmäiset kisat. Tuleeko kisat liian aikaisin? Niku ja Tuulola ovat olleet heikkoja tällä kaudella, ja näiden pitää parantaa paljon jos Suomi aikoo pärjätä. Mikkola, Keskitalo ja Sopanen menevät noissa jämärooleissa, mutta pitää hieman ylisuorittaa myös.

Lohkovoitto olisi tärkeä, koska muuten todennäköisesti puolivälierässä tulee vastaan todella kova joukkue. Valitettavasti tuo Suomen puolustus tulee olemaan aivan nesteessä jotain Kanadaa tai Ruotsia vastaan.
 

Blackie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Onko Lammikolla ollut tuollaisia ongelmia aiemmin urallaan? Jos on ja sellaisesta on nyt pienikin epäilys, niin toivottavasti jätetään ulos joukkueesta.
Vähän ns. leijan maine on Lammikolla (tästä on tuolla Ässä-puolella ollut juttua). Toisaalta se kai on ihan hyvä, että tietynlaista kusipäisyyttä löytyy, mutta toivottavasti silti nöyrtyy rooliin kuin rooliin.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Tuo puolustus on ennakkoon ja paperilla se Suomen oksankohta. Ei ole mielestäni näin ennakkoon lainkaan mestaruustasoa ja vuoden 2014 puolustuksen kanssa ei voi puhua edes samassa lauseessa.

Ensinnäkin puolustuksessa ei juurikaan ole kokemusta näistä kisoista ja kaksi parasta puolustajaa Juolevi ja Saarijärvi pelaavat vasta ensimmäiset kisat. Tuleeko kisat liian aikaisin? Niku ja Tuulola ovat olleet heikkoja tällä kaudella, ja näiden pitää parantaa paljon jos Suomi aikoo pärjätä. Mikkola, Keskitalo ja Sopanen menevät noissa jämärooleissa, mutta pitää hieman ylisuorittaa myös.

Lohkovoitto olisi tärkeä, koska muuten todennäköisesti puolivälierässä tulee vastaan todella kova joukkue. Valitettavasti tuo Suomen puolustus tulee olemaan aivan nesteessä jotain Kanadaa tai Ruotsia vastaan.

Kyllä, puolustus on (ehkä, minun mielestäni ei ole, ainakaan kovin ratkaiseva) heikkous verrattuna kulta vuoteen, mutta on mielestäni ihan riittävä tai jopa hyvä ja mahkut kultamitaliin asti, jos joukkue pelaa viisikkoina hyvin. Eli puolustaa ja hyökkää joukkueena hyvin. Mielestäni meillä on ollut huonompiakin pakistoja aikaisemmin, mutta tämä tämänvuotinen "huonous" osuu silmään pahasti, sillä hyökkäyksemme on ainakin paperilla ihan jäätävä, ehkä paras koskaan. Eilen vertailin joukkueita "paperilla", eli tämän vuoden jengiä ja kultajengiä ja kyllähän hyökkäyksessä tämänvuotinen vie 100-0 tuota jengiä, Rantanen mätsää Teräväisen pelillisesti ja vielä kun kokoa on se puolet enemmän kuin Teräväisellä niin Rantanen on melkein mahdoton pideltävä vastustajalle, tosin vastaaviin pisteisiin mitä Teräväinen teki, Rantanen saa pelata hemmetin hyvin ja loistavasti sekä nakuttaa pisteitä hengästymiseen asti jos haluaa yltää Teuvon pisteisiin (tosin meillä on niin monta hyvään tulokseen ja pisteisiin pystyvää hyökkääjää, että nuo pisteet saattavat jakautua tasaisemmin koko joukkueelle). Tuon vuoden hyökkäys ei pärjää lähellekään ainakaan paperilla (tai ei ehkä mikään Suomen U20 joukkue ikinä) tämän vuotisen kanssa. Rantanen, Aho, Laine, Puljujärvi, Hintz, Saarela, Nättinen, Kapanen, Repo jne. on aivan kiven kova.

Mielenkiintoista oli huomata, että Vehviläisellä ja Saroksella aikalailla samanlainen eteneminen U18 kisoista U20 kisoihin, molemmat olivat kovia U18 kisoissa ja pääsivät All starsiin ja sitten liiga tilastot aikalailla samaa luokkaa. Maalivahtipeli on aivan ehdottoman suuressa roolissa, jos haluamme mitaleille tai voittaa kultaa, silloin pitää maalivahtipelin todellakin toimia ja niitä game savereita saa pelaava maalivahti (oli sitten Vehviläinen tai Kähkönen) ottaa jatkuvalla syötöllä, helppoja ja vähän vaikeampiakaan ei saa päästää omaan verkkoon.

Silti mielestäni puolustustamme aliarviodaan jonkun verran, siellä on kuitenkin ainakin 4 ehkä 5 pakkia jotka ovat hyviä jokapuolella kenttää, eli Juolevi, Saarijärvi, Niku, Tuulola sekä omasta mielestäni myös ehdottomasti Mikkola. Kaikki kykenevät hyvän puolustuspään pelaamisen lisäksi nousemaan mukaan hyökkäyksiin ja ovat hyviä myös vastustajan sinisellä. Suomen tämän vuotiset pakit ovat hemmetin isoja, mutta todella hyvin liikkuvia myöskin, varsinkin Niko Mikkola on tehnyt kokonaisvaltaisella pelillään, koollaan ja luistelullaan sekä hyökkäyksen tukemisella ja pelin avauksellaan minuun todella ison vaikutuksen.

Vertailin tosiaan myös pakkeja kultajoukkueeseen ja tämän vuoden pakistoon ja nyt siis edelleen "paperilla", mielestäni tämän vuoden pakit mätsää aikahyvin tuon kultajoukkueen pakit paria poikkeusta lukuunottamatta, eli samantyyppiset pisteet sekä kehityskaari kun tuolloin pelannella pakistolla. Nyt vaan pakistomme on isompi, mutta silti mielestäni paremmin luisteleva ja omasta mielestä (ja tämä siis vaan oma mielipiteeni) eivät myöskään kentällä häviä kultajoukkueen pakistolle paljoakaan poislukien Ristolainen ja Pokka. Eli ainoat pakit jotka tuosta mestaruusvuoden pakeista ei kukaan mätsää tämän vuoden pakistosta, on Rasmus Ristolainen ja Ville Pokka, eli siinä on se ero tämän vuoden puolustuksen sekä kultajoukkueen pakiston välillä ja toki Ristolainen yksinään on hemmetin iso ero ja miinus ja se ettei meillä ole vastaavaa pakkia. Myös se, että Pokka sekä Ristolainen pelasivat kahdet U20 kisat ennen mitalia sekä Vainio yhdet kisat, eli heillä oli kokemusta kisoista, nyt meillä on ainoastaan Niku yksien kisojen kokemuksella. Tosin tuon vuoden joukkueessa kukaan ei mätsää mielestäni Vili Saarijärveä ja itse vertaan Saarijärveä nuoreen Sami Vataseen.

En tiedä kuinka moni odotti tai uskalsi odottaa Suomelta kultaa tuona vuonna ennen kisojen alkua, ehkä pitäisi kurkata vähän tuon vuoden MM-kisa ketjuun, mutta suomalaisen skeptisyyden takia veikkaan, ettei kovinkaan moni.

Suomen joukkue on myös ihan suunnattoman järkälemäinen ja en tiedä onko koskaan ollut vastaavan kokoista tai edes lähellekään ja mitat siis maalivahdit mukaan luettuna (jos maalivahteja ei tähän laskettaisi niin joukkue on vielä suurempi) joukkueen pituus on eliteprospectin mukaan 187,09cm ja paino 85,83kg sekä ikä 18,48. Kultajoukkueen vastaavat olivat 182,23cm, 85,18kg sekä ikä 18,64. Kanada on Suomen lisäksi ainoa joukkue, joka on julkistanut virallisen jengin ja heidän statsit on seuraavat, eli pituus 185,61cm, 87kg ja ikä 18,61. Kun kaikki muutkin joukkueet julkistaa lopulliset kokoonpanot, niin uskon, että Suomella on kookkain joukkue koko turnauksessa ainakin pituuden puolesta.

Tässä vertailuna kultajoukkueen pakit ja tämän vuoden kisajoukkueen puolustajat:

Rasmus Ristolainen - Ei kukaan http://www.eliteprospects.com/player.php?player=43497

Vili Saarijärvi http://www.eliteprospects.com/player.php?player=122954 - Ei kukaan (Tosin aikaisemmilta vuosilta Sami Vatanen http://www.eliteprospects.com/player.php?player=16044)

Ville Pokka http://www.eliteprospects.com/player.php?player=45222 - Joni Tuulola http://www.eliteprospects.com/player.php?player=90023 (Tämän Pokka vie 100-0)

Esa Lindell http://www.eliteprospects.com/player.php?player=50019 - Niko Mikkola http://www.eliteprospects.com/player.php?player=94439

Julius Honka http://www.eliteprospects.com/player.php?player=65456 - Olli Juolevi http://www.eliteprospects.com/player.php?player=196391


Mikko Lehtonen http://www.eliteprospects.com/player.php?player=56196 - Sami Niku http://www.eliteprospects.com/player.php?player=92502

Juuso Vainio http://www.eliteprospects.com/player.php?player=60915 - Miro Keskitalo http://www.eliteprospects.com/player.php?player=118326

Mikko Vainonen http://www.eliteprospects.com/player.php?player=43289 - Eetu Sopanen http://www.eliteprospects.com/player.php?player=92180

 
Viimeksi muokattu:

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Olihan tuo 2014 puolustus kivenkova, aivan selkeästi laadukkaampi mitä tämä nykyinen. Jalosen pelisapluunalla on kuitenkin monesti pystytty paikkaamaan juuri hieman heikohkoa puolustusta ihan puhtaasti yksilöitä silmäillessä. Tämä on hoitunut hyvin organisoidulla viisikkopuolustuksella. Ja sen pitäisi toimia näissäkin kisoissa jos mielii taistella kultamitaleista.
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Saarelan peluuttaminen laidassa "väkisin" hiukan ihmetyttää, millä perusteella esimerkiksi Hintz ajaa hänen ohitseen sentteriasiassa? Minun ymmärrykseni mukaan Hintz on enemmän laituri kuin sentteri, ja Saarelalla taas tilanne on juurikin päinvastoin.

Kyllä Hintz on enemmän sentteri kuin laituri, vaikka tätä onkin ajettu liigassa sisään laidalla. Tämähän oli viime kisoissakin sentterinä. Tuskin mitenkään poissuljettu ajatus olisi laittaa tätä laidallekaan, jos Saarela on enemmän "umpisentteri".
 

Johnnie

Jäsen
Olihan tuo 2014 puolustus kivenkova, aivan selkeästi laadukkaampi mitä tämä nykyinen. Jalosen pelisapluunalla on kuitenkin monesti pystytty paikkaamaan juuri hieman heikohkoa puolustusta ihan puhtaasti yksilöitä silmäillessä. Tämä on hoitunut hyvin organisoidulla viisikkopuolustuksella. Ja sen pitäisi toimia näissäkin kisoissa jos mielii taistella kultamitaleista.

Tässä vuoden 2014 puolustusta arvioitaessa taitaa monella sokaista tuo muutaman pelaajan huikea kehityskaari nimenomaan noiden kisojen jälkeen. Ei kukaan esimerkiksi Lindellistä olisi osannut tuolloin odottaa, että kaveri on seuraavalla kaudella Liigan paras pakki. Eli vaikka tuon kultajoukkueen puolustus nyt kovempi olikin, niin ei se nyt kuitenkaan mikään kivenkova ollut. Isoimpana erona tämänvuotiseen joukkueeseen on, että nyt joukkueesta puuttuu Ristolaisen tapainen selkeä liideri. @Ck laittoikin jo ylempänä vähän statsien vertailua, mutta mielestäni parit olivat hiukkasen väärät. Eli jos lähdetään nyt purkamaan (ilman Ristolaista) tätä face-to-face niin:

Pokka > Niku
Honka = Saarijärvi
Lindell = Mikkola
Lehtonen = Keskitalo
Vainonen < Juolevi
Vainio < Tuulola

Ei tuo nyt niin pahalta näytä. Ja tässäkin kohdassa pitää muistaa, että Ristolainen ja Pokka olivat suurimman osan turnauksesta melkoisen yössä. Etenkin Pokan aivopierut omassa päässä tulevat vieläkin joskus kummittelemaan uniini.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Voit hyvinkin olla oikeassa että tuo kivenkova on ehkä hieman yläkanttiin heitetty. Ja Ristolainenhan se vasta pihalla olikin noissa kisoissa ensimmäisissä matseissa, kunnes sitten lopussa paransa ja lopulta ratkaisi koko skabat.

Noh mutta pelihän sen sitten kuitenkin näyttää lopulta ja sitten ei tarvi enää spekuloida pelkästään vaan nähdään ihan konkreettisesti että miten ne jätkät pelaa.
 

Zinetula

Jäsen
On kyllä ihan erilaiset muistikuvat Pokasta kuin edellisellä kirjoittajalla (Johnnie) ja seurasin häntä erityisen tarkkaan kun on/oli tuttu pelaaja. Pakkipari Pokka-Lindell oli ihan jäätävä pitkin kisoja, ihan molempiin suuntiin. Pokan hyvät pelit eivät sinällään tulleet yllätyksenä, mutta Lindellin vahva peli yllätti ja yhteistyö todella toimi. Sitten Pokka sai todella kovan taklauksen mallia P-Amerikka Kanadaa vastaan käydyssä välierässä, kun meni hakemaan kiekkoa kulmasta omassa päädyssä. Suomihan voitti tuon pelin muistaakseni 5-1, mutta Pokan olkapää meni rikki. Sitä en muista, tuliko taklaus missä vaiheessa kamppailua ja alkoiko epävarmuus näkyä jo tuossa pelissä, mutta finaalissa Pokka ei ollut enää oma itsensä, vaan epävarma paineen alla ja pelokas menemään kulmiin. Ihmettelin sitä tuolloin, mutta finaalin jälkeen olkapäävamma mainittiin ja Pokka huilasikin kisojen jälkeen useita Kärppien pelejä, vaikka kuului tuolloin joukkueen tärkeimpiin puolustajiin. Kevättä kohden vire taas löytyi ja Pokka oli Kärppien paras puolustaja tuona mestaruuskeväänä.

Ps. Sen sijaan Ristolainen pelasi alkukisat epävarmasti, eikä näyttänyt P-Amerikasta tulleena sopeutuvan Kiven sapluunaan. Onneksi Rassen otteet kohenivat pudotuspelivaiheessa huimasti ja hän teki jo välieräkamppailun tärkeän 1-3 johtomaalin sekä finaalin legendaarisen jatkoaikamaalin. Oli kokonaisuudessaan välierät ja finaalin todella kova.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Näin minäkin muistan että Pokka-Lindell pari oli todella vahva läpi kisojen ja saivat ihan hirvittävästi vastuuta ja olivat kaikkina kriittisinä hetkinä jäällä. Ja pelasihan Pokka jo isossa roolissa Kärpissä tuolla kaudella.

Mutta sillä nyt ei loppuviimenään ole mitään väliä. Nyt on nyt ja on tulossa ihan omat kisansa, omille pelaajillaan ja sillä selvä.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
On kyllä ihan erilaiset muistikuvat Pokasta kuin edellisellä kirjoittajalla (Johnnie) ja seurasin häntä erityisen tarkkaan kun on/oli tuttu pelaaja. Pakkipari Pokka-Lindell oli ihan jäätävä pitkin kisoja, ihan molempiin suuntiin.

Ps. Sen sijaan Ristolainen pelasi alkukisat epävarmasti, eikä näyttänyt P-Amerikasta tulleena sopeutuvan Kiven sapluunaan. Onneksi Rassen otteet kohenivat pudotuspelivaiheessa huimasti ja hän teki jo välieräkamppailun tärkeän 1-3 johtomaalin sekä finaalin legendaarisen jatkoaikamaalin. Oli kokonaisuudessaan välierät ja finaalin todella kova.

Itsellä sen verran hatarat muistikuvat alkusarjasta, että en ota kantaa Pokan tai Ristolaisen alkusarja ja ensimmäisten pelien otteisiin omalta osaltani, mutta selailin tuota vanhaa WJC ketjua tuolta vuodelta ja kyllä molemmat aika pahaa kuraa saa niskaansa ensimmäisistä matseista. Muutenkin, aika vähäiseltä vaikutti luottamus joukkueen pärjäämiseen, tosin lähtökohtaisesti Suomen puolustusta pidettiin hyvänä, mutta hyökkäksessä alustavasti vain Teräväinen sai hehkutusta ja koko muu hyökkäys täynnä saamattomia kääpiöitä. Eli tässä edelleen tullaan siihen, että joukkuepelaaminen, maalivahtipeli, pieni tuuri ja yksilöiden onnistuminen sekä tason nosto ovat aivaimia menestykseen. Tällä jengillä on ihan kaikki mahdollisuudet kultaan. Tossa rupesin vilkuilemaan joukkueen keskipituuksia Kanadalta vuosien saatossa, niin heillä ei koskaan ole ollut joukkuetta (siihen asti mihin pääsin) joka olisi ollut yli 187cm keskipituudeltaan, eli tämä on varmaankin aika harvinaista yleensäkin, ei taida montaa Suomen kaltaista jättiläisjengiä olla ollut historiassa.

Edit: Nyt löytyi, eli Kanadan 2005-2006 joukkue tasan saman pituinen kun Suomen tänävuonna 187,09cm.
 

Zinetula

Jäsen
Hankalahan noita pelaajia on tarkemmin verrata eri ikäluokan pelaajiin. Jo se tekee, minkä Johnnie mainitsee, että helposti ottaa aiemmista ikäluokista pelaajien myöhemmän kehityksen mukaan. Toisaalta näillä nykyturnauksen pakeilla ei statusta kisoista niinkään ole, kun eivät Nikua lukuunottamatta kyseisissä skaboissa ole heiluneet. Mutta olihan 1994-ikäluokka 2014 huikea siitäkin huolimatta, että Määttä pelasi tuolloin jo NHL:ssä. Pokalla ja Ristolaisella oli jo pitkä ura miesten sarjoissa ja kolmannet U20-kisat missä Pokka nettosi yhteensä 4+10=14 ja Ristolainen 5+7=12. Lindell pelasi noissa kisoissa ekat kisat tehden todellisen läpimurron ja pelasi jo reilun vuoden päästä huippukauden päätteeksi todella kovat miesten mm-kisat.

Ps. Näitä saa tietenkin vertailla mielensä mukaan, mutta helpompaa/kenties oikeudenmukaisempaa se lienee pelaajia kohtaan kisojen jälkeen tehtynä. Suomella on viisi kappaletta 1996-syntyneitä pakkeja ja heidän tulevaisuus voi ottaa uuden suunnan näiden kisojen myötä tai jälkeen. Uusia Lindellejä saa tulla. Kaksi muuta eli Saarijärvi ja Juolevi ovat jo suuren potentiaalin pelaajia ja näillä on erityistaipumus nostaa tasoaan ja olla odotuksien arvoisia.
 
Viimeksi muokattu:

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Joukkue on valittu ja oma ennakkoni kisoihin on tässä:

Yleisesti voidaan todeta, että toisin kuin vuoden 2014 joukkue, joukkueella voidaan etukäteen katsoa olevan mahdollisuuksia mestaruuteen. Mestarisuosikki se ei ole, mutta mitalitta jääminen olisi pettymys. Syitä voidaan listata: kotietu ja ison kaukalon etu, loistava valmennus ja suhteellisen laadukas materiaali. Nämä syyt voidaan edelleen pilkkoa pienempiin osiin.

Materiaali on siis riittävän hyvä mestaruuteen, mutta yhtä hyvin kaikki voi päätyä katastrofiin. Keskeisin menestystekijä on aina maalivahtipeli. Tässä suhteessa kaikki on mahdollista. Maalivahtitilanne vaikuttaa paremmalta kuin vielä vuosi sitten. Molemmilla pelaavilla vahdeilla on takanaan liigapelejä ja varsin hyvä syksy. Mutta on kuitenkin muistutettava toisesta puolesta: esimerkiksi vuonna 2013 Suomella oli kova pelaajamateriaali, mutta maalivahti ei tuolloin ollut samaa tasoa (vaikka on nyt NHL-statuksella). Joukkue romahti kisoissa. Nytkin tiedämme, että kummankin vahdin potentiaali riittää huippupeleihin, mutta henkistä kanttia ei ole toden teolla testattu. Jopa Saros haparoi viime kisoissa ja hän oli sentään superlupaus. Vastaavaa meillä ei nyt ole asettaa maaliin.

Puolustus on tasoltaan keskinkertainen verrattuna aikaisempiin joukkueisiimme. Saarijärvi on kiekollinen johtotähtemme, mutta hän kuuluu todennäköisesti "vain" maajoukkueemme runkopelaajiin miesten MM-kisoissa. Muut ovat todennäköisesti tulevia hyviä liigapelaajia. Toki Juolevi on erittäin potentiaalinen lupaus jopa Määtän luistimenjälkiin, mutta hän on vasta 17-vuotias, eli hän ei ole vielä joukkueen liideri. Ja yksin ei hänkään riittäisi huippuja vastaan. Jos Jalonen saa iskostettua kurinalaisen pelaamisen ja poistamaan kaiken ylimääräisen yrittämisen, silloin pakkikalustomme voi riittää koviin suorituksiin.

Hyökkäysmateriaali on eittämättä yksi historian parhaita. Koskapa meillä on ollut kahteen kenttään hyvin todennäköisesti neljä ykkösvarausta plus erittäin lupaavia maajoukkueen runkopelaajia. Kaiken lisäksi vahvistuksena on yksi NHL-pelaaja. Joukkueen siis pitäisi kyetä tekemään maaleja. Ei tarvita kuin yksi duo, joka löytää toisensa tyyliin Teräväinen - Mäenalanen, niin maaleja syntyy. Positiivista on sekin, että paineet onnistumisista eivät lepää yksillä harteilla, vaan potentiaalisia maalintekijöitä on puoli tusinaa.

Kuinka hyvä joukkue sitten todellisuudessa on? Historian valossa laaja materiaali ei lopultakaan ole ollut aina menestyksen välttämätön ehto. Vuoden 2014 mestaruus voitettiin erittäin kapealla hyökkäysmateriaalilla ja vuoden 1998 puolustus oli taas suorastaan nolostuttavan heikko. Vuosina 1990-2013 joukkueista on noussut keskimäärin 5-7 NHL-pelaajaa (ainakin 1 matsi tilillä), menestyneillä joukkueilla ei ole ollut merkittävää eroa epäonnistuneisiin tässä suhteessa.

Vuoden 2011 joukkueessa on peräti 13 NHL-debytanttia ja silti joukkue ei menestynyt odotetusti kisoissa. 2010-luvulla on ollut monta vähintään 10 NHL-pelaajaa tuottanutta joukkuetta, mutta menestys on kuitenkin jäänyt laihanlaiseksi, vuotta 2014 lukuunottamatta. Vain yksi välttämätön ehto menestykselle on: maalivahdin täytyy olla huippuluokkaa, esim. v. 1987 mestareiden maalissa oli Ketterer. Suomi on tuottanut aina hyviä maalivahteja. Jos perälauta vuotaa, on ihan sama, montako maalia Rantanen ja kumppanit näissä kisoissa mättävät.

Jos tarkastellaan kokonaisuutta, epäilemättä joukkuetta voidaan verrata vuosien 1987 ja 1998 mestareihin. Molemmissa joukkueissa oli keskinkertainen puolustus ja hyvä hyökkäysmateriaali. Mutta yksi jää vielä kysymysmerkiksi: mitä hyviä nykyiset maalivahtimme ovat? Tämän kysymyksen varassa lepäävät kaikki menestystoiveemme. Itse en tiedä tähän vastausta, siksi ajattelen vain tiettyjä todennäköisyyksiä veikatessani joukkueen tulosta: mestaruus 5/100, hopea 1/10, pronssi 1/5, neljäs sija 1/4, viides 1/5, kuudes 1/10 ja loput 1/10. Uskon siis joukkueeseen ja voi olla, että arvioni on liiankin optimistinen. Paineiden sietokykyä ei vielä ole lainkaan päästy testaamaan.

Entä heikkojen harjoituspelien merkitys? Ne eivät kerro yhtään mitään joukkueen iskukyvystä. Häviöt olivat vaikutuksiltaan jopa myönteisiä, jos ne saavat aikaan sen, että kaikki pilvilinnat ammuttiin alas. Yhtään matsia ei voiteta, ellei joukkue tee vähintään normisuoritusta ja huippuja vastaan tarvitaan äärimmäistä venymistä.
 
Viimeksi muokattu:

play_on

Jäsen
Suosikkijoukkue
dirty dozen
Hyökkäysmateriaali on eittämättä yksi historian parhaita. Koskapa meillä on ollut kahteen kenttään hyvin todennäköisesti neljä ykkösvarausta plus erittäin lupaavia maajoukkueen runkopelaajia. Kaiken lisäksi vahvistuksena on yksi NHL-pelaaja. Joukkueen siis pitäisi kyetä tekemään maaleja. Ei tarvita kuin yksi duo, joka löytää toisensa tyyliin Teräväinen - Mäenalanen, niin maaleja syntyy. Positiivista on sekin, että paineet onnistumisista eivät lepää yksillä harteilla, vaan potentiaalisia maalintekijöitä on puoli tusinaa.

Ja siltikin paljon on kiinni ihan vaan siitä, miten peli lähtee rullaamaan ketjukavereiden kesken. Nyt nousee valmennuksen valinnat ja peluutus isoon rooliin hyökkäyspään onnistumisten suhteen. Repolle tietysti toivotaan kunnon saumaa sillä siellä on ratkaisukykyä, jos jollain muulla alkaakin iso ratas heittää tai muuten ei onnistumisia tule par heti.

Pelicansia seuraavana pistän kuitenkin yhden tasapainottavan tekijän hyökkäysarsenaalissa ilolla merkille. Viime kisoissa Lahessa ihan päteväksi puolustavaksi sentteriksi havaittu Björninen oli lopulta liian kevyttä kauraa kisoihin pelien loppuessa hieman kesken. Nyt Lahesta mukana oleva Siikonen on kiekollisilta taidoiltaan selkeästi edellä, puolustus- ja aloituskyvykkyyden ollessa samaa luokkaa. Asenne myös yhtä hieno, mutta pehmeyshän tätäkin vaivaa. Monipuolinen ja fiksu kaveri nelosen keskelle olisi kuitenkin.
 

Johnnie

Jäsen
On kyllä ihan erilaiset muistikuvat Pokasta kuin edellisellä kirjoittajalla (Johnnie) ja seurasin häntä erityisen tarkkaan kun on/oli tuttu pelaaja. Pakkipari Pokka-Lindell oli ihan jäätävä pitkin kisoja, ihan molempiin suuntiin. Pokan hyvät pelit eivät sinällään tulleet yllätyksenä, mutta Lindellin vahva peli yllätti ja yhteistyö todella toimi. Sitten Pokka sai todella kovan taklauksen mallia P-Amerikka Kanadaa vastaan käydyssä välierässä, kun meni hakemaan kiekkoa kulmasta omassa päädyssä. Suomihan voitti tuon pelin muistaakseni 5-1, mutta Pokan olkapää meni rikki. Sitä en muista, tuliko taklaus missä vaiheessa kamppailua ja alkoiko epävarmuus näkyä jo tuossa pelissä, mutta finaalissa Pokka ei ollut enää oma itsensä, vaan epävarma paineen alla ja pelokas menemään kulmiin. Ihmettelin sitä tuolloin, mutta finaalin jälkeen olkapäävamma mainittiin ja Pokka huilasikin kisojen jälkeen useita Kärppien pelejä, vaikka kuului tuolloin joukkueen tärkeimpiin puolustajiin. Kevättä kohden vire taas löytyi ja Pokka oli Kärppien paras puolustaja tuona mestaruuskeväänä.

Voi olla että olet oikeassa, itselleni on vain jäänyt päällimmäisenä mieleen ne Pokan muutamat järkyttävät hasardit mitä nimenomaan ainakin noissa parissa viimeisessä pelissä näkyi. Tuosta loukkaantumisesta en tiennytkään, joten varmasti sekin osaltaan vaikuttanut peliin turnauksen loppuvaiheessa.

Seuraavassa videossa vielä yksi esimerkki niistä mainituista verkkokalvoille syöpyneistä aivopieruista Pokalta (n. ajassa 2.30): https://www.youtube.com/watch?v=5i_Y0u7Gpvs.
 

Juuriskapää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo, Leeds Rhinos, Lukko, TPS, TUTO, RNK
...

Ps. Sen sijaan Ristolainen pelasi alkukisat epävarmasti, eikä näyttänyt P-Amerikasta tulleena sopeutuvan Kiven sapluunaan. Onneksi Rassen otteet kohenivat pudotuspelivaiheessa huimasti ja hän teki jo välieräkamppailun tärkeän 1-3 johtomaalin sekä finaalin legendaarisen jatkoaikamaalin. Oli kokonaisuudessaan välierät ja finaalin todella kova.

Pelkään, että Rantaselle voi käydä juurikin noin, että ei välttämättä pysty ensimmäisissä peleissä mihinkään. Lisäksi hänelle on annettu ehkä vähän liian suuret paineet jo median ja valmentajankin toimesta. Toivon todella, että olen väärässä. Näytti ylen jutussa kyllä todella väsyneeltä, ensin peli ja sitten lennot omalla mantereella ja sitten sieltä Suomeen. Onneksi on pari välipäivää ja pääsee kotiin lepäämään, joulun jälkeen sitten taas töihin.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Sebastian Aho missaa kisat.







Siis Ruotsin Sebastian Aho.

Harmi sinänsä, se kun on parempi kuin kukaan Suomen pakki, vaikkei olekaan NHL-jengeille kelvannut. Tänäänkin tehot 0+1, vaikkei Ruotsi ehtinyt tehdä ennen loukkaantumistaan yhtään kaappia. Tai siis eilen. Eikä tarvitse ehkä kuunnella jatkuvasti Yleltä sitä hassunhauskuutta, kuinka on kaksi Sebastian Ahoa.
 
Suosikkijoukkue
JYP, GKS TYCHY, Puolalainen lätkä, Boston Bruins
[QUOTE="Virveliä kainaloon, post: 6217987, member: 108767"Eikä tarvitse ehkä kuunnella jatkuvasti Yleltä sitä hassunhauskuutta, kuinka on kaksi Sebastian Ahoa.[/QUOTE]

Tämä. Kaj Kunnas sai tästä jo huumoria viime viikolla twitterin puolella niin sitä ratkiriemukasta vitsailuahan se olisi ollut koko kisojen ajan. Muutenkin pelottaa ihan tarpeeksi kuinka paljon Kunnas ehtii tuhota katsomiselämyksistä alkukisojen aikana kun itsellä on liput vasta finaalipäivälle ja siihen asti ainakin puolet studioista varmaan Kaj "joulupukin poika" Kunnas isännöi.

Mutta, onpa mahtava pöhinä kisojen suhteen valtakunnassa. TODELLA paljon mielenkiintoisia pelaajia lähes kaikilla joukkueilla ja tullaan varmasti näkemään hienot kisat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös