Eli homma näyttäisi jotakuinkin tältä:
Itse vaihtaisin Saarelan ja Nättisen paikat. Nättinen on mielestäni aika samantyylinen sentteri kuin Mika Niemi, joten uskoisin hänen sopivan erinomaisesti Ahon ja Puljujärven väliin. Saarelasta on kasvanut parin vuoden aikana paljon monipuolisempi pelaaja kuin ennen, mutta mielestäni hän vieläkin nojaa liikaa hyvään laukaukseensa. Kapasen uskon kuskaavaan aika paljon kiekkoa taas nuorten kisoissa, joten hänelle sopii pari erittäin hyvää laukojaa (Saarela ja Repo) ketjukavereiksi.
Kakskymppisten kisat lähestyy. Vaikuttaa siltä, että Suomella on kotikisoissa joukkue, jolla on mahdollisuuksia mitalleille. Mitkä muuta maat ovat siihen vahvoja?
Omissa papereissani suurin mestarisuosikki on tällä hetkellä Ruotsi. Jos he saavat William Nylanderin liidaamaan joukkuetta, niin uskon Ruotsin kostavan tuon kotikisoissa menetetyn mestaruuden Suomelle. Kanada on toki aina suurimpia mestarisuosikkeja, minun papereissani tämän vuoden kisoissa kuitenkin vasta toiseksi suurin. Kanadalla on ollut monena vuonna ennakolta paljon parempiakin joukkueita kuin tämän vuoden nippu. Kolmanneksi suurin mestarisuosikki on sitten joko Suomi tai USA. USA:lla on tänä vuonna mielestäni erittäin potentiaalinen nippu isoon kaukaloon, koska heillä on useita pieniä, taitavia ja vikkeliä hyökkääjiä. Venäjällä ja Tshekillä on myös mahdollisuus mitaleille, mutta tässä kohtaa pidän molempien mahdollisuutta hyvin ohuena.
Mitä mieltä muut ovat olleet lohkojaosta? Tässä kohtaa tilanne näyttää Suomen kannalta aika kaksipiippuiselta. Suomella ei ole nimittäin varaa yhtään jännittää ensimmäisissä peleissä, koska toisessa lohkossa on kolme todennäköistä välieräjoukkuetta (Kanada, USA & Ruotsi). Lohko on siis lähes pakko voittaa, jos halutaan selvitä mitalipeleihin. Suomen lohko on niin paljon heikompi, että normaalisuorituksella Suomen pitäisi tuo lohko voittaa.
Suomen pahin haastaja on Venäjä, jolla on nyt vuorossa melko keskinkertainen ikäluokka. Maalivahtiosastolla Venäjällä on ihan hyvin pullat uunissa, koska heillä on tarjolla lupaavin maalivahti sitten Andrei Vasilevskyn, Ilya Samsonov. Pakiston johtotähti on vähän heikosti maajoukkueessa esiintynyt Ivan Provorov, jonka takana on aika hiljaista. Toinen -97 ikäluokan puolustaja Sergei Zborovsky on ilmeisesti aika vahvasti tyrkyllä joukkueeseen, koska oli saanut harjoitusturnauksessa varakapteenin nastat rintaansa. Venäjähän on lähtenyt lähes aina melko kokeneella joukkueella kisoihin, joten Provorovia ja Zborovskya lukuunottamatta muut puolustajat lienevät -96 ikäluokkaa. Venäjällä on useita tällä kaudella KHL:ää pelanneita pakkeja, joten kilpailu paikoista on varmasti kova, vaikka kärki ei olekkaan kovin laaja tai terävä.
Hyökkäyksessä Venäjältä puuttuu tänä vuonna kärkiyksilöt. Tullessaan kisoihin Milwaukeen Valeri Kamenev olisi ihan joukkueen ykköstähti ja vahvistaisi Venäjän melko keskinkertaista sentteriosastoa, mutta hänen tuloonsa liittyy ilmeisesti joitakin epävarmuustekijöitä. Toinen tärkeä hyökkääjä Venäjälle on -97 ikäluokan Kirill Kaprizov, joka on tällä kaudella noussut heikon Metallurg Novokuznetskin yhdeksi johtohahmoksi. Hyökkäyksen mielenkiinto kohdistuu myös siihen, onko viime kesänä numerolla 12 huudettu Denis Guryanov mukana. Guryanov pelaa vähän heikkoa kautta, enkä ihmettelisi vaikka Venäjä valitsisi jonkun vuoden vanhemman pelaajan Guryanovin sijasta. Venäjällä on kuitenkin ihan hyvin taistelua pelipaikoista myös hyökkäyksessä, vaikka kärki ei olekaan totutun terävä.
Tshekkiä pitäisin muuten ihan potentiaalisena haastajana Suomelle, mutta heidän jo muutenkin kapeasta materiaalista puuttuu kaksi parasta pelaajaa. Pastrnak pelaa NHL:ssä ja Vrana tulee jäämään kisoista pois loukkaantumisen takia. Tshekki saa hyökkäyksessä ihan hyvän kärjen vielä Zachan, Karabacekin, Spacekin, Stranskyn ja Chlapikin myötä, mutta sen jälkeen taso ikävä kyllä tippuu. Tason laajuus on ongelmana myös pakistossa, jossa kärki on ihan hyvä Zborilin ja Masinin ansioista. Maalivahtiosastolla Tshekillä on Vanecekin myötä kunnossa. Jos Tshekillä olisi Pastrnak ja Vrana mukana, pitäisin heitä erittäin potentiaalisena mestarisuosikkina, mutta tämä joukkue ei riitä puolivälieriä pidemmälle.
Suomen lohkon neljäs joukkue Slovakia voi kiusata isompia maita ihan hyvin, mutta en usko heilläkään olevan potentiaalia sen enempään. Maalivahtiosasto Slovakialla on hyvällä mallilla Tomekin ja Huskan myötä. Pakistokin Slovakialla on melko hyvä, vaikka Cernakia ja Jarosta joudutaankin varmaan ylipeluuttamaan. Hyökkäyksessä Slovakialla ei kuitenkaan ole oikein taitoa. Bondra, Siska, Lestan, Sukel ja Pospisil eivät kestä vertailua mitenkään esimerkiksi nyt Tshekin kärkihyökkääjiin.
Valko-Venäjästä ei itselläni ole hirveästi tietoa ja uskonkin heidän olevan ihan heittopussi tässä lohkossa. Valko-Venäjän tämän vuoden nipussa ei ole myöskään odotettavissa mitään uutta Grabovskia tai Kostitsyneja. Itselle oikeastaan ainoat vähän tutummat nimet ovat Minskissä tällä kaudella pelannut Dmitri Buinitsky ja kaksimetrinen OHL-puolustaja Stepan Falkovsky.
B-lohkon kovimpana joukkueena pidän Ruotsia. Vertaillessa hyökkäystä ja maalivahtia Suomi kestää vielä mukana, mutta onhan tuo Ruotsin puolustus tänäkin vuonna ihan huikea. Jotain tuolla länsinaapurissa tehdään oikein, koska Ruotsilla on tänäkin vuonna suunnilleen kymmenen puolustajaa, jotka menisivät aivan heittämällä top-4 rooliin Suomen pakistossa. Onkin mielenkiintoista nähdä ketkä puolustajat mahtuvat Ruotsin lopulliseen joukkueeseen. Omat valinnat olisivat tällä hetkellä Forsling, Lagesson, Aho, Kylington, Larsson, Englund ja Andersson.
Hyökkääjistö on Ruotsilla kyllä kova, etenkin jos William Nylander tulee johtamaan tuota porukkaa. Mielenkiintoista nähdä mahtuuko edes kovaa jälkeä OHL:ssä tehnyt ensi kesän ykköskierroksen varaus Alexander Nylander tuohon nippuun. Tänä vuonna Ruotsilla on myös kilpailua maalivahtiosastolla, koska Felix Sandström haastaa ihan todenteolla viime kisoissa Ruotsin maalilla torjuneen Linus Söderströmin. Mielestäni Ruotsilla on kaikki eväät voittaa mestaruus, ja pidän sitä jopa tällä hetkellä todennäköisenä.
Kanadan joukkue ei ole tänä vuonna mielestäni ihan niin hyvä kuin monena muuna vuonna. Onhan Kanadalla tänäkin vuonna tarjolla monia nimimiehiä ja joukkueesta tulee jäämään ulos todella kovia nimiä. Tänä vuonna ei ole kuitenkaan mielestäni kovinkaan montaa pelaajaa, joita voidaan edes tässä kohtaa vuotta pitää varmoina kisapelaajina. Itse hyökkääjistä kohdistan ehkä suurimmat odotukset Marneriin, Stromeen, Pointiin, Barzaliin, Virtaseen, Crouseen ja Beauvillieriin. Mielenkiintoista nähdä mahtuuko "asennevammainen" Josh Ho-Sang Kanadan joukkueeseen.
USA:n hyökkäys tulee olemaan kova. Matthews, Milano, Tkachuk, Tuch, White, Bracco, Boeser, Dvorak, Connor.. Pakisto ei ole sitten ihan hyökkäyksen tasolla. Werenski ja Carlo ovat ihan hyviä johtajia pakistolle, ja mielenkiintoa lisäävät ensi kesänä varattavat McAvoy ja Krys, jotka taistelevat ihan tosissaan paikasta joukkueessa. Maalivahtiosasto USA:lla on tänäkin vuonna melko heikolla tolalla. USA:n joukkueen hyökkäyspotentiaali on ihan rajaton, mutta uskon heidän kaatuvan viimeistään välierässä jonkun kovemman käsittelyssä (Ruotsi/Kanada).
Sveitsillä on kisoihin ihan mielenkiintoinen ja iskukykyinen poppoo Kevin Fialan ja Denis Malginin johdolla. Muita mielenkiintoisia hyökkääjiä ovat tällä kaudella NLA:ssa pelanneet Pius Suter ja Damien Riat sekä -99 syntynyt Nico Hischier. Pakisto ja maalivahtiosasto ovat ennakkoon melko heikkoja, mutta hyvänä päivänä Sveitsi voi kyllä haastaa ihan tosissaan jonkun itseään kovemmankin maan. Tanskan tilanne näyttää huonolta. Joukkueen ainut tähtipelaaja Nikolaj Ehlers pelaa Winnipegissä, joten hän tuskin tulee auttamaan maataan. Tanskan rosteri on melko tasaisen harmaa, jossa ei ole juurikaan noteeramisen arvoisia pelaajia.