Alkoholi – yleisesti

[arvee]

THLn tutkijoille on vieläkin suuri mysteeri, miksi useat ihmiset haluavat juoda alkohoolijuomaa ja niinpä myös hieman päihtyä. Miksi kaikki ihmiset eivät saa vastaavaa tunnetta sauvakävelystä???
Jotenkin vaikuttaa lafkalta, johon valitaan vain oikein ja oikeasti uskovaisia duuniin. Pekka Puska on varmaan luonut jonkin valintastandardin.
Kansanterveyslaitos, Stakes ja nykyään THL: suomalaisten ihmisten onnellisuutta, tyytyväisyyttä on toki hankala arvioida, mutta näitä laitoksia se ei oikeastaan ole jaksanut edes kiinnostaa, liian hankalaa, liian monta muuttujaa. Alkoholi ja tupakka, suuret saatanat, jotka rajoittavat potentiaalisten suomalaisten stahanovien ilmestymistä. Kansantalouden kehittymisen ensijaisena jarruna on viina.
Kansan, ennen niin sisukkaan, terveyden mittarina voinemme käyttää olympialaisten mitalimäärää: kieltolaki oli voimassa vuosina 1919- 1932. Melkoista mitalisadetta tuolloin niitettiin, kansamme oli terve ja innokas. Nykyisellä alkohoolipolitiikalla sen sijaan: Riosta yksi pronssi, kesäkisoista yleensäkin kahta kolmea, talvikisoissakin viidessä on jo tekemistä. Ei mene hyvin, viinan vika.
Kansa ei ole viinanmenevää jos viinaa ei ole saatavilla, joten siis...

 

[Kirjoittelija]

Riikka Suominen, joka joutui taannoin jäämään Trumpin vaalivoiton aiheuttaman stressin vuoksi saikulle, kirjoittaa Vihreässä Langassa aika mielenkiintoisesti uudesta alkoholilaista:
Vapaiden miesten alkoholilaki | Vihreä Lanka

EDUSKUNTA HYVÄKSYI TÄNÄÄN tiistaina uuden alkoholilain, joka vapauttaa alkoholin myyntiä.

Sen äänestyksissä näkyi selvästi, miten sukupuolittunut alkoholikysymys on. Väkevämpien juomien myyntiä ruokakaupoissa kannatti 98 kansanedustajaa. Heistä melkein kolme neljästä oli miehiä....

Sukupuolijako ei yllätä, jos kiinnittää huomion siihen, että alkoholi edustaa Suomessa miehen vapautta.

Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi lähiöbaari ja alkoholin kuvaus elokuvissa edustavat miehen vapautta vaimosta ja perheestä.

Rajoituksia pidetään hyysääjäakkojen kiusantekona, THL:n kiukkuisten justiinoiden ideologisena taisteluna pullosta.

 

[pernaveikko]

Sinulla on ilmeisen vankka kokemus tällaisesta ilmeisesti, kun näin kirjoitat. Itse en muista omalta tuolta ajaltani saati kuitenkin nyt kymmenistä kerroista ravintoloissa about tuon ikäisten sukulaisten/tuttujen seurassa, että koskaan olisi mitään lasten listoja tarjottu.

Se oli tarkoitettu ns. läpäksi. Ei ravintolat edes myy lasten annoksia aikuisille. Eräältä kokilta kuultuna sitä itse asiassa kysytään aika paljonkin, kun jollain ei ole kovin kova nälkä tai haluaa säästää.

Tähän tietysti sitten joku sanoo siellä ja tuolla myydään ja mahdollisesti jossain niin tehdäänkin.

 

[MPN]

Hallitsen kyllä lähdekritiikin, jos sitä mietit. YLEn jutut ovat tietysti riippuvaisia siitä, kuka toimittaja on milloinkin jutun takana, mutta pääsääntöisesti linja on pysynyt neutraalina, eikä minulla ole siitä juurikaan valittamista.

Tätä on aika pitkälti vastaus mitä toivoin, koska YLEllä on määritellyt tavoitteet, joissa oli joskus ihan mainittuna "monikulttuurisuuden edistäminen" ja monta muuta tälläistä asiaa, joiden takia linja ei ole täysin neutraali. Eli asioita on tietyissä asioissa kaunisteltu, enkä tarkoita pelkästään "monikulttuurisuutta".

Kun tunnut olevan vakuuttunut THL:n asiantuntijoiden tai yleislinjan olevan jonkin agendan ajaman, niin mielellään kuulisin, mikä tämä agenda on.

@peruna tähän jo vastasikin

Mikä on tämä ylempi taho, joka osallistuu propagandan levittämiseen? Hallitus? THL toimii sosiaali- ja terveysministeriön valvonnan alaisuudessa. Eikö ministeriö ole ajan tasalla vai mistä kiikastaa? Lakimuutos on peräisin hallitukselta.

En tiedä tuleeko THL:n ohjeistus suoraan sos&terveysministeriöltä vai mistä, mutta voitko itse väittää tuota tutkimusta (muutama sivu taaksepäin) hyväksi tutkimukseksi?

Tämä ei mitenkään kumoa argumenttiani. Kansantalouden kannalta olisi edullisempaa, jos ne viikonloppukännääjätkin olisivat juomatta ja säilyttäisivät keskimääräisen työkykynsä pidemmän aikaa. Toki tässä ei nyt ole huomioitu eläkeikää, joka on riippuvainen poliittisesta päätöksenteosta, mutta silläkin on tapana nousta sitä mukaa, kun keskimääräinen elinajanodote ka

Mistä tiedät että viikonloppukännääjien työkyky heikkenee työuran aikana tuon johdosta? Toki jos jätetään tuo pääargumentti eli eläkeikä pois, niin pointtisi voi olla validi. Tosin en tiedä mitä hyödyttää keskustelu jossa jätetään yksi pääargumentti pois, tuhoaa aika pitkälti koko perusajatuksen tuosta jutusta.

 

[Walrus21]

Muutama huomio välihuutona:

On totta, että THL toimii tietysti sosiaalipoliittisesta viitekehyksestä käsin; näin ollen sen sen tavoite ei varsinaisesti ole onnellisuuden mittaaminen millään utilitaristisilla määreillä. Eikä se helppoa olisikaan, koska subjektiiviset kokemukset ovat vaikeasti mitattavissa.

Sosiaalipolitiikka on kuitenkin politiikan lohko siinä missä mikä tahansa muukin, eikä sitä pidä redusoida "tulonjakopolitiikaksi" - eikä näin nähdäkseni ole toimittukaan. Tälläkin politiikan sektorilla on pääsääntöisesti kyse rahasta; siitä, miten sitä tehokkaimmin käytetään ja miten lakisääteiset velvoitteet täytetään. Politiikka on kuitenkin enemmän kuin taloustiedettä. Tässä kyseisessä tapauksessa THL ei käsittääkseni ole väittänyt mitään subjektiivista tai ehdotonta, vaan tehnyt oman arvionsa kustannusten kasvamisesta - ja vieläpä painottaen arvion alapäätä.

THL on nyt siis tutkimusten pohjalta esittänyt arvion, että alkoholikuolemat lisääntyisivät ja että kustannukset sosiaali- ja terveydenhuoltosektorille kasvavat. Tältä pohjalta voi edelleen tehdä omia olettamuksia esim. siitä, että onnellisuus kasvaisi em. haitoista huolimatta. Samalla logiikalla 50-vuotias voi elää onnellisemman elämän kuin 70-vuotias, vaikka jälkimmäinen eläisikin pidempään.

Huomiosi THL:n tutkimustavoitteista on lähinnä semanttinen, enkä ymmärrä, miten se muuttaisi lähtökohtaa. Mikä on se hyöty, jota THL:n asiantuntijat mahdollisesti saavat fiksatessaan tuloksia tai johdatellessaan tutkimusta jo kysymyksenasettelulla?

 

[BlackWolf]

On totta, että THL toimii tietysti sosiaalipoliittisesta viitekehyksestä käsin; näin ollen sen sen tavoite ei varsinaisesti ole onnellisuuden mittaaminen millään utilitaristisilla määreillä. Eikä se helppoa olisikaan, koska subjektiiviset kokemukset ovat vaikeasti mitattavissa.

Sosiaalipolitiikka on kuitenkin politiikan lohko siinä missä mikä tahansa muukin, eikä sitä pidä redusoida "tulonjakopolitiikaksi" - eikä näin nähdäkseni ole toimittukaan. Tälläkin politiikan sektorilla on pääsääntöisesti kyse rahasta; siitä, miten sitä tehokkaimmin käytetään ja miten lakisääteiset velvoitteet täytetään. Politiikka on kuitenkin enemmän kuin taloustiedettä. Tässä kyseisessä tapauksessa THL ei käsittääkseni ole väittänyt mitään subjektiivista tai ehdotonta, vaan tehnyt oman arvionsa kustannusten kasvamisesta - ja vieläpä painottaen arvion alapäätä.

THL on nyt siis tutkimusten pohjalta esittänyt arvion, että alkoholikuolemat lisääntyisivät ja että kustannukset sosiaali- ja terveydenhuoltosektorille kasvavat. Tältä pohjalta voi edelleen tehdä omia olettamuksia esim. siitä, että onnellisuus kasvaisi em. haitoista huolimatta. Samalla logiikalla 50-vuotias voi elää onnellisemman elämän kuin 70-vuotias, vaikka jälkimmäinen eläisikin pidempään.

Huomiosi THL:n tutkimustavoitteista on lähinnä semanttinen, enkä ymmärrä, miten se muuttaisi lähtökohtaa. Mikä on se hyöty, jota THL:n asiantuntijat mahdollisesti saavat fiksatessaan tuloksia tai johdatellessaan tutkimusta jo kysymyksenasettelulla?

Sulla on ollut palava halu tunkea tänne tavaraa jatkuvalla syötöllä, niin vastaappas muutamiin kysymyksiin. 1. Kuinka monella 70 vuotiaalla on syöpä? Jatka vastaamista tähän listaamalla sama prosentti 80v, 90v, 100v jne. 2. Paljonko syöpien hoito maksaa? 3. Kuinka kallis on yhteiskunnalle palkkatyöt tehnyt ja 100+ ikään asti eläkettä nostava ihminen? 4. Paljonko yleensäkkin on eläkeläisten kuluttamat lääke yms. hoidot vuodessa, per yksi eläkeläinen.

Sitten kun olet nohin vastannut, niin voit miettiä hetken, että onko se 70v täyttänyt ja alkoholiin kuollut sittenkin parempi, kuin se 100v kahdesti syöpähoidettu ja lääkkeitä vetävä tai 110v ikään asti elänyt reilu 40v eläkkeitä nostellut suht terve.

PS. muista laskea kaikki lonkka yms. leikkaukset mukaan kustannuksiin.

 

[douppi]

Katselin tossa Alko-visiitillä vähän noita juomien %-lukuja tarkemmin liittyen tulevaan muutokseen, ja kyllähän jotkut noista itse ostamistanikin normikauppaan pääsee pian: esim. Ridgeway IPA (5,5%), Fullers IPA (5,3%) ja sitten tietysti perus-lonkero (5,5%).

Alkoon edelleen jää toki useakin oma valinta, mutta tuleepahan edes muutama hyvin varusteltuihin kauppoihin (todennäköisesti).

 

[peruna]

On totta, että THL toimii tietysti sosiaalipoliittisesta viitekehyksestä käsin; näin ollen sen sen tavoite ei varsinaisesti ole onnellisuuden mittaaminen millään utilitaristisilla määreillä. Eikä se helppoa olisikaan, koska subjektiiviset kokemukset ovat vaikeasti mitattavissa.

Sosiaalipolitiikka on kuitenkin politiikan lohko siinä missä mikä tahansa muukin, eikä sitä pidä redusoida "tulonjakopolitiikaksi" - eikä näin nähdäkseni ole toimittukaan. Tälläkin politiikan sektorilla on pääsääntöisesti kyse rahasta; siitä, miten sitä tehokkaimmin käytetään ja miten lakisääteiset velvoitteet täytetään. Politiikka on kuitenkin enemmän kuin taloustiedettä. Tässä kyseisessä tapauksessa THL ei käsittääkseni ole väittänyt mitään subjektiivista tai ehdotonta, vaan tehnyt oman arvionsa kustannusten kasvamisesta - ja vieläpä painottaen arvion alapäätä.

THL on nyt siis tutkimusten pohjalta esittänyt arvion, että alkoholikuolemat lisääntyisivät ja että kustannukset sosiaali- ja terveydenhuoltosektorille kasvavat. Tältä pohjalta voi edelleen tehdä omia olettamuksia esim. siitä, että onnellisuus kasvaisi em. haitoista huolimatta. Samalla logiikalla 50-vuotias voi elää onnellisemman elämän kuin 70-vuotias, vaikka jälkimmäinen eläisikin pidempään.

Huomiosi THL:n tutkimustavoitteista on lähinnä semanttinen, enkä ymmärrä, miten se muuttaisi lähtökohtaa. Mikä on se hyöty, jota THL:n asiantuntijat mahdollisesti saavat fiksatessaan tuloksia tai johdatellessaan tutkimusta jo kysymyksenasettelulla?

Muutamia lisähuomioita:

Kyllä tutkimusviitekehyksellä on vaikutusta ja ohjaa myös tuloksia mitä syntyy. Voidaanko jopa ajatella että niitä vastauksia saa mitä kysymyksiä kysyy? Tästä hyvä esimerkki on alkoholimainonnan tutkimus missä WHO lähtöiset organisaatio saavat poikkeuksetta positiivisen korrelaation alkoholin kulutuksen ja mainonnan välillä kun taas kauppatieteiden/mainonnan tutkijat eivät löydä vastaavaa korrelaatiota vaan enemmän tuloksen että mainonnan määrää jakaa kulutusta eri brändien välillä.
(Tästä esimerkki: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002812084.html).

Mistäköhän johtuu moinen ero? Yksi syy on oikean metodologiikan osaaminen jonka Jaakko Aspara ja Henrikki Tikkanen (markkinoinnin ja kuluttajakäyttäytymisen professoreita Aalto-yliopistossa) nostaa esille tässä
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...aa-perustua-tieteellisen-tiedon-vaaristelyyn/). Kavereilta olen ainakin lukenut yhden working paper:n missä avataan WHO linjan ongelmia, mutta en löydä sitä tähän hätään.

Yllä oleva on vain esimerkki siitä miten viitekehys on vaikuttanut tuloksiin, josta päästään hyvin THL arvioon uuden lain muutoksiin. Jos sanotaan että alkoholin käyttöön vaikuttaa vaikka 5 tekijää esim. sääntely, kaupungistuminen, taloudellinen tilanne, sosiaalinen ilmapiiri. Nyt jos ei olla tutkittu tarkasti miten nämä eri nämä tekijät vaikuttaa niin ennuste yhden tekijän muutoksesta ei todennäköisesti ole kovin hyvin? Nyt siis ei olla etenkään huomioitu kuluttajankäyttäytymistä ja -valintaa (eli mitä taloustiede tutkii) joka johtaa epätarkkoihin ennusteisiin. THL käsittäkseni asiaa jollain aggregaattitasolla ja siksi ei pysty porautumaan tarkemmin asioihin.

Alkoholilla on haittapuolensa ja alkoholistin kanssa eläminen on vaikeaa (nimimerkki kokemusta on) ja siksi tärkeää. Sen takia meidän pitäisi ymmärtää kaikilla mahdollisilla tavoin miten vähennetään haittoja ja tämä vaatisi porautumista syvemmälle. On sääli että tutkimus jää niin ylätasolle, ollaan poteroitu omaan maailmankatsomukseen eikä huomioida ulkomaailman reaaliteetteja mitkä vaikuttavat asiaan.

 

[Blöö]

@pernaveikko Ei kai tuossa mitään pohtimista ole? Päivittäistavarakauppa myy bissen lisäksi muutkin juomat, siinä se. Kaikki nämä kuvitellut ongelmat ovat pekkapuska -puolueen olkiukkoja, joiden avulla he yrittävät säilyttää asemansa.

 

[pernaveikko]

Kaikki nämä kuvitellut ongelmat ovat pekkapuska -puolueen olkiukkoja, joiden avulla he yrittävät säilyttää asemansa.

Niin, se on jäänyt epäselväksi miten tuohon asemaan on edes päästy.

Hesarin lasten tiedekysymyksissä oli "miten valtaan noustaan?"

 

[dana77]

Niin, se on jäänyt epäselväksi miten tuohon asemaan on edes päästy.

Hyvä alku on, että alalta on muitakin opintoja kuin internetin peruskurssi ja peruskoulun terveystiedon opinnot ja vankka mutu ja petu.
"Puska valmistui Turun yliopistosta ensin valtiotieteiden maisteriksi ja sitten lääketieteen lisensiaatiksi. Lääketieteen ja kirurgian tohtori hänestä tuli vuonna 1974 Kuopiossa."
Tämän jälkeen kun on alalta työkokemusta 45 vuotta ja näyttöjä isojen tutkimusprojektien johtamisesta menestyksellääksi, kokemusta kansainvälisistä tehtävistä ja monesta muusta, niin siinä on jo melko hyvät lähtökohdat johtotehtäviin.

 

[Tadu]

Noni tärkeät asiat nyt julki. Kuinka paljon se oikea lonkero Prismassa maksaa?

 

[-pasi-]

Noni tärkeät asiat nyt julki. Kuinka paljon se oikea lonkero Prismassa maksaa?

Haittaako jos kertoo citymarketin hinnan? jos et pahastu niin siellä 12 pack 5,5 0,33 lonkeroa oli 29,88, alepassa on karhun nelonen 1,59, onko havaittavissa kaduilla levottomuuksia ja lapset limuviinoineen häiritsee?

 

[Ramchester]

Noni tärkeät asiat nyt julki. Kuinka paljon se oikea lonkero Prismassa maksaa?

Lidlissä 6-packin hinta 14,94. Alkossa 15,18.

 

[Tadu]

Kiitos. Yllättävänkin korkeat hinnat siis.

 

[DAF]

Ei kyllä pitäisi hintojen yllättää varsinaisesti ketään - katehan ei lonkerossa ole Alkollekaan mikään massiivinen. Huomatkaa nyt, että siinä on huomattavasti korkeampi vero kuin oluessa, koska kyseessä on juomasekoite. Alveineen reilusti toista euroa pikkutölkki. Lisäksi Hartwallin tuote on tavallaan "premium", varmaan jossain vaiheessa jokin Pirkka-lonkero hieman hintoja laskee, muttei kovinkaan paljon. Vahvojen oluiden osalta on toisin.

 

[-pasi-]

Tuo hinta vaan taitaa lopulta tulla suurimmaksi ongelmaksi kun hallituksessa yhdeksi syyksi taidettiin mainita maahantuonnin väheneminen, mutta tää uudistushan melkein lisää sitä. Olisi varmaan pitänyt pystyä tääläkin reakoimaan viron veron perutukseen. Esimerkiksi lonkero taitaa maksaa sen noin 23e laatikko virossa, eli vaikka lisää 5e kuljetus/postikuluja niin ollaan yli puolet halvemmassa hinnassa vielä. Lisäksi kaikissa muissakin juomissa erot kasvoi myös ruotsin eduksi aika kovaksi jos ennen ei vielä sitä ollut.

 

[Janda]

Tuo hinta vaan taitaa lopulta tulla suurimmaksi ongelmaksi kun hallituksessa yhdeksi syyksi taidettiin mainita maahantuonnin väheneminen, mutta tää uudistushan melkein lisää sitä. Olisi varmaan pitänyt pystyä tääläkin reakoimaan viron veron perutukseen. Esimerkiksi lonkero taitaa maksaa sen noin 23e laatikko virossa, eli vaikka lisää 5e kuljetus/postikuluja niin ollaan yli puolet halvemmassa hinnassa vielä. Lisäksi kaikissa muissakin juomissa erot kasvoi myös ruotsin eduksi aika kovaksi jos ennen ei vielä sitä ollut.

Virohan ei kuitenkaan tainnut alkoholiveron korotusta perua vaikka siitä puhetta olikin. Toki se alkoholi edelleen Virossa on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Saa nähdä kuinka paljon alkoholin tuonti tulee suuntautumaan Latviaan nyt kun sekä Suomessa että Virossa tulee veronkorotus alkuvuoden aikana. Ilmeisesti kuitenkin Latviassakin on jonkunlainen korotus veroon tulossa jos olen asian oikein ymmärtänyt. Latvian tilannetta ei ole kuitenkaan niin tarkkaan tullut seurattua, että olisi tietoa ovatko siellä muuttaneet suunnitelmiaan.

 

[1stApril]

Lidlissä 6-packin hinta 14,94. Alkossa 15,18.

R-Kioskilla tasan 15€

 

[Niilo]

Tuo hinta vaan taitaa lopulta tulla suurimmaksi ongelmaksi kun hallituksessa yhdeksi syyksi taidettiin mainita maahantuonnin väheneminen, mutta tää uudistushan melkein lisää sitä. Olisi varmaan pitänyt pystyä tääläkin reakoimaan viron veron perutukseen. Esimerkiksi lonkero taitaa maksaa sen noin 23e laatikko virossa, eli vaikka lisää 5e kuljetus/postikuluja niin ollaan yli puolet halvemmassa hinnassa vielä. Lisäksi kaikissa muissakin juomissa erot kasvoi myös ruotsin eduksi aika kovaksi jos ennen ei vielä sitä ollut.

Niin kyllähän se varsinkin Helsingissä asuvan laittaa ns. miettimään et ostanko Alepasta vai käväsenkö vaikka itse Tallinnassa... aamulla laivalla yli 7.30 lähtö perillä 9.30 ja botski takaisin 13.30 ( 29 € risteily mepa )... 4 tunnin aikana käyt hyvin syömässä / ostoksilla ja tuot vaikka 6 lootaa lonkeroa ( 18 e loota ) tullessasi. Kyllä siinä aika hyvä säästö tulee ?
Lisäksi matkailuhan taisi avartaa

edit: pientä korjausta, muutettu paluuaika ja hinta

 

[BlackWolf]

Onko kukaan ehtinyt käydä bongaamassa, että joko meillä nyt on kadut täynnä rappioalkoholisteja kun kaupassa saa myydä oikeaa lonkeroa ja nelos kaljaa?

 

[Niilo]

Onko kukaan ehtinyt käydä bongaamassa, että joko meillä nyt on kadut täynnä rappioalkoholisteja kun kaupassa saa myydä oikeaa lonkeroa ja nelos kaljaa?

Veikkaan et ens vkl poliisin twitteri kaatuu jatkuviin päivityksiin limuviinan aiheuttamista väkivallanteoista ja hankeen sammumisista

 

[Beergenheim20]

Täällä tuli arviolta 9v pikkutyttö kadulla vastaan lonkero sixback kädessä. Tästä se lähtee

 

[Individual]

Aamulehti on tehnyt tutkivaa shurnalismia ja tsekannut hintameiningit.
Mitä uudet alkoholijuomat kaupoissa maksavat – vertailimme kolmen Suomen suurimman kauppaketjun hinnat - Aamulehti

 

[Kuubextra]

Täällä tuli arviolta 9v pikkutyttö kadulla vastaan lonkero sixback kädessä. Tästä se lähtee

Harmi kun hallitus muutti ostoikärajaa numerolla, [1]8 vuotta täyttäneille lupa ostaa alkoholia.