Tein juuri futisfoorumin puolelle äänestyksen. Kopioin sen alle. Vaikka suomalaisia usein syytetään perjantaipullokulttuurista, niin pahoin pelkään, että yhä useampi suomalainen on samankaltaisessa tilanteessa kuin minä. Viinasta on tullut osa arkea ja viinankäytön hallinta murenee vähitellen.
Miten siis ajattelit johtaa tämän henkilökohtaisen ongelmasi yhteiskunnan tasolle?
En usko että ongelmani on henkilökohtainen vaan pahoin pelkään, että kanssani samassa tilanteessa ovat sadat tuhannet suomalaiset. Osa heistä viinanhimonsa myöntää, osa ei.
Tutkimusten mukaan helpoin tapa säädellä juomista on saatavuus- ja hintapolitiikka.
En todellakaan lähde sitä hakemaan mistään hankalien matkojen takaa saati jostain helvetin Virosta - eli jos alkoholin myyntiajat muuttuvat avoimemmiksi + hinnat putoavat, niin oma alkoholinkäyttöni tulee lisääntymään.
Höpsis. Aivan paskapuhetta ja omaa keksintöäsi.Viinasta on tullut osa arkea ja viinankäytön hallinta murenee vähitellen. Akateeminen nainen säilyttää hyllyssään hanaviinipakkausta, josta otetaan vähän silloin ja vähän tällöin. Ajan myötä käy niin, että siitä vähästä tulee vähän enempi, mistä tulee edelleen vähän enempi. Samalla saattaa tahtikin tiivistyä.
Tutkimusten mukaan helpoin tapa säädellä juomista on saatavuus- ja hintapolitiikka. Niin kuin riippuvaiseksi tunnustautunut jäsen futisfoorumin äänestyksessä toteaa: "Foorumin liberaalisiiven mielipiteistä ("kyllä juoppo viinansa aina jostain hommaa, politiikan vapauttaminen ei voi aiheuttaa ongelmia!") huolimatta muuten ainakin minun kohdallani tilanteeseen vaikuttaa valtavasti myös viinan saatavuus ja hinta.
Miten tämä liittyy meneillään olevaan alkoholikeskusteluun?Ja ainakin puoli miljoonaa suomalaista kärsii korkeasta kolesterolista. Syy on yksinkertainen: viitearvoja on laskettu, jotta saataisiin enemmän lääkittäviä Suomeen.
Ja ainakin puoli miljoonaa suomalaista kärsii korkeasta kolesterolista. Syy on yksinkertainen: viitearvoja on laskettu, jotta saataisiin enemmän lääkittäviä Suomeen.
Siten, että alkoholin suurkuluttajia on ihan niin paljon kuin terveysviranomaiset haluavat. Se on vain määrittelykysymys.Miten tämä liittyy meneillään olevaan alkoholikeskusteluun?
Ja terveysviranomaiset hyötyvät tästä salaliitonomaisesta ihmisten leimaamisesta miten...?Siten, että alkoholin suurkuluttajia on ihan niin paljon kuin terveysviranomaiset haluavat. Se on vain määrittelykysymys.
Mutta samalla pitää hoksata, missä menee raja. Tämä viimeisin uudistus tuli siitä, että viinaralli Viroon haluttiin kuriin. Motiivina ei ole suomalaisten juominen, vaan verotulojen jääminen Suomeen. Alkoholi on Suomessa niin kallista, että sen perässä kannattaa jo juosta. Kannattiko kiristää kiristämisen päälle häh? Se on ihan siis siitä kiinni, kuka päättää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Nyt päättivät ne, jotka ajattelivat verotuloja. Jos minulta kysytään, niin kaikki muu paitsi yksilöstä itsestään lähtevä halu päättää kokonaiskulutuksestaan on pöljää hommaa. Se on aina suo siellä ja vetelä täällä, kun joku liike tehdään alkoholipolitiikassa.Rajat ovat oma keskustelunaiheensa, mutta olivatpa ne mitä tahansa, niin tutkimukset osoittavat, että hinta- ja saatavuuspolitiikalla voidaan vaikuttaa parhaiten alkoholin aiheuttamiiin sosiaalisiin, psyykkisiin ja terveydellisiin haittoihin.
Kotiläksyksi noin helpot.Ja terveysviranomaiset hyötyvät tästä salaliitonomaisesta ihmisten leimaamisesta miten...?
Onko sinusta nykyinen yli seitsemän annosta vuorokaudessa tai yli 24 ravintola-annosta viikossa hyvin määritelty suurkulutuksen raja?Siten, että alkoholin suurkuluttajia on ihan niin paljon kuin terveysviranomaiset haluavat. Se on vain määrittelykysymys.
Ei tietenkään. Nuo voisi huoletta tuplata. Kamalaa ihmisten leimaamista tuollainen, jos vaikka kerran tinttaat ja heti olet suurkulutttaja. Tuollaista yhden päivän määritelmää ymmärrä muutenkaan. Promillerajat olisi paljon parempi mittari, ja sekin vain pitkälle aikavälille suhteutettuna. Vuoden aikaväli olisi ihan sopiva mittaamiseen, sanotaan vaikka satana päivänä vuodessa yli 1,5 promillea.Onko sinusta nykyinen yli seitsemän annosta vuorokaudessa tai yli 24 ravintola-annosta viikossa hyvin määritelty suurkulutuksen raja?
Rajat ovat oma keskustelunaiheensa, mutta olivatpa ne mitä tahansa, niin tutkimukset osoittavat, että hinta- ja saatavuuspolitiikalla voidaan vaikuttaa parhaiten alkoholin aiheuttamiiin sosiaalisiin, psyykkisiin ja terveydellisiin haittoihin.
Tärkeää on saada kokonaiskulutus alas: "Mäkelän äskettäin julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että väestön alkoholinkäyttö muuttuu samassa suhteessa riippumatta siitä, kuinka paljon juodaan. Jos siis kansa alkaa juoda enemmän, se koskee sekä paljon että vähän juovia. "
Ei se ole leimaamista vaan ihmisille tiedottamista siitä millainen päihteen kulutustaso väestötutkimusten perusteella merkittävästi lisää terveyshaittoja. Promillerajat olisi huono valistuskeino, koska a) eivät ihmiset ole yleensä itse tietoisia verensä alkoholipitoisuudesta b) myös sellainen kulutus on terveydelle haitallista jossa promillet eivät nouse. Nainen joka tissuttelee viinilasin aamulla, lounaalla ja päivällä on jatkuvasti ajokuntoinen, mutta omaa tilastollisesti kaksinkertaisen riskin sairastua rintasyöpään.Ei tietenkään. Nuo voisi huoletta tuplata. Kamalaa ihmisten leimaamista tuollainen, jos vaikka kerran tinttaat ja heti olet suurkulutttaja. Tuollaista yhden päivän määritelmää ymmärrä muutenkaan. Promillerajat olisi paljon parempi mittari, ja sekin vain pitkälle aikavälille suhteutettuna. Vuoden aikaväli olisi ihan sopiva mittaamiseen, sanotaan vaikka satana päivänä vuodessa yli 1,5 promillea.
Tässä alan tutkijan valtavirrasta poikkeavia mietteitä
Tässä alan tutkijan valtavirrasta poikkeavia mietteitä:Tarvitaanko alkoholimonopolia
Klassinen argumentum ad hominem. Ei vaan toimi tällä kertaa, sillä kyseessä on alan asiantuntija: Kari Poikolainen on Helsingin yliopiston kansanterveystieteen dosentti, lääket. ja kir. tri. Hän on aiemmin toiminut mm. Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtajana ja WHO:n asiantuntijana. Hän on myös julkaissut kirjan Perfect drinking and its enemies (Mill City Press, 2014).Vaikka olen Poikolaisen kanssa joistain asioista samaa mieltä, on minun vaikea ottaa häntä vakavasti tutkijana. Muistaakseni Poikolaista ainakin joskus siteerattiin väitteen "ei yksi viinipullo päivässä ole vielä epäterveellistä" sanojana.
Klassinen argumentum ad hominem. Ei vaan toimi tällä kertaa, sillä kyseessä on alan asiantuntija: Kari Poikolainen on Helsingin yliopiston kansanterveystieteen dosentti, lääket. ja kir. tri. Hän on aiemmin toiminut mm. Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtajana ja WHO:n asiantuntijana. Hän on myös julkaissut kirjan Perfect drinking and its enemies (Mill City Press, 2014).
