Olen kuitenkin tullut siihen lopputulemaan, että tällaisilla politiikan osa-alueilla on järkevää tinkiä omasta yksilönvapaudesta, jos sillä vältetään suuremmassa mittakaavassa ongelmia.
Tässä se vihdoin tuli, suurin erimielisyys mitä kanssasi jaan, sillä kommenttisi niin kasvissyönnistä armeijassa kuin vanheimpainvapaista (nämä kaksi keskustelua muistan lähiajoilta) kuvastavat samaa asennetta.
Itse pidän yksilönvapautta länsimaisen demokratian suurimpana saavutuksena, missään muussa hallitusmuodossa sitä ei ole yhtä universaalisti ja tasapuolisesti ollut. Ja tästä syystä en suostu tinkimään siitä pätkääkään, en varsinkaan siksi että joku mui sanoo sen olevan minulle hyväksi.
Yksilön oikeus valita vapaasti menee kaikkien muiden edelle prioriteetissa, VAIKKA ja itseasiassa varsinkin jos valinnat ovat "vääriä". Sillä mitä enemmän valtio päättää mikä on hyväksi ja mikä ei, sitä kauemmaksi liu'utaan vapaasta demokratiasta.
Mitä syön. Mitä juon. Miten pukeudun. Miten käytän aikani. Missä asun. Jne. Ovat kysymyksiä joihin valtiolla ei ole mitään asiaa puuttua.
Voi suositella. Voi sivistää. Voi kannustas. Mutta ei koskaan eikä missään muodossa pakottaa.
Pahoittelut tästä offtopicista, sillä alkoholin kanssa, onneksi, valtio ei ole tähän vielä ryhtynyt. Tosin alkoholinkin kohdalla näkee hyvin miten kansa äänestää jaloillaan, hintojen nousuun reagoidaan virontuonnilla jne.