Mainos

Alkoholi – yleisesti

  • 402 688
  • 2 571

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Henk koht olen sitä mieltä että KAIKKI rajoitukset alkoholin suhteen tulisi poistaa MUTTA samalla alkoholin aiheuttamat sairaudet yms poistuisivat julkisen terveydenhuollon piiristä. Luonnollinen valinta hoitaisi ongelmakäyttäjät pois jaloista rasittamasta valtion resursseja ja kohtuukäyttäjät saisivat käyttää alkoholia ilman sen luomaa stigmaa. Win/Win
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kyllä niitä alan miehiä kaupoissa aamusella näkee. Ne ostaa kädet täristen 1-2 halvinta kolmosta, että saavat pidettyä vähän pidempään sitä pirua kaukana. Sen sijaan en ole nähnyt yhtään tutkimusta joka olisi todistanut miten tämä aamun keinotekoinen myymiskielto estäisi niitä vetämästä sitä tarvittavaa määrää päivän aikana saadakseen itsensä hengiltä. Siihen ei se saako sen aamun kaljan kello 7 vai 9 meinaa yhtään mitään.

Mutta kun THL, EHYT yms. on sanoneet että sen täytyy vaikuttaa, niin varmasti ne voi sen jollain tutkimuksella osoittaa. Minä vain en ole vielä siihen tutkimukseen törmännyt. Ehkä en osaa etsiä?
Tässäkin ketjussa varmaan miljoona kertaa käyty läpi, mutta kertaus on opintojen äiti: emme voi tehokkaasti vaikuttaa siihen, mitä yksittäiset ihmiset tekevät elämällään, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon tällaisia ongelmayksilöitä (alkoholisteja) joukkoomme muodostuu. Tehokkain konsti on tietysti asennemuutos, mutta sen ohella lainsäädännöllisinä keinoina voidaan joko 1) rajoittaa saatavuutta tai 2) veromuutoksilla nostaa hintoja. Edellämainitut eivät ole toisiaan poissulkevia.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Henk koht olen sitä mieltä että KAIKKI rajoitukset alkoholin suhteen tulisi poistaa MUTTA samalla alkoholin aiheuttamat sairaudet yms poistuisivat julkisen terveydenhuollon piiristä. Luonnollinen valinta hoitaisi ongelmakäyttäjät pois jaloista rasittamasta valtion resursseja ja kohtuukäyttäjät saisivat käyttää alkoholia ilman sen luomaa stigmaa. Win/Win
Päteekö tämä myös muihin elintapavalintoihin, kuten liikunnan vähyyteen tai ruokavalioon? Jos ei päde, niin millä perusteella?
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Päteekö tämä myös muihin elintapavalintoihin, kuten liikunnan vähyyteen tai ruokavalioon? Jos ei päde, niin millä perusteella?
Ja missä se raja menisi alkoholin aiheuttamissa haitoissa? Pitääkö olla paha maksasairaus vai riittääkö 20 vuoden hyvin satunnainen oluenjuomien mikä on saattanut aiheuttaa yhtä sun toista pientä.

Mielestäni hyvä käytäntö voisi olla alkuun tämä juomien vapauttaminen asteittain ja jäädyttää veronkorotukset. Katsotaan, miten kansa vastaa kun saatavuutta parannetaan. Pikkuhiljaa myös verotaso lähenisi Baltiaa. Jos homma etenee hyvin, niin viinit voisi myös myöhemmin vapauttaa marketeihin. Väkevien paikka ainakin toistaiseksi on tukevasti Alkon hyllyillä.
 

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Päteekö tämä myös muihin elintapavalintoihin, kuten liikunnan vähyyteen tai ruokavalioon? Jos ei päde, niin millä perusteella?
No miksipäs ei. Samantien myös tupakkaa js huumeisiin yms. Hyvä nyrkkisääntö voisi olla että jos se on tietoisesti itseaiheutettua niin valtiolla ei pitäisi olla mitään velvollisuutta olla maksumiehenä sen hoidossa.
Ja tämä ei todellakaan ole mitään kuntofriikin jeesustelua, poltan kun korsteeni, ainoa vähänkään säännöllinen liikunta on vaakamambo ja ruokavalio on mallia sepelvaltimotauti.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
...
Ja tämä ei todellakaan ole mitään kuntofriikin jeesustelua, poltan kun korsteeni, ainoa vähänkään säännöllinen liikunta on vaakamambo ja ruokavalio on mallia sepelvaltimotauti.

Ellei nyt lähdetä jollekin yksityisten sairasvakuutusten linjoille, niin ei valtiolla ole mitään mahdollisuutta erotella sairauksien todellisia syitä ja ei alkoholi ole mikään ainoa riksikäyttäytymisen muoto. Toki riskiryhmille pitäisi maksuosuudet olla suurempia. Jaa mutta alkoholissahan maksetaan veroa ja sehän se vasta on kätevä tapa rahoittaa kasvaneet sairaskulut.

Olisi myös helvetin kiva tietää oikeasti mikä on alkohikulutuksen kustannus yhteiskunnalle. Ihan sellainen rehellinen akateeminen tutkimus, mitä ei dumata 30 sekunnin selailulla kuin tuo joku mitä luin. Jossain julkisuudessa olleessa tutkimuksessa unohtui hyötypuolelta kaikki, että tutkimus oli taattua puskalaatua. Esimerkiksi lisääntynyt taloudellinen aktiivisuus ja pienentyneet eläkemaskut ovat melkoisia eriä joista toisen ainakin voisi jollain tasolla luotettavasti arvioida.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Asia epäselvä - alkoholiveron määrä per tölkki

Minä en tajua tuota uutta enkä vanhempaakaan veromallia matemaattiselta kannalta.

Oli kuinka paljon on veroa Lahden Sinisessä 3,5% vs vaikka Karhu IV 5,5% jos molempien tölkkikoko olisi 0,33l?

Yritän hahmottaa onko liiketaloudellisesti järkevää tuoda jotain 3,2 % tanskalaista tai saksalaista bulkkiolutta kevyemmän verokohtelun takia vai tuleeko volyymi keskittymään 5% oluisiin.

Lain valmistelussa oli otettu arvio sellaisenaan että koko olutkulutus tulee siirtymään nelosolueen. Ok, aika vahva olettamus mutta jos tätä mieltä oltiin niin miksi verorajaa laskettiin 1,8% 2,8%:sta? Ymmärsin että tämä tarkoittaisi että miedompia oluita verotetaan jatkossa kovemmin.

Jos kulutusta halutaan ohjata miedompiin niin Lahden Sinisten hinta pitäisi olla merkittävästi alempi kuin nelosoluen. Mitä olen maailmaa kiertänyt niin puistoissa istuvien spurgujen käsissä useimmiten muuten on se halvin olut joka usein on alle neljäkin prosenttia. Tämä vahvistaa lapsenuskoani että reippaasti alempi hinta voisi ohjata kulutusta miedompiin jos sitä oikeasti haluttaisiin.
 
Viimeksi muokattu:

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Tässäkin ketjussa varmaan miljoona kertaa käyty läpi, mutta kertaus on opintojen äiti: emme voi tehokkaasti vaikuttaa siihen, mitä yksittäiset ihmiset tekevät elämällään, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon tällaisia ongelmayksilöitä (alkoholisteja) joukkoomme muodostuu. Tehokkain konsti on tietysti asennemuutos, mutta sen ohella lainsäädännöllisinä keinoina voidaan joko 1) rajoittaa saatavuutta tai 2) veromuutoksilla nostaa hintoja. Edellämainitut eivät ole toisiaan poissulkevia.
Miksi et vastannut kysymykseen? Tule näyttämään tutkimus että kun kaupasta ei saa kaljaa ennen kello aamu 9 miten tuo vaikuttaa alkoholistien määrään? Jään odottamaan.
 

Kuubextra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokkolan Hermes
Olisi myös helvetin kiva tietää oikeasti mikä on alkohikulutuksen kustannus yhteiskunnalle. Ihan sellainen rehellinen akateeminen tutkimus, mitä ei dumata 30 sekunnin selailulla kuin tuo joku mitä luin. Jossain julkisuudessa olleessa tutkimuksessa unohtui hyötypuolelta kaikki, että tutkimus oli taattua puskalaatua. Esimerkiksi lisääntynyt taloudellinen aktiivisuus ja pienentyneet eläkemaskut ovat melkoisia eriä joista toisen ainakin voisi jollain tasolla luotettavasti arvioida.

Alkoholin liikakäytön suurin haitta ei yksistään suinkaan ole käyttäjän oma terveys, vaan yleensä siinä sairastuttaa koko perheen ja lähipiirin. Tuskin alkoholia olisi syytä rajottaa mitenkään jos vain juoja tappaisi sillä itsensä, vaikuttamatta mihinkään muuhun.

THL ennakoi että alkoholin kulutus kasvaa 6%. Ok. Itse veikkaan että kulutus vähenee 1-4 %, koska kaikki kolmosesta väkevämpiin siirtyvät joutuvat maksamaan enemmän alkoholista. Sekin, että porukka ei osaa laskea ja ostaa mäyriksen sijaan 10 nelosta, eli juo vähemmän kuin aiemmin jo tuossakin tapauksessa.
 
Viimeksi muokattu:

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Alkoholin liikakäytön suurin haitta ei yksistään suinkaan ole käyttäjän oma terveys, vaan yleensä siinä sairastuttaa koko perheen ja lähipiirin. Tuskin alkoholia olisi syytä rajottaa mitenkään jos vain juoja tappaisi sillä itsensä, vaikuttamatta mihinkään muuhun.

THL ennakoi että alkoholin kulutus kasvaa 6%. Ok. Itse veikkaan että kulutus vähenee 1-4 %, koska kaikki kolmosesta väkevämpiin siirtyvät joutuvat maksamaan enemmän alkoholista. Sekin, että porukka ei osaa laskea ja ostaa mäyriksen sijaan 10 nelosta, eli juo vähemmän kuin aiemmin jo tuossakin tapauksessa.

Ei suoranaisesti noinkaan, riippuu alkoholistin elämäntilanteesta. Itse olen yhden parisuhteen juonut, duuni ihme kyllä silloin vuosia sitten säilyi. Muu sosiaalinen elämä on säilynyt, vaikka tietenkin oma vaikutuksensa niihinkin on ollut. Alkoholisti on todella hyvä salailija jos siihen on pienikin mahdollisuus. Minulla oli. Väitän, että jos parisuhteemme olisi muuten ollut terveellä pohjalla, niin sekin olisi todennäköisesti säästynyt. Mitään varmaa todellakaan en voi sanoa, väleissä olen hänen kanssaan edelleen.

Kasvu ei todennäköisesti ole 6%, jos olen lukenut oikein, niin laskelma perustuu siihen että kolmosesta siirrytään kategorisesti neloseen. Sehän ei pidä paikkaansa. Ja suurkuluttajat todellakin osaavat laskea mistä saa halvimmalla parhaat kännit.

Näin toipuvana alkoholistina uskallan näin väittää.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Miksi et vastannut kysymykseen? Tule näyttämään tutkimus että kun kaupasta ei saa kaljaa ennen kello aamu 9 miten tuo vaikuttaa alkoholistien määrään? Jään odottamaan.
Pelkästään THL:n sivulla on linkit mm. WHO:n ja OECD:n julkaisuihin. Mulla ei kiinnostus riitä niiden kattavaan läpikäymiseen, mutta jos sulla riittää, niin siitä vaan tonkimaan.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Pelkästään THL:n sivulla on linkit mm. WHO:n ja OECD:n julkaisuihin. Mulla ei kiinnostus riitä niiden kattavaan läpikäymiseen, mutta jos sulla riittää, niin siitä vaan tonkimaan.
Alkoi kiinnostaa sen verran, että yritin etsiä noita tutkimuksia. Nopealla haulla tuli vastaan vain tämä, joka ei välttämättä allekirjoita THL:n näkemyksiä. Tosin intressitkin ovat toisensuuntaiset, lähdekritiikki jne.

Mulla ei jostain syystä näy nuo hyperlinkkinapit, joten joudun laittamaan pelkän linkin:

THL:n alkoholitutkimuksen uskottavuuus koetuksella | Panimoliitto
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Alkoi kiinnostaa sen verran, että yritin etsiä noita tutkimuksia. Nopealla haulla tuli vastaan vain tämä, joka ei välttämättä allekirjoita THL:n näkemyksiä. Tosin intressitkin ovat toisensuuntaiset, lähdekritiikki jne.

Mulla ei jostain syystä näy nuo hyperlinkkinapit, joten joudun laittamaan pelkän linkin:

THL:n alkoholitutkimuksen uskottavuuus koetuksella | Panimoliitto
Aika kevyttä kauraa on kritiikki, jos tuossa on panimoteollisuuden THL:lle suunnatun arvostelun keihäänkärjet.

Löysin THL:n sivuilta lähteen, jossa on tuota eri maiden alkoholipolitiikan vertailua ja siihen liittyvää analyysia. Kyseessä siis tämä OECD:n julkaisu.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Pelkästään THL:n sivulla on linkit mm. WHO:n ja OECD:n julkaisuihin. Mulla ei kiinnostus riitä niiden kattavaan läpikäymiseen, mutta jos sulla riittää, niin siitä vaan tonkimaan.
Siis mitä helvettiä! Äijä tulee tänne ihan oikeasti uliseen jotain ja sitten kun vaatii lähteitä jutuilleen, niin heitetään random linkkejä, tai ei edes niitä vaan että mene itse etsiin linkit ja ilmotellaan että "en ole edes lukenut, mut ihan varmana on jossain tuolla, mee sieltä hei lukeen".

Luulis nyt että jos aikoo käydä keskustelua niin sulla olisi joko antaa ne lähteet mitkä olet lukenut, tai sitten selvästi kerrot että kyseessä on mutusi. Sä olet pelkkä naurettava TROLLI! Mee vittu ite lukeen se OECD:n 240 sivun raportti ja tuu sitten kertoon, kun tiedät mistä puhut. Weakness of Stern Alcohol Control Policies | Alcohol and Alcoholism | Oxford Academic (linkki siihen samaan Poikolaisen tutkimukseen 5 sivun takaa minkä jo linkkasin)
Minä olen lukenut Poikolaisen tutkimuksen. Minun on vaikea löytää siitä puutteita. Sivistä itseäsi ja lue sinäkin!
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Ellei nyt lähdetä jollekin yksityisten sairasvakuutusten linjoille, niin ei valtiolla ole mitään mahdollisuutta erotella sairauksien todellisia syitä ja ei alkoholi ole mikään ainoa riksikäyttäytymisen muoto. Toki riskiryhmille pitäisi maksuosuudet olla suurempia. Jaa mutta alkoholissahan maksetaan veroa ja sehän se vasta on kätevä tapa rahoittaa kasvaneet sairaskulut.
Olisi mielenkiintoista myös että miten riskiryhmät määriteltäisiin, kyllähän parkouraajille, krossfittaajille, kiipelijöille, pyöräilijöille, skeittaajille, jäkiksen pelaajille pitäisi olla helkutin paljon isompi maksuosuus kuin vaikkapa korkeintaan töihin kävelevälle. Kuinka paljon näiden loukkaantumisten (harrastuksissa sattuneissa) takia tulee poissaoloja töistä? Tai kuinka paljon nämä maksavat yhteiskunnalle? Näistä on hyvin harvoin puhetta, kun kuitenkin kaikki tähtää "parempaan elämään", jolloin pääsee nauttimaan eläkkeestä pidempään. Eli pitäisikö näiden eliniän odotetta nostaa enemmän kuin patalaiskan ylipainoisen?

Periaatteessa terveellinen tai epäterveellinen ruokavalio olisi helpoin tapa lähteä maksuja muodostamaan.
 

Bunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Coyotes, Thrashers
Kunhan Breezerit, sekä original Heineken (5%?) saataisiin hyllyyn niin olen tyytyväinen. Nythän tuo taitaa vielä aika puuhastelua.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Minun on vaikea uskoa että kaupoissa myytävien alkoholijuomien vähäinen prosentin korotus ajaa tätä maata perikatoon. Ehkei kukaan ole niin väittänytkään. Luulen että sieltä "maitokaupasta" kannetaan edelleen ulos enemmän keppanaa kuin vahvempi juomia. Monet varmaan ovat käyneet uteliaisuuttaan ostamassa "aitoa lonkeroa" ja A-olutta kun sitä nyt saa. Itse ajattelin mennä huomenna katsomaan niitä juomahyllyjä. Että millaiselta tämä kuuluisa vahvempi näyttää niiden laihempien rinnalla.

Mitä tulee näihin alkoholin ns. liitännäissairauksiin. Olen mietiskellyt masennusta. Jotkut lääkitsevät masennusta väärin alkoholilla. Nousuhumalan aiheuttama hetkellinen hyvä olo ja todellisuuspako saa ottamaan uusia ja uusia annoksia. Alkoholi pahentaa masennusta, ei todellakaan paranna sitä. Mutta voidaanko osoittaa että masennus on ns. itseaiheutettua alkoholilla. Pystytäänkö sanomaan kumpi oli ensin? Ensin oli masennus ja siihen viina vai ensin viina siitä masennus...
 

godspeed

Jäsen
Mitä tulee näihin alkoholin ns. liitännäissairauksiin. Olen mietiskellyt masennusta. Jotkut lääkitsevät masennusta väärin alkoholilla. Nousuhumalan aiheuttama hetkellinen hyvä olo ja todellisuuspako saa ottamaan uusia ja uusia annoksia. Alkoholi pahentaa masennusta, ei todellakaan paranna sitä. Mutta voidaanko osoittaa että masennus on ns. itseaiheutettua alkoholilla. Pystytäänkö sanomaan kumpi oli ensin? Ensin oli masennus ja siihen viina vai ensin viina siitä masennus...

Kumpi tuli ensin, muna vai kana? Sikäli loputon kysymys, että aukotonta vastausta siihen ei saada. Toisilla ns masennus laukaisee juomiskierteen ja toisilla sairaus kuten alkoholismi. Kaksipiippuinen juttu sikäli, että alkoholisti ei esimerkiksi välttämättä koe olevansa masentunut koskaan, ei missään vaiheessa. Masentunut alkoholisti taas on aina masentunut, vaikka juominen hetken helpotusta toisikin. Tässä mielessä olen taipuvainen erottamaan nämä sairaudet toisistaan. Niillä voi olla jotain tekemistä toistensa kanssa, mutta kuten sanottua, alkoholisti ei ole aina masentunut vaan hän on vain alkoholisti joka ei hallitse juomistaan.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Aika kevyttä kauraa on kritiikki, jos tuossa on panimoteollisuuden THL:lle suunnatun arvostelun keihäänkärjet.

Löysin THL:n sivuilta lähteen, jossa on tuota eri maiden alkoholipolitiikan vertailua ja siihen liittyvää analyysia. Kyseessä siis tämä OECD:n julkaisu.
Varmaan tuolla lukee, että lisääntynyt saatavuus ja halvempi hinta lisäävät kulutusta. Sitähän ei kai kukaan ole kiistänytkään. Siitä sitten tehdään johtopäätös, että kun kulutus lisääntyy, niin ongelmat ja kustannukset lisääntyvät. Mitään tuskin sanotaan siitä, että kuinka paljon suomen olosuhteissa ja kuinka paljon mikäkin asia vaikuttaa mihinkin. Varmaahan on, että jos nyt vaikka kulutus sitten laskisikin, niin THL kertoo sen johtuvan veronkorotuksista ja unohtaa autuaasti, että hintahan putosi kilpailun takia.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Varmaan tuolla lukee, että lisääntynyt saatavuus ja halvempi hinta lisäävät kulutusta. Sitähän ei kai kukaan ole kiistänytkään. Siitä sitten tehdään johtopäätös, että kun kulutus lisääntyy, niin ongelmat ja kustannukset lisääntyvät. Mitään tuskin sanotaan siitä, että kuinka paljon suomen olosuhteissa ja kuinka paljon mikäkin asia vaikuttaa mihinkin. Varmaahan on, että jos nyt vaikka kulutus sitten laskisikin, niin THL kertoo sen johtuvan veronkorotuksista ja unohtaa autuaasti, että hintahan putosi kilpailun takia.
Laitetaanpas sitten huumorin vuoksi tuolta yksi heidän omista lähteistään, oikein THL:n tekemä tutkimus. Nordic alcohol policy in Europe - The adaptation on Finland's, Sweden's and Norway's alcohol policies to a new policy framework, 1994-2013 (linkki tähän tutkimukseen, jokainen voi painaa sitä avaa tiedosto kohtaa itse)

Joku muu kuin THL voisi ihmetellä, että hetkinen Suomi ja Ruotsi ovat muuttuneet liberaaleimmaksi alkoholin suhteen ja kulutus laskee. Samaan aikaan Norja ei ole käytännössä muuttanut mitään ja kulutus nousee. Sen sijaan THL edelleen väittää että saatavuuden rajoittaminen ja tiukat määräykset korreloi asioiden kanssa. Mitä minä en nyt ymmärrä tässä?

Sitten ne parit suorat lainaukset:
When looking at the general development of alcohol policies, all three countries seem to have liberalised their alcohol policies from 1994 to 2012. The total alcohol policy score for Finland decreased from 122 in 1994 to 109.5 in 2012 and for Sweden from 128.5 in 1994 to 112.5 in 2012. For Norway, the total score decreased from 122 points in 1994 with only half a point to 121.5 in 2012, awarding Norway the title of the having the strictest alcohol policy.

In 2008, Finland had the highest alcohol consumption of the three Nordic countries, reaching a level of 12.5 litres 100 percent alcohol per capita (15+). Since then the consumption in Finland has been on a slight decrease ending at 11.4 litres in 2012

In Sweden, alcohol consumption was on its highest level already in 2004, when per capita alcohol consumption was estimated to be 10.6 litres. Since then there has been a steady decreasing trend and in 2008, alcohol consumption in Sweden was estimated to be 9.8 litres per capita. The decreasing trend in alcohol consumption was somewhat unexpected and continued throughout the last study phase and in 2012 the total per capita consumption figure landed at 9.1 litres, which stands for a 17 percent decrease from the peak figure in 2004

In 1994, Norway had clearly the lowest per capita alcohol consumption of the three at a level of 6.4 litres, but ever since consumption has been on a steady upward trend (Table 5). In 2008, the estimated per capita alcohol consumption had risen with two litres from 1994 and alcohol consumption in Norway was closing in on the Finnish and Swedish figures. The latest estimates from 2012 2 , puts Norway’s alcohol consumption just below Sweden between 8.3 and 8.9 litres alcohol per capita
 
Viimeksi muokattu:

julle-jr

Jäsen
Joku muu kuin THL voisi ihmetellä, että hetkinen Suomi ja Ruotsi ovat muuttuneet liberaaleimmaksi alkoholin suhteen ja kulutus laskee. Samaan aikaan Norja ei ole käytännössä muuttanut mitään ja kulutus nousee. Sen sijaan THL edelleen väittää että saatavuuden rajoittaminen ja tiukat määräykset korreloi asioiden kanssa. Mitä minä en nyt ymmärrä tässä?
Jos Suomessa ja Ruotsissa säännökset ovat lieventyneet ja samalla kulutus laskenut, niin tällöinhän asioiden välillä on korrelaatiota, vai mitä?
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jos Suomessa ja Ruotsissa säännökset ovat lieventyneet ja samalla kulutus laskenut, niin tällöinhän asioiden välillä on korrelaatiota, vai mitä?

Juu ja korrelaatio sekä kausaliteetti ovat eri asioita. Oma vasemman kiveksen käyttäytymiseen perustuva arvioni on, että nuoriso on vaan fiksupaa kuin vanhempansa. Tämä trendi tulee jatkumaan riippumatta THLstä, mutta toki se alkoholin kohdalla olisi jyrkempi mikäli sitä ei pidettäisi jotain mörkönä.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Siitä sitten tehdään johtopäätös, että kun kulutus lisääntyy, niin ongelmat ja kustannukset lisääntyvät. Mitään tuskin sanotaan siitä, että kuinka paljon suomen olosuhteissa ja kuinka paljon mikäkin asia vaikuttaa mihinkin. Varmaahan on, että jos nyt vaikka kulutus sitten laskisikin, niin THL kertoo sen johtuvan veronkorotuksista ja unohtaa autuaasti, että hintahan putosi kilpailun takia.
Mitä nyt olen noita THL:n juttuja silmäillyt, niin kyllä siellä on otettu huomioon sellaisetkin muuttujat kuin yleinen trendi alkoholinkulutuksen laskussa (etenkin nuorilla) ja Viron-tuonti. Johtopäätös, että verotuksen kiristäminen sekä saatavuuden rajoittaminen laskevat kulutusta, on ymmärtääkseni ihan linjassa poliittisten päätösten seurauksien kanssa - ja tässähän huomioidaan useampi alkoholipoliittinen päätös.

Mielestäni pitäisi erottaa kaksi asiaa: ensinnäkin se, että kulutus mitä luultavimmin laskee hitaasti mutta varmasti (pitkä aikaväli) ja toiseksi se, että tämän lisäksi alkoholipoliittiset päätökset vaikuttavat jonkin verran huolimatta siitä, millainen "kulttuurillinen muutos" taustalla vaikuttaa.

Uskoisin myös, että työkseen asiaa tutkivat asiantuntijat ymmärtävät ottaa huomioon sellaiset seikat kuin kulutuksen jakautuminen ja alkoholiongelmaisten määrä. On kuitenkin jokseenkin yksiselitteistä, että alkoholinkulutus ei juuri missään ikäryhmässä edistä terveyttä, vaan on lähes yksinomaan haitallista toimintaa; myös siellä "keskieurooppalaisten juomatapojen" alueilla alkoholi aiheuttaa terveysongelmia kaikissa ikäryhmissä.

Hesarissa oli eilen hyvä juttu alkoholin haitoista. Moni tuntuu kuvittelevan, ettei alkoholista ole juurikaan haittaa, jos ei nyt ihan rapajuoppu ole. Näin ei kuitenkaan ole asian laita.

Laitetaanpas sitten huumorin vuoksi tuolta yksi heidän omista lähteistään, oikein THL:n tekemä tutkimus. Nordic alcohol policy in Europe - The adaptation on Finland's, Sweden's and Norway's alcohol policies to a new policy framework, 1994-2013 (linkki tähän tutkimukseen, jokainen voi painaa sitä avaa tiedosto kohtaa itse)

Joku muu kuin THL voisi ihmetellä, että hetkinen Suomi ja Ruotsi ovat muuttuneet liberaaleimmaksi alkoholin suhteen ja kulutus laskee. Samaan aikaan Norja ei ole käytännössä muuttanut mitään ja kulutus nousee. Sen sijaan THL edelleen väittää että saatavuuden rajoittaminen ja tiukat määräykset korreloi asioiden kanssa. Mitä minä en nyt ymmärrä tässä?

Sitten ne parit suorat lainaukset:
En ole tutkimukseen perehtynyt, mutta ihan näin lonkalta voisin heittää, että yksi poikkeus tutkimusryppäässä ei merkitse sitä, etteikö kausaliteettisuhdetta olisi.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Johtopäätös, että verotuksen kiristäminen sekä saatavuuden rajoittaminen laskevat kulutusta, on ymmärtääkseni ihan linjassa poliittisten päätösten seurauksien kanssa - ja tässähän huomioidaan useampi alkoholipoliittinen päätös.
Ja jälleen kerran unohdetaan autuaasti, että alkoholipolitiikan kiristämisen yhteydessä pitää laittaa samalla rajat kiinni. Mutta mitäs siitä, kun oma tuloskortti on täytetty. Nostettiin hintoja, myynti laski. Job well done! Joojoo, myynti laski, mutta mitä tapahtui kulutukselle? Ne eivät ole synonyymejä. Viinaralli anyone?
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Ja jälleen kerran unohdetaan autuaasti, että alkoholipolitiikan kiristämisen yhteydessä pitää laittaa samalla rajat kiinni. Mutta mitäs siitä, kun oma tuloskortti on täytetty. Nostettiin hintoja, myynti laski. Job well done! Joojoo, myynti laski, mutta mitä tapahtui kulutukselle? Ne eivät ole synonyymejä. Viinaralli anyone?
Olutta tuodaan edelleen todella paljon ja jakeluverkostot ulottuvat pitkälle maakuntiin. Mikäli IVA:n ja lonkeron hinnat asettuvat "järkeville" tasoille uskon todellisen kulutuksen vähenevän. Viron ja Latvian päätökset veronkorotuksista kaventaa hintaeroja ja hamstraamisen mielekkyys vähenee, tällöin kulutuskin laskee.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös