Syön sen yhden suklaalevyn tai karkkipussin kuukaudessa, olutta juon viikottain. Makuasioita.
Kyseessä taisikin olla kannabiksen aiheuttamien "mässyjen" tyydyttäminen, eli se kun kaikki suuhun pantava maistuu aivan jumalaiselta herkulta vaikutuksen alaisena. Tuosta on moni tehnyt jo aikamoista taidetta.
Kirjoitan tätä viestiä Saksasta ja on se vaan taas kerran ihmeteltävä, mikä meillä Suomessa on niin helvetin vaikeaa tämän alkoholin suhteen. Asiaan perehtymättömille: täällä saa alkoholia polkuhintaan kaupoista, (0,5l 5,2% bisse 29 senttiä tölkki) kuten myös viinapulloja, siitä kivasti kassalta kortsujen ja purkan välistä. Juotavaa saa huoltoasemilta yms. vaikka kolmelta yöllä. Kaikki baarit myyvät myös mukaan pulloja. Alkoholi on täällä aivan helvetin luonnollinen osa elämää, parilla käyminen on ihan normaalia ja ruuan kanssa juodaan olutta vaikka työaikana. Ihmiset ovat aidosti ylpeitä oman kaupungin panimosta ja olutta kunnioitetaan juomana siinä missä vaikka hyvää ateriaa. Urheilutapahtumissa oluttuoppi tietty tulee mukaan katsomoon, täysin luonnollisesti ja porukka ei suostu uskomaan että kaikkialla homma ei mene niin.
Tälläisessä helvetin renttumaassa on taas viikko vietetty. Tässä ajassa on nähty Bundesliigan avauskierros täpötäydessä Mainzissa, Frankfurtin suurin yökerho lauantai-iltana ja noin 30 muuta baaria tai ravintolaa. Tänä aikana olen bongannut tasan 0 häiriökäyttäytymistä tai selvästi liian päihtynyttä ihmistä.
Mikä vittu meitä suomalaisia tässä asiassa oikein vaivaa? Vian täytyy olla lainsäädännössä, en usko että laji nimeltä homo sapiens muuttuu näin merkittävästi muutaman tuhannen kilometrin matkalla. Suomessa känniörveltämistä saa ihailla joka helvetin ilta missä tahansa vähänkään suuremmassa kaupungissa ja varmasti pienemmissäkin. Nuokutaan, sammutaan, petetään, riidellään, tapellaan, meuhkataan, rikotaan paikkoja ja aamulla päivitetään Facebookiin että tulipa oltua taas vitun kännissä. Jee.
Kauankohan päättäjillä menee hyvin yksinkertaisen asian tajuamiseen: kieltäminen ja rajoittaminen ei tuota toivottua tulosta. Kieltolain ajasta ei ilmeisesti opittu mitään. Suomalaisten suhde alkoholiin on todella kieroutunut. Jos käyn baarissa vaikka tiistaina, heti on joku kysymässä että eikö sulla oo huomenna töitä? Joo on, miten se liittyy mihinkään? Vaikuttaako kahden oluen juominen tiistai-iltana klo 18 merkittävästi työkykyyni keskiviikkoaamuna klo 09? Sen sijaan perjantaina ja lauantaina joutuu suurin piirtein keksimään tekosyitä, miksei ole "radalla" ja mikä on kun ei kalja maistu. Kyllä se maistuu, mutta mulle riittää useimmiten vähempikin kun se 10-30 annosta että saan ne omat kiksini.
Alkoholista ja päihteistä yleensäkin on saatu onnistuneesti tehtyä sellainen kielletty hedelmä ja jatkuvat kiellot/rajoitukset vaan pahentavat asiaa. Kyllä mua ainakin pienenä kiinnosti, mitä ne sedät käyvät sukujuhlissa vähän väliä kulman takana tekemässä. Sen sijaan samaisten setien avoin, ihan asiaankuuluva oluen siemailu tuskin olisi herättänyt huomiotani millään tavalla. Samoin vanhempieni baarissa käyminen tuskin olisi aiheuttanut ihan yhtä monia itkuja, jos sieltä oltaisiin kotiuduttu omin jaloin ja järki tallella.
Suomalaista kansanluonnetta on toki osaksi syyttäminen. Esimerkiksi täällä Saksassa ihmiset osaavat vuorovaikuttaa ihan eri tavalla selvinpäinkin. Perus "terve", "kiitos", "ole hyvä", "mitä kuuluu", "hyvää päivänjatkoa" yms. jutut tulevat selkärangasta ja sydämestä ihan selvinkin päin. Meillä tuijotetaan asfalttiin, istutaan yksin nurkkapöydässä ja ihmetellään, miksi tuo hyypiö tuli bussissa viereen vaikka takana oli selvästi yksi tyhjäkin penkkirivi.
Teksti oli hivenen kärjistettyä, mutta sitä se helposti on kun lähibaarista kotiutuu parin takeaway-kaljan kanssa katsomaan dubattua pornoa ja miettimään, miten helvetin ratkiriemukasta on taas loppuviikosta palata sorvin ääreen Suomeen selittelemään työkavereille, että mitä tein TAAS arkipäivänä baarissa ja että onko kova darra heh heh.
