Tämä on mielestäni nykypäivän reaalipolitiikkaa: kun Suomi on osa Natoa ja sitoutunut DCA-sopimukseen, Yhdysvaltojen arvosteluun ei yksinkertaisesti ole poliittista liikkumavaraa, vaikka kritiikille saattaisikin olla perusteita. Kansainvälisen politiikan realiteetit asettavat rajat sille, kuinka itsenäisesti pieni valtio voi toimia suurvaltasuhteissaan, erityisesti tilanteessa, jossa turvallisuuspoliittiset intressit kietoutuvat tiiviisti yhteen.![]()
Osa kehuu, mutta kritiikki Stubbia kohtaan yltyy – lähteet kertovat ”huonoimmasta skenaariosta” ja poikkeuksellisista rutiineista
Alexander Stubb on maaliskuun alussa ollut vuoden tasavallan presidentti. IS selvitti, mitä Stubbin toiminnasta ja linjasta ajatellaan kulisseissa. Kotimaassa kuherruskuukausi on päättymässä.www.is.fi
Stubbille ja valtionjohdolle annetaan pyyhkeitä siitä, että he suhtautuvat liian kritiikittömästi Trumpin puheisiin.
Tätä itsekkin olen ihmetellyt ja kritisoinut. Täytyy uskaltaa sanoa silloin kun paikka on, eikä olla lammas. Jos kritiikin takia menee jotain kauppoja ohi suun, niin sitten menee. Kyllä Suomi-neito pysyy pystyssä jatkossakin, vaikka diilejä Trumpin kanssa ei tulisikaan.
"Mitä jos Trump sanoisi meille, että minä otan nyt tuon Ahvenanmaan. Miltä meistä tuntuisi, jos Tanska sanoisi, että he nyt vähän miettivät, mitä mieltä ovat tällaisesta ajatuksesta."
Vasta aika näyttää, millaisena Alexander Stubbin linja nähdään historian perspektiivistä. Onko se strateginen sopeutuminen vai liiallista myötäilyä, sen arvioivat tulevaisuuden historioitsijat.