Alexander Stubb Suomen tasavallan presidenttinä 2024–

[MegaForce]

Osa kehuu, mutta kritiikki Stubbia kohtaan yltyy – lähteet kertovat ”huonoimmasta skenaariosta” ja poikkeuksellisista rutiineista

Alexander Stubb on maaliskuun alussa ollut vuoden tasavallan presidentti. IS selvitti, mitä Stubbin toiminnasta ja linjasta ajatellaan kulisseissa. Kotimaassa kuherruskuukausi on päättymässä.

www.is.fi

Stubbille ja valtionjohdolle annetaan pyyhkeitä siitä, että he suhtautuvat liian kritiikittömästi Trumpin puheisiin.

Tätä itsekkin olen ihmetellyt ja kritisoinut. Täytyy uskaltaa sanoa silloin kun paikka on, eikä olla lammas. Jos kritiikin takia menee jotain kauppoja ohi suun, niin sitten menee. Kyllä Suomi-neito pysyy pystyssä jatkossakin, vaikka diilejä Trumpin kanssa ei tulisikaan.

"Mitä jos Trump sanoisi meille, että minä otan nyt tuon Ahvenanmaan. Miltä meistä tuntuisi, jos Tanska sanoisi, että he nyt vähän miettivät, mitä mieltä ovat tällaisesta ajatuksesta."

Tämä on mielestäni nykypäivän reaalipolitiikkaa: kun Suomi on osa Natoa ja sitoutunut DCA-sopimukseen, Yhdysvaltojen arvosteluun ei yksinkertaisesti ole poliittista liikkumavaraa, vaikka kritiikille saattaisikin olla perusteita. Kansainvälisen politiikan realiteetit asettavat rajat sille, kuinka itsenäisesti pieni valtio voi toimia suurvaltasuhteissaan, erityisesti tilanteessa, jossa turvallisuuspoliittiset intressit kietoutuvat tiiviisti yhteen.

Vasta aika näyttää, millaisena Alexander Stubbin linja nähdään historian perspektiivistä. Onko se strateginen sopeutuminen vai liiallista myötäilyä, sen arvioivat tulevaisuuden historioitsijat.

 

[Andromeda]

Meillä oli takavuosina muuan naispresidentti, joka lausui samusirkkana YK:ssa ja milloin missäkin käsityksiään oikeasta ja väärästä. Erityisesti hän oli mieltynyt ojentamaan Yhdysvaltoja ja sen läntisiä kumppaneita. Mikäs siinä, jos tuollaisesta tykkää, mutta oliko naispresidentin touhuista varsinaisesti hyötyäkään Suomelle, tai Suomen USA-suhteille? Presidentin vaihduttua korkeimman tason yhteydenpitoakin alkoi taas tapahtua Suomen ja USA:n välillä, mutta tätä ennen meni aika monta vuotta, ettei kutsuja Washingtoniin esitetty.

Viimeistään naispresidentin toisella virkakaudella itäisen naapurimaamme kehityssuunta alkoi hahmottua ainakin fiksuimmille joksikin muuksi kuin demokratiakehitykseksi. Tosin noina vuosina maailma oli vielä kohtalaisen ennakoitavassa kunnossa. Jonkin pienen pohjoismaan presidentti saattoi nykyistä helpommin heitellä omista arvolähtökohdistaan kumpuavia puheenvuoroja esimerkiksi USA.n tai Viron suuntaan. Arvelen tai vähintään toivon, ettei tämä naispresidenttikään olisi ollut nykyhetken tapaisessa tilanteessa niin tollo, ettei olisi tajunnut kalibroida suutaan jonkin verran soukemmalle, ainakin oman turvallisuutemme kannalta keskeisten kumppanimaiden suuntaan. Tämä myös silloin, kun moralisoitavaa voisi ihan kiistatta ollakin.

On se melkoinen Jumala tämä sekopää ukkeli.

Trumpin pelko on viisauden alku. Psalmi 111:10

 

[Ollakseni]

Etukäteen ei pidä polttaa siltoja. Puhe on vielä halpaa, jos Tanskan painostaminen kävisi reaaliseksi niin sitten meidän tulee seistä muitten pohjoismaitten rinnalla. Toistaiseksi on rationaalista pysyä diplomaattisina ja myötäillä maamme turvallisuudelle erittäin kriittistä valtiota.

Missä vaiheessa siis Suomi voi mielestäsi sanoa jotain Trumpille? Siinä vaiheessa jos Yhdysvaltain merijalkaväki alkaa miehittämään Grönlannin pääkaupunkia?

 

[mjr]

Missä vaiheessa siis Suomi voi mielestäsi sanoa jotain Trumpille? Siinä vaiheessa jos Yhdysvaltain merijalkaväki alkaa miehittämään Grönlannin pääkaupunkia?

No mieluummin kyllä ennemmin.

 

[Cobol]

Stubbin jossain määrin varovaisen linjan takana suhteessa Trumpiin seisoo Kokoomus, PS, RKP, KD, SDP, Keskusta. Päätellen siitä, että soraääniä ei tässä kysymyksessä juuri kuulu sen paremmin Stubbin osalta kuin Trumpin.

Sanoisin, että jos meillä olisi Lindtmanin johtama hallitus, mikään ei muuttuisi presidentin ja pääministerin osalta. Yksikään puolue ei ota minkäänlaista riskiä USA:n tuen ja asepäätösten osalta Venäjän vieressä. Toki poikkeus löytyy, vasemmistoliitto, mutta ne eivät tule koskaan olemaan valtapuolue nykysillä ajatuksillaan.