Aku Ankka

[teemu73]

Olen erilainen nuori. Rosat eivät ole koskaan iskeneet. Hyvä, kun jaksan lukea tarinat loppuun. Barks on niin kirkas ykkönen, että hänen tarinoitaan pitää lukea aurinkolasit päässä.

Sama täällä myös. Luen parhaillaan 50-luvun näköispainoksia ja vaikka nuo useimmat Barksit on jo moneen kertaan luettu niin aina ne toimii. En saa minäkään Rosan tarinoista oikein mitään irti.

 

[Roku]

Barks on ykkönen, mutta tykkään kyllä myös Don Rosan tarinoista. Marco Rotan tarinoista en tykkää.

Barksin ja Rosan jälkeen kolmantena omalla "suosikkilistallani" tulevat hollantilaisveljekset Bas ja Mau Heymans.

 

[Nick Neim]

Oikeastaan ainoat tarinat jotka tuli skipattua suoraan, oli Van Hornien (William, ja piti oikein tarkistaa sen toisen nimi, eli Noel) tarinat. Marco Rotan tarinoita tuli luettua alkuun, mutta jos tarinan alku jo heti vaikutti aivan paskalta, skippasin senkin. Rosa on täällä ylivoimaisena ykkösenä, Barks tarinoissa kakkosena ja Vicar piirrostyylissä kakkosena. Kolmatta en varmaan osaa edes nimetä, jos ei oteta Mikki Hiirtä tähän keskusteluun mukaan.

Ja keksinpä lauantai-illaksikin tekemistä kun tämän ketjun bongasin, nyt otan käyttöön tuon ilmaiskuukauden.

E: Piti oikein googlettaa se nimi kenen piirrostyyli muistuttaa Barksin vastaavaa, ja kyseessähän oli Daan Jippes. Hyviä tarinoita, mutta googletessa tuli ilmi, että ainakin suurin osa on Barksin käsikirjoittamaa. Ilmankos.

 

[Silkkeri]

Don Rosaa kun tuli aiemmin hehkutettua ja jopa mainitsin Barksin mielestäni hieman yliarvostettuna, pienet perustelut ovat ehkä paikallaan.

Barksille siis todellakin kaikki kunnia mikä miehelle kuuluu, ilman Barksia ei olisi Rosaakaan eikä koko Aku Ankkaa ainakaan nykymuodossaan. Myös valtaosa Don Rosan tarinoista perustuu nimenomaan Barks-klassikoihin ja mikäli Barksin tarinat ovat tuttuja, tulee myös Rosan tarinoihin aivan uutta syvyyttä.

Syvyys on kuitenkin juuri se asia, miksi näistä kahdesta maestrosta nostan aina Rosan kärkeen. Kukaan toinen ankkapiirtäjä ei ole onnistunut tuomaan Ankka-hahmojen persoonaa niin hienosti esille kuin Rosa. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Rosan tarina "Kirje kotoa", joka on mielestäni ehkä kaikkien aikojen paras Ankka-tarina. Perinteinen Roope, Aku ja pojat-seikkailukertomus, joka on kuitenkin aika kaukana perinteisestä. Paitsi että tuo on jatkoa Temppeliherrojen kätketty kruunu-tarinalle, Kirje kotoa tuo myös hämmentävän koskettavalla tavalla esille Roopen sukulaissuhteita ja luo taustaa sille persoonalle, joka Roopesta on tullut vanhemmalla iällään.

Tällaista hahmojen syvyyttä en ole muiden ankkapiirtäjien tuotoksista löytänyt. Roope on useimmiten kuvattu aika läpeensä pihiksi paskaksi, ainoastaan käsikirjoituksesta riippuen tuo piheyden ja kusipäisyyden aste (erityisesti Akua kohtaan) vaihtelee. Aku taas on useimmiten sangen tyhmä, kovaonninen ja äkkipikainen, mutta erittäin sympaattinen hahmo. Veljenpojat taas ovat usein se järjen ääni Akulle, paitsi että varsinkin vanhemmissa Barks-tarinoissa pojat ovat aika rasavillejä ja tekevät kyllä kaiken ansaitakseen Akun läksytykset.

Rosan tarinoissa varsinkin Roopesta on saatu luotua todella monisyinen hahmo ja esiin on tuotu paljon enemmän myös positiivisia piirteitä, vaikka Roope toki edelleen onkin ahne ja kitsas saituri. Rosan Aku on edelleen kovaonninen ja tyhmäkin, mutta Akulla on todellakin hetkensä ja esimerkiksi nuo pari tarinaa José Cariocan ja Panchiton kanssa tuovat esille aivan uudenlaista Akua. "Olla kuin ei olisikaan"-tarina myös heittää sympatiat kovin vahvasti Akun puolelle, sillä vaikka tämä ei kovin usein onnistu missään, on Akulla silti tärkeä rooli ankkalinnalaisten elämässä ikuisen luuserin leimasta huolimatta.

Sitten vielä tuo Rosan piirrosjälki, joka on mielestäni aivan omaa luokkaansa lukuisine yksityiskohtineen. Moni Rosan tarinan ruutu kelpaisi sellaisenaan vaikka helvetin isoksi tauluksi olohuoneen seinälle. (toki myönnettäköön, että Barksilta löytyy myös runsaasti kandidaatteja tähän) Kaikki eivät ilmeisesti Rosan tyylistä pidä, mutta meikäläinen ihastui samantien ja Rosaan tutustuttuani muut Akkari-tarinat tuntuvat ikään kuin kakkosluokan tuotannolta joitain Barks-klassikoita lukuunottamatta. Rosalta vielä pakko mainita tuo huumori, jota tarinoiden usein vakavistakin käänteistä huolimatta viljellään runsaasti. Erityisesti Rosan Aku on huikean sarkastinen hahmo ja Roopen ja Akun välinen dialogi on aina todella viihdyttävää. Esimerkiksi tarinat "Unohda koko juttu", "Musta Ritari", "Musta Ritari slurppaa jälleen" ja "Paino-ongelmia" ovat aivan helvetin hauskaa luettavaa.

Eli oikeastaan kyse ei ole ollenkaan siitä, että Barks olisi mielestäni jollain tapaa huono. Kyse on enemmänkin siitä, että mulle Rosa on niin kaukana ylitse muiden, että Barks-hehkutusta ei aina tahdo oikein ymmärtääkään. Luonnollisesti nyt väännetään kuitenkin mielipideasioista, eikä näitä kahta oman aikansa Ankka-neroa ole välttämättä niin tarpeellistakaan aina vertailla. Allekirjoittaneelle Barks on luonut hienon pohjan, mitä Rosa on syventänyt aivan ennennäkemättömällä tavalla ja on siksi aina numero uno. Ehkä kaikki eivät tätä "syvyyttä" edes hae Aku Ankkaa lukiessaan ja se on erittäin ymmärrettävää sekin. En minäkään etsinyt, kunnes törmäsin Don Rosaan ja se vei mennessään sitten. :)

 

[Kumielvis]

Edellä Silkkeri hienosti erittelikin mikä Don Rosasta tekee niin erityisen ankka-taiteilijan. Mielestäni Rosa ja Barks ovat aivan omalla tasollaan, mestari ja oppipoika. Oppipoika Rosa on tavallaan ylittänyt mestarinsa, mutta ei toisaalta koskaan pysty sitä tekemään sillä mestariaan ei pysty ohittamaan.
Kaikki muut ankkatekijät ovatkin sitten ynnä muut- osastoa. Osa piirrosjäljeltään miellyttävimpiä, osan tarinoissa on edes vähän jotain sisältöäkin. Kuitenkin kaukana Barksin ja Rosan tasosta.
Kari Korhosen piirrosjäljestä en muuten pidä yhtään, enkä tarinoista. Hirvittävää skeidaa.

 

[Hippi Hiiri]

Rosahan on kertonut, että Roope on hänelle rakkain hahmo. Selvästi Rosan näkemys Roopesta on, että hän on seikkailija ja keräilijä eikä klassinen kapitalistisika. Roopen keräilyn kohteena vain sattuu olemaan raha. Ei Roope halua rahaa vallan tai rahoilla hankittavien mukavien tavaroiden takia.

Roope Ankan elämä ja teot on vaikuttava teos.

 

[Kulttimörkö]

Rosahan on kertonut, että Roope on hänelle rakkain hahmo. Selvästi Rosan näkemys Roopesta on, että hän on seikkailija ja keräilijä eikä klassinen kapitalistisika. Roopen keräilyn kohteena vain sattuu olemaan raha. Ei Roope halua rahaa vallan tai rahoilla hankittavien mukavien tavaroiden takia.

Roope Ankan elämä ja teot on vaikuttava teos.

Rosan mukaan Roope ei keräile varsinaisesti rahaa vaan muistoja. Jokainen kolikko tuo Roopen mieleen muiston mistä kyseinen killinki on hankittu. Rosan on tuonut Roopeen todellakin paljon syvyyttä. Eräässä Rosan tarinassakin Roopen arvokkain asia maailmassa ei ole mikään valuutta vaan Aku. Roope vain ei halua sitä koko maailmalle julistaa vaan pitää sen omana tietonaan.

 

[hannes_ko]

Barksin ja Rosan ero on minusta se, että Barks teki sarjakuvia ja Rosa jotain, joka on saanut insipiraationsa sarjakuvista.

Barksin tarinat ovat puoliajattomia seikkailuja, kun taas Rosan sarjat ovat jonkinlaisia kuvitettuja kommentaareja ja ne ovat itsestään ja olemuksestaan tietoisia. Barksilla hahmot ovat hahmoja, eli Aku Ankka ON Aku Ankka, Rosalla taas Aku Ankka ESITTÄÄ Aku Ankkaa jne., hahmot ovat siis "tietoisia" siitä, että kyseessä on sarjakuva. En koskaan oikein totu "neljännen seinän" rikkomiseen, jota Rosa harrastaa, eli siihen, että hahmot puhuvat lukijalle eivätkä toisilleen.

Myöskään Akun ja ankanpoikien sarkastisuus ja ankanpoikien aikuisuus eivät miellytä minua Rosan tarinoissa. Lisäksi kankea, joskin jylhä, piirrostyyli tuo tarinankuljetukseen töksähtelevyyttä.

Varsinkin alkupään tuotannossa Rosan tyylissä oli raikkautta ja miehen yksinkertaisemmat tarinat olivat loistavia. Näissä laajemmissa epookeissa on poseerausta ja mammuttitautia, joka tukahduttaa niitä. Rosa on hyvä, mutta epätäydellinen ankkataiteilija.

 

[Tarinankertoja]

paitsi että varsinkin vanhemmissa Barks-tarinoissa pojat ovat aika rasavillejä ja tekevät kyllä kaiken ansaitakseen Akun läksytykset.

Täytyy muistaa, että Barks peri veljenpojar Al Taliaferrolta, jonka keksimiä hahmoja nämä ovat. Ja heidät tuotiin sarjaan juuri rasavilleiksi Akun painajaisiksi. Niinpä Barksin alkuaikoina poikien profiili on rasavillit veljekset...

 

[Roger Moore]

Eräässä Rosan tarinassakin Roopen arvokkain asia maailmassa ei ole mikään valuutta vaan Aku.

Missäs tarinassa tämä on? Tuosta en nimittäin oikeasti ole koskaan kuullut, mutta ainakin teoksessa White Agony Creekin vanki kerrotaan että Roopen arvokkain omaisuus/asia maailmassa on Kultu Kimalluksen hiuskiehkura, jonka hän sai kun pelasti Kultun karhun kynsistä silloin Yukonin kultakaivoksilla.

Noin yleisesti ottaen, niin Rosan tarinoissa itselle ainakin eniten iskee se että hahmojen syvyys ja inhimillisyys on ihan eri luokkaa kuin monella muulla piirtäjällä. Tuomas Holopainen sanoi aika hyvin Rosan teoksista, että niitä lukiessa ei tule ajateltua esim. Roopea ja Akua ja muita ankkoina tai muina eläiminä, vaan niitä ajatellaan enemmän ihmisinä. Itsekin olen hyvin pitkälti tällaisella linjalla.

Roope Ankan elämä ja teot -kirjan tarinoiden pohjalle voisi tehdä oikeasti jonkinlaisen tv-sarjan. Joko ihan normaali Ankka -piirretty, tai sitten jopa ihan oikeilla näyttelijöillä ja ihmisillä, ja sarjan idea ja tarinat pohjautuisi tähän teokseen. Toki ehkä joissain jutuissa joutuisi "vähän" ottamaan vapauksia realismin suhteen, mutta olisi siellä ihan hyviä aiheita.

 

[Jykke1978]

Missäs tarinassa tämä on?

Eikös toi ollut tänä vuonna jatkotarinana Aku Ankassa. Tarinassa Milla Magia taikoo veljenpojat kiveksi ja ainoa millä taika raukeaa on, että Roope luovuttaa itselleen tärkeimmän ja rakkaimman asian Millalle johon Roope lopulta suostuu ja taian rauetessa pojat virkoavat ja Aku illmestyy Millan syliin.

 

[Kulttimörkö]

Eikös toi ollut tänä vuonna jatkotarinana Aku Ankassa. Tarinassa Milla Magia taikoo veljenpojat kiveksi ja ainoa millä taika raukeaa on, että Roope luovuttaa itselleen tärkeimmän ja rakkaimman asian Millalle johon Roope lopulta suostuu ja taian rauetessa pojat virkoavat ja Aku illmestyy Millan syliin.

Juuri tämä tarina on kyseessä. Perinteiseen tapaan Roope taistelee aluksi vastaan mutta lopulta luovuttaa ja yllätys oli Millalla suuri kun ensilantin sijaan sylissä onkin Aku. Samoin Aku on varsin yllättynyt kun oli koko ajan jankannut Roopelle että pojat ovat tärkeämpiä kuin yksi kolikko...

 

[Roger Moore]

Hmm, okei. Onko minkä nimisestä tarinasta siis kyse? Yritin etsiä tuolta lataamosta mutta en löytänyt. Ihan mielenkiinnosta lukisin tuonkin!

 

[Lubeman]

Juuri tämä tarina on kyseessä. Perinteiseen tapaan Roope taistelee aluksi vastaan mutta lopulta luovuttaa ja yllätys oli Millalla suuri kun ensilantin sijaan sylissä onkin Aku. Samoin Aku on varsin yllättynyt kun oli koko ajan jankannut Roopelle että pojat ovat tärkeämpiä kuin yksi kolikko...

Kyseinen tarinahan on nimeltään Kultaakin kalliimpaa (So Dear To His Heart) ja sen on käsikirjoittanut Maya Åstrup ja piirtänyt Wanda Gattino. En sitten tiedä mistä Rosan keksit, kun ei tuossa piirrosjäljessä ole ainakaan mitään yhteistä Rosan kanssa.

 

[Espen]

Listauksia ankkamestarin tarinoista sitten tännepäin:

10 parasta Carl Barksin ankkatarinaa - Jatkoajan keskustelupalsta

 

[Kulttimörkö]

Kyseinen tarinahan on nimeltään Kultaakin kalliimpaa (So Dear To His Heart) ja sen on käsikirjoittanut Maya Åstrup ja piirtänyt Wanda Gattino. En sitten tiedä mistä Rosan keksit, kun ei tuossa piirrosjäljessä ole ainakaan mitään yhteistä Rosan kanssa.

Olet oikeassa. Meni muisti jotenkin sekaisin (varmaan johtuu tästä karmeasta jysäristä joka on jatkunut muutaman päivän) ja sekoittui tarinat keskenään. Rosan tarinoissa myös annetaan ymmärtää ettei Roopelle tärkeintä ole mammona vaan lähimmäiset. Pahoitteluni kuitenkin mokasta.

 

[Hanhi]

Tän ketjun innoittamana latasin 19 jaksoa Ankronikkaa suomidubeilla, ai ai että! Joo, oon 29-vuotias...

 

[Negatiivinen]

Aku Ankka -lehti sai JSN:lta tuomion piilomainonnasta, hirnahdin vähän kun bongasin ilmoituksen asiasta sivuiltaan: Aku Ankalle historiansa ensimmäinen langettava tuomio Julkisen sanan neuvostolta - Ajankohtaista - Aku Ankka

 

[Barnes]

Onhan Aku Ankka aina ollut minunkin lehtihyllyssäni. Piirtäjistä sen verta, että Barks on ykkönen, Jippes ja Rosa seuraavat, mutta myös Vicar ja Rota miellyttävät. Gottfredson ylivoimainen Mikki-piirtäjä. William Van Horn on aina tympinyt, minusta hänen Ankka-tarinansa ovat liian yksipuolisia ja kärjistäviä hahmojen osalta.

 

[Klose16]

Aku Ankalle historiansa ensimmäinen langettava tuomio Julkisen sanan neuvostolta - Ajankohtaista - Aku Ankka

Tämä on vielä pientä.

Meanwhile in Sweden:

Noin 3,5 miljoonaa ruotsalaista istahtaa joka jouluaatto televisioruudun ääreen katsomaan Aku Ankan joulutervehdystä, joka tunnetaan Suomessa paremmin Samu Sirkan joulutervehdyksenä. Disney-animaatiota on näytetty televisiossa vuodesta 1960, ja se kuuluu vaalittuihin jouluperinteisiin.

Perinnettä tahraa nyt huoli. Yhdessä vuoden katsotuimmista ohjelmista esiintyy 293 miespuolista hahmoa ja vain 22 naispuolista. Malmöläinen Gendertime-yritys toteaa, että kyseessä on räikeä epätasa-arvo, Ruotsin tiedotusvälineet kertovat.

Naispuolisten hahmojen repliikit täyttävät vain kahdeksan prosenttia ohjelma-ajasta. Lisäksi Tuhkimon tarina on ainoa, jossa naispuoliset hahmot esiintyvät aktiivisesti ja tekevät aloitteita – he ompelevat puvun Tuhkimolle.

Pari vuotta sitten Ruotsissa kiinnitettiin huomiota siihen, että Akun joulutervehdys sisälsi rasistisia stereotyyppejä. Tuolloin alkuperäisessä ohjelmassa esiintynyt musta nukke leikattiin pois.

– Emme halua, että kaikki miespuoliset hahmot leikataan pois ohjelmasta. Mutta meidän mielestämme tämä asia on tärkeä tiedostaa, Fredrik Eklöf Gendertimesta sanoo.

– Luulemme kaikki, että puhumme yhtä paljon työpaikan kokouksissa. Mutta jos puheaikaa mitataan, niin huomataan, että naiset käyttävät vähemmän aikaa puhumiseen kuin heidät mieskollegansa. Siitä huomiosta syntyi ajatus laskea nais- ja miespuolisten hahmojen määrä Aku Ankka -ohjelmassa.

 

[Ilmari Ahde]

Tämä on vielä pientä.

Meanwhile in Sweden:

Siellä ollaan tarkkana, hyvä Ruotsi! Onkohan svennet kieltänyt Russell Crowen tähdittämän Master And Commander -leffan. Siinähän on runsaasti mieshahmoja, yksi naishahmo eikä hällä ole yhtäkään vuorosanaa. Törkeä tasa-arvorikos.

 

[pernaveikko]

Siis mitä helvettiä "Suomen kielen" tuossa kuvassa. Onhan se ihan kiva laittaa tuollainen kielierhe etteeriin ja painetussa lehdessä tuo on varmaankin ollut. Lehti mistä on äidinkielensä oppinut. Oliko ennen kaikki paremmin ennen kuin kesätoimittajat sai vallan? En tiedä, ehkä.

 

[MacRef]

Siis mitä helvettiä "Suomen kielen" tuossa kuvassa. Onhan se ihan kiva laittaa tuollainen kielierhe etteeriin ja painetussa lehdessä tuo on varmaankin ollut. Lehti mistä on äidinkielensä oppinut. Oliko ennen kaikki paremmin ennen kuin kesätoimittajat sai vallan? En tiedä, ehkä.

Entäpä jos sen kirjan nimi onkin Suomen kielen perussanakirja?

 

[pernaveikko]

Entäpä jos sen kirjan nimi onkin Suomen kielen perussanakirja?

Kah, niinpäs onkin. Ei ole helppoa olla suomalainen.

 

[ernestipotsi]

Ketju ylös!

Tässä viikonloppuna oli vanhempien autotallissa ihan muiden asioiden perässä kun törmäsin vanhaan laatikkoon jossa oli vanhoja Akkareita, joita jäin sitten sinne lukemaan. Olin toki nuo kaikki lukenut läpi joskus, mutta olipa kiva fiilistellä noita pitkästä aikaa.
Aku Ankka -lehdet (ja taskukirjat) ovat loistavia aikansa kuvauksia. Sen lisäksi hyvin usein tarinoissa esiintyy piilotettua sivistystä esim. nimimuunnoksien tai "ankkanoitujen" paikannimien muodossa. Junnuna minulla oli yhtenä intohimona selvittää näiden alkuperäisiä tarkoituksia. Tämä ei ollut ennen nettiaikaa (tai oikeastaan nettiajan alussa) kovinkaan helppoa, mutta sitäkin antoisampaa.

Lataamoa en ole koskaan käyttänyt, mutta heti tulee mieleen muutama tarina, jotka olisi "pakko" lukea nyt uudelleen, esim tuo tässäkin ketjussa mainittu Akun pyromaaniseikkailu tai sitten hahmojen ensiesiintymiset, mikäli nämä tuolta palvelusta löytyvät. Painettuihin teoksiin ei ole tällä hetkellä tilanpuutteen vuoksi mahdollisuutta.