Tarkoitus olisi juttua iskeä kaikesta tästä kuntoilu-hifistä, laitteiden hyödyllisyydestä, ominaisuuksista, tarkkuudesta, hinnoista ja vaikka mistä. Nykyään näitä vehkeitä on sellainen valinnan valtameri, ettei tiedä, mistä päästä aloittaisi. Puhelinvalmistajilla on omat rannekellonsa (Apple Wtach, Galaxy Watch jne.) ja useimmilla myös huokeammat kuntoilurannekkeet. Tämän lisäksi on varmaan kymmeniä merkkejä, jotka tuottavat omia laitteitaan jonon jatkoksi.
Laitteet mittaavat malleista riippuen monia eri asioita: sykettä, unta, stressiä (varmaan siitä sykkeestä), korkeutta merenpinnasta, askeleita, matkaa jne. Itselle on muodostunut kuva, että hyödyllisimpiä kuntoilun kannalta olisivat sykkeen, matkan ja kalorikulutuksen laskeminen ja näistä sitten syvemmän datan ekstrapolointi. Olen vain ymmärtänyt, että pelkällä optisella rannemittauksella ei saa tarkkaa sykkeen mittausta, kuin suhteellisen matalilla (<120 bpm) lukemilla ja tasaisella liikkeellä. Tarkkaan mittaukseen tarvittaisiin sykevyö, millä päästään jo ihan lääketieteellisiin tarkkuuksiin. Eikö tämä siis johda tilanteeseen, että mitä kovempaa liikuntaa harrastat, sen virheellisemmän kuvan pelkkä ranneke/kello antaa? Varmasti ohjelmistojen algoritmit osaavat hyödyntää askel- ja matkatietoa sykkeen ohella, mutta kuviittelisin sykedatan olevan olennainen osa esim. kalorikulutuksen laskemista, vaikka em. arvot olisivatkin tiedossa.
Satakunnan Kansa testasi näitä mittaustarkkuuksia
Kuluttaja-lehti testaili hintavampia urheilukelloja
Unen mittaus vaikuttaa vähän teennäiseltä datalta, koska se käytännössä vain mittaa, paljonko liikut yön aikana ja vain olettaa käyttäjän nukkuvan asetettuna aikana. Ellei nyt vaikka lenkille lähde keskellä yötä, silloin laite tajunnee, että käyttäjä on hereillä. Joku kertoi arvostelussa myös stressin mittauksen varoitelleen sohvalla istuessa ja sitten missanneen paniikkikohtauksen. Joku laite mittasi ja laski jonkinlaista kehon energiatasoa (ei siinä kristalli-chakra -mielessä), että kannattiko treenailla sillä hetkellä vai ns. ladata akkuja. Arvostelijan mukaan toimi ihan hyödyllisesti, mutta tietämättä, miten laite tulokseen päätyy, ei oikein voi sanoa, onko tuolla mitään totuuspohjaa vai mennäänkö vain plasebollakokemuksella.
Kiva olisi kuulla käyttökokemuksia näistä laitteista ja niiden hyödyllisyydestä arkiliikkujalle.
Laitteet mittaavat malleista riippuen monia eri asioita: sykettä, unta, stressiä (varmaan siitä sykkeestä), korkeutta merenpinnasta, askeleita, matkaa jne. Itselle on muodostunut kuva, että hyödyllisimpiä kuntoilun kannalta olisivat sykkeen, matkan ja kalorikulutuksen laskeminen ja näistä sitten syvemmän datan ekstrapolointi. Olen vain ymmärtänyt, että pelkällä optisella rannemittauksella ei saa tarkkaa sykkeen mittausta, kuin suhteellisen matalilla (<120 bpm) lukemilla ja tasaisella liikkeellä. Tarkkaan mittaukseen tarvittaisiin sykevyö, millä päästään jo ihan lääketieteellisiin tarkkuuksiin. Eikö tämä siis johda tilanteeseen, että mitä kovempaa liikuntaa harrastat, sen virheellisemmän kuvan pelkkä ranneke/kello antaa? Varmasti ohjelmistojen algoritmit osaavat hyödyntää askel- ja matkatietoa sykkeen ohella, mutta kuviittelisin sykedatan olevan olennainen osa esim. kalorikulutuksen laskemista, vaikka em. arvot olisivatkin tiedossa.
Satakunnan Kansa testasi näitä mittaustarkkuuksia
Kuluttaja-lehti testaili hintavampia urheilukelloja
Unen mittaus vaikuttaa vähän teennäiseltä datalta, koska se käytännössä vain mittaa, paljonko liikut yön aikana ja vain olettaa käyttäjän nukkuvan asetettuna aikana. Ellei nyt vaikka lenkille lähde keskellä yötä, silloin laite tajunnee, että käyttäjä on hereillä. Joku kertoi arvostelussa myös stressin mittauksen varoitelleen sohvalla istuessa ja sitten missanneen paniikkikohtauksen. Joku laite mittasi ja laski jonkinlaista kehon energiatasoa (ei siinä kristalli-chakra -mielessä), että kannattiko treenailla sillä hetkellä vai ns. ladata akkuja. Arvostelijan mukaan toimi ihan hyödyllisesti, mutta tietämättä, miten laite tulokseen päätyy, ei oikein voi sanoa, onko tuolla mitään totuuspohjaa vai mennäänkö vain plasebollakokemuksella.
Kiva olisi kuulla käyttökokemuksia näistä laitteista ja niiden hyödyllisyydestä arkiliikkujalle.