Viestin lähetti Timi
Mielestäni ihmiset eivät tee työtä, josta eivät yksinkertaisesti saa tarpeeksi suurta korvausta menetettyä uhraustaan kohden (vapaa-aika yms.) Sosiaaliturvahan itseasiassa vaikeuttaa työllistymistä, sillä saatavan palkan tulee olla huomattavasti korkeampi, kuin mitä joutenolemisesta maksettava palkka (=sossun tuki). Mielestäni sossun puuttuminen edellä mainittavista maista tekee vain se, että kyseisissä maissa löhöilystä ei makseta palkkaa jolloin ihmiset suostuvat tekemään työtä vähemmällä palkalla.
Onhan tuo ensimmäisen lause on totta, mutta vain yleistettynä ihmisiin, joilla on mahdollisuus valita. Ihmiset joilla vaihtoehtona on nälkäkuolema tekevät kyllä työtä kuin työtä, mutta minkä tahansa työpanoksen vaatiminen ei silti ole hyväksyttävää työnantajalta.
Viestin lähetti Timi
Miksi on absurdia väittää, että työntekijä ja työnantaja eivät voisi sopia palkoista firman tasolla? Mitä ammattiliittoihin tulee niin ainakin itse näkisin mielelläni sen, että länsimaissa niiden valta pienenisi rutkasti, sillä monissa maissa he puuttuvat liikaa esim. lainsäädäntöön. Ay-liikkeessä on paljon muutenkin mätää, mutta sille voitaisiin vaikka avata oma ketju.
Siis tottakai palkoista voidaan sopia paikallisestikin, mutta mitenkään tasapuolinen sopimuksesta ei tule. Jos minimipalkkoja tai työehto sopimuksia ei olisi, niin duunareiden palkat tippuisivat tasolle, joka riittää mahdollisimman niukasti elämiseen (riippuen tietysti sosiaaliturvan tasosta). Samalla yrityksillä olisi varaa maksaa johdolle entistä parempaa palkkaa mikä vain lisäisi tuloeroja.
Silti olen samaa mieltä, että monissa maissa AY-liikkeellä on liikaa valtaa ja itsekin olisin täysin valmis sitä valtaa kaventamaan.
Viestin lähetti Timi
Vai olisiko kuitenkin kyse siitä, että hyvinkoulutetun työväestön työpanoksen arvo on niin paljon suurempi, että heille voi maksaa parempaa palkkaa?
Jos puhutaan Suomesta, niin tilanne on se, että tämä hyvä koulutus on ihmisille maksettu yhteisestä pussista. Niinpä en tuon yhteisen omaisuuden kovin epätasaista jakamista pidä oikeudenmukaisena. Toisenlaisiakin yhteiskuntia on kuten esim Yhdysvallat, mutta minä pidän meidän systeemiämme parempana.
Viestin lähetti Timi
Rakenteellinen työttömyys on sitä työttömyyttä, jota ei saada työllistettyä vaikka olisi työvoimapula. Eli työntekijöiden ja työnantajan tarve eivät kohtaa. Duunarit ovat siis kokemattomia tekemään tarjottua työtä (tai haluttomia esim. siivousalalle). Toinen vaihtoehto on se, että työtön saa niin paljon rahaa työttömänäkin, että ei tahdo mennä töihin, joten se, että hänet työllistettäisiin halvemmalla kuin nykyinen työntekijä on aika epätodennäköistä.
Joo, rakenteellinen työttömyys oli väärä sana. Tarkoitin yhteiskunnan jälkiteollistumisesta aiheutuvaa tilannetta eli kun vain pieni osa ihmisistä tekee työtä, joka on tarpeellista perushyödykkeiden (ruoka, asuminen) tuottamiseen ja suurin osa ihmisistä toimii suhdanteista riippuvissa palveluammateissa, niin markkinavoimat eli käytännössä suuryritykset määräävät työllisyysasteen sen mukaan mikä heille on edullisin. Ja edullisin on tilanne, jossa halvan työvoiman saanti on turvattua, eli työttömyyttä on sen verran ettei aitoa kilpailua synny.
Viestin lähetti Timi
Mitkä länsimaiset yritykset sitten huutokauppaavat työntekijöidensä kustannuksella niin, että he ovat nälkäkuoleman partaalla?
Ei mulla mitään listaa ole, mutta aika iso osa niistä joissa lukee "made in indonesia", "made in burma/myanmar", "made in philippiines" tai vastaavaa.
Viestin lähetti Timi
Jos hän on valmis työskentelemään tuolla palkalla niin miksi hän ei saisi niin tehdä? Olisiko hänen oltavat paremmin jos länsimainen firma lähtisi pois sieltä? Tällöin hän kuolisi sitten nälkään?
Siis minä en sano, että "työntekijän ei saisi" minä sanon, että "työnantajan ei pitäisi saada maksaa niin pientä palkkaa". Sellaista vaihtoehtoa, että länsimaiset firmat poistuisivat köyhistä maista kokonaan ei ole. Siihen ei länsimainen yhteiskunta ole valmis (niin iso osa hyödykkeistä tuotetaan siellä). Vaihtoehtona on vain, että ne siirtyvät vain muihin köyhiin maihin, joiden lainsäädännön kehittymättömyyttä he voivat käyttää hyväkseen.
Viestin lähetti Timi
Meillä kummallakaan ei ole valitettavasti esittää laskelmia siitä, mikä tuon duunarin työpanoksen arvo on, mutta ainakin olen lukenut siitä, että monilla on ongelmana se, että he eivät osaa lukea, eivätkä esim. käyttää koneita. Tällöin se työpanoksen arvo ei oikeuta korkeampaan palkkaan. Sinä myös heität hatusta, että tuon työntekijän tulisi saada euro tunnissa.
Ensinnäkin syy miksi monet duunarit eivät osaa lukea on siinä, että heidät on laitettu töihin niin nuorena, ettei heillä ole koskaan ollut mahdollisuutta käydä koulua ja oppia lukemaan (vaikka koulu olisikin ollut olemassa). Syy miksi heidät on laitettu töihin niin nuorena on taas siinä, että vanhempien palkka on niin pieni, että sillä ei elätä perhettä. Näille yrityksillä on nimenomaan kannattavaa, se että ihmiset ovat kouluttamattomia. Näin heille voidaan maksaa hyvin pientä palkkaa ja kouluttamattoman työnvoiman saanti on turvattua tulevaisuudessakin. Minimipalkan pitäisi siis minun mielestäni olla riittävä minimielintason turvaamiseen perheelle, euro oli vain esimerkkinä tasosta joka köyhässä maassa siihen voisi riittää.
Viestin lähetti Timi
Luin eilen lehdestä die Pressestä mielenkiintoisen kolumnin koskien juuri globalisaatiosta etc. Tämä koko riisto hommahan perustuu siihen, että rikkaat kurittavat köyhiä ja rikastuvat, kun taas köyhän köyhtyvät. Kuitenkin Pressessä julkaistussa tutkimuksessa vuonna 1970 oli näki 35 prosenttia kehitysmaissa nälkää. Vuonna 2000 sama luku oli 18 prosenttia. Onhan tuokin liikaa, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa.
Minä en ole tutkimusta lukenut, mutta onhan selvää että 30:ssä vuodessa esim maatalouden alalla on tapahtunut valtavaa kehitystä (satomäärät per hehtaari ovat kasvaneet huimasti), että tuosta on vaikea mitään johtopäätöksiä vetää. Minä en todellakaan vastusta globalisaatiota, haluan vain että siinäkin noudatetaan tiettyjä pelisääntöjä tyyliin
-palkan on riitettävä perustoimeentuloon (ei pelkästään nippa-nappa hengissä pysymiseen).
-alle 12 tuntiset työpäivät (maksimissaan 6 päivänä viikossa)
-inhimilliset työolot
-järjestäytymisoikeus
noi riittävät jo oikeastaan vallan mainiosti.
Viestin lähetti Timi
Jos länsimaiset yritykset ovat riistäjiä niin minkävuoksi kolme neljästä eteläisen afrikan kansalaisesta sanoo olevansa tyytyväisiä multikansallisten yritysten saapumiseen maahan ja heidän toimintaansa siellä?
En eteläisen Afrikan tilannetta sen paremmin tunne, mutta en myöskään ymmärrä mitä tuollainen kysely tutkimus todistaa. Intiaanit olivat tyytyväisiä vaihtaessaan maansa lasihelmiin. Eteläisessä Afrikassa on ainakin melko runsaasti timantteja, joiden arvosta saadut varat on menneet muiden paikallisten asukkaiden taskuun, joten täysin mahdollinen vaihtoehto on, että kolme neljästä etelä-afrikkalaisesta ei asiaa ymmärrä.
Viestin lähetti Timi
Jos todella halutaan auttaa kehitysmaita niin ennenkaikkea kehittyneiden maiden tulisi poistaa maataloustukiaan, antaa kehitysmaiden maataloustuotteille vapaa pääsy markkinoille ja lopettaa ylituotannon dumppaus kehitysmaiden markkinoille. Kehitysmaat ovat kuitenkin vielä maatalousyhteisöjä ja länsimaat tuhoavat heidän mahdollisuuksiaan aluksi estämällä tärkeimpien vientituotteiden pääsyn markkinoille ja myymällä vahvasti subventoituja tuotteita heidän markkinoilleen.
En vastusta ajatuksia.