Aikuisena kouluun

[Tuamas]

Suomessa vain luullaan, että me olemme niin erinomainen rotu, että me voimme kaikki tehdä vain näitä korkean osaamisen hommia, neuvoa ja konsultoida muita yms. Kaikilla pitää täällä olla sama liksa, joten sitä perustyötä ei tosiaan kannata täällä pitää, kuten mainitsitkin. Tästä seuraa se, että vain entistä pienempi osa saa töitä, koska vain pieni osa kykenee niihin korkean osaamisen töihin.

Tässä nyt unohdetaan lahjakkaasti se, että on tiedollisesti korkean osaamisen hommia ja taidollisesti korkean osaamisen hommia.

Kuitenkin ns. nollaosaamisen hommat vähenevät entisestään, vaikka kuinka loisimme työtätekevän kurjaliston.

Perusammattiosaaminen esimerkiksi sähkö-, LVI- ja rakennustöiden osalta on se minimi jota tulee tavoitella koulutustasossa. Iso osa ammattikorkeasta valmistuneista on nähdäkseni ylikoulutettuja tiedollisesti ja alikoulutettuja taidollisesti, ainakin kun katsotaan sitä kuinka sijoitetutaan työelämään.

 

[Tarinankertoja]

Minusta tässä onkin ristiriita. Tätä mainitsemaasi korkeaa osaamista ei pysty omaksumaan kuin pieni määrä ihmisistä.

Tämähän nyt ei pidä paikkaansa. Kyse on koulutuspolusta, joka lähtee lapsesta ja aikaansaa sen pohjan jolle aikuisopiskelu pohjaa. Tämä kehitys on ollut Suomessa aivan valtavaa viimesen 100 vuoden aikana.

Pohjakoulutuksen nousun vuoksi olemme korkeasti koulutettu kansa. Tämän jatkoksi siis pohjakoulutustasoa pitää entisestään nostaa, ja näinhän onkin tapahtunut viimeset(kin) vuosikymmenet jatkuvasti.

Yhä vähemmän on mahdollista saada töitä peruskoulupohjalta. Ylioppilas ei ole enää mikään tae mistään, ei edes jatko-opiskelupaikasta, kun vielä 40 vuotta sitten pelkällä ylioppilastodistuksella sattoi päästä hyviinkin töihin.

Nopeutuessaan tämä muutos vaatii nyt sitä ns. elinikäistä oppimista, eli jatkuvaa kouluttautumista ja elämänaikana useampaa työuraa. Robotisaatio vie perusduunipaikkoja yhä kiihtyvällä tahdilla ja vaikka näitä matalan koulutustason töitä onkin aina tarjolla, kyllä niiden määrä vääjäämättä vähenee. Samoin se tavarantuotannon kokoonpanotyö kääntyy laskuun myös kauko-idässä 3d tulostuksen astuessa arkipäivään.

Kysymys kuuluu lähinnä, että ehtiikö koulutusjärjestelmä vastata tähän teknisen kehityksen haasteeseen ja kouluttaa vanhempia, heikomman pohjan saaneita, uuteen työhön vai syrjäytyykö yhä useampi pois työelämästä.

Mitään taikakonstia taata matalan koulutuksen työpaikkoja ei ole. Saksankin menestysresepti on nimenomana korkean pohjakoulutuksen omaava kansa.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Jos olet työelämässä ja olet ollut sitä 8 vuotta sekä haluat opiskelemaan, niin kannattaa tutustua aikuiskoulutusrahastoon.

Tämä tosin vaatii, että olet edelleen työelämässä ja haet töiltäsi opintovapaalle. Ainakin isommat firmat antavat helposti ja eiköhän pienemmätkin, kunhan vain löytyy tuuraaja. Aivan kuten vuorotteluvapaalle.

 

[Wiljami]

En tainnut muistaa omaan viestiini sitä kirjoittaa, mutta hyödynsin tuon TE-keskuksen tarjoaman tuen, josta eivät ymmärrettävästi liiemmin mainosta. Eli 2 ensimmäistä vuotta ansiosidonnaisella, minkä päälle ekat 200 päivää kelan maksamaa puolipäivärahaa opiskelujen takia (muutosturva tms, 9€ verotonta opiskelupäivää kohti). Olisin tuskin lähtenyt opiskelemaan päiväpuolelle, jos koko ajan tulot olisivat olleet tämä 480€/kk netto. Viimeisen vuoden tuolla voi nyt rypistellä (käytännössä säästöillä eläen).

 

[Ostoskassi]

Hienosti täällä opetetaan Rixa88:lle miten sitä elämää eletään. Ilmeisesti kaveri on kuitenkin tyytyväinen tilanteeseensa ja ns. onnellinen. Eikö onnellisuus ole se tärkein asia mitä elämässä voi saavuttaa?

Mutta nyt kun täällä ketjussa ollaan ja olen vähän laiskalla päällä niin olisi pari kysymystä?

1. Onko Helsingissä mitään paikkaa missä voi opiskella tai kouluttautua maksutta, niin että siitä olisi jotain hyötyä? Esim. Kävin järjestyksenvalvonnan peruskurssin tuossa vuoden alussa, koska työnantaja maksoi, vaikka tuskin tulen koskaan alan hommia tekemäänkään. Mutta mitä enemmän sitä osaa, sitä todennäköisemmin ei tarvitse istuskella kortistossa.

2. Onko olemassa tavallista yliopistoa, jota voi suorittaa iltaisin työn ohessa? Ei siis mitään avoin yliopisto -juttuja, vaan the real deal. Voiko ammattikoulusta ponnistaa yliopistoon? Entä voiko ammatikoulusta ponnistaa toisen alan AMK:hon? Epäilen.

 

[sampio]

Hienosti täällä opetetaan Rixa88:lle miten sitä elämää eletään. Ilmeisesti kaveri on kuitenkin tyytyväinen tilanteeseensa ja ns. onnellinen. Eikö onnellisuus ole se tärkein asia mitä elämässä voi saavuttaa?

Paskat mitään ole opetettu, mutta eihän tuo kovin kestävällä pohjalla ole, jos meinaa minimipalkalla seilata loppuun saakka. Nyt voi pärjätä, mutta kuten edellä jo joku totesi, voi elämäntilanteet muuttua, ja sitten on hiukan kakkamaista alkaa miettiä opintoja.

2. Onko olemassa tavallista yliopistoa, jota voi suorittaa iltaisin työn ohessa? Ei siis mitään avoin yliopisto -juttuja, vaan the real deal. Voiko ammattikoulusta ponnistaa yliopistoon? Entä voiko ammatikoulusta ponnistaa toisen alan AMK:hon? Epäilen.

Amiksesta pääsee yliopistoon, riippuen toki hiukan alasta. Joihinkin koulutuksiin pitää olla pitkää matikkaa taustalla, joihinkin taas saa yo-kokeesta niin paljon pojoja, ettei ilman käytännössä pääse. Sitten taas osaan pääsee osa hakijoista pelkän pääsykokeen perusteella, kuten minä esimerkiksi hissaan, kun yo-kokeen pinnat eivät olleet riittävän hyvät. Kirjoitin maagisen hyvät esseet pääsykokeessa ja kilautin sisään kärkipään pinnoilla.

Pääosin opinnot painottuvat päiväaikoihin, mutta iltaluentoja ja tenttejä on myös paljon. Yliopisto-opiskelijana voi myös käyttää hyväkseen avoimen yo:n kursseja, eli jättää päiväkurssin veks ja käy iltaisin avoimessa, jos vastaavuus on kohdillaan. Useimmiten on. Sitten tietysti voi suorittaa tenttimällä, verkko-opintoina ja esseillä aika paljon noita yo-opintoja. Riippuu tietysti todella paljon, mitä opiskelee. Aika hyvin nuo onnistuvat ihan päivätöiden ohella. Mulla on perhe tässä kuvioissa mukana ja lisäksi vielä 60 kilsan matka yliopistolle, mutta on nämä onnistuneet tähän saakka. Sinkkuna ja paikkakunnalla asuvana ei pitäisi olla kuin aikataulujen sovittelusta kiinni.

 

[Rixa88]

Hienosti täällä opetetaan Rixa88:lle miten sitä elämää eletään.

Ja hyvä että myös väärinkäsityksiä korjataan. Olen pitkään luullut että Suomessa minimipalkka on 6 euroa tunnilta mutta nähtävästi se onkin 9,15 €

 

[Shardik]

2. Onko olemassa tavallista yliopistoa, jota voi suorittaa iltaisin työn ohessa? Ei siis mitään avoin yliopisto -juttuja, vaan the real deal. Voiko ammattikoulusta ponnistaa yliopistoon? Entä voiko ammatikoulusta ponnistaa toisen alan AMK:hon? Epäilen.

Ammattikorkeasta voi siirtyä yliopistoon käsittääkseni, mutta uskoakseni ei suoraan ammattikoulusta.

Riippuen alasta ja työstä, voi yliopisto-opiskelun ja työn sovittaa. Mikäli opintoihin ei kuulu pakollinen läsnäolo luennoilla (joillain kasvatustieteellisen ym. linjoilla esim.), eikä hirveetä määrää harjoitustöitä, niin opiskelut voi hoitaa tenttimällä käytännössä kotisohvalta. Ainoastaan tenttipäivinä pitää käydä sitten yliopistolla.

 

[sampio]

Ja hyvä että myös väärinkäsityksiä korjataan. Olen pitkään luullut että Suomessa minimipalkka on 6 euroa tunnilta mutta nähtävästi se onkin 9,15 €

Ei Suomessa ole yleispätevää minimipalkkaa, minä nyt viittasin lähinnä pienellä palkalla elelyyn. Hienoa jos tulet sillä toimeen, ei siinä mitään pahaa ole. Lähinnä vain ihmetyttää, että pikkupalkalla elelyä et olisi vaihtamassa mahdollisesti mielekkäämpään duuniin ja parempaan palkkaan, eikä sen eteen tarvitsisi kovin paljon vaivaa nähdä. Toki jos työsi on varma ja työtehtävät mielekkäitä, niin en minä ole mikään sinua koulunpenkille käskemään. Jotenkin vain voisin kuvitella, ettei 1400 euron palkalla kovin sisältörikkaita duuneja paineta.

 

[Tuamas]

2. Onko olemassa tavallista yliopistoa, jota voi suorittaa iltaisin työn ohessa? Ei siis mitään avoin yliopisto -juttuja, vaan the real deal. Voiko ammattikoulusta ponnistaa yliopistoon? Entä voiko ammatikoulusta ponnistaa toisen alan AMK:hon? Epäilen.

Itse olen noita avoimen kursseja suoritellut, koska työ vaatii tiettyjen opintokokonaisuuksien suorittamista seuraavan

Se mitä tuossa jutussasi nyt ihmettelen, on se että miksi täytyisi olla "tavallinen yliopisto"?

Itse olen suorittanut noita avoimen kursseja kauppatieteen osalta ja kurssien järjestäjänä on aina ollut Helsingin kauppakorkea/Aalto-yliopisto.
Käsittääkseni kurssisisältö ja siitä saatava suoritus ei eroa mitenkään "normaalin puolen" kursseista.
Miten tämä eroaa "real deal":ista?

Amispohjalta eteneminen vaatii enemmän viitseliäisyyttä, mutta on toki ihan mahdollista. Varsinkin koska ammattikouluun yleensä valikoituu porukka jolle lukeminen ei niin maistu.

 

[Ostoskassi]

Se mitä tuossa jutussasi nyt ihmettelen, on se että miksi täytyisi olla "tavallinen yliopisto"?

Maksaako "tavallisessa yliopistossa" opiskelu? Ainakin avoin yliopisto on maksullinen, ja jos olen oikein ymmärtänyt niin avoimesta pitää silti päästä "tavalliseen yliopistoon" jotta saa paperit sen merkiksi, että yliopisto on käytynä. Eihän yliopistoa voi vain avoimena käydä? Vai voiko?

Amispohjalta eteneminen vaatii enemmän viitseliäisyyttä, mutta on toki ihan mahdollista. Varsinkin koska ammattikouluun yleensä valikoituu porukka jolle lukeminen ei niin maistu.

Itse nuorena tosiaan tein valinnan mennä ammattikouluun, jossa opiskelu on/oli lukiomaista. Ajattelin silloin, että opinnoista olisi enemmän hyötyä tällä tavalla, kun niistä kuitenkin valmistuu ammattiin. Ja niistä olikin sillä en olisi tässä (mukavassa) työssä ilman amis-opiskeluja. Jos pääsisin takaisin yhdeksännelle luokalle valitsisin kaksoistutkinnon jolloin olisin myös ylioppilas, mutta eipä sitä nuorempana tajunnut. Opot myös aivan turhaan pelottelivat tämän raskaudella ja vaativuudella, sen sijaan että olisivat kannustaneet.


Ja kiitos kaikille tähän mennessä vastanneille, ihan oikeasti tusen tack. Syksyn haut lähestyy joten kiva tietää, että mitkä ovat meikäläisen mahdollisuudet. Itse en pitänyt yliopistoa edes mahdollisuutena kuin nyt vasta viime aikoina. Pääsyy tähän on se, että olen huomannut kuinka heikkoa kilpailu loppujen lopuksi on. Ihan oikeasti Suomessa on yhdeksän vuoden peruskoulusta huolimatta ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mikä on tärkeintä ja miten oikeasti tulisi edes elää (en halua ketään opettaa elämään, omapa on elämänsä, mutta oikeasti katsokaa nyt näitä ihmisiä tuolla kadulla kun liikutte). Yliopistoihin toki nämä elämän koulun käyneet tuskin hakee, mutta kun puolet suomalaisista ovat näitä "itseoppineita", niin kilpailu ei loppujen lopuksi kuulosta edes niin kovalta. Ponnistan siis merkonomi pohjalta jos jotain kiinnostaa. Ongelmana tässä on vain se, että esim. Sosiaalityö voisi olla oikeasti ihan mukavaa puhaa, eritoten palkkapäivinä. Omassa ammatissa on myös mahdotonta edetä ilman yliopistoa ja sosiaalialan opintoja. Tämän takia olen pohtinut sosiaalialaa, mutta ei millään huvittaisi lähteä polkemaan sen puolen ammattikoulua kolmeksi vuodeksi ennen kuin pääsisi yliopistoon edes hakemaan.

 

[Tuamas]

Maksaako "tavallisessa yliopistossa" opiskelu? Ainakin avoin yliopisto on maksullinen, ja jos olen oikein ymmärtänyt niin avoimesta pitää silti päästä "tavalliseen yliopistoon" jotta saa paperit sen merkiksi, että yliopisto on käytynä. Eihän yliopistoa voi vain avoimena käydä? Vai voiko?

Niinno, toki tämäkin mutta jos "normaalissa yliopistossa" opiskelu olisi maksutonta ja kaikille avointa menettäisivät valintakokeet täydellisesti merkityksensä.

Avoimesta pitää juu päästä normiyliopistoon papereiden saamiseksi, mutta sitä kautta voi myös päästä sisään normiyliopistoon ja saada opinnot hyväksiluetutetuksi.
Tuosta lisätietoa (www.avoinyliopisto.fi).

 

[benicio]

Ei Suomessa ole yleispätevää minimipalkkaa, minä nyt viittasin lähinnä pienellä palkalla elelyyn. Hienoa jos tulet sillä toimeen, ei siinä mitään pahaa ole. Lähinnä vain ihmetyttää, että pikkupalkalla elelyä et olisi vaihtamassa mahdollisesti mielekkäämpään duuniin ja parempaan palkkaan, eikä sen eteen tarvitsisi kovin paljon vaivaa nähdä. Toki jos työsi on varma ja työtehtävät mielekkäitä, niin en minä ole mikään sinua koulunpenkille käskemään. Jotenkin vain voisin kuvitella, ettei 1400 euron palkalla kovin sisältörikkaita duuneja paineta.

Minusta on vain reilua sanoa suoraan, jos opiskelemaan kykenevä älykäs kaveri kituuttaa jollain 1400 euron kuukausipalkalla. Kaikki on toki suhteellista sanotaan, mutta ei raha ole. Toki ihminen voi ja saa olla onnellinen köyhyysrajallakin, mutta ei tarvitse olla mikään serlokki arvatakseen että parempi koulutus parantaa elämänlaatua. AMK-opiskeluun pystyy käytännössä kuka tahansa peruskoulun yhdeksässä vuodessa suorittanut, jos asenne on kunnossa. Opiskelu on helvetisti helpompaa kuin työ, ja paremmin palkattu työ on helvetisti kivempaa kuin huonommin palkattu työ. Do the math.

 

[tulikaste]

Itse en pitänyt yliopistoa edes mahdollisuutena kuin nyt vasta viime aikoina. Pääsyy tähän on se, että olen huomannut kuinka heikkoa kilpailu loppujen lopuksi on. Ihan oikeasti Suomessa on yhdeksän vuoden peruskoulusta huolimatta ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mikä on tärkeintä ja miten oikeasti tulisi edes elää (en halua ketään opettaa elämään, omapa on elämänsä, mutta oikeasti katsokaa nyt näitä ihmisiä tuolla kadulla kun liikutte). Yliopistoihin toki nämä elämän koulun käyneet tuskin hakee, mutta kun puolet suomalaisista ovat näitä "itseoppineita", niin kilpailu ei loppujen lopuksi kuulosta edes niin kovalta.

On se kilpailu aika kovaa. Kuten sanoit, eivät elämän kovan koulun käyneet itseoppijat useimmiten tule hakeneiksi yliopistoihin. Aloituspaikoista saa kilpailla tosissaan verrattain melko fiksun porukan kanssa, sen verran ettei kaikille fiksuillekaan aivan niitä riitä. Se on aivan totta, että tavallinen ihminen kadulla tuskin on se pahin kilpailijasi, ne ovat todennäköisesti kotona kirjojen ääressä. Noh, kovin monen yliopiston ovet aukeavat kunhan vain jaksaa tarpeeksi lukea.

 

[sampio]

Maksaako "tavallisessa yliopistossa" opiskelu? Ainakin avoin yliopisto on maksullinen, ja jos olen oikein ymmärtänyt niin avoimesta pitää silti päästä "tavalliseen yliopistoon" jotta saa paperit sen merkiksi, että yliopisto on käytynä. Eihän yliopistoa voi vain avoimena käydä? Vai voiko?

Perus- ja aineopintoja voi opiskella, pidemmälle menevistä en ole varma, ei käsittääkseni. Avoimen kautta on useimmissa aineissa oma hakuväylä yliopistoihin ja ainakin oman avoimen opinnot hyväksiluetaan pitkälti sellaisenaan. Riippuu aika paljon yliopistosta, mitä hyväksilukevat ja kuinka tarkkoja ovat vastaavuuksissa.

Yo-opiskelu maksaa lukukausimaksun verran (92€ mulla parhaillaan) sekä kirjat ja vastaavat prujut päälle. Avoimessa opiskelu on yliopiston kirjoilla olevalle ilmaista. Mä olen noita avoimen ilta- ja nettiopintoja hyödyntänyt varsinkin sivuaineissa.

Jos sulla on perusopintoihin heittää se muutama satanen, saat varmasti hyvän kuvan siitä, millaista menoa yliopisto-opinnot suurin piirtein ovat. Tai voi vaikka aloittaa jollain osakokonaisuudella. Jos innostuu, niin siitä vain aineopintoihin ja sitten avoimen väylää yliopistoon, ellei aiemmin tärppää pääsykokeissa. Muistaa vain tsekata nuo vastaavuudet, ettei "turhaan" opiskele.

Tässä esimerkinomaisesti sosiaalialan avoimen yo:n tarjontaa Suomessa hakusanalla "sosiaalityö":
Avoinyliopisto.fi - Tiedot avoimesta yliopisto-opetuksesta oppiaineittain

 

[Ostoskassi]

Niinno, toki tämäkin mutta jos "normaalissa yliopistossa" opiskelu olisi maksutonta ja kaikille avointa menettäisivät valintakokeet täydellisesti merkityksensä.

Niin siis ongelma ei ole valintakokeissa. Ajattelin vain, että pystyykö "normaalissa yliopistossa" opiskelemaan iltaisin ns. ilmaiseksi, vai onko pakko käydä avoimessa suorittamassa noita opintoja.

On se kilpailu aika kovaa. Kuten sanoit, eivät elämän kovan koulun käyneet itseoppijat useimmiten tule hakeneiksi yliopistoihin. Aloituspaikoista saa kilpailla tosissaan verrattain melko fiksun porukan kanssa, sen verran ettei kaikille fiksuillekaan aivan niitä riitä. Se on aivan totta, että tavallinen ihminen kadulla tuskin on se pahin kilpailijasi, ne ovat todennäköisesti kotona kirjojen ääressä. Noh, kovin monen yliopiston ovet aukeavat kunhan vain jaksaa tarpeeksi lukea.

Joo muotoilin lauseen kiireessä päin seiniä. Kilpailu ehdottomasti on kovaa. Tarkoitin siis sitä, että voisi luulla Suomessa perusopetuksen olevan niin hyvää ja vielä päälle niin hyvät mahdollisuudet opiskella, että ei uskoisi kuinka paljon näitä hiihtelijöitä riittää. Kärjistäen voisi sanoa, että puolet ovat näitä itseoppineita, niin 5 miljonaan kilpilijan sijaan saankin vain 2,5 miljoonaa vastustajaa. Volyymit voisivat Suomessa olla paljon korkeammat, tiedä sitten mistä homma kiikastaa?
-------------------------------

Eihän se nyt niin voi mennä, että voin hypätä suoraan yliopistoon sosiaalialalle ilman minkäänlaisia opintoja alasta? Vaikka kävisin avoimessa yliopistossa opiskelemassa kyseistä alaa, niin päästäisivätkö he muka yliopistoon tälläisen tavallisen merkonomin, siinä vaiheessa kun pitäisi papereita noutaa (valmistua yliopistosta)?

 

[Tuamas]

Niin siis ongelma ei ole valintakokeissa. Ajattelin vain, että pystyykö "normaalissa yliopistossa" opiskelemaan iltaisin ns. ilmaiseksi, vai onko pakko käydä avoimessa suorittamassa noita opintoja.

Käsitykseni ja Sampion viestin perusteella sanoisin, että tutkinto-opiskelijat voivat hyödyntää avoimen kurssitarjontaa ilmaiseksi.

Eihän se nyt niin voi mennä, että voin hypätä suoraan yliopistoon sosiaalialalle ilman minkäänlaisia opintoja alasta? Vaikka kävisin avoimessa yliopistossa opiskelemassa kyseistä alaa, niin päästäisivätkö he muka yliopistoon tälläisen tavallisen merkonomin, siinä vaiheessa kun pitäisi papereita noutaa (valmistua yliopistosta)?

Ja miksei voisi?

Päästäväthän ne jos olet tarpeeksi noheva jantteri.

 

[Ostoskassi]

Käsitykseni ja Sampion viestin perusteella sanoisin, että tutkinto-opiskelijat voivat hyödyntää avoimen kurssitarjontaa ilmaiseksi.


Ja miksei voisi?

Päästäväthän ne jos olet tarpeeksi noheva jantteri.

A whole new world just open up to me. Kiitos näistä tiedoista, kaippa se on sitten pakko lähteä opiskelemaan.

 

[Kommentaattori]

Amispohjalta eteneminen vaatii enemmän viitseliäisyyttä, mutta on toki ihan mahdollista. Varsinkin koska ammattikouluun yleensä valikoituu porukka jolle lukeminen ei niin maistu.

Amispohjalta pystyy etenemään ihan mihin vaan haluaa. Ei parikymppisenä tarvitse vielä tietää mitä haluaa tehdä. Amikseen ehkä valikoituu "ei niin lukeminen maistu"-porukkaa, mutta kyllä tältäkin pohjalta ponnistaa ihan mihin haluaa. Toista on nämä "lukioon, kun ei muutakaan keksi"-ihmiset. Nehän ne niitä kaupan kassoja ja nenänkaivajia ovat enimmäkseen.
Lukuhalu/-kyky ei riipu peruskoulutustaustasta.

 

[Tuamas]

Amispohjalta pystyy etenemään ihan mihin vaan haluaa. Ei parikymppisenä tarvitse vielä tietää mitä haluaa tehdä. Amikseen ehkä valikoituu "ei niin lukeminen maistu"-porukkaa, mutta kyllä tältäkin pohjalta ponnistaa ihan mihin haluaa. Toista on nämä "lukioon, kun ei muutakaan keksi"-ihmiset. Nehän ne niitä kaupan kassoja ja nenänkaivajia ovat enimmäkseen.
Lukuhalu/-kyky ei riipu peruskoulutustaustasta.

Totta kai.

Kyllä amiksen käynyt asentaja on lähtökohtaisesti pelkän ylioppilastutkinnon omaavaa kovempi janari.

Porissa kulttuurin muutos näkyy jo ja lukioiden keskiarvorajat ovat pudonneet liki yhdellä siitä kun itse toistakymmentä vuotta sitten valkolakin sain.

 

[Gemondo]

Kun ei parempaa koulu-aiheista ketjua löytynyt niin kysytään täältä, eli vaikuttavatko veronpalautukset Kelan myöntämiin opinto- ja/tai asumistukiin?

 

[Sanainen arkku]

Kun ei parempaa koulu-aiheista ketjua löytynyt niin kysytään täältä, eli vaikuttavatko veronpalautukset Kelan myöntämiin opinto- ja/tai asumistukiin?

Tietääkseni eivät. Jos sen sijaan nauttii toimeentulotukea, vaikuttaa.
Veronpalautukset eivät ole tämän vuoden tuloa, vaan sen jolta ne palautuu sinulle.

 

[Rixa88]

Nyt kun on omistusasunto ostettu niin seuraavaksi tavoitteeksi voisi ottaa kouluttautumisen. Ammatillista koulutusta minulla ei ole, yo-tutkinto löytyy. Tämänhetken tilanne on se, että olen työelämässä, mutta ns. nollatuntisopimuksella. Tämän vuoden aikana työtunnit ovat vaihdelleet 21-25h/viikko välillä. Eli kohtapuolin lienee ajankohtaista lähettää liitolle raha-anomusta. Miten minun kannattaisi käytännössä edetä kouluttautumisen suhteen? Teoriapainotteinen yliopisto/AMK -opiskelu opintotuella on kokonaan poissuljettu vaihtoehto uuden omistusasunnon takia, eikä huvittaisi velkaantua asuntolainan lisäksi opintolainalla. Lisäksi minulle tuottaa erittäin suuria vaikeuksia oppia siten että pitäisi lukea 200-sivuinen kirja läpi ja opetella ulkoa. Opin tehokkaimmin tekemällä työtä itse ruohonjuuritasolla.

Tarkoituksena olisi käydä kevään aikana työkkärissä keskustelemassa tästä aiheesta.

 

[Individual]

@Rixa88 Eikö iso osa aikuisopiskelusta ammattikorkeakouluissa ole monimuoto-opiskelua, jota voi siis tehdä työn ohessa? Ja koska kyseessä on ammattikorkeakoulu, niin opinnot muutenkin ovat käytäntöpainotteisia. Näin ainakin oli medianomi-opinnoissani, jotka siis suoritin duunin ohessa. Itsekuria se kyllä vaatii ja helpommalla pääsee kun runttaa opintojaksot ja kurssit kasaan silloin kun niitä tarjolla on. Mä en näin tehnyt, kun pariksi vuodeksi oli tarjolla perheen sisäistä surua ja koulun ja työn ulkopuolisia harrastuksia, jotka vei keskittymistä koulusta. Tein sitten reilussa puolessa vuodessa ihan vitusti opintopisteitä kasaan ja valmistuin ihan vimosella lisäajan lisäajalla.

Nykyään korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee valmistuneiden pääluvun mukaan, ei sisäänpäässeiden, eli kouluilla on intressi saada oppilaat valmistumaan ja siksi myös siimaa annetaan, jos oppilaan elämäntilanteet niin vaativat. Toki lehtorini sanoi, että oppilasaines osin ihmisistä itsestään, osin elämämme hektisydestä johtuen on erilaista nykyään. Hän ei käyttänyt sanaa "huonompaa", mutta viittasi siihen, että koko ajan pitää olla sorvaamassa jotain korvaavia tehtäviä, tai miettiä missä ja kenen tunnilla kulloinkin joku opintojakso suoritetaan, kun oppilas ei sitä voinut aikoinaan istua.

 

[Rixa88]

@Rixa88 Eikö iso osa aikuisopiskelusta ammattikorkeakouluissa ole monimuoto-opiskelua, jota voi siis tehdä työn ohessa? Ja koska kyseessä on ammattikorkeakoulu, niin opinnot muutenkin ovat käytäntöpainotteisia. Näin ainakin oli medianomi-opinnoissani, jotka siis suoritin duunin ohessa.

Sen, mitä minä opiskelin AMK:ssa yhden vuoden ajan rakennustekniikan insinööriopinnoissa, niin opiskelu oli ainakin sen ekan vuoden ajan nimenomaan teoriapainotteista, jossa olisi ollut hyödyksi ulkoa opettelun taito suurelle tietomäärälle. Ja koska olen surkea oppimaan paperilta luettua tietoa ulkoa, niin tämä johti siihen, että suoritin kaikista käymistä kursseistani vain n. 1/3 läpi hyväksytysti. Tästä syystä jätin sitten AMK-opiskelun kesken ja se oli jopa työkkärin edustajan mielestä viisas päätös. Siksi en ole edes harkinnut kertaakaan AMK-opintoja vakavasti näin 7 vuoden jälkeenkään.