Aikuisena kouluun

[Individual]

All sprite, all sprite. :) No mutta jos käytännönläheisyys ja monimuotoisuus on ns. vaatimuksina, niin eiköhän siihenkin löydy opinahjoja.

 

[Tuamas]

Sen, mitä minä opiskelin AMK:ssa yhden vuoden ajan rakennustekniikan insinööriopinnoissa, niin opiskelu oli ainakin sen ekan vuoden ajan nimenomaan teoriapainotteista, jossa olisi ollut hyödyksi ulkoa opettelun taito suurelle tietomäärälle. Ja koska olen surkea oppimaan paperilta luettua tietoa ulkoa, niin tämä johti siihen, että suoritin kaikista käymistä kursseistani vain n. 1/3 läpi hyväksytysti. Tästä syystä jätin sitten AMK-opiskelun kesken ja se oli jopa työkkärin edustajan mielestä viisas päätös. Siksi en ole edes harkinnut kertaakaan AMK-opintoja vakavasti näin 7 vuoden jälkeenkään.

Oppisopimushan kuulostaa sinun kohdallasi järkevimmältä, liksa 70-100% ja homma perustuu nimenomaan käytännön työssä oppimiseen, eikä niinkään kirjojen tavaamiseen.

Ainoa ongelma noissa on löytää työnantaja joka lähtee oppisopimuskoulutusta tarjoamaan.

 

[Ollakseni]

Sen, mitä minä opiskelin AMK:ssa yhden vuoden ajan rakennustekniikan insinööriopinnoissa, niin opiskelu oli ainakin sen ekan vuoden ajan nimenomaan teoriapainotteista, jossa olisi ollut hyödyksi ulkoa opettelun taito suurelle tietomäärälle. Ja koska olen surkea oppimaan paperilta luettua tietoa ulkoa, niin tämä johti siihen, että suoritin kaikista käymistä kursseistani vain n. 1/3 läpi hyväksytysti. Tästä syystä jätin sitten AMK-opiskelun kesken ja se oli jopa työkkärin edustajan mielestä viisas päätös. Siksi en ole edes harkinnut kertaakaan AMK-opintoja vakavasti näin 7 vuoden jälkeenkään.

Eihän siellä mitään tarvitse ulkoa opiskella. Opettelet vain vähän syy-seuraus hommia ja teoria tulee siinä kyljessä. AMK opiskelu ei ole vaikeaa.

 

[Jeffrey]

@Rixa88

Ensiksi mä tahdon sanoa sen, että tulta päin vain! Itse olen lukihäiriöisenä juuri valmistunut yliopistolta, joten asenteesi opiskeluja kohtaan on jokseenkin tuttu.

Itse en opiskelujeni aikana lukenut yhtään kirjaa. Itseasiassa koko elämäni ainakana olen lukenut yhden Dan Brownin. Se oli silloin vielä ennen älypuhelimia intissä, kun olin ampumaleirillä ja korvavamman takia ampumakiellossa. Keskellä metsää telttoja lämmittäessä se kirja meni viikossa.

Ihmisillä on erilaisia tapoja oppia, ja varsinkin silloin kun se yleisin tapa on hankalaa, niitä omia vahvuuksia pitää ehkä hieman hakea. Omalla kohdalla Wikipedia oli varmasti se paras opiskeluväline. Opettelin teoriat sieltä, ja sovelsin niitä omassa päässäni, ja ilmeisen menestyneesti. Todettakoon toki, että oma ala tuotantotalous on hyvin soveltava ala. Kun ei ole teoreettista oikeaa tai väärää, perustelut ja niiden osuvuus nousee pääasiaksi.

Wikin ohella seurasin paljon erilaisia dokumentteja omasta aiheesta ja vähän ympäriltäkin. Syystä tai toisesta videosta opin ihan hyvin. Eli kun jonkun asian näkee, kuulee ja mahdollisesti vielä lukee samaan aikaan, jää se mieleen paremmin.

Toki niitäkin helvetillisiä kursseja tuli, joissa ulkoa opettelu oli se pääasia. Näissä omaksi parhaaksi ratkaisuksi löytyi se, että opettelin sen asian, ja syyn miksi tämä on näin. Asian ymmärtäminen auttaa myös niitä ulkoa muistettavia asioita.

Osa kursseista osoittautui silti erittäin hankaliksi, vaikka kuinka käytin erilaisia oppimismetodeja. Olisinkohan parhaimmillaan muutamaa kurssia käynyt uusintatenttimässä lähemmäs kymmenen kertaa. Nämä lopulta aiheutti tutkinnolleni aavistuksen myöhästymisen, mutta eipä se isossa osassa tunnu. Lopulta osan näistä kursseista suoritin oman yliopiston avoimella puolella jossa eri opettaja ja eri menetelmät onnistuivat minulta. Ja osan kursseista kävin verkkokursseina toisten yliopistojen järjestäminä ja hyväksiluin ne omaan tutkintoon.

Oppimisessa ja opiskelussa tärkeintä on se, että ei ole itselleen liian ankara. Jos jotain ei muista, niin sitä ei muista. Kukaan ei kuitenkaan osa kaikkea, mutta kunhan oikeasti yrittää niin kyllä sen tutkinnon saa aikaiseksi. Pitää vain muistaa, ettei turhaan jää jauhamaan niitä epäonnistuneita toimintatapoja, vaan etsii ratkaisua muualta.

Mitä tulee kysymykseesi opintojen rahoituksesta, nykyään sillekin on vaihtoehtoja. Aikuiskoulutus rahan saa tietyt ehdot täyttämällä, tai vaikka ei täyttäisi niin painavalla syyllä. Tuo lienee kaikista parhain vaihtoehto ja sillä oikeasti jo eläisi. Toinen on se mahdollisuus, että työkkärin kanssa voi olla mahdollista sopia opiskelusta työttömyyskorvauksella. Tämän vaatimuksista en tiedä, mutta mahdollista se on. Opintolainaa pelkäät ihan turhaan. Sen korot ovat todella alhaisia, sen takaisinmaksua saa lykättyä, ja ne erät eivät ole kummoisia. Lisäksi siitä saa ihan hyvän osan kuoletettua erilaisina vähennyksinä. Näiden lisäksi on mahdollista saada yleistä asumistukea omistusasuntoo, mikäli tilanne on sellainen.

Ei muuta kun tsemppiä sinne! Kysele jos kyselytyttää.

 

[Rixa88]

Kiitos Jefferey, todella hyvin kirjoitettu!

 

[Rixa88]

Aloitin huhtikuussa 2018 työvoimakoulutuksen ammattiopisto Tavastialla metallipuolella koneistajan koulutuksessa. Lähtötilanne oli siis se, ettei metallialan hommista ollut yhtään minkäänlaista kokemusta, joten täysin nollista lähdettiin liikenteeseen.

Nyt, vuosi ja kuukausi myöhemmin ollaankin sitten siinä tilanteessa että kasassa on tutkintoon tarvittavat 180 opintopistettä, toki iso osa noista saatiin yleisaineisiin "ilmaiseksi" näyttämällä lukioajan todistusta. Eli ensimmäinen varsinainen hyöty lukion käymisestä saatiin 12 vuoden viiveellä. Hymiö.

Mikä mukavinta, työpaikka tämän alan hommista on jo tiedossa, aloitan maanantaina 20.5. Minulla on sinne kaksi määräaikaista työsopparia, eka 20.5. - 12.7. ja toka 12.8. - 20.12. Enää siis peukut pystyyn toivoen että työt alkavat hyvin ja jatkuisivat vielä ensi vuoden puolellakin.

Vuonna 2014 kirjoittaessani tänne vastustin kouluttautumista kahdesta syystä, ensinnäkin oli kysymysmerkki opintojen rahoittamisesta sekä se, että olen huono oppimaan teoriapainotteisissa opinnoissa. Noh, tämä koulutus rahoitettiin näppärästi liiton päivärahoilla + 9 e päiväkorvauksella. Asuntolainan ja yhtiövastikkeen maksamisen jälkeen käteen jäi vielä 500-600 e/kk. Tosin silloin 2014 en ollut tietoinen että on mahdollista kouluttautua liiton rahoilla saaden vieläpä 9 euroa päivässä ekstraa, tosin silloin en ammattiliittoon vielä kuulunutkaan, vasta 2016.

Kuten vuonna 2014 niin edelleen vastustan jyrkästi teoriapainotteista opiskelua. Sellaista ei kuitenkaan minulla ollut tässä koneistajakoulutuksessa vaan sain oppini valmistamalla itse metallisia kappaleita kirjaimellisesti sorvin äärellä.

 

[Afflicted]

Aloitin huhtikuussa 2018 työvoimakoulutuksen ammattiopisto Tavastialla metallipuolella koneistajan koulutuksessa. Lähtötilanne oli siis se, ettei metallialan hommista ollut yhtään minkäänlaista kokemusta, joten täysin nollista lähdettiin liikenteeseen.

Nyt, vuosi ja kuukausi myöhemmin ollaankin sitten siinä tilanteessa että kasassa on tutkintoon tarvittavat 180 opintopistettä, toki iso osa noista saatiin yleisaineisiin "ilmaiseksi" näyttämällä lukioajan todistusta. Eli ensimmäinen varsinainen hyöty lukion käymisestä saatiin 12 vuoden viiveellä. Hymiö.

Mikä mukavinta, työpaikka tämän alan hommista on jo tiedossa, aloitan maanantaina 20.5. Minulla on sinne kaksi määräaikaista työsopparia, eka 20.5. - 12.7. ja toka 12.8. - 20.12. Enää siis peukut pystyyn toivoen että työt alkavat hyvin ja jatkuisivat vielä ensi vuoden puolellakin.

Vuonna 2014 kirjoittaessani tänne vastustin kouluttautumista kahdesta syystä, ensinnäkin oli kysymysmerkki opintojen rahoittamisesta sekä se, että olen huono oppimaan teoriapainotteisissa opinnoissa. Noh, tämä koulutus rahoitettiin näppärästi liiton päivärahoilla + 9 e päiväkorvauksella. Asuntolainan ja yhtiövastikkeen maksamisen jälkeen käteen jäi vielä 500-600 e/kk. Tosin silloin 2014 en ollut tietoinen että on mahdollista kouluttautua liiton rahoilla saaden vieläpä 9 euroa päivässä ekstraa, tosin silloin en ammattiliittoon vielä kuulunutkaan, vasta 2016.

Kuten vuonna 2014 niin edelleen vastustan jyrkästi teoriapainotteista opiskelua. Sellaista ei kuitenkaan minulla ollut tässä koneistajakoulutuksessa vaan sain oppini valmistamalla itse metallisia kappaleita kirjaimellisesti sorvin äärellä.

Onnea töihin!. Vuosien kokemuksella teknologiateollisuuden parista voin kertoa, että ammattitaitoiset koneistajat ovat jokaiselle firmalle voimavara, josta ei hevillä luovuta. Valitsit siis hyvin vakaan ja tarpeellisen alan koska Suomessa on hemmetin paljon teollisuutta, joka tarvitsee armeijallisen koneistajia. Eikä niillä "sorvareilla" mikään surkein liksakaan ole, ainakaan meilläpäin keski-suomessa.