AHL 2012–13

  • 260 007
  • 503

Kily

Jäsen
Suosikkijoukkue
Senators, Alfie 1995-2013, HIFK
Binghamton Senatorskin aloitti siis kautensa 2-1 voitolla viihdyttävässä ottelussa. Todella nuorella ja kokemattomalla jengillä ollaan liikenteessä tällä kaudella, koko porukka Eckfordia,Benoita ja Jessimania lukuunottamatta Sens-prospekteja. Yhteensä 6 kaveria teki AHL-debyyttinsä. Kokoonpano ottelussa oli seuraava:

Zibanejad-J.G Pageau-Silfverberg
Petersson-Cannone-Hoffman
Cowick-Grant-Stone
Dziurzynski-Downing-Jessiman

Cowen-Benoit
Borowiecki-Eckford
Claesson-Gryba

Lehner

Sivussa olivat loukkaantuneena Da Costa ja Wiercioch.

Ensimmäiset 2 erää oli pelillisesti bingolta melkosta sekasortoa mutta hyvin sai Richardson kolmannessa joukkueen rivit kasaan ja pari maalia aikaseksi. Lehner veti aivan huikean matsin ja piti joukkueen pelissä mukana varsinkin ekassa erässä jossa kertyi varmaan reilut 15 torjuntaa, yhteensä koko matsissa niitä oli 35. Positiivisesti silmään pisti Pageaun johtama ykkönen, josta on mahdollista kehittyä todellinen syömähammas kun alkaa yhteispeli loksahtaa kohdalleen, Bingon "veteraanit" Hoffman ja Petersson, todella solidin pelin vetänyt Cowen-Benoit parivaljakko ja Fredrik Claesson. Paljon hehkutusta sai viime kaudella Pageau esityksistään QMJHL:ssa ja täytyy kyllä ensimmäisen pelin jälkeen todeta että tästä kaverista voi olla johonki. Luistelu on todella sulavaa ja kiekko löysi hyvin tiensä laitureiden lapaan, teki hyviä ratkaisuja koko illan. Aloituksissa on tosin paljon parannettavaa ja Zibanejad vetikin ykköskentän kaikki alotukset ottelun loppupuolella. Toinen positiivinen yllättäjä oli ehdottomasti Claesson. Todella varmaa puolustamista ja muutama komea taklaus. Mark Stone oli kans erikoisseurannassa mutta vaikea oli seurata kun oli aivan näkymätön koko matsin. Seuraava matsi olis tiistaina Rochester Americansia vastaan ja ehkä sekin tulee suttuselta streamilta kateltua.
 
Suosikkijoukkue
Hartford Whalers 92-93
Silti kritiikkisi ei oikein osunut, sillä edelleenkin ne scoreboardit löytyy suoraan pääsivulta ilman etsimistä.

Yksi paskan hailee jos se löytyy jostain valikon alavalikosta. KHL:ssä pelataan, se on melkein yhtä tasokas sarja kuin AHL. Hush sinne.
 
Yksi paskan hailee jos se löytyy jostain valikon alavalikosta. KHL:ssä pelataan, se on melkein yhtä tasokas sarja kuin AHL. Hush sinne.

Ei kyllä se löytyy suoraan etusivulta yhdellä klikkauksella. Samalla tavoin kuin NHL:n tai vaikkapa KHL:n sivuilta. Miten kaikki muut osaavat käyttää sivuja ja löytävät haluamansa vaivatta, mutta sinä joudut menemään valikon alavalikon kautta?
 

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Porukka on katsellut pelejä netistä joten nyt kyselenkin että minkä sivujen kautta olette matseja nähneet? Yritin viime yönä saada pelejä näkymään mutta eihän se onnistunut joten jos jollakin on heittää linkkejä mistä voisi etes jonkun pelin nähdä niin otan ilomielin tiedon vastaan.
 
Suosikkijoukkue
Hartford Whalers 92-93
Ei kyllä se löytyy suoraan etusivulta yhdellä klikkauksella. Samalla tavoin kuin NHL:n tai vaikkapa KHL:n sivuilta. Miten kaikki muut osaavat käyttää sivuja ja löytävät haluamansa vaivatta, mutta sinä joudut menemään valikon alavalikon kautta?

theahl.com -> gamecenter -> schedules and scores.

Vai tarkoitatko sitä aamu kahdeksaan asti pystyssä olevaa linkkiä siinä yläpuolella joka tälläkin hetkellä mainostaa tulevia pelejä?

Edelleen, Siperia odottaa.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Vai tarkoitatko sitä aamu kahdeksaan asti pystyssä olevaa linkkiä siinä yläpuolella joka tälläkin hetkellä mainostaa tulevia pelejä?

Siis eikös se nyt käytännössä ole aivan identtinen vaikkapa KHL:n sivuihin? Samalla lailla molemmissa joutuu skrollaamaan niitä edellisen päivän tuloksia.
 
Siis eikös se nyt käytännössä ole aivan identtinen vaikkapa KHL:n sivuihin? Samalla lailla molemmissa joutuu skrollaamaan niitä edellisen päivän tuloksia.

Niin ja samalla tavoin NHL.comissa joutuu menemään parin klikkauksen kautta jos ei sivun yläpalkin scoreboard kelpaa. Ihme nillitystä.
 

Ralph

Jäsen
Nyt näytti Calvin Pickard taitonsa ja nollasi Toronton 40 torjunnalla. Itse ottelu meni siis 4-0 Lake Erienille. Thomas Pock tykitti puolustuksesta tehot 1+2, Michael Sgarbossa syötti kaksi. Tyson Barrie osui toisessa ottelussa putkeen, pelasi Pockin pakkiparina. Myös hyökkääjät Mark Olver ja Brad Malone laitettu samaan ketjuun, mielenkiintoista.
 

Kaner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hawks, SaiPa
Korjataankohan AHL:ssa tilastoja jälkikäteen miten tarkasti? NHL:ssähän nuo laitetaan sataprosenttisesti kuntoon, mutta miten homma toimii höpöhöpöliigassa. Ei tämä muuten niin hirveästi liikuttaisi, mutta Marcus Krügerilta jäi yksi syöttöpiste saamatta viime yönä. IceHogsin ensimmäisen maalin toiseksi syöttäjäksi merkattiin jostain syytä Joe Lavin, vaikka Krügerhan sen passin oikeasti antoi. Lavin ei ollut edes kentällä ko. yv-maalin syntyessä.

Tässä kyseisen matsin highlightit: Chicago Wolves vs Rockford IceHogs, 10/14/12 - YouTube
 
Suosikkijoukkue
Canucks
IceHogsin ensimmäisen maalin toiseksi syöttäjäksi merkattiin jostain syytä Joe Lavin, vaikka Krügerhan sen passin oikeasti antoi. Lavin ei ollut edes kentällä ko. yv-maalin syntyessä.
Hauskaa sinänsä, että AHL:n tilastoissa näkyy kyllä ketkä ovat maalien aikaan jäällä, ja Lavin ei tuon tilastonkaan mukaan tosiaan ole jäällä, silti ovat syötön saaneet hänelle arvottua. Lavinin nro on 6, Krügerin 16, melko lähellä kuitenkin, ehkä tässä on sama toimitsija töissä, joka merkkasi Hartikaisen Oklahoman kapteeniksi pöytäkirjaan.

Mitä korjauksiin tulee, niin samaiselle Hartikaiselle lisättiin kyllä viikonloppuna jälkikäteen syöttöpiste, eli ehkä jotain toivoa Krügerilläkin on.
 

Gaarle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Washington Capitals
AHL Lähetykset TV:ssä

Kanavasurffailin tässä ja satuin ESPN HD kanavalle ja huomioin, että näyttävät ainakin joitakin pelejä. Osa on tietenkin uusintoja, mutta eiköhän täältä suoriakin matseja näkisi!
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Chicago Wolves otti avausviikonloppuna kaksi voittoa Rockfordista, lauantaina rankkareilla 1-0 ja eilen 5-3.

Ensimmäinen peli oli kahden loistavasti pelanneen maalivahdin, Carter Huttonin ja Eddie Läckin, kamppailu ja sunnuntain pelikin näytti aluksi menevän samaan suuntaan, kun Hutton ja Läck joutuivat molemmat venymään pelin alkuvaiheilla huippupelastuksiin.

Jälkimmäisessä pelissä, hieman yllättäen, tempo nousi loppua kohden ja kolmannessa erässä nähtiin paikoin hämmentävän avointa peliä ja kuusi maalia.

Huomioita Wolves pelaajista:

Schroeder - Voisi pelata välillä suoraviivaisemmin, periaatteessa pelaa hyvää, varmaa peliä, vie peliä oikeaan suuntaan, mutta ratkaisupaikoissa ei mitenkään vakuuttava.

Kassian - Pitkiä jaksoja täysin näkymätön, mutta sitten kun näkyy, näkyy isosti. Muutamia voimakkaita taklauksia, jälkimmäisessä pelissä veti Rockfordin pelaajaan maalin takana levyksi, näytti suttuisella streamillä raffimaiselta tiltiltä, mutta paremmalla kuvanlaadulla hidasteltuna ei niin pahalta, tilanteesta ei tullut jäähyä. Sweattin 5-3 maaliin todella vahva esityö, Kassian väänsi kulmassa puolisen minuuttia, voitti kiekon ja syötti vapaaseen paikkaan maalin eteen.

Sweatt / Rödin - Sweatt pelasi ekan pelin ykkösketjussa, Rödin aloitti toisen - kunnes lopussa menetti paikkansa Sweattille. Sweattilla on vauhtia ja käsiä, muttei pelinlukutaitoa juurikaan. Rödin oli selvästi kehittynyt viime vuodesta, jolloin näin hänen otteita lähinnä pre-seasonilta. Voimaa on tullut lisää, taidot ja luistelu olivat jo vuosi sitten ihan hyvällä tasolla, mutta nyt pystyy pelaamaan kulmissa ja 1 vs 1 tilanteissa selvästi vahvemmin. Puolustuspäässä Rödin ei ole vahvimmillaan ja luulen, että siksi hänet pelin loppupuolella vedettiin ykkösketjusta pois.

Sterling / Ebbett / Haydar - Veteraaniketju pelasi molemmat pelit yhdessä. Kahdesta maalista huolimatta ketjusta jäi varsin epätasainen kuva. Eivät saaneet peliä pyörimään niin kuin olisin odottanut, Haydar oli ratkaisupaikoissa yllättävän jäässä. Maalit syntyivät hyvän karvauspelin / Rockfordin huolimattoman oman alueen pelaamisen johdosta. Varsinkin pakkipari Olsen - Youds oli hukassa, kun Chicago karvasi ylhäältä.

Pinizzotto - Vuoden pelaamattomuus näkyi varsinkin ekassa pelissä, liike ja ajoitukset vähän vajavaisia. Toisesssa pelissä parempaa.

Longpre, Nathan - AHL-mies pelaa itselleen NHL-sopimusta, jos ei Canuckseista niin jostain muualta. Kokoa on tarpeeksi, ikää ei liikaa. Todella näkyvä koko viikonlopun, hyvä liike, taistelee tilanteet loppuun. Upea alivoimamaali, karvasi kiekon Rockford päädystä ja pääsi nokikkain Huttonin kanssa.

Desbiens - Pelasi molemmat pelit, mutta sai vähän peliaikaa, ei jäänyt mieleen.

Miller / Gordon - Vuorottelivat, Gordon pelasi ekan pelin ja oli selvästi parempi kaksikosta, varmaa kahden suunnan peliä. Miller ei niin varma, omassa päässä pari virhettä, jotka Läck paikkasi.

Friesen / Mallett - Vuorottelivat, Friesen pelasi ekan pelin. Friesen haki aktiivisesti taklauksia, Mallett ei erottunut. Eivät saaneet hirveästi peliaikaa.

Tanev - Hyvä, ei loistava. Pelasi mielestäni aktiivisemmin kuin NHL:ssä. Molempiin peleihin sattui yksi virhe, toinen johti maaliin, toisen Tanev joutui paikkaamaan ottamalla jäähyn.

Connauton - Näytti jopa paremmalta kuin Tanev, toki pelaa näyttävämmällä tyylillä myös. Sulavaa kokonaisvaltaista pelaamista, kehittynyt todella, ei tarvitse koko ajan pelätä enää mitä tekee omalla alueella. Näytti jotenkin ”isommalta” mitä muistin, pisti kroppaa eri tavalla likoon.

Mullen - Epävarman oloinen. Loukkaantui toisessa pelissä törmättyään vauhdilla laitaan toisessa erässä eikä palannut.

Matheson - Epätasainen, välillä hyviä ratkaisuja, mutta ihmettelin miksi sai niinkin paljon peliaikaa.

Andersson - Tuntui pelaavan pakeista vähiten. Allsvenskanista tulleena pärjäsi fyysisessä pelissä yllättävän hyvin, ihan ok aloitus, pelityyli näyttää vähän rikeherkältä, mutta eipä tuo Ruotsissa näytä hirveästi jäähyjä saaneen.

Joslin / Hunt - Vuorottelivat, Hunt pelasi ekan pelin. Joslin oli pettymys, odotin NHL-mieheltä jotain enemmän, ei oikein löytänyt yhteistä säveltä ketjukavereidensa kanssa. Pakkipari Mullen loukkaantui ja Joslin joutui siten pelaamaan eri pareissa, liekö tuo vaikuttanut. Hunt ei jäänyt mieleen.

Läck - Erinomainen, toisen pelin lopun hurlumheissä meni kiekkoja taakse, mutta mukaan mahtui myös lukuisia hyviä torjuntoja.

Hieman ihmettelin, ettei Yann Sauve mahtunut kokoonpanoon kummassakaan pelissä. Mullenin loukkaantumisen myötä kenties paikka aukeaa.

//

Tällä viikolla Wolves pelaa keskiviikkona kotona Peoriaa vastaan ja perjantaina & lauantaina Vancouverin kupeessa, Abbotsfordissa, Heatia vastaan. Heat on Bärtschin johdolla aloittanut hyvin, Canucks-yleisöä varmaan löytyy lehtereiltä, joten noissa matseissa voi olla näyttöhaluja tavallista enemmän.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Avausviikonloppu IceHogs @ Wolves

Mustache Dave #44 ehtikin jo kertomaan samojen pelien lopputulokset, mutta laitetaanpa peleistä jotain lisää, kun ehdin jo aloittaa.

AHL:n avausviikonloppu oli mielenkiintoinen Chicagossa. Reilun 100 km päässä toisistaan kotiaan pitävät joukkueet Chicago (Rosemont) Wolves ja Rockford IceHogs kohtasivat lauantaina ja sunnuntaina Wolvesin kotihallissa Allstate Arenalla. Joukkueet kohtasivat preseasonilla kertalleen, jolloin Wolves vei pelin selvin lukemin 6-1 .

IceHogsin ja Wolvesin välillä on pientä rivalryn poikasta tuosta paikallisnäkökulmasta johtuen. Tunteita ei myöskään viilennä yhtään se seikka, että joukkueiden NHL-emoseurat ovat Blackhawks (IceHogs) ja Canucks (Wolves), jotka ovat viime kausina kohdanneet monta kertaa värikkäästi sekä kaukalossa että lehtien palstoilla. Twitter-väki bongasikin viikonlopun peleistä sekä Alain Vigneaultin sekä Joel Quennevillen.

Pieni mielenkiintoinen yksityiskohta Blackhawksin kanssa samassa metropolissa pelaavasta AHL-joukkueesta. Wolvesin katsojakeskiarvo oli viime työsulun aikaan yli 9000 ja on muutenkin pysynyt vuodesta toiseen tasaisesti noin 8000 katsojassa. Nyttemmin lähes 200 peliä putkeen United Centerin loppuunmyynyt Blackhawks kynti NHL:n pohjalla kaudella 2006-2007 ja myi otteluihinsa lippuja jopa alle 13000 keskiarvolla. Eli farmiliigassa pelaava Wolves oli jo nousta haastamaan Hawksit yleisömäärissä. Yksi merkittävä ero tuolloin oli pelien televisiointi: Wolvesin pelit näkyivät TV:ssä, kun taas isäpappa-Wirtz piti tiukasti TV-kamerat poissa United Centeristä.

Lauantain avauskamppailu ratkesi isännille vasta rangaistuslaukauksilla, kun sekä Eddie Läck että Carter Hutton pitivät maalinsa koskemattomina kaikki 65 minuuttia.

avauspelin tilastot theahl.comissa
avauspelin kohokohdat YouTubessa

otteluraportti icehogs.com
otteluraportti chicagowolveshockey.net

Sunnuntain revanssissa saatiin maalihanat auki jo ensimmäisessä erässä. Kotijoukkue Wolves karkasi kolmannen erän alussa jo 3-0 johtoon ennen kuin vierailijat heräsivät. Läckin nollaputki kesti 110 minuuttia ja 36 sekuntia kauden alusta. Vieraiden kiri alkoi kuitenkin liian myöhään ja maalirikas ottelu päättyi lopulta Wolvesin 5-3 voittoon.

toisen kohtaamisen tilastot theahl.comissa
toisen kohtaamisen kohokohdat YouTubessa

otteluraportti icehogs.com
otteluraportti chicagowolveshockey.net

IceHogs-kokoonpanot molemmissa peleissä: (Kim Wrona (kimwrona7) Twitterissä)

Smith-Pirri-Shaw
Saad-Kruger-Hayes
LeBlanc-St. Pierre-Morin
Beach-Flick-Bollig

Stanton-Leddy
Youds-Olsen
Lavin-Lebda

Hutton
(Richards)

Wolves lauantaina (Paul LaTour (platour68) Twitterissä)

Sterling-Ebbett-Haydar
Sweatt-Schroeder-Kassian
Rodin-Longpre-Gordon
Desbiens-Friesen-Pinizzotto

Connauton-Tanev
Hunt-Mullen
Matheson-Andersson

Läck
(Climie)

Wolves sunnuntaina (Paul LaTour (platour68) Twitterissä)

Sterling-Ebbett-Haydar
Kassian-Schroeder-Rodin
Sweatt-Longpre-Pinizzotto
Miller-Mallet-Desbiens

Connauton-Tanev
Joslin-Mullen
Matheson-Anderson

Läck
(Climie)

AHL:ssä kotijoukkue pelaa näköjään vanhanaikaisesti vaaleissa paidoissa ja vierasjoukkue tummissa.

Sweatt / Rödin - Sweatt pelasi ekan pelin ykkösketjussa, Rödin aloitti toisen - kunnes lopussa menetti paikkansa Sweattille. Sweattilla on vauhtia ja käsiä, muttei pelinlukutaitoa juurikaan.
Jotenkin huvittavaa, että Bill "Leen pikkuveli" Sweatt oli Blackhawksin 2. kierroksen varaus 2007, mutta jäi jonkinlaisena bustina ilman sopimusta haukkoihin. Nyt upotti ratkaisevan rankkarin lauantaina ja teki sunnuntaina varsin tärkeän 5-3 maalin.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Canucks
Jotenkin huvittavaa, että Bill "Leen pikkuveli" Sweatt oli Blackhawksin 2. kierroksen varaus 2007, mutta jäi jonkinlaisena bustina ilman sopimusta haukkoihin. Nyt upotti ratkaisevan rankkarin lauantaina ja teki sunnuntaina varsin tärkeän 5-3 maalin.
Bill Sweatt ei varsinaisesti bustannut itseään sopimuksettomuuteen, vaan hän teki Justin Schultzit, eli kieltäytyi tekemästä sopimusta yliopistouran jälkeen. Chicago tiesi, ettei tule pääsemään sopimukseen ja treidasi miehen Kris Versteegin kylkiäisenä Torontoon. Kaupassa Chicagoon matkasivat Viktor Stålberg, Philippe Paradis ja Chris DiDomenico.

Toronto ei sitten myöskään päässyt Sweattin kanssa sopimukseen. Lopulta molemmat Sweattin veljekset signasivat samana kesänä Vancouverin organisaatioon ja pelasivat kauden 2010-2011 yhdessä Canucksin farmissa Manitobassa. Lee pääsi pelaamaan kolme peliä ylhäälläkin, pelasi jopa ihan hyvin ja tehoin 1+1, mutta päätti sitten lopettaa uransa tuohon kauteen. Bill on jatkanut Canucksin farmimiehenä, viime kaudella sai ensimmäiset kaksi peliä ylhäällä, mahdollisuuksia vakituiseen NHL paikkaan pidän heikohkoina. Hieman poikkeukselliset tarinat molemmilla veljeksillä kyllä.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Abbotsford (Flames-farmi) aloittanut kahdella selkeällä voitolla Peoriasta b2b-peleissä. Molemmissa matseissa Sven Bärtschiltä tehot 1+1 ja jos pitäisi keksiä jokin adjektiivi, jolla kuvailla noita Bärtschin maaleja, niin "svensational" on ihan hyvä. :) Eka maali osoitti sitä, millaiset kädet kaverilta löytyy ja jälkimmäinen yv-börsä onetimerilla yläpesään osoitti miehen kudin olevan loistava myös. Odotukset sen kuin kovenevat... TJ Brodie iski viime matsiin 3 syöttöpistettä ja on Bärtschin ohella niitä kovimpia lupauksia. Eritoten noita kahta pitää katsella tarkkaan tässä jatkossakin.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Vakuuttava aloitus Oklahomalta. 1-2 tappio liigan peräpäähän rankatulle Lake Erie Monstersille.

Vaikuttaisi Monsters olevan aika kovassa iskussa ekoissa peleissä. Toki Barons voitti sen toisen pelin niukasti, mutta sitten sunnuntaina kaatui viime vuoden finalisti Toronto Marlies 4-0. Marlies ilmeisesti hallitsi peliä, mutta viimeistely ei onnistunut... ja toisaalta Monsters käytti tilanteensa hyväkseen. Monstersillehan se oli jo kauden kolmas peli ja Marliesille toinen, joten ehkä se vähän painoi.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Bill Sweatt ei varsinaisesti bustannut itseään sopimuksettomuuteen, vaan hän teki Justin Schultzit, eli kieltäytyi tekemästä sopimusta yliopistouran jälkeen. Chicago tiesi, ettei tule pääsemään sopimukseen ja treidasi miehen Kris Versteegin kylkiäisenä Torontoon.
Täytyy sanoa, että ei tullut seurattua kovin tarkkaa tuota prospektitilannetta hulluna kesänä 2010, kun kannua nostaneistakin pelaajista niin moni matkasi muualle. Totuus lienee jossain siellä välillä, jos on uskomista silloisen agenttinsa Scott Nortonin sanoja. Sweatt teki siis omat johtopäätöksensä nähdessään, että mestaruusjoukkueessa on dollarit tiukalla, eikä hänelle tarjottaisi mielekästä sopimusta. Blackhawks sentään sai hänestä jotain vastinetta Versteegin kylkiäisenä, kun kaksi ensimmäistä kuuluu vielä joukkueen suunnitelmiin. DiDomenico tippui AHL:stä ECHL:ään ja pelailee ilmeisesti Italiassa tällä hetkellä. NBCSportsin sivuilta löytyi Sweattin kommentti syistä, miksi sopimus Torontoon kariutui.
 
Lee pääsi pelaamaan kolme peliä ylhäälläkin, pelasi jopa ihan hyvin ja tehoin 1+1, mutta päätti sitten lopettaa uransa tuohon kauteen.

Pahoittelut off-topicista mutta tämä Lee Sweattin lopettaminen on mennyt täysin ohi minulta, miksi mies lopetti yhtäkkiä? Luulisi että motivaatiota ainakin riittäisi noin hyvän kauden jälkeen, onko tullut sitten joku vamma tai loukkantuminen?
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pahoittelut off-topicista mutta tämä Lee Sweattin lopettaminen on mennyt täysin ohi minulta, miksi mies lopetti yhtäkkiä? Luulisi että motivaatiota ainakin riittäisi noin hyvän kauden jälkeen, onko tullut sitten joku vamma tai loukkantuminen?

Hän päätti yksinkertaisesti keskittyä opiskeluun ja normaaliin työelämään nyt, kun hän on vielä nuori mies.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Hän päätti yksinkertaisesti keskittyä opiskeluun ja normaaliin työelämään nyt, kun hän on vielä nuori mies.
Näinhän siinä kävi. Jalkavammat päättivät Lee Sweattilta kauden 2010-2011, mutta uran lopettamiseen se ei vaikuttanut. Sweatt teki seuraavana kesänä kaksivuotisen sopimuksen Ottawaan, mutta päätti lopettaa uransa ennen kuin kausi alkoi.

Sweatt taisi käydä yliopiston enemmän opintojen kuin jääkiekon takia. Jääkiekkoura jatkui yliopiston jälkeen sitten jotenkin puolivahingossa, kun menestystä ja sopimustarjouksia tuli. Kesällä 2011 Sweattillä oli pöydällään kaksi varteenotettavaa työtarjousta, toinen Ottawa Senatorsilta, toinen Wells Fargo pankilta. Sweatt valitsi sitten tuossa vaiheessa koulutuksensa mukaisen urapolun.

CBC:n jutussa aiheesta enemmän -> The curious case of Lee Sweatt
Ja tässä miehen uran ainoaksi jäänyt NHL-maali -> Youtube
 
Kesällä 2011 Sweattillä oli pöydällään kaksi varteenotettavaa työtarjousta, toinen Ottawa Senatorsilta, toinen Wells Fargo pankilta. Sweatt valitsi sitten tuossa vaiheessa koulutuksensa mukaisen urapolun.

Niin tai tuossa vaiheessa hän vielä valitsi jääkiekon, mutta myöhemmin samana kesänä tulikin toisiin aatoksiin ja päätti lopettaa uransa. Sweatt on edelleenkin Wells Fargon palkkalistoilla tittelillä financial advisor.
 

Finnish Isles

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Bridgeport aloitti kautensa kahdella voitolla. (Connecticut&Providence)

Maalissa Poulin torjui molemmat voitot kun ilmeisesti lauantaina Nilsson viime hetkillä vetäytyi flunssan tms. tähden.

Highlightien sekä muiden tekemien raporttien pohjalta lupaavimmista pelaajista ainakin seuraavia kehuttiin.

Nino Niederreiter: ei dominoinut, mutta iski kuitenkin 2+2 tehot osoittaen kykyä hakeutua tekopaikkoihin, mikä viime kauteen nähden on hyvä kuulla.

Kirill Kabanov: sai maltillisesti vastuuta erikoistilanteissa, mutta osoitti varsin kypsää joukkuepelaamista saamiensa peliminuuttien aikana. Kaksi syöttöpinnaa on varsin kelpo avaus ensimmäisissä aikuisten peleissä Pohjois-Amerikan puolella.

Casey Cizikas: ykkösen keskellä kaksi maalia ja muutenkin ikäisekseen kypsää peliä. NHL:n mahdollisesti alkaessa varmasti edelleen korkealla myös Islandersin avauskokoonpanolistauksissa.

Brock Nelson: ensimmäiset pelit miesten tasolla alkoivat lupaavasti pistein 1+2 ja ilmeisesti on fyysisesti sekä henkisesti valmis isoonkin vastuuseen AHL-tasolla. Valmentaja Pellerin kertoilee: "Brock, for a young player, is a solid two-way player," Pellerin said. "He’s going to find his offensive side. I think you saw some of it this weekend. He’s a guy I’m looking forward to working with. … He’s a guy you can put in all different situations."

Sveduketju Ullstrom-Sundstrom-Persson: vielä ei kummemmin tehoja, mutta ruotsalaiseen tyyliin taktisesti viisasta toimintaa ja yhteispeli uomissaan.

Travis Hamonic: äijämäisiä otteita takalinjoilla, kuten odottaa sopiikin ja lisäksi kolme syöttöpistettä sarakkeeseen.

Calvin de Haan: vain yksi syöttöpiste, mutta kuuleman mukaan liukas luistin ja selvä kiekollinen johtohahmo pakistossa. Loukkaantumisten jälkeen mukava kuulla, että terveenä potentiaali on vielä tallella.

Sound Tigersien viralliselta youtube-tililtä löytyvät koosteet kahdesta avausviikonlopun pelistä. Whale-matsissa oli vastassa paitsi paikallisvastustaja niin myös "oma koira" Micheal Haley, joka yhden nyrkkihipan verran videolla esiintyykin.

Tuplaviikonlopun jälkeen Bportilla on yksi peli 12 päivään ja sitten kolmen pelin viikonloppu, joten monelle nuorelle on tarjolla oiva sisäänajo AHL:n ihmeelliseen maailmaan kuten myös Bridgeportin kaupungin olemattomaan viihdetarjontaan.
 

TxMatti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampa Bay Lightning, San Antonio Rampage
No niin, tunnareiden hyväksymisen kunniaksi sitten vähän raporttia paikan päältä, San Antonio Rampagen peleistä...

Harjoituspelit,
Stars - Rampage, 4-1
Rampage - Stars, 0-3



Harjoituspelit Starsia vastaan menivät Rampagelta aika lailla vihkoon, joten parantamisen varaa oli rutkasti. San Antoniossa pelattu toinen harjoitusmatsi oli lähinnä ylipitkä alivoimaharjoitus. Stars pääsi yrittämään ylivoimaa yhdeksän kertaa ja rankaisi kahteen otteeseen. Andre Deveaux sikaili itselleen ottelurangaistuksen ja joutui istumaan kauden avauspelin katsomon puolella. Josh Birkholz sai paljon vastuuta alivoimalla ja onnistui pelaamaan itsensä joukkueen kokoonpanoon.


13. 10. 2012, SA Rampage - Texas Stars, 1-2:

Maalissa Dov Grumet-Morris - Christopher Nilstorp


Alakerran tupa oli aivan täynnä ja viimeisiä mattimyöhäisiä piti ruveta lappamaan jo yläkatsomon puolelle. Hyvä juttu, tässä kylässä kun jääkiekko meinaa jäädää jopa sisähalli-jenkkifutiksen jalkoihin. Maalilla Dov Grumet-Morris on suurelle yleisölle vähän tuntemattomampi nimi, mutta AHL tasolla mies pystyy toimimaan jopa ykkösstopparin roolissa.

Ensimmäisen neljän minuutin aikana Rampage onnistui luomaan enemmän painetta vastustajan päätyyn kuin koko viimeisen harjoituspelin aikana. Valitettavasti kiekko pomppasi omasta pelaajasta Grumet-Morrisin selän taakse ja nimensä veroisesti Maxime Fortunus pisti Starsin johtoon tuurimaalilla. Loppuerä mentiin samaa tahtia, Rampage painosti mutta Toby Petersen pisti taululle 0-2 lukemat toisella pomppumaalilla erän loppua kohti.

Peli meni sitten taas jäähyilyksi, mutta Grumet-Morris piti oman päänsä puhtaana loppupelin ajan vaikka välillä Stars pääsi myllyttämään viidellä kolmea vastaan. Rampage onnistui tappamaan kaikki 8 alivoimaa. San Antonion ainokaisesta vastasi Drew Shore joka sai nollan rikki 56 sekuntia ennen loppua. Hyvästä 6-5 pyörityksestä huolimatta loppunumeroiksi jäivät 2-1.


14. 10. 2012, SA Rampage - Houston Aeros, 3-2

Maalissa Jacob Markström - Matt Hackett


Yleisön puolelta hiljaisempaan sunnuntai-iltapäivän peliin saapui Aeros. Edellisillan poppoota kovempaa hyökkäyskalustoa vastaan pistettin ehdoton ykkösveskari, Jacob Markström. Jason DeSantis oli toipunut myös pelaavaan kokoonpanoon sen jälkeen kun Mattias Lindström jyräsi miehen levyksi joukkueen sisäisessä harjoitusottelussa.

Rampage aloitti taas jäähyillen ja Granlund-Coyle yhdistelmä rankaisi nopeasti. Rampage heräsi kuitenkin koomastaan ja kuittasi ylivoimalla JF Jacquesin luistimen kautta. Houstonin verkonvartija Matt Hackett ei oikein vaikuttanut varmalta, näkyi olevan vaikeuksia hallita reboundeja mutta maaleja ei tullut lisää ennen toista erää kun Greg Rallo pisti Rampagen johtoon ensimmäistä kertaa tälle kaudelle.

Sitten peli menikin aivan vallattomaksi, Scott Timmins ja Justin Vaive näkyivät viihtyvän jäähyaition puolella turhan hyvästi. Markström joutui tekemään useita paraatipelastuksia pitääkseen joukkueen pelissä mukana. Minulle pisti silmään Houstonin huoleton kiekon heittely keskialueella. Tuo meinasi kostautua useampaan kertaan, Rampage pääsi useisiin vastahyökkäyksiin, Quinton Howdenin epäonnistunut läpiajo nyt pahimpana noista. Tuolla kaverilla tuntuu jalkoja riittävän (kuten myös ketjukaveri Shorella) mutta maaleja ei ole vielä syntynyt. Erän loppua kohti kuitenkin alkoi mehut loppua puolustuksesta ja Tyson Strachanin makoillessa jään pinnassa Jason Zucker pääsi kokeilemaan yhden kerran liikaa ja Aeros tuli tasoihin.

Viimeisessä erässä Eric Selleck pääsi kuin koira veräjästä rumasta laitataklauksesta pelkällä kakkosella. Peli meni viihdyttäväksi havaijikiekoksi kunnes Colby Robak jysäytti kunnon pommin siniviivalta yläpesään. Hackett vaan katseli pakkejaan että mitenkäs tässä näin kävi. Vähän samanlaisella kudilla Robak upotti Chicago Wolvesin viime kevään toisessa pudotuspeliottelussa. Sonnipaidat tyytyivät puolustamaan loppuerän, ja Aerosilla tuntui vaan edelleen olevan vaikeuksia saada syöttöjä perille asti. Ottelu päättyi 3-2 lukemiin ja Rampage pääsi avaamaan voittosarakkeen.

Jos Aeros-koutsi John Torchettin pelikirjaan eksyy vahingossa pari toimivaa kuviota, tulee Houstonin ykkösketju tekemään tämän kauden aikana paljon pisteitä. Nyt kuitenkin Rampagelle työvoitto kovalla puolustuspelillä ja Markströmin ansiosta. Chuck Weber oli ottelun jälkeen sitä mieltä että harjoituksissa tullaan katsomaan videolta kaikki viikonlopun törttöilyt ja jokainen saa katsoa peiliin.

Seuraavat pelit ovat perjantaina vieraissa Oklahoma Cityn tähtisikermää vastaan, ja lauantaina AT&T Centeriin saapuu se toinen Admirals Milwaukeesta. Tuosta sitten enemmän raporttia taas päätykatsomosta käsin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös