Flyersin farmiseura Adirondack Phantomsien kausi starttaisi tulevana yönä Portland Piratesia vastaan, joten pieni briiffi lienee paikallaan.
Viime vuodet ovat sujuneet Phantomseilta varsin mollivoittoisissa merkeissä. Joukkue kun ei ole muutaman kilpailijan tavoin pursunut rutinoituneita veteraanipelureita, vaan kasassa on ollut nuoria ja kokemattomia runkoja, jotka blueship-prospectien puuttuessa ovat olleet vain menestystä ajatellen turhan keskinkertaisia yhdistelmiä. Tämä on sitten näkynyt tuulisena valmentajan pestinä. Toissa syksynä kamojaan sai pakata Greg Gilbert ja vuorostaan viime kauden päätteeksi oli Joe Patersonin vuoro. Kesällä puikkoihin hankittiin Flyers-organisaation vanha tuttu ja monissa liemissä keitetty Terry Murray, joka vuorostaan sai kenkää kesken viime kauden LA Kingsien päävalmentajan paikalta. Kakkosvalmentaja jatkaisi Patersoninkin oikeana kätenä toiminut entinen Flyers-enforcer Riley Cote. Vaikea sanoa mitä tältä duuolta sopii odottaa, mutta olisihan tuossa mukava sekoitus kokemusta ja näkemystä että nuoren valmentajan intoa ja energisyyttä.
Pelaajistossa näkyy NHL-työsulun vaikutus, jonka johdosta nippu on astetta paria kovempi, mitä se olisi ilman työsulkua. Saa nyt nähdä kuinka kauan lopulta ovat Glens Fallsin yleisön ilona, mutta ainakin kausi potkaistaisiin NHL-vahvistuksin käyntiin.
Seuraavaksi ajattelin käydä joukkuetta läpi osa-alue osa-alueeltaan.
Maalivahdit:
#35 Cal Heeter
#33 Scott Munroe
Kuten täälläkin on jo mainittu, niin Ohio Staten –yliopistosta viime keväänä vapaana agenttina Flyersin toimesta signattu Cal Heeter onnistui vahvoilla otteillaan valtaamaan tarjolla olleen ykkösvahdin paikan, ainakin toistaiseksi. Tämä puolestaan tiesi hieman haparoineesti esiintyneelle Hovisen Nikolle siirtoa Trenton Titansien maalinsuulle. Titanseissa olisi toivon mukaan luvassa paljon peliaikaa, jonka johdosta se totuttautuminen PA:n lähtee toivottavasti kunnolla käyntiin. Vahvoilla otteilla ECHL:ssä ja mahdollisella Heeterin haparoinnilla AHL:ssä voivat osat kääntyä hyvinkin nopeasti. Katsellaan nyt miten tuo pyörii, kilpailutilanne olisi kuitenkin mukavalla mallilla. Scott Munroe on tässä palapelissä se kokenut luukunaukoja, jolla ei Flyersille ole sitten mitään lisäarvoa, jonka johdosta ei hirvittävää määrää niitä pelejäkään tule pelaamaan, elleivät sitten sekä Hovinen ja Heeter hapuile tai satu loukkaantumaan samanaikaisesti. Näin ainakin olettaisi.
Viime kauden ykkönen ja ajoittain joukkuetta sananmukaisesti kannatellutkin Michael Leighton olisi taas vuorostaan odottelemassa työsulun päättymistä Flyersin depth chartin kakkosena, joten tätä ei AHL:ssä tulla näkemään.
Puolustus:
#3 Marc-Andre Bourdon – #36 Erik Gustafsson
#7 Oliver Lauridsen – #28 Brandon Manning (A)
#5 Danny Syvret (A) – #13 Zack Fitzgerald
#42 Jeff Dimmen – #20 Cullen Eddy
Bourdon, Gustafsson ja Manning muodostavat viime kaudella NHL-pelejä Flyersin mukana nähneen kolmikon, jolta sopii odottaa sitä vastuunkantoa. Näistä varsinkin toissa syksynä varaamattomana hankitun Manningin otteita tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla. Toinen suurennuslasin alainen olisi lähemmäs parimetrinen Oliver Lauridsen. Tanskalainen kuuluisi Manningin tavoin näihin late bloomereihin. Tästä poiketen sai sentään aikanaan varauksensa parikymppisenä seitsemännen kierroksen lopulla. Hidas, mutta varma kehitys olisi jatkunut tuosta ja tällä hetkellä se mahdollinen NHL-debyytti tuntuisi jo aivan uskottavalta skenaariolta, mitä se ei vielä muutama vuosi sitten todellakaan ollut. Työtä olisi luonnollisesti vielä tehtävänä. Tätä varten Flyersin organisaatiosta löytyy onneksi hyviä neuvojia juuri tuon tyyppiselle kivitalonkokoiselle fyysiselle pakille Derian Hatcherin ja Kjell Samuelssonin voimin. Viimeksi Samuelsson oli pitänyt männä viikolla Lauridsenille omia ylimääräisiä harjoitteitaan. Avainviisikon täydentää vielä Danny Syvret, joka ei koskaan onnistunut NHL-läpimurrossaan, mutta AHL:än tämä olisi eittämättä laadukas kiekollinen pakki, joka ei olisi täysi sukka omassakaan päädyssä.
Zack Fitzgerald puolestaan olisi AHL-kiertolainen, jonka AHL-uran tilastot tsekkaamalla saanee selville sen olennaisimman. AHL:n runkosarjassa toistaiseksi 373 ottelua, joissa tehot 10+37=47, 83 tappelua ja 1308 rangaistusminuuttia. Tuo kovuutta ja nyrkkejä, jonka lisäksi kykenee toivottavasti perusvarmaan jääkiekonkin pelaamiseen. AHL on kuitenkin fyysinen sarja, joten tällaisille kavereille on tuolla sitä tilausta. Eiköhän esim. Albanya vastaan saada jälleen kerran värikästä kerrottavaa.
Fitzgeraldia haastavat kuudennen pakin paikasta vanha tuttu Cullen Eddy (aikalailla samanlainen fyysinen peruspakki, joskaan ei aivan yhtä kova hanskaamaan, vaikka tuokin toki sujuu) että ainoana try-out pelaajana Adirondackilta sopimuksen saanut Jeff Dimmen.
ECHL:n puolelta löytyvät vielä Flyersin sopimuspelaajista Tyler Hostetter ja Blake Kessel, jotka sitten paikkailevat tarpeen mukaan. Viime keväänä signatun Matt Konanin tilanteesta ei sen sijaan ainakaan itselläni ole sitten mitään hajua. Kaveri oli mukana tuolla Phantomsien leirillä, ei mahtunut joukkueen rosteriin, muttei ole ainakaan toistaiseksi lähetetty Trentoniinkaan, joten liekö sitten loukkaantunut ja kuntouttaa itseään Glens Fallsissa ennen siirtymistä Trentoniin? No eiköhän tähänkin joku selvyys aikanaan saada.
Pareista ei vielä näin kauden alla ole mitään täyttä varmuutta, mutta Bourdon ja Gustafsson ovat vetäneet yhdessä läpi harjoitusleirin ja kahdesta muusta luulisi rakennettavan tuollaiset kiekollisempi + stay-at-home –yhdistelmät. Manning ja Lauridsen pelasivat yhdessä jonkin verran viime kaudella että Flyersin kesän Development Campillä, joten tuntuisivat sellaiselta luontevalta parivaljakolta. Jäljelle jäisivät sitten Syvret, että tuon taistelun kuudennesta paikasta voittava kaveri.
Hyökkäys:
#10 Brayden Schenn – #14 Sean Couturier – #25 Matt Ford
#16 Tye McGinn – #27 Garrett Roe – #23 Ben Holmstrom (C)
#22 Eric Wellwood – #9 Rob Bordson – #24 Harry Zolnierczyk
#26 Zac Rinaldo – #18 Tyler Brown – #15 Andrew Johnston
#57 Matt Mangene – #8 Mike Testwuide – #11 Shane Harper
Hyökkäys on hakenut läpi harjoitusleirin kovasti itseään ja ketjut ovat eläneet. Yllä olevat ovat kuitenkin ne, joilla ovat vetäneet tämän viikon treeneissä ja joilla suurella todennäköisyydellä myös avaavat kautensa ensi yönä Portlandia vastaan. Tuo Mangene-Testwuide-Harper kolmikko tippunee kokoonpanosta pois. Uskoisin kuitenkin, että elleivät nyt kaikki toimi kuin rasvattuna, niin vaihdoksia tullaan ensimmäisten kierrosten aikana näkemään ja tuollekin kolmikolle auennee niitä näytönpaikkoja, joissain ketjuissa. Ennen pitkään luulisi kuitenkin, että lähettävät vielä ainakin yhden Trentoniin sillä kolmen kaverin istuttaminen katsomossa ei kuulosta miltään brainiac-idealta.
Hyökkäyksen ja samalla koko joukkueen suurimmat syömähampaat Brayden Schenn ja Sean Couturier eivät harjoitusmatseissa vielä pelanneet kertaakaan yhdessä kuin ykkösylivoimassa, mutta viikon ensimmäisiin treeneihin Murray oli laittanut pojat samaan vitjaan ja toiseen laitaan toistaiseksi Phantoms-uransa piste per peli tahdilla vetäneen Matt Fordin. Tuossa olisi selvästi haussa ns. tähtikenttä, jolta myös odotetaan niitä tehoja. Tämän taakse Murray näyttäisi rakentavan kolmea tasaista, vahvasti kahteen suuntaan pelaavaa työteliästä ketjua, joille peliaikaa tippunee sen mukaan miten pelaaminen kulloinkin sujuu.
Tuon ykkösvitjan lisäksi NHL-kokemuksella varustetut Ben Holmstrom, Eric Wellwood, Harry Zolnierczyk ja Zac Rinaldo tulevat olemaan merkittäviä pelaajia tuolle hyökkäykselle. Kukin omalla tavallaan. Muista sitten odotan innolla Tye McGinnin otteita kuin myös tulokas Andrew Johnstonin, joka näyttäisi murtautuvan pelaavaan kokoonpanoon sarja-avaukseen. Garrett Roe on sellainen kiva symppispeluri. Pieni kuin mikä, mutta taitava ja sisukas takiainen. Tyler Brownin kohdalla on puolestaan mukava nähdä onnistuisiko tämä lisäämään tehojaan vai jääkö se tuohon vahvaan oman pään varjeluun. Vauhtia tällä kuitenkin riittäisi, monen muun Phantoms-hyökkääjän tavoin. Rob Bordson puolestaan pelasi vahvan viime kauden ECHL:ssä. Saa nyt nähdä mitä saa tällä kertaa aikaiseksi AHL:ssä?
Näillä näkymin avauskokoonpanon ulkopuolelle jäävistä tulokas Matt Mangenen otteita ja näkemistä odottelen ihan mielilläni. Kaverin kannalta on vain vähän harmi, että noita samanlaisia nopeita ja energisiä sähikäisiä riittäisi jo valmiiksi tuonne kokoonpanoon. Vähän sama tarina myös Shane Harperin kohdalla, jolle lisä painetta tuo vielä nyt alkava kolmas AHL-kausi, joka on samalla tulokassopimuksen viimeinen vuosi. Kolmatta AHL-kauttaan aloittava Mike Testwuide toisi puolestaan sitä kokoa ja näköä. Valtti jolla voi aivan hyvin vallata sitä roolia tuolta nopeiden sähikäisten seasta, varsinkin mikäli Tye McGinn ei saa tulosta aikaan. Testwuidelle alkava kausi on muutenkin melkoinen kaikki tai ei mitään tasapaksun viime kauden jäljiltä sillä sitä tulosta ja tehoja pitäisi vain syntyä tai muutoin se NHL-unelma nostaa kytkintä ja katoaa maisemaan. Olin hieman yllättynyt, että solmivat tälle kesällä jatkoa, mutta katsellaan nyt.
Jatkuu...