Afrikka – tuo manner alla julman auringon

[ms.qvist]

Toki jos joku maa siirtyy järjestelmästä toiseen niin aika vähän edes haluavat entisiltä hallitsijoilta apua. Zimbabwe on nyt hyvä esimerkki. Mustat ovat saaneet koko maan talouden aivan totaalisen kuralle ja maanviljelijöitäkin tapetaan vandaalivaltaajien toimesta.

Tai ne (pääasiassa) valkoiset maanviljelijät (maatalojen isännät) on jo joko tapettu tai karkotettu maasta ja tämän seurauksena entinen vilja-aitta joutuu tuomaan ruokaa ulkomailta. Kaikki tämä tapahtui aikana, jolloin Mugabe lahjoitti maata tukijoilleen piittaamatta tippaakaan siitä osasivatko he viljellä maat tahi eivät, useimmat eivät varmasti osanneet käyttää kuokkaa muuhun kuin pääkallon halkaisuun...

Oli muuten Holmastolla myynnissä kesällä aito Zimbabwen dollari, rahassa oli nollia enemmän kuin tarpeen. Jätin ostamatta koska hinta wc-paperin arvoisesta setelistä ei ollut sovelias kukkarolleni, vaikka olisihan hienoa esitellä muutaman triljoonan seteliä kavereille.

vlad.

 

[varjo]

Tuota, voin toki etsiä sinulle viitteitä kritiikkiin jos tarvitset niitä - vähän tulee deja vu -tunnetta, koska muistelisin sinulle tätä hommaa ennenkin tehneeni... (En tiedä missä määrin tunnet Bell Curve -debattia, johon Vanhanen et al ei juuri tuo mitään lisäarvoa.) Sanoinko muuten "räjähdysmäiseen" kasvuun? Taisin itse asiassa viitata niin suureen kasvuun, että sen merkitysarvo on yhtä suuri kuin näiden väitettyjen rodullisten eroavaisuuksien. (Vanhanen taisi muuten keksiä jonkinlaisen kansallisen rodun käsitteen, eivätkös ne luvut perustuneet ihan kansallisvaltioihin?) Englanninkielisen Wikipedian aivan pätevä artikkeli Flynn-ilmiöstä ohessa:

Flynn effect - Wikipedia, the free encyclopedia

Kritiikkiä kyllä löytyy mm. Wikipedia-sivuston kautta (siis IQ and Wealth of Nations-sivun), mutta kyse on yhä juuri paljoltikin metodologisesta kritiikistä johon taas vastaavasti Lynn&Vanhanen ovat osittain vastanneet ja osa datasta on kieltämättä heikkoa statistiikaltaan.
Mutta mielestäni en ole missään nähnyt varsinaista falsifioivaa kritiikkiä. Jos asia todella olisi näin, tämähän pitäisi olla triviaali tehtävä tutkijoille todistaa, mutta tosiaan, nähdäkseni kunnollista kattavaa tutkimusta ei ole tehty.

Sen sijaan kiistaton tosiasia kuitenkin on, että korkeakulttuurien määrä myös ihmiskunnan historian aikana keskittyy tietynlaisille alueille, toki poikkeuksiakin on, kun taas vastaavasti primitiivikulttuurit ovat säilyneet pisimpään tietyillä alueilla. Tästä voi tietyssä määrin arvioida, että alueitten metapopulaatioissa on jotain perustavanlaatuisestai eroavaa joka vaikuttaa kulttuurillisiin eroihin.
Miksi me emme tiedä Kongon Aristoteleen tuotannosta mitään, entäpä Zairen Aristarkhos samoalaisesta? Missä on Tansanian Pythagoras. Ja kaikki nämä saavutukset pre-kolonialismin ajalta tuntuvat yhä ylittävän päiväntasaajan Afrikan nykytieteen tason (liekö maan pyöreyskään _oikeasti_ selvillä ihmisille, kun AIDS:stakin voi parantua sellaisilla hoidoilla jotka ovat viimeksi olleet Euroopassa muodissa pimeimmällä keskiajalla).

 

[Merovingi]

Maataloustuotteiden vienti on Afrikalle, kuten jo sanottua, melko mahdoton tehtävä kun tuotanto ei riitä edes Afrikkalaisten ruokkimiseen. Suurin syy tälle löytyy länsimaista, mutta nyt en puhu tulleista vaan ruoka-avusta. Eurooppalaisten antamalla ruoka-avulla on tuettu hillitöntä väestönkasvua, joita maiden oma ruuantuotanto ja/tai luonnon kantokyky ei ole jaksanut kantaa. Tuossa tilanteessa olisi kylmästi pitänyt siirtää rahat enemmänkin maatalouden tuotantotehokkuuden tukemiseen kuin ruoka-apuun. Jos annat miehelle kalan, saat antaa sille huomennakin kalaa, mutta jos opetat hänet kalastamaan on tuon tarinan opetus.

Surullisin esimerkki ruoka-avun typeryydestä on Madagascar, jonka metsistä tuollaiset karkeat 90-95 % on tuhottu valtavan väestönkasvun takia. Ihmiset tarvitsevat polttopuuta ja viljelymaata niin metsät hakataan paljaaksi ja eroosio tuhoaa pikkuhiljaa koko saaren luonnon.

Zimbabwen ruokatuotanto tuhoutui ihan Mugaben rasismin ja korruption takia. Valkoiset ajettiin rasistisin perustein maasta pois ja heidän tilansa virallisesti annettiin mustille, jotta he voisivat viljellä maata. Todellisuudessa tilat menivät Mugaben kavereille, jotka jättivät tilat hunningolle. Maatalous tuhoutui ja samalla valtavat määrät mustia työläisiä menettivät työnsä, koska saivat elantonsa maataloustuotteiden jalostamisella. Puhutaan ihan sadoista tuhansista.

E-Afrikka on myös mennyt alas vauhdilla. ANC:n nuortenliiton Pj. uhosi häätävänsä kaikki Kapkaupungin yliopiston valkoiset professorit maasta seuraavien vaalien jälkeen ja presidentti Jacob Zuma ehkäisi tekemänsä raiskauksen jälkeen HIV:iä käymällä suihkussa. Infra on maassa täysin romuna ja sähkönjakelussa pahoja ongelmia. E-Afrikkassa on tehty sama virhe kuin Zimbabwessa - musta väestö on katkeruuttaan alkanut vainoamaan valkoisia ja samalla tuhonnut valtion toiminnot tehokkaasti. Kannattaa googlata kuvia E-Afrikasta, ei eroa juurikaan muista Afrikan valtioista. Eipä siis ihme että valkoisen väestön maastamuutto on kiihtynyt aikalailla 2000-luvulla.

En usko Afrikan koskaan nousevan edes nykyisen E-Amerikan tasolle. Kulttuuri on vain sellainen, ettei se pärjää nykymaailmassa ja maiden koulutustaso on niin surkea. Suurin ongelma on kasvava väestö. Jos maahan syntyy joka vuosi se miljoona uutta kansalaista, voi terveydenhuollolla ja koulutuksella olla todella hankalaa pysyä perässä. Etenkin jos kyse on köyhistä Afrikan maista, jotka terveydenhuollon saralla kamppailevat HIV:in, malarian ym. trooppisten tautien kanssa.

Kehitysapu ei ongelmia koskaan ratkaise, koska muutos lähtee itse kansalaisista. Vaikeaa sitä on meidän Eurooppalaisten Afrikkaan pakottaa, ellei YK ota Afrikkaa mandaattinsa alle.

 

[scholl]

En usko Afrikan koskaan nousevan edes nykyisen E-Amerikan tasolle.

Niin no, E-Amerikassa jo 1900-l alussa Uruguay oli maailman 4. rikkain maa ja Argentiina 5. Välillä tekivät aikamoisia ketunlenkkejä, mutta nyt suunta on kyllä kovaa eteenpäin. Toki latinalaisessa Amerikassa on paljon ongelmia kuten huumesodat ja Chavez, mutta toisaalta paljon eteenpäin meneviä talouksia kuten vaikkapa Brasilia ja Costa Rica. Harmi, että heillä meni tosiaan sillä mantereella niin kauan häröillessä, mutta nyt näyttää hyvältä. Kannattaa sijoittaa brasilialaisiin rahastoihin.

Kulttuuri on vain sellainen, ettei se pärjää nykymaailmassa ja maiden koulutustaso on niin surkea. Suurin ongelma on kasvava väestö.

Maailmassa on muutenkin nykyään jo aivan liikaa ihmisiä. Mielestäni se 5 miljardia oli ihan maksimi.

 

[mjr]

Mutta mielestäni en ole missään nähnyt varsinaista falsifioivaa kritiikkiä. Jos asia todella olisi näin, tämähän pitäisi olla triviaali tehtävä tutkijoille todistaa, mutta tosiaan, nähdäkseni kunnollista kattavaa tutkimusta ei ole tehty.

Siis tarkoitat, että olennaisesti tilastotieteellisen tutkimuksen suhteen metodologinen kritiikki ei ole olennaista? Eikö se ole olennaisinta mahdollista kritiikkiä? Genetiikan puolelta sitten on perusteellisesti kritisoitu monoliittista ja staattista suhtautumista ÄO:hon - varmasti me maallikotkin nykyään ymmärrämme, että ympäristötekijöillä on vaikutusta geeneihin. Filosofiselta kannalta voimme nähdä kysymyksessä olevan kehämittauksen: teollinen (mahdollisesti erittäinkin destruktiiviseksi osoittautuva) sivilisaatio mittaa ominaisuuksia, jotka ovat hyödyksi tässä sivilisaatiossa ja yllättäen korkeimmat arvot saavat ne ryhmät, jotka ovat kaikkein sopeutuneimpia tähän kulttuuriin. Tätä kutsutaan sitten älykkyydeksi (jättäen kokonaan huomiotta mm. lajillemme keskeisen tärkeän sosiaalisen toiminta- ja analyysikyvyn), ja tuloksia käytetään oikeuttamaan vallitseva valtaepätasapaino eri maanosien ja väestöryhmien välillä. (Onneksi eivät mitanneet varhaisella keskiajalla...) Nämä mahdolliset vähäiset ryhmäerot eivät varmasti mitenkään olennaisesti selitä historian kulkua tai yhteiskunnallisen vallan jakautumista - ja elleivät selitä niin mikä motivaatio on niiden jatkuvassa esillä pitämisessä?

 

[TKH]

Mikäpä kiinalaisille sopisikaan paremmin kuin lainata rahaa Afrikkalaisille valtioille (kuten Sudan ja Zimbabwe) ja nämä valtiot sitten ostavat samoilla rahoilla Kiinasta aseita ja tämän jälkeen joutuvat vieläpä maksamaan lainastaan korkoa kiinalaisille.

Niin, ehkäpä niitä asioita kannaitaisi lueskella jostain muusta kuin CIA:n, Pentagonin tai Valkoisen talon höpöhöpö -tiedotteista. Kyllähän Kiina Afrikkaan aseita myy, jos ko. valtio niitä haluaa ostaa, mutta todellisuus on, että Kiina tekee Afrikan kanssa kauppaa 110 miljardin dollarin edestä vuosittain ja siitä äärettömän pieni osa on asekauppaa. Yleisesti ottaen Kiinan harjoittama asekauppa on pientä verrattuna Jenkkien tai Venäjän asekauppaan. Myös Saksa, Ranska ja Britit ovat suurempia asekauppiaita.

Luonnollista on, että länsimaita ja Usa:ta ärsyttää se, että Kiina haalii luonnonvaroja Afrikasta ja ne nostaa aseita öljystä -kaupankäynnin esiin ja esittävät, että se muka jotenkin kuvaisi asiaa yleisesti, mutta todellisuus nyt sattuu olemaan se, että asekauppa edustaa hyvin pientä osaa Kiinan kaupankäynnistä Afrikan kanssa.

Loppupeleissä Kiinaa ei varmaan kiinnosta mitä kohdemaa haluaa lainalla tai sopimuksesta saamillaan rahoilla tehdä, mutta niin se maailma nyt vain toimii. Todellisuus tässä asiassa on joka tapauksessa se mitä sanoin jo aikaisemmin. Kasvava Kiinan kauppa Afrikan kanssa on ko. maille mahdollisuus maan kehittämiseen jos ne vain osaisivat sitä hyödyntää. Esimerkiksi Etiopia on joidenkin juttujen mukaan osannut, Etiopian kauppa Kiinan kanssa on luokkaa 1,5 miljardia vuodessa, mutta epäilemättä homma ei varmaankaan tule onnistumaan kaikkien kohdalla.

 

[TKH]

Toki latinalaisessa Amerikassa on paljon ongelmia kuten huumesodat ja Chavez, mutta toisaalta paljon eteenpäin meneviä talouksia kuten vaikkapa Brasilia ja Costa Rica.

Niin, jos nyt puhutaan ainoastaan taloudesta, niin taitaa Venezuela pärjätä kyllä ihan kohtalaisesti erilaisissa E-Amerikan maiden GDP vertailuissa.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_American_countries_by_GDP_%28nominal%29
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_American_countries_by_GDP_%28PPP%29
List of countries by GDP (nominal) per capita - Wikipedia, the free encyclopedia

Per Capita -vertailussakin ovat korkeammalla kuin esim. Argentiina tai vaikkapa Meksiko. Venezuelan heikkoutena on tietysti se, että ne on täysin riippuvaisia kaupankäynnistä Jenkkien kanssa, joka on kattanut 40 % niiden kokonaisviennistä.

 

[sampio]

Tässä kyllä nyt tavallaan vain pyöritään asian ympärillä, kun pitäisi sukeltaa sen sisälle.

Ymmärrän leveyspiiripointtisi ja siinä voipi olla ihan perää. Oma teräni ei kohdistunut ollenkaan siihen, että syy olisi kokonaan siirtomaavaltojen. Selkeä yhteys niillä kuitenkin Afrikan kehittymättömyyteen on. Vaikea nähdä silti, että ihmisten älyllisyydellä olisi jotain merkittäviä rotusidonnaisia eroja, vaan mielumminkin ne liittyvät ympäristöön ja tarjottuihin kasvuolosuhteisiin.

 

[lihaani]

E-Afrikka on myös mennyt alas vauhdilla. ANC:n nuortenliiton Pj. uhosi häätävänsä kaikki Kapkaupungin yliopiston valkoiset professorit maasta seuraavien vaalien jälkeen ja presidentti Jacob Zuma ehkäisi tekemänsä raiskauksen jälkeen HIV:iä käymällä suihkussa. Infra on maassa täysin romuna ja sähkönjakelussa pahoja ongelmia. E-Afrikkassa on tehty sama virhe kuin Zimbabwessa - musta väestö on katkeruuttaan alkanut vainoamaan valkoisia ja samalla tuhonnut valtion toiminnot tehokkaasti. Kannattaa googlata kuvia E-Afrikasta, ei eroa juurikaan muista Afrikan valtioista. Eipä siis ihme että valkoisen väestön maastamuutto on kiihtynyt aikalailla 2000-luvulla.

Voi olla aivan totta, mutta tämä Finpron maaraportti antaa varsin toisenlaisen kuvan Etelä-Afrikan tilanteesta.

Kun en ole asiantuntija, niin taivun uskomaan tahoja, joiden on tehtävä yritystoiminnalle mahdollisimman luotettavia raportteja investointien tueksi.

 

[BitterX]

Mutta mielestäni en ole missään nähnyt varsinaista falsifioivaa kritiikkiä. Jos asia todella olisi näin, tämähän pitäisi olla triviaali tehtävä tutkijoille todistaa, mutta tosiaan, nähdäkseni kunnollista kattavaa tutkimusta ei ole tehty.

Vaikka kansakunnan älykkyyskeskiarvoissa oikeasti jotain tilastollisesti merkitseviä eroja olisikin, jaksan epäillä, että niillä olisi juuri mitään tai yhtään mitään merkitystä kansakuntien kehitykselle.

Kuitenkin se on niin, että ne, jotka yhteiskunnan kehittämisessä suurimmassa vastuussa on (politiikassa, talouselämässä, innovaatiopuolella...), ovat niitä, joilla leikkaa myös keskimääräistä paremmin (huom! loogisesti ja sosiaalisesti) - muutenhan he eivät semmoiseen asemaan saisi itseänsä hilattua. Keskimääräistä tyhmemmät menevät muiden mukana. Jossakin Etiopiassakin on melkein 80 miljoonaa asukasta - siellä on siis myös varmasti huomattavasti enemmän keskimääräistä älykkäämpää väkeä, kuin vaikkapa Suomessa (siitäkin huolimatta, että noissa älykkyyskeskiarvoissa olisi tilastollisesti merkitseviä eroja Suomen "hyväksi"). Siellä siis on "älykästä potentiaalia" paljon enemmän, kuin Suomessa.

Tämä nyt jo menee hiukan offtopiciksi, mutta tuo Lynn on väittänyt tosiaan, että älykkyys on sosiaalitieteissä samanlainen kaiken perusta, kuin fysiikassa painovoima. Hurja väite psykologilta. Ja vielä hurjempaa on, että sama henkilö tuntuu luottavan kiistanalaiseen älykkyysosamäärään älykkyyden mittarina kuin vuoreen. Nimimerkki mjr:n mainitsemalla sosiaalisella älykkyydellähän ei esimerkiksi ole mitään tekemistä älykkyysosamäärän kanssa. Jos itse saisin valita, olisinko poikkeuksellisen älykäs sosiaalisesti vai olisiko minulla poikkeuksellisen hyvä looginen päättelykyky, valitsisin ensimmäisen. Sen avulla tuppaa pääsemään elämässä pidemmälle.

Lynnin ja Vanhasen tutkimuksessa kaikista pahiten pistävät silmään nuo epärepresentatiiviset ja liian pienet otokset, mutta niistä täällä on tosiaan jo puhuttukin.

Lisäksi yksi asia, mikä pistää silmään, on Kiinan selvähkösti Taiwania ja Honkongia alempi tulos, jonka ei käsittääkseni ainakaan geneettisistä eroista pitäisi johtua. Lisäksi jostakin olin lukevinani (kun äkkiseltään tähän tutkimukseen tutustuin), että Kiinan otos oli pelkästään vauraasta Shanghaista hankittu. Siinä tapauksessa haiskahtaa tarkoitushakuisuus: pelottiko tutkijaa, että muuten tulisi vielä suuremmat erot manner-Kiinan ja Taiwanin / Hongkongin välille?

Jos representatiivinen korrelaatio älykkyysosamäärien keskiarvon ja hyvinvoinnin välillä löytyisi, epäilisin vahvasti, että hyvinvointi selittää älykkyysosamäärien keskiarvoa - ei toisinpäin. Hyvä peruskoulutushan antaa eväitä loogisen päättelyn kehittymiselle (siis mitä noissa äo-testeissä kysellään). Hyvinvoivissa valtioissa ihmiset myös harrastavat tuota loogista päättelyä arvoitusten ja muiden muodossa. Selväähän on, että tuossa asiassa pystyy myös harjaantumaan, vaikka lahjakkuus siinä osin synnynnäistä onkin. Tässä mielessä olisikin kovin mielenkiintoista nähdä representatiivinen (tarpeeksi suuri N, maantieteellisesti eri puolilta maata, eri sosiaaliryhmiä ja ikäluokkia edustava...) otos sekä Pohjois-Koreasta että Etelä-Koreasta.

Näin sosiaali"tieteilijänä" on hurja ajatella, että joku yrittää selittää kansakuntien BKT/capitaa ylipäätään kaksimuuttujaisella lineaarisella regressiolla, jossa toisena muuttujana on älykkyysosamäärien keskiarvo. Ja vielä noin käsittämättömän vajavaisella datalla.

Tämä kirjoitus ei ole varsinaisesti varjon kirjoituksia vastaan suunnattu, koska hän on myöntänyt tutkimuksen puutteet. Olen myös samaa mieltä varjon kanssa siinä, että politiikka ei saisi olla este tieteen tekemiselle.

 

[varjo]

Siis tarkoitat, että olennaisesti tilastotieteellisen tutkimuksen suhteen metodologinen kritiikki ei ole olennaista? Eikö se ole olennaisinta mahdollista kritiikkiä? Genetiikan puolelta sitten on perusteellisesti kritisoitu monoliittista ja staattista suhtautumista ÄO:hon - varmasti me maallikotkin nykyään ymmärrämme, että ympäristötekijöillä on vaikutusta geeneihin.

Itse näen että jos tutkijat väittävät vaikka että tansanialaisten älykkyysosamäärä on 60 ja japanilaisten 100 helpoin tapa falsifioida tutkimus on tehdä tutkimus missä osoitetaan että arvot ovatkin vaikkapa 80 ja 80, eli suuren eron sijaan eroa ei olekaan. Mutta toistaiseksi suurin osa kritiikki on ollut lähinnä numeroitten pyörittelyä, ero on silti olemassa vaikka toki joittenkin valtioitten tulokset voisi lähes ottaa pois listoista heikon statistiikan takia. Tietenkään falsifioinnin puute ei todista Lynn&Vanhasen juttuja todeksi, mutta jos kyse olisi siitä että mitään olennaisia eroja ei olisi, se olisi helppo todistaa datalla, jos sitä olisi. Juuri tämän takia ko. tutkimuksen kritiikki on aina hieman häirinnyt minua, ei siinä etteikö statistiikka olisi paikoin heikkoa ja metodit osin suurpiirteisiä, kaikista helpoin tapa lopettaa koko asiasta kiistely olisi tehdä kattava tutkimus asiasta.

Ja yhä, genotyyppi määrää vain potentiaalin, ympäristöllä on tietenkin merkitystä mutta sinänsä on yhdentekevää mistä esitetty ero johtuu, jos se on silti olemassa. Jos Afrikan ympäristötekijät tekevät afrikkalaisista tyhmiä, niin onko keskimääräisen älykkyyden nosto mahdollista vain ottamalla afrikkalaiset pois Afrikasta? Eli, oli kyse geeneistä tai ympäristöstä, mikä on se peruste että tilanne voisi olennaisesti parantua? Tämä on siis se olennainen kysymys, ei väite.

Filosofiselta kannalta voimme nähdä kysymyksessä olevan kehämittauksen: teollinen (mahdollisesti erittäinkin destruktiiviseksi osoittautuva) sivilisaatio mittaa ominaisuuksia, jotka ovat hyödyksi tässä sivilisaatiossa ja yllättäen korkeimmat arvot saavat ne ryhmät, jotka ovat kaikkein sopeutuneimpia tähän kulttuuriin. Tätä kutsutaan sitten älykkyydeksi (jättäen kokonaan huomiotta mm. lajillemme keskeisen tärkeän sosiaalisen toiminta- ja analyysikyvyn), ja tuloksia käytetään oikeuttamaan vallitseva valtaepätasapaino eri maanosien ja väestöryhmien välillä. (Onneksi eivät mitanneet varhaisella keskiajalla...) Nämä mahdolliset vähäiset ryhmäerot eivät varmasti mitenkään olennaisesti selitä historian kulkua tai yhteiskunnallisen vallan jakautumista - ja elleivät selitä niin mikä motivaatio on niiden jatkuvassa esillä pitämisessä?

Aa, eli perinteinen "laulamis- ja tanssimisälykkyys on tärkeää"-argumentti, kun humanisteille tuntuu olevan kestämätöntä hyväksyä se että toisilla älykkyyden lajeilla rakennetaan keskoskaappeja ja NMR-laitteistoja ja toisilla laitetaan 10 senttisiä savikiekkoja korvanlehtiin.
Mutta siis, väitätkö nyt sitten että tämä teollisen sivilisaation älykkyys on jotenkin poissulkeva "sosiaalisen toiminta- ja analyysikyvyn" kanssa?
Ja siis, kyllähän sinä voit ihan vapaasti valita jonkin toisenlaisen tavan älykkyyden määrittelyyn, mutta minä kyllä mieluiten pitäydyn tässä älykkyyden muodossa joka on tuottanut meille sellaisen hyvinvoinnin mitä ihmiskunta ei ole koskaan nähnyt. Yhä, missä ovat Afrikan Pythagoraat, Aristoteleet jne.(menemättä siihen yksityiskohtaan että muistaakseni parikin antiikin toogaheppua taisi itseasiassa syntyä Afrikan puolella). On helppo sanoa, kuten BitterX tekee, että ottaisi mieluummin sosiaalista älykkyyttä koska sehän on silleen aika kivaa ja fantsua kun voi sosialisoida ja pitää hauskaa, mutta tämäkin ajattelu on mahdollista vain ja ainoastaan koska iso osa ihmisistä on analyyttisen ajattelunsa avulla luonut meille sellaisen infran että sitä voi "valita" haluaisiko olla fantsu kaveri vai se kaveri joka keksii hoidon isorokkoon jotta miljoonat eivät kuolisi.

Mitkä ovat ne ihmiskuntaa hyödyntävät innovaatiot joita tämä ei-teollisen sivilisaation älykkyys on luonut? Tottakai teollinen sivilisaatio voi ajaa ihmiskunnan kohti joukkotuhoa, mutta joku hinta on maksettava siitä että ihmisten keskimääräinen hyvinvointi on räjähtänyt, vai miten moni nykyvanhemmista hyväksyisi lapsikuolleisuuden joka olisi prosentteja, jopa kymmeniä.

Sinänsä rohkea korostus tuohon "mahdollisiin" vähäisiin eroihin, varsin herttainen tapa yrittää sanoa että vaikka ero kulttuurien kehitystasossa on itsestäänselvä, niin tämän sanominen on liian kova pala. Ja mielestäni se motivaatio on olennaisesti se, että onko kehitys edes suuressa määrin mahdollista? Jos mitään merkityksellistä eroa eri alueilla ei ole, miksi sekä voimapoliittinen kartta on sitä mitä se on että myös kulttuurihistorian kartta on aika samanlainen, haluaisin yhä saada vastauksen näistä Afrikan filosofeista jos kerta mitään suurta merkityksellistä eroa alueitten välillä ei ole.
En myöskään ymmärrä miksi asiaa pitäisi tulkita vain yhden muuttujan kautta, mutta kaikista älyllisesti epärehellisintä on yrittää väittää ettei keskimääräisellä älykkyydellä olisi väliä alueen teknistaloudellisen menestymisen kannalta.

 

[mjr]

Mutta siis, väitätkö nyt sitten että tämä teollisen sivilisaation älykkyys on jotenkin poissulkeva "sosiaalisen toiminta- ja analyysikyvyn" kanssa?
Ja siis, kyllähän sinä voit ihan vapaasti valita jonkin toisenlaisen tavan älykkyyden määrittelyyn, mutta minä kyllä mieluiten pitäydyn tässä älykkyyden muodossa joka on tuottanut meille sellaisen hyvinvoinnin mitä ihmiskunta ei ole koskaan nähnyt. Yhä, missä ovat Afrikan Pythagoraat, Aristoteleet jne.(menemättä siihen yksityiskohtaan että muistaakseni parikin antiikin toogaheppua taisi itseasiassa syntyä Afrikan puolella). On helppo sanoa, kuten BitterX tekee, että ottaisi mieluummin sosiaalista älykkyyttä koska sehän on silleen aika kivaa ja fantsua kun voi sosialisoida ja pitää hauskaa, mutta tämäkin ajattelu on mahdollista vain ja ainoastaan koska iso osa ihmisistä on analyyttisen ajattelunsa avulla luonut meille sellaisen infran että sitä voi "valita" haluaisiko olla fantsu kaveri vai se kaveri joka keksii hoidon isorokkoon jotta miljoonat eivät kuolisi.
-------------------

Sinänsä rohkea korostus tuohon "mahdollisiin" vähäisiin eroihin, varsin herttainen tapa yrittää sanoa että vaikka ero kulttuurien kehitystasossa on itsestäänselvä, niin tämän sanominen on liian kova pala. Ja mielestäni se motivaatio on olennaisesti se, että onko kehitys edes suuressa määrin mahdollista? Jos mitään merkityksellistä eroa eri alueilla ei ole, miksi sekä voimapoliittinen kartta on sitä mitä se on että myös kulttuurihistorian kartta on aika samanlainen, haluaisin yhä saada vastauksen näistä Afrikan filosofeista jos kerta mitään suurta merkityksellistä eroa alueitten välillä ei ole.
En myöskään ymmärrä miksi asiaa pitäisi tulkita vain yhden muuttujan kautta, mutta kaikista älyllisesti epärehellisintä on yrittää väittää ettei keskimääräisellä älykkyydellä olisi väliä alueen teknistaloudellisen menestymisen kannalta.

Tuota, ensinnäkään en pitäisi meidän lajillemme sosiaalista älykkyyttä minään kovin toisarvoisena asiana. Jos menestys on niin tärkeä mittari, joka ikäänkuin jälkikäteen verifioi älykkyyden relevanssin niin väittäisin että noin ylipäänsä organisaatioiden huipulle eivät keräänny suurimman perinteisen äo:n omaavat henkilöt. Uskoisin että Trotski oli huomattavasti älykkäämpi loogis-matemaattisella tasolla kuin Stalin. Jne. Kyky manipulaatioon ja ihmisten lukemiseen on hyvin olennainen menestyksellisessä kilpailussa organisaatioiden sisällä. Tämän takia matemaatikot ja fyysikot (joissa yhteisöissä varmasti ovat tämän maailman loogis-matemaattisen älykkyyden huiput) ovat vallankäytön suhteen periferisiä ryhmiä. Tästä dynamiikasta on hyvin vähän poikkeuksia. Tässä mielessä minusta on ihan perusteltua pitää sosiaalista dimensiota olennaisena tekijänä yhteiskunnallista menestystä mitattaessa. Mitä sitten tulee sanaan mahdollinen niin minusta se on perusteltu sen takia, ettei tiedeyhteisössä selvästikään vallitse asiasta konsensusta. On hyvin vaikea kiistattomasti mitata samalla viivalla ruandalaisten ja pohjoismaalaisten keskinäistä älykkyyttä niin että eliminoidaan kaikki ulkopuoliset tekijät, eikä sitä kiistattomasti olekaan vielä tehty. Odotellaan!

 

[varjo]

Tuota, ensinnäkään en pitäisi meidän lajillemme sosiaalista älykkyyttä minään kovin toisarvoisena asiana. Jos menestys on niin tärkeä mittari, joka ikäänkuin jälkikäteen verifioi älykkyyden relevanssin niin väittäisin että noin ylipäänsä organisaatioiden huipulle eivät keräänny suurimman perinteisen äo:n omaavat henkilöt. Uskoisin että Trotski oli huomattavasti älykkäämpi loogis-matemaattisella tasolla kuin Stalin. Jne. Kyky manipulaatioon ja ihmisten lukemiseen on hyvin olennainen menestyksellisessä kilpailussa organisaatioiden sisällä. Tämän takia matemaatikot ja fyysikot (joissa yhteisöissä varmasti ovat tämän maailman loogis-matemaattisen älykkyyden huiput) ovat vallankäytön suhteen periferisiä ryhmiä. Tästä dynamiikasta on hyvin vähän poikkeuksia. Tässä mielessä minusta on ihan perusteltua pitää sosiaalista dimensiota olennaisena tekijänä yhteiskunnallista menestystä mitattaessa. Mitä sitten tulee sanaan mahdollinen niin minusta se on perusteltu sen takia, ettei tiedeyhteisössä selvästikään vallitse asiasta konsensusta. On hyvin vaikea kiistattomasti mitata samalla viivalla ruandalaisten ja pohjoismaalaisten keskinäistä älykkyyttä niin että eliminoidaan kaikki ulkopuoliset tekijät, eikä sitä kiistattomasti olekaan vielä tehty. Odotellaan!

En minä nähdäkseni sosiaalista älykkyyttä erityisemmin arvottanut, lähinnä kyseenalaistin sitä että ovatko eri älykkyyden lajit muka toisensa poissulkevia.
Toki nyt esimerkkejä toisesta päästä löytyy pilvin pimein, Wolfgang Paulista lähtien, mutta yleisellä tasolla aika moni kohtalaisen fiksu on myös sosiaalisestikin ihan käypää tavaraa.

Käsittelet nyt menestystä hieman eri tasolla kuin minä, sosiaalisissa ympäristöissä tietenkin sosiaalisellakin älykkyydellä on merkityksensä, mutta itse tarkastelin asiaa yhteiskuntatasolla. Mutta jotta päästään tilanteeseen missä sosiaalisella älykkyydellä on mahdollista kiivetä tikapuita ylöspäin tarvitaan ensinnäkin infraa joka sen mahdollistaa ja tämä infra lähtien keskoskaapeista hiukkaskiihdyttimiin on paljolti analyyttisen älykkyyden tuotetta.

En myöskään ymmärrä tuota ulkopuolisten tekijöitten eliminoinnin roolia minään autuaaksitekevänä asiana. Olennaisempaa on se mikä on se ulos näkyvä tulos, koska se kuitenkin määrittelee realistisesti sen minkälaisia tehtäviä voit odottaa keskimääräisen kansalaisen suorittavan.
Kuten sanoin, jos afrikkalaisten älykkyys nousee vain ottamalla Afrikka pois afrikkalaisista, niin mitä tämä oikeastaan hyödyttää Afrikan ongelmien ratkaisemisessa koska me emme voi rahdata jokaista afrikkalaista tänne kouluttautumaan (ja syömään hyvin lapsena) ja lähettää sitten takaisin.

Ja vastaa nyt rehellisesti, jos alueellisilla älykkyyseroilla ei ole merkitystä, missä on Afrikan sokrateet vaikka aikaahan Afrikassa on ollut käytettävissä filosofointiin paljon enemmän kuin Euroopassa. Tai miksi kirjoitustaitokin kehittyi kaksoisvirranmaassa, eikä Olduvain laaksossa, jos alueellisilla populaatioilla ei ole mitään merkityksellisiä eroa.

 

[scholl]

Niin, jos nyt puhutaan ainoastaan taloudesta, niin taitaa Venezuela pärjätä kyllä ihan kohtalaisesti erilaisissa E-Amerikan maiden GDP vertailuissa.

Korkea öljynhintahan vaikuttaa asioihin, mutta lukuja on turha katsoa, jos ei tiedä mikä meininki siellä. Yhden tutun sukulainen on siellä poliittisena vankina ja täytyy kyllä sanoa, että Caracasin tilanne on aika uskomaton. Hyvin paljon Pohjois-Koreaa.

 

[Stonewall]

Ja yhä, genotyyppi määrää vain potentiaalin, ympäristöllä on tietenkin merkitystä mutta sinänsä on yhdentekevää mistä esitetty ero johtuu, jos se on silti olemassa. Jos Afrikan ympäristötekijät tekevät afrikkalaisista tyhmiä, niin onko keskimääräisen älykkyyden nosto mahdollista vain ottamalla afrikkalaiset pois Afrikasta? Eli, oli kyse geeneistä tai ympäristöstä, mikä on se peruste että tilanne voisi olennaisesti parantua? Tämä on siis se olennainen kysymys, ei väite.

Älykkyyden eroista perimä selittää 40-80%. Lasten älykkyyseroista perimä selittää aina alle puolet. Eli mitä vanhempi ns. vähälahjainen aikuinen on sitä todennäköisemmin "tyhmyys" johtuu perimästä. Sen sijaan lapsen kohdalla syynä ovat mitä todennäköisimmin ympäristötekijät. Tämä tarkoittaa sitä, että lasten ympäristöön vaikuttamalla keskimääräinen älykkyys nousee suhteellisen helposti. Onko sitten Afrikassa ensinnäkään varsinaisesti matalampi keskimääräinen älykkyysosamäärä on todellisuudessa sikäli kiistanalaista, että monin paikoin siellä ei ihmisten älykkyyttä mittailla. Puuttuu siis dataa.
Jos Afrikassa sattuisi olemaan alhaisempi keskimääräinen älykkyysosamäärä, niin miten sitä sitten parhaiten nostettaisiin? Yksilön kannalta varmasti varmin ja nopein tapa on muuttaa korkean elintason maahan, mutta pidemmällä aikavälillä ainakin teoriassa elintason ja koulutuksen tason lähestyessä länsimaita pitäisi keskimääräisen älykkyyden pakosta nousta. Tähän ei tarvita muuta kuin riittävän monipuolisen ravinnon turvaaminen lapsille sekä parempi koulutus. Millaisella aikataululla, jos millään, tämä voisi tapahtua, on sitten toinen asia.

 

[TKH]

Korkea öljynhintahan vaikuttaa asioihin...
Hyvin paljon Pohjois-Koreaa.

Niin, öljystä ja öljytuotteista muodostuu Venezuelan kokonaisviennistä Jenkkeihin suuri osa, mutta esimerkiksi muutama vuosi sitten öljyn osuus Kokonaisviennistä oli vain 35 %. Jenkit ostaa Venezuelasta myös paljon muutakin kuin vain öljyä tai öljytuotteita. Venezuela onkin ollut useana vuonna Jenkkien kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Varsinkin Bushin aikana Venezuelan vienti Jenkkeihin kasvoi huimaa vauhtia ja näyttää siltä, että Jenkit tuo jatkossakin paljon öljyä Venezuelasta.

 

[Fedo]

Iltasanomat - Piereskely kielletään lailla Afrikassa

Mitähän tähän voisi oikein sanoa? Ainakin rikollisuus kasvaa Afrikassa.

 

[Realcowboy]

Iltasanomat - Piereskely kielletään lailla Afrikassa

Mitähän tähän voisi oikein sanoa? Ainakin rikollisuus kasvaa Afrikassa.

Malawi ei taida olla kuin pieni osa Afrikkaa.
Siellä on perinteitä vastaaville määräyksille, Hastings Bandan hallinnon aikana säädeltiin ihmisten elämää monella tavalla.

 

[ms.qvist]

Niin, ehkäpä niitä asioita kannaitaisi lueskella jostain muusta kuin CIA:n, Pentagonin tai Valkoisen talon höpöhöpö -tiedotteista. Kyllähän Kiina Afrikkaan aseita myy, jos ko. valtio niitä haluaa ostaa, mutta todellisuus on, että Kiina tekee Afrikan kanssa kauppaa 110 miljardin dollarin edestä vuosittain ja siitä äärettömän pieni osa on asekauppaa. Yleisesti ottaen Kiinan harjoittama asekauppa on pientä verrattuna Jenkkien tai Venäjän asekauppaan. Myös Saksa, Ranska ja Britit ovat suurempia asekauppiaita.

Viittasinko lainkaan käyttäneeni lähteinä näitä höpöhöpö-lähteitäsi? En laisinkaan, joten taidat nähdä niitä höpöhöpö-lähteitä siellä missä niitä ei todellakaan ole.

Kiinan harjoittama asekauppa on arvolla mitattuna pientä ja on pientä suuriin asevientimaihin verrattuna, mutta Kiina kohdentaa tällä hetkellä aseviennin juuri niihin maihin, joissa on oltava heidän kannalta se pysyvin hallintokoneisto, ts. hallinto, jonka avulla Kiina saa ne sopivimman kauppasopimukset aikaan ja tämän halusin tuoda esille. Ei, en missään väitä, että muut maat toimisivat se paremmin - yhtä raadollista politiikkaa harrastavat Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska etc.

Haluan vain sanoa sen, että Kiinan kauppaa/toimintaa ei pidä glorifioida vaan se on astunut samalle saralle muiden maiden kanssa. Kiina toimii juuri siten mikä sopii heille parhaiten, ei mikä sopisi vaikkapa Sudanille parhaiten. Niin toimisin minäkin, en minä(kään) hyvää hyvyyttäni mitään tekisi vaan olettaisin saavani jotain "vastiketta" tuettuani jotakuta.

vlad.

 

[muaddib]

Niin, ehkäpä niitä asioita kannaitaisi lueskella jostain muusta kuin CIA:n, Pentagonin tai Valkoisen talon höpöhöpö -tiedotteista. Kyllähän Kiina Afrikkaan aseita myy, jos ko. valtio niitä haluaa ostaa, mutta todellisuus on, että Kiina tekee Afrikan kanssa kauppaa 110 miljardin dollarin edestä vuosittain ja siitä äärettömän pieni osa on asekauppaa. Yleisesti ottaen Kiinan harjoittama asekauppa on pientä verrattuna Jenkkien tai Venäjän asekauppaan. Myös Saksa, Ranska ja Britit ovat suurempia asekauppiaita.

Herkullisen, ironisen jäätävää, kuinka oma jutut tulee jostain Kiinan/Syyrian/Iranin totuuskomissiolta ja USA on se Teh Pahis. Söpöä.

muaddib

 

[JypFabu]

Herkullisen, ironisen jäätävää, kuinka oma jutut tulee jostain Kiinan/Syyrian/Iranin totuuskomissiolta ja USA on se Teh Pahis. Söpöä.

muaddib

Ilmeisesti katsot, että herra TKH kirjaa tänne puppua? Onko sulla siis mitään faktista esittää, kuin sana söpöä? Saatat jopa kuulostaa enemmän trollilta, kuin vakavasti otettavalta kirjoittajalta.

Minusta kommenti on varsin pohtimisen arvoinen ja aika linjassa sen datan kanssa jota itse olen saanut haalituksi, tästähän (kiinalaisten bisneksistä afrikassa) tuli joku aika sitten dokumenttikin ja varmaan dokumentin asiasisällön vastaisesti juuri samat kysymykset heräsi, että kuinkahan on sittenkin sen laita, kuka asekauppaa tuohon kontinenttiin masinoi ja millä volyymillä.

 

[muaddib]

Ilmeisesti katsot, että herra TKH kirjaa tänne puppua? Onko sulla siis mitään faktista esittää, kuin sana söpöä? Saatat jopa kuulostaa enemmän trollilta, kuin vakavasti otettavalta kirjoittajalta.

Minusta kommenti on varsin pohtimisen arvoinen ja aika linjassa sen datan kanssa jota itse olen saanut haalituksi, tästähän (kiinalaisten bisneksistä afrikassa) tuli joku aika sitten dokumenttikin ja varmaan dokumentin asiasisällön vastaisesti juuri samat kysymykset heräsi, että kuinkahan on sittenkin sen laita, kuka asekauppaa tuohon kontinenttiin masinoi ja millä volyymillä.

Juujuu, Kiinan Totuuskomissio on toki aina uskottavampi totuuslähde kuin Valkoisen Talon Mustan Miehen vääristelykomitea. Kiinan bisnekset Afrikassa ilman afrikkalaisia on toki aina kauniimpi tarina kuin kuin eurooppalais-amerikkalainen kolonialismi Afrikassa.

 

[JypFabu]

Juujuu, Kiinan Totuuskomissio on toki aina uskottavampi totuuslähde kuin Valkoisen Talon Mustan Miehen vääristelykomitea. Kiinan bisnekset Afrikassa ilman afrikkalaisia on toki aina kauniimpi tarina kuin kuin eurooppalais-amerikkalainen kolonialismi Afrikassa.

Tota, eikös tää jo tässäkin keskustelussa huomioitu, että kiina siellä tuskin on afrikkaa pelastamassa, vaan omia etujaan ajamassa, eli kerro jotain uutta. Huomiohan tässä on kiinnittynyt siihen, että mikä taho niillä aseilla mannerta eniten kyllästää ja suurimpien asekauppiaiden paheksunta näyttäytyy lähinnä omien bisneksien protektoinnilta ja yhtä uskottavalta, kun Kanervan selittelyt syyttömyydestään.

Sinulle nuo komissiot ja komiteat lienee tärkeitäkin, mutta mitäs jos siirtyisit punnitsemaan olevia faktoja ihan omilla aivoilla ja niillä tekemään loogisia päätelmiä, kun sitä vartenkin nuo liene olemassa ovat.

Romanttisesti kauniimpia tarinoita haeskellen ei taida päästä puusta pitkään.

 

[Espen]

Afrikkalaiset ovat kyllä itse soppansa keittäneet. Martin Meredith käy läpi kirjassaan The State of Africa: A History of Fifty Years of Independence afrikkalaisten johtajien tekemät virheet ja julmuuden viimeisen 50 vuoden aikana. Kolonialismin jälkeiset johtajat löivät täysin laimin taloushallinnon. 80-luvulla varallisuus per cap putosi paikoin jopa 50-luvun tasolle. Meredithin mukaan afrikkalaiset valtiot ja johtajat ovat rakentaneet yli 50 vuotta täysin ansaittua mainettansa ahneudelle, väkivallalle ja jälkeenjääneisyydelle, josta ihmiset ovat joutuneet kärsimään.

Kuten Gagne huomautti, Afrikkaa leimaa heimokulttuuri, joka on paikoin varsin väkivaltainen ja nepotistinen. Tämä lienee nomadismin perintöä, jonka perusperiaate on riistäminen. Menestyjä ei ole se joka osaa ottaa satoa pellosta, vaan kuka ottaa toisten työn tulokset. Nomadismi on vasta 6000 vuotta vanhaa ja syntyi maanviljelyksen joutuessa kriisiin Saharasta keskiseen Aasiaan ulottuvalla alueella. Selvityjät olivat niitä jotka keksivät tappaa naapuriheimon ja omia sen resurssit.

Tällainen elämäntapa tuki luonnevikaa jota meillä nimitetään narsistiseksi persoonallisuuden häiriöksi. Klaani-nepotismi, toisten heimojen dehumanisoiminen, sisäinen pakko reviirinvaltaukseen, missä ikinä liikkuukin – nämä saattavat olla periytyviä ominaisuuksia? Hierarkisessa nomaditaustaisessa kulttuurissa avioliitot olivat sukujen bisnestä, tai afrikkalaiseen tapaan tytön tullessa hedelmälliseen ikään siittäjä oli nopein ( röyhkein), joka ehti ensin. Näin kielteiset ominaisuudet kasautuivat. Kun tätä jatkuu vuosituhansia tuloksena on meidän kulttuurimme tunnusominaisten positiivisia luonneominaisuuksia korostavien geenien karsiutuminen. Pohjoisessa korpioikeus piti huolen että nämä ominaisuudet eivät saaneet liikaa jalansijaa. Varastaa sai vain kerran.

Myös nomadistiset uskonnot antavat luvan ottaa muilta:

Matabele-kansan uskomus:
Kaikki Afrikan nautakarja kuuluu matabeleille. Jos joku muuta väittää, se tapetaan.

Mooses:
Valittu kansa" ottaa "Luvatun Maan" haltuunsa, ja tappaa sen asukkaat, ottaa karjan ja naiset.

Tarkemmin aiheesta:

Vanha Uskonto ja Uusi Ajattelu: Patriarkaalisen "revoluution" syyt ja luonne

On hyvin vaikea kiistattomasti mitata samalla viivalla ruandalaisten ja pohjoismaalaisten keskinäistä älykkyyttä niin että eliminoidaan kaikki ulkopuoliset tekijät, eikä sitä kiistattomasti olekaan vielä tehty. Odotellaan!

Tarkoitat siis pitkään (n.120 000 vuotta) erossa eläneiden maantieteellisten populaatioiden kognitiivisia eroja? Tässä oli erittäin hyvä yritys:

Minnesota Transracial Adoption Study - Wikipedia, the free encyclopedia

Valkoisiin perheisiin adoptoiduilta mustilta tai mulattilapsilta mitattiin matalampia IQ-testituloksia 7 ja 17 vuoden iässä kuin valkoisiin perheisiin adoptoiduilta valkoisilta lapsilta ja ei-adoptoiduilta valkosilta lapsilta.

Tutkimuksessa olivat kaikki ulkoiset puitteet paikallaan ympäristötekijöiden korostamiseksi: Adoptiovanhempien korkea tulotaso, antirasistiset asenteet (halusivat adoptoida mustan lapsen) ja jopa tutkijat olivat ennakkolatautuneita (halusivat todistaa että älykkyys ei ole periytyvää ja että älykkyyserot ovat täysin tai lähestulkoon täysin ympäristön aikaansaannosta).

Tulokset olivat kuitenkin täysin päinvastaiset. Tutkijoita hävetti niin että panttasivat niitä neljä vuotta.

Jos Afrikassa sattuisi olemaan alhaisempi keskimääräinen älykkyysosamäärä, niin miten sitä sitten parhaiten nostettaisiin?

Rushtonin pitkän tekstinhän voi tiivistää siihen että kylmä kasvattaa aivoja ja lämmin palleja. Jos luonnon tuotantokyky on syklistä, se pakottaa ihmiset automaattisesti suunnittelemaan, varastoimaan, säästämään ja jakamaan. Tämä tukee eurooppalaista/aasialaista luonne/älykkyys-kompleksia.

Nykyiset älykkyystestithän kai mittaavat lähinnä sitä miten sopeutua yhteiskuntaan jossa vaaditaan monimutkaisten tehtävien suorittamista. Kulttuurivapaissa älykkyystesteissä (kuviopäättely, reagoiminen valoihin) ei harjoittelu paranna juurikaan tulosta. Sen sijaan yleisälykkyyttä (esim. sanallinen) mittaavissa testeissä oppineisuus parantaa. Eristyksissä toisiinsa nähden olleissa populaatioissa älykkyyserot ovat kasvaneet vain muutamilla promilleilla sukupolvessa.

Tähän ei tarvita muuta kuin riittävän monipuolisen ravinnon turvaaminen lapsille sekä parempi koulutus.

Ravinnon osuus on yliarvioitu. Ensinnäkin aivot ovat energiasyöpöin elin. Ihminen priorisoi ravinteet elintoimintojen kautta etupäässä niihin kuin lihaksistoon. Jos afrikkalaiset ovat kasvaneet vantteriksi, eivät he ole kärsineet sen enempää kuin vehnädieetillä elelevät teollistuneiden maiden asukit.

Afrikassa on aina ollut paljon syötäviä kasveja ja eläimiä, toisin kuin pohjoisemmassa kituuttaneilla serkuillaan. Nälkä on pistänyt ihmisiin vipinää. Eloonjäämisen edellytyksenä on ollut olemassa olevien ongelmien ratkaiseminen.

Toki 1900-luvun nälänhädät ovat alueellisesti saattaneet vaikuttaa. Tosin toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina nälänhädässä kasvaneet eurooppalais- ja varsinkin juutalaislapset eivät testien mukaan näytä kärsineen alentuneesta kognitiokyvystä.

 

[mjr]

Tarkoitat siis pitkään (n.120 000 vuotta) erossa eläneiden maantieteellisten populaatioiden kognitiivisia eroja? Tässä oli erittäin hyvä yritys:

Minnesota Transracial Adoption Study - Wikipedia, the free encyclopedia

Valkoisiin perheisiin adoptoiduilta mustilta tai mulattilapsilta mitattiin matalampia IQ-testituloksia 7 ja 17 vuoden iässä kuin valkoisiin perheisiin adoptoiduilta valkoisilta lapsilta ja ei-adoptoiduilta valkosilta lapsilta.

Kiinnostava artikkeli. Varmaan huomasit, että suuri osa siitä omistettiin tutkimustuloksista tiedeyhteisössä käydylle kiistalle. Vaikuttaa siis siltä, ettei asiasta vieläkään vallitse mitään selkeätä konsensusta, ja jos eroja on, ovat ne niin pieniä (esim. Flynn-efektiin mahtuvia), että on vaikea kuvitella, että ne ovat mikään keskeinen syy verrattuna muihin tekijöihin. Sen sijaan tuntuu vallitsevan konsensus siitä, että pitkäaikainen aliravitsemus todellakin vaikuttaa älykkyysosamäärän kehitykseen negatiivisesti, joten tältä osin taidat olla vähän väärillä jäljillä. En ymmärrä miksi on niin tärkeätä kiinnittää huomiota kiistanalaisiin tutkimustuloksiin, jotka oikeaan osuessaankin viittaavat melkoisen pieniin eroihin eri populaatioiden välillä. Tietysti lopultahan kehityksen jatkuessa kaikki rodut tulevat enemmän tai vähemmän sekoittumaan, joten varmaan puhumme joka tapauksessa vähitellen katoavasta asiaintilasta - jos sitä siis ylipäänsä on edes olemassa.