Achtung Panzer!...und U-bot !

[ms.qvist]

2. Eikohän se paras panssari löydy tuolta Israelin suunnalta ja tarkemmin ottaen Merkavan nelosversio.

Vaikka todella ärjystä vehkeestä onkin kyse niin ei sovellu välttämättä parhaimmalla mahdollisella tavalla suomalaiseen metsä- ja suomaastoon 62 tonnin painoineen. Suunniteltu peri-Israelilaiseen maastoon ja siltä suunnalta on likimain mahdotonta tehokkaampaa vaunua etsiä. Vaunun aseistus koostuu kyllä laajan skaalan tuliaseista, alkaen 120 mm kanuunasta ja päätyen useamman konekiväärin kautta 60 mm kevyeeseen-kranaatinheittimeen. Mielenkiintoista IV:ssa on myös se, että muistaakseni suurin osa sen tornin panssaroinnista koostua moduleista eli jos moduli vaurioituu pahasti niin irrotus paikaltaan ja uusi tilalle. Samaan ratkaisuun on päädytty Israelin uusimmassa IFV:ssä eli Achzaritin seuraajassa.

vlad.

 

[mirasane]

Vaikka todella ärjystä vehkeestä onkin kyse niin ei sovellu välttämättä parhaimmalla mahdollisella tavalla suomalaiseen metsä- ja suomaastoon 62 tonnin painoineen.

Paino-ongelmaanhan kaatui myös Panzerkampfwagen VIII eli tuttavallisemmin Maus. 188 tonnin paino oli niin järkyttävä, että hirviö upposi about mihin tahansa maastoon. Olisi kyllä ollut mielenkiintoista nähdä, millainen ase tuo olisi ollut, jos se olisi ikinä saatu kunnolliseen rintamakäyttöön.

Tältähän tuo hirvitys näytti:
http://community.webshots.com/photo/fullsize/1338376493054010923KBeruy

Ja näin siinä kävi myös venäläisten yrittäessä testata sotasaalisvaunua, eli maahanhan sekin peijooni upposi:
http://community.webshots.com/photo/fullsize/1338516397054010923zQBhiq

On muuten pojilla aika hemmetinmoinen lapioiminen, jos meinaavat saada tuon järkäleen revittyä tuolta ylös.

 

[stunt cock]

Taitaa Merkava 4 olla tämän hetken paras tankki. Vaikka painoa on pitkälti yli 60 tonnia, on Merkava 4 paras tankki myös Suomen olosuhteisiin. Maastoliikkuvuus kumminkin on useiden ominaisuuksien summa, eikä pelkän painon tai pintapaineen perusteella pysty arvioimaan tankin maastoliikkuvuutta. Merkittävin ominaisuus, mikä erottaa Merkava sarjan muista tankeista, on moottorin sijanti edessä. Edessä oleva moottori mahdollistaa "vaivattoman" kulun takana olevasta ovesta sisälle panssarin suojaan. Edessä olevaan moottorin takia Merkavaan mahtuu varsinaiden miehistön ohella useita sotilaita kyytiin. Parhaimmillaan tai pahimmillaan 2006 Libanonin sotaretkellä kyydissä on kerralla ollut 14 taistelijaa.

Merkava onkin taktisilta ominaisuuksiltaa edellä perinteisellä takamoottorilla varusteja tankkeja. Nykyisissä konflikteissa tankkien rooli on muuttunut ja varsinaisia panssarien välisiä taisteluita ei nähdä. Panssareita käytetään lähinnä tulitukeen ja vihollisten vahvojen vastarintapesäkkeiden tuhoamiseen. Tällöin panssarien pyhässä kolminaisuudessa suoja-arvo ja tulivoima ovat nousseet liikkuvuutta tärkeämmäksi ominaisuudeksi.

T-80 ja T-64 vastaan suunnitellut M1 Abrams ja Leopard 2 ovat erinomaisia tankkeja, mutta mikäli tarkastellaan pelkästään suoja-arvoa Irakin ja Afganistanin sodat ovat osoittaneet kummankin tyypin panssaroinnin suunnittelun heikkouksia. Kumpikin tarjoaa erittäin hyvän suojan edestä päin. Sivupanssarissa rungon osalta kumpikin on osoittanut kaipaavansa lisäsuojaa, mitä niihin on irakissa ja afganistanissa saatujen oppien perusteella lisätty. Tornin sivupanssarin osalta etu on näiden kahden kylmän sodan jäänteen osalta Abramssilla. Tornin sivupanssari lienee Abramssissa huomattavasti lähempänä tornin etupanssarin vahvuutta, kuin Leopard 2:ssa. Merkava 4:n tornin sivu ja etu panssarit lienevät yhtä vahvat.

Panssarien suojaamisessa Venäjän esimerkin mukaisesti aktiivisilla suojajärjestelmillä Merkava- sarjan kehittyneimpiä vaunuja on suojattu, tai ainakin suunniteltu suojattavan, Libanonin kokemuksien perusteella kyseisillä järjestelmillä. Israelilaiset Imin Iron Fist ja Rafaelin Trophy lienevät kehityksen huippua tällä saralla. Tulevaisuudessa panssareitten suoja-arvoa kasvatetaan perinteisen köyhdytetyn uraanin, lasikuidun tai ERA:n sijaan pääasiassa kehittyvillä aktiivisilla suojajärjestelmillä.

 

[Viljuri]

Meidän taisteluolosuhteet olisivat joka tapauksessa niin toisenlaiset kuin Lähi-Idässä tai Afganistanissa, ehkä ainoastaan Groznyn taistelut ensimmäisen Tsetsenian sodan osalta voisivat maasto-olosuhteillaan toimia malleina meidän pohjoisiin olosuhteisiin.

Vaikka uhkakuvien joukosta onkin perinteisemmän rintamahyökkäyksen painoarvoa pudotettu, niin siltikin mahdollinen avoin sotilaallinen konflikti meidän osaltamme ottaisi mitä todennäköisemmin sellaisia piirteitä, siis turhan liturgian unohtaen, jossa myös panssarivaunuille tulisi paljon tehtäviä T-sarjan panssarivaunujen kanssa mitellessä erinäisissä maastotyypeissä, yhdessä panssarijääkärien ja muun jalkaväen kanssa, jotka siis sijoittuisivat maantieteellisesti poikittaissuuntaisten ns. panssariurien ympäristöön, joista tärkein sijaitsee sattumoisin lähellä Haminaa (Valtatie 7).

Jalkaväki hoitaa meillä tuon aktiivisen suojauksen, eiväthän taistelutehtävät tulisi osumaan vihollisen siviiliväestön täyttämiin kaupunkeihin, vaikka Helsingissä paljon mahdollisen vastustajankin alueelta peräisin olevaa siviiliväestöä pitääkin majapaikkaansa.

Koko aselajin tarpeellisuudestahan käytiin keskustelua ennen Leopardien hankintaa, ja harvinaista kyllä, konservatiiviset näkökannat voittivat, ja erittäin hyvä niin, kyllähän Georgian meneillään oleva kriisi on suorastaan alleviivannut siitä, ettei uskottavan puolustuskyvyn ja poliittisen toimintavapauden turvaamiseksi voida valmistautua vain pelkästään strategisen iskun/maahanlaskun torjuntaan Helsinki-Vantaan ympäristössä...

 

[jh1981]

Vaikka todella ärjystä vehkeestä onkin kyse niin ei sovellu välttämättä parhaimmalla mahdollisella tavalla suomalaiseen metsä- ja suomaastoon 62 tonnin painoineen. Suunniteltu peri-Israelilaiseen maastoon ja siltä suunnalta on likimain mahdotonta tehokkaampaa vaunua etsiä.
vlad.

Toisaalta jos verrataan ruotsissa nykyisin käytössä olevaa Leopard 2A5 versiota (59,7t) Merkavaan niin niiden muodostamat pintapaineet ovat melkein tasan. (laskelmat sivustolta: http://www.army-guide.com)

Merkava IV:n pintapaine: 0.9 (kg/cm2)
Leopard 2A5 pintapaine 0.89 (kg/cm2)

 

[ms.qvist]

Taitaa Merkava 4 olla tämän hetken paras tankki. Vaikka painoa on pitkälti yli 60 tonnia, on Merkava 4 paras tankki myös Suomen olosuhteisiin. Maastoliikkuvuus kumminkin on useiden ominaisuuksien summa, eikä pelkän painon tai pintapaineen perusteella pysty arvioimaan tankin maastoliikkuvuutta. Merkittävin ominaisuus, mikä erottaa Merkava sarjan muista tankeista, on moottorin sijanti edessä. Edessä oleva moottori mahdollistaa "vaivattoman" kulun takana olevasta ovesta sisälle panssarin suojaan.

...

Merkava 4:n tornin sivu ja etu panssarit lienevät yhtä vahvat.

Minusta maastoliikkuvuudessa on myös otettava huomioon ne olosuhteet joita varten vaunu on suunniteltu, ja lienevät ne olosuhteet juuri ne optimaalisimman vaunun liikehdinnän kannalta ja suomalainen maasto ei ole se prioriteetiltaan tärkein maasto johon Merkava on suunniteltu. (Kieltämättä olisi kuitenkin mielenkiintoista nähdä kuinka kyseinen panssarivaunu pärjäisi Suomalaisessa maastossa esim. Leopardia vastaan).

Se on totta, että Merkavan etu on tämä moottorin sijainti edessä ja syynä alkujaan tällaiseen sijoitteluun oli yksinkertaisesti se, että Israelissa laitettiin pääpaino hyvin koulutetulle miehistölle ja kun moottori sijaitsee edessä niin se antaa osaltaan lisäsuojan miehistölle. Lisäksi tämä mainitsemasi varapoistumisovi vaunun takana takaa sen, että suurimmalla todennäköisyydellä miehistö voi joko evakoitua sen kautta tai mahdollisesti evakoida, kuten mainitsit, jalkaväkeä vaunun tiloihin suojaan.

Merkava IV tornin sivupanssarointi lienee vähintäänkin hyvin lähellä etupanssarointia. Ainakin kuvissa tämä uusi modulaaripanssarointi etenee "viuhkana" pitkälle vaunun tornin myötäisesti likimain sen taakse saakka. Merkava IV.

vlad.

edit: yksi r lisää.

 

[ms.qvist]

Toisaalta jos verrataan ruotsissa nykyisin käytössä olevaa Leopard 2A5 versiota (59,7t) Merkavaan niin niiden muodostamat pintapaineet ovat melkein tasan. (laskelmat sivustolta: http://www.army-guide.com)

Merkava IV:n pintapaine: 0.9 (kg/cm2)
Leopard 2A5 pintapaine 0.89 (kg/cm2)

Niinpä näyttävät olevan, vanhemmissa Leopardeissa se näyttää olleen noin 0,83 kg/cm2 (lähteenä globalsecurity.org).

Tosin Leopardilla on ainakin yksi etu verrattuna Merkavaan, nimittäin Leopradin kahlauskykyä voidaan lisätä "snorkkelin" avulla kun taasen Merkavassa tällaista mahdollisuutta ei ole olemassa, Mk IV kahlauskyky on alle 1,5 metriä. Jokainen voi sitten luoda mielessään oman kuvan siitä kuinka merkityksellinen tämä asia on taistelutilanteessa.

vlad.

 

[stunt cock]

Suomen "ainutlaatuisia" maasto-olosuhteta liioitellaa suuresti keskusteltaessa panssarisodankäynnistä. Hyvä panssari on hyvä niin Afganistanissa, Lähi-Idässä kuin Keski-Euroopassakin. Mikäli "pilliin vilellettäisiin" tosissaan ja joutuisimme A2-keltaista vastaan sotaan, merkittävin paino panssarien menestyksessä tai menestyksettömyydessä olisi taktisella ja suoritusportaan taidolla ja tahdolla. Tälläisessä tilanteessa sopivin panssari suomeen olisi toisen pienen maan itsenäisyyden varmistamiseen suunniteltu Merkava- sarja. Alun perin neuvostoliittolaisia T-sarjan panssareita vastaan, monen kaltaisissa maasto-olosuhteissa, Golanin kukkuloita negevin autiomaahan, suunniteltu Merkava-sarja tarjoaa ominaisuuksiltaa käytettävimmän ja tehokkaimman kokonaisuuden myös tänne pohjolan olosuhteisiin.

Siinä Viljuri on oikeassa, että tärkein tehtävä Suomen puolustusvoimille on terrorismin vastaisen epäsymmetrisen sodankäynnin sijaa perinteinen uskottavan puolustuksen uhan ylläpitäminen, joka vaatii uskottavuuden säilyttämiseksi panssareita. Mekava 4 ja Namer AIFV muodostaisivat parhaimman mahdollisen yhdistelmän Suomalaisten panssarijoukkojen ja panssarijääkärien kalustoksi. Huomattavasti paremman, kuin nykyinen leopard2A4 (tai länsinaapurimme Strv 122) ja CV90 muodostama yhdistelmä.

 

[mirasane]

Pian tähän parhaan vaunun kilpailuun voidaan lisätä myös rakkaat itänaapurimme. T90 on hyvä vaunu vuosien saatossa tulleiden päivitysten ansiosta, mutta kun T95 parin vuoden sisällä tulee käyttöön, saattaa Venäjä hyvinkin varastaa taas parhaan vaunun tittelin itselleen.

T95:stä ei ole ilmeisesti tihkunut paljoa tietoa julkisuuteen. Huhujen mukaan tankissa kuitenkin on miehittämätön kauko-ohjattu torni. Tämän ansiosta tornin kokoa saadaan pienemmäksi ja kolmihenkinen miehistö on paremmassa turvassa rungon sisällä. Asemiin kaivautuessaan tankki on entistä vaikeampi maali, kun näkyvissä on vain tuo aiempaa pienempi tykkitorni.

Tämän artikkelin mukaan T95:n pääase tulee olemaan 152 millin tykki, jonka kantama on yli 7 kilometriä. Jotkut lähteet sanovat tykin olevan 140-millinen ja jossain puhutaan 135-millisestä.. Ilmeisesti tykin suurentamiseen ovat kannustaneet Irakin sodan havainnot, sillä Irakilaisten T72-vaunujen 125-milliset tykit eivät olleet tehokkaita M1A1-vaunuja vastaan. En tosin ole yhtään varma, oliko irakilaisillä käytössään parhaita mahdollisia ammuksia vai ainoastaan jotain itse tuotettua bulkkikamaa.

T95 tullee sisältämään jonkinlaista uutta teknologiaa, jolla torjutaan/harhautetaan TOWin ja Hellfiren kaltaisia pst-ohjuksia - tai ainakin yritetään harhauttaa.

Siinä mielessä tämä tankki on mielenkiintoinen, että T80 ja T90 taisivat perustua vanhaan T72:een, mutta tämän pitäisi olla alusta loppuun kokonaan uusi design.

 

[ms.qvist]

Mekava 4 ja Namer AIFV muodostaisivat parhaimman mahdollisen yhdistelmän Suomalaisten panssarijoukkojen ja panssarijääkärien kalustoksi. Huomattavasti paremman, kuin nykyinen leopard2A4 (tai länsinaapurimme Strv 122) ja CV90 muodostama yhdistelmä.

Tämä Namer olisi kieltämättä mielenkiintoinen valinta puolustusvoimien kalustoon (taitaa vaan olla tilanne sellainen, että edes hypoteettisissa keskusteluissa ei nosteta esille raskaan kaluston hankkimista Israelista). Namerin panssarointi koostuu oikeastaan samansuuntaisista moduleista kuin Merkava IV:n - vauriot on siis helppo korjata mikäli on tarve tällaiseen. Lisäksi miehistö saa erinomaisen suojan koska vaunun runko perustuu suoraan Merkava IV:n runkoon. Aseistuksena Namerissa on konekiväärejä sekä autom.kranaatinheitin. Tällainen mbt:n alustan käyttö IFV:n runkona ei kuitenkaan ole uutta Israelin asevoimissa, jo sotasaaliina saatuja T-54/55 vaunuja modifioitiin IFV:ksi (Achzarit).

Tshetshenian kokemusten perusteella Venäjäkin on valmistanut jonkin verran T-55 pohjalle IFV:tä (BMP-4/BTR-T) - tämän vaunun ongelmana on hidas nopeus eli se ei kykene toimimaan samalla nopeudella modernin panssariarmeijan kanssa. Onkin epäilty, että se on suunniteltu lähinnäkin erikoisolosuhteita varten, kuten Tshetshenia vuoristoihin ja kaupunkisodankäyntiin. Lisäksi Venäjällä on T-72 pohjaratkaisulle perustuva BMP-T:n, kyseessä on lähinnäkin taistelupanssarivaunujen tukemiseen tarkoitettu FV - kyseisellä ajoneuvolla ei ole jv:n kuljetuskapasiteettia. Ilmeisesti näitä vaunuja on valmistettu Venäjän asevoimille pieniä määriä.

No, menee vähän ohi aiheen kun kyseessä piti olla keskustelu taistelupanssarivaunuista (tai sukellusveneistä).

vlad.

edit: BMP-4 ja BMP-T:n heikkous verrattuna Nameriin on se, että näissä miehistö joutuu poistumaan vaunusta päältä kun vastaavasti Namerissa takaa.

 

[ms.qvist]

En tosin ole yhtään varma, oliko irakilaisillä käytössään parhaita mahdollisia ammuksia vai ainoastaan jotain itse tuotettua bulkkikamaa.

Irakilaisilla ei käsittääkseni ollut käytössään laisinkaan DU-ammuksia (eli köyhdytetystä uraanista valmistettuja ammuksia).

vlad.

 

[mirasane]

Irakilaisilla ei käsittääkseni ollut käytössään laisinkaan DU-ammuksia (eli köyhdytetystä uraanista valmistettuja ammuksia).

vlad.

No tuo on sitten merkittävästi heikentänyt heidän mahdollisuuksiaan puhkoa Abrahamsien panssareita. Ja muistanko aivan väärin, vai ovatko nämä Neuvostoliiton Irakiin myymät T72-vaudut jotenkin downgreidattuja tai ikivanhoja versioita?

 

[Gagne]

Meikäläisen suosikkeja panssaripuolelta ovat ehdottomasti ne kaksi Sotkaa Parolannummen portin pielessä sekä Vaunupataljoonan etupihalla ainakin aikanaan pötköttänyt Sturmi. Niiden päältä oli eri kivaa käydä harjaamassa lunta pois kun komppa-Äiskällä oli kanssa fetissi.

Sukellusvenepuolelta on paha mennä sanomaan yhtään mitään. Eikös kaljatuoppiin pudotettu snapsi-kokonaisuus ole nimeltään sukellusvene? Jos on, niin sitten se.

 

[Sartar]

Varsin hieno tuo Merkava 4:n torni. Noin viistoihin pintoihin on ammuksen vaikea iskeytyä. Toisaalta tämä panssarointi ratkaisu näyttäisi ,näin amatöörin silmään, luovan shot trapin tuonne tornin kiinnitykseen. Tähtäystä se vaatii mutta sitä käytettiin jo wanhoissakin sodissa, mm. Pantherissa oli saman tyylinen ammusimuri. Perkele ku kiire............

 

[mirasane]

Varsin hieno tuo Merkava 4:n torni. Noin viistoihin pintoihin on ammuksen vaikea iskeytyä. Toisaalta tämä panssarointi ratkaisu näyttäisi ,näin amatöörin silmään, luovan shot trapin tuonne tornin kiinnitykseen. Tähtäystä se vaatii mutta sitä käytettiin jo wanhoissakin sodissa, mm. Pantherissa oli saman tyylinen ammusimuri. Perkele ku kiire............

Mielenkiintoinen torni on myös venäläisen T80:n pohjalta kehitellyssä Black Eagle -tankissa, joka vaan ei koskaan taida päätyä demoasteelta sarjatuotantoon.

Tuosta vaunusta lisää dataa täällä:
http://www.russianarmor.info/Tanks/MBT/b_eagle.html

 

[Jääkaappipakastin]

----------------------------------
Laitetaan vielä pientä kyselyä:

Suosikki panssarisi kautta aikojen?

Paraspanssari nykyisin?

Suosikki sukellusvene tyyppisi?
----------------------------------

Suosikkipanssari kautta aikojen.
Näitä on parikin, yllättäen WWII saksalaista kalustoa.
- PzKpfw IV, työhevonen. Päivitettiin jatkuvasti, yrittäen pysyä lähinnä T-34 kyydissä.
- Panzerkampfwagen V Panther. Sodan paras vaunu sen jälkeen kun lastentaudeista päästiin eroon. Omat ongelmansa oli silti mutta niin oli kaikissa vaunuissa.

Paras panssari nykyään.
- Englantilaisten Challenger 2. Kun muut ehdottelet Abramsia, Leopardia ja Merkavaa niin kiva erota valtavirrasta :)

Suosikki sukellusvene-tyyppi
- Saksalainen WWII Type XXI. Sodan lopputulos oli selvä ilman näitäkin mutta jos nämä olisi saatu aikaisemmin käyttöön niin sota olisi ainakin jatkunut pitempään. Kaikki sodan jälkeen valmistetut veneet enemmän tai vähemmän joko suoria kopioita tai sitten saaneet huomattavasti vaikutteita.

Pari linkkiä, elleivät ole jo täällä olleet:
Achtung Panzer Saksalaisten WWII kaluston esittelyä.
Uboat.net U-veneiden esittelyä.

 

[L4E]

Varmaan aika maku kysymys mikä on paras tankki tällä hetkellä. Eiköhän Leopard 2A6, M1A2 Abrams, K2 Black Panther, Challenger 2 ja Merkava IV ole kuitenkin se terävin kärki. Toki varmaan riippuu myös siitä mitä haetaan, hyvää tankki-tankki vekotinta, jalkaväen tukea vai kenties monitoimisuutta.

Leopard 2A6, M1A2 Abrams ja Merkava IV jos vähän vertailee, niin selkein ero löytyy toimintasäteestä joka Abramsilla vain 390km, kun taas Merkavalla 500km ja Leopardilla 550km.

 

[mirasane]

Leopard 2A6, M1A2 Abrams ja Merkava IV jos vähän vertailee, niin selkein ero löytyy toimintasäteestä joka Abramsilla vain 390km, kun taas Merkavalla 500km ja Leopardilla 550km.

Tällä osastolla venäläisvaunut taitaa olla aika vahvoilla. T90 taitaa pystyä jopa yli 600 kilometrin toimintasäteeseen. Ennusteiden mukaan myös T95:n kohdalla sen pitäisi olla jotain välillä 550-650km.

 

[Sartar]

Mielenkiintoinen torni on myös venäläisen T80:n pohjalta kehitellyssä Black Eagle -tankissa, joka vaan ei koskaan taida päätyä demoasteelta sarjatuotantoon.

Tuosta vaunusta lisää dataa täällä:
http://www.russianarmor.info/Tanks/MBT/b_eagle.html

Kieltämättä kiinnostava panssari. Taisi tuo Omskin tankkipulju mennä konkurssiin joten tätä tankkia tuskin nähdään aivan lähiaikoina.
Hmmm... Pitänee etsiä tietoa noista uusista venäläispanssareista. Hiukan jäänyt vähemmälle viimeaikoina.

 

[ms.qvist]

No tuo on sitten merkittävästi heikentänyt heidän mahdollisuuksiaan puhkoa Abrahamsien panssareita. Ja muistanko aivan väärin, vai ovatko nämä Neuvostoliiton Irakiin myymät T72-vaudut jotenkin downgreidattuja tai ikivanhoja versioita?

Neuvostoliittohan möi pääsääntöisesti ulkomaille eri versioina T-sarjan vaunuja kuin kotomaahan eli Irakille myydet T-72:set eivät olleet varustettu (ja panssaroitu) yhtä hyvin kuin N:liiton omille maavoimille tarkoitetut versiot. Lisäksi on vielä otettava huomioon Varsovanliiton maat, näidenkin vaunut erosivat N:liiton omista vaunuista ja nämäkin vaunut taasen olivat monasti varustellumpia kuin esim. Irakiin myydyt vaunut.

Lisäksi esim. Tsekkoslovakia modifio omia T-72 sarjan vaunuja jonkin verran, etenkin Varsovanliiton hajoamisen jälkeen.

Nykyään tilanne on sitten monasti toinen kun raha ratkaisee, joten ulkomaille saatetaan jopa myydä varustellumpia vaunuja (esim. ratkaisuja joissa yhtyy läntinen teknologia venäläiseen) kuin Venäjän asevoimille.

vlad.

 

[ZOOM]

Vanhana mallarina (siis yli 300 pienoismallia omistavana) ja armoitettuna panssarifriikkinä oma ehdoton suosikkini WWII-ajoilata on luonnollisesti Tiger, joka kaikessa kulmikkuudestaan ja vioistaan huolimatta oli sangen vaikuttava ilmestys, hyvänä kakkosena tuleekin sitten PzKw V eli Panther, jota edelleen tituleerataan parhaimmaksi taistelupanssarivaunuksi toisen maailmansodan ajalta. Panterhan kehitettiin pitkälti T-34:a mukaillen, eli oli selkeästi ensimmäine saksalaisvaunu, jossa kiinnitettiin huomiota viistoihin pintoihin ja liikkumiskykyyn. Mikäli näitä vehkeitä olisi ollut käytössä jo Barbarossa alussa, olisi jälki itä-rintamalla voinut olla aivan toisenlaista (PzKw III ja IV jäivät auttamatta kehityksestä heti kun T-34:t ilmestyivät taistelukentille).

Nykyisistä vaunuista kaiketi paras on Merkava IV, mutta tuotahan ei juuri metsäolosuhteissa ole päästy kokeilemaan, eikä myöskään sen tehoa muita nykyaikaisia vaunuja vastaan.
Suomen olosuhteissa pelottavan kovalta vaikuttaa kyllä nämä T-80 modifikaatiot sekä luonnollisesti T-90-sarjan vaunut, jotka käsittääkseni on nimenomaan suunniteltu kapeammille ja upottavammille maastoille kuin esim. Abramssit, Leopardit tai Challengerit.
Olen myös ollut siinä uskossa, että venäläisten vehkeistä edelleenkin erinomaisia tekee niiden huoltovaivattomuus ja kestävyys erilaisissa luonnonoloissa (ainakin Leopardeissa on kuulemma ollut vähän samankaltaisia sähkövikoja kuin nykyautoissa).

 

[varjo]

Tjoo, siis kyllähän Königstiger on se kovin kaikista WWII:n tankeista. Ihan sama vaikka siinä oli alitehoinen ja vikaherkkä moottori, mutta toimintakunnossaan oli täysin ylivertainen peli.

Sukellusveneistä ei silleen ole sen suurempia suosikkeja, kivoja vekottimia kaikki merten sudet mutta eivät silleen herätä tyyppimerkeiltään sen suurempia fiiliksiä.

Nykytankeista taas tosiaan on vaikea sanoa mikä vaunuista on paras, joten tyydytään tosiaan vain toteamaan että jo mainitut ykkösluokan tstpsv:t ovat kaikki varsin kelpo vekottimia. Merkava voi olla raskaimmin panssaroitu jne. mutta toisaalta en usko että sitä on millään kunnollisella tasolla koeteltu esim. talviolosuhteissa, että vertailu Leopardiin on hieman hankalaa. Itävaunut sitten ovat oma lukunsa, mutta karu tosiasia kuitenkin on että itävaunut jumahtivat kehityksessä paikoilleen n. 10 vuodeksi NL:n romahtamisen jälkeen ja siltä osin ovat etenkin sitten apuelektroniikan osalta aikalailla länsivaunuja jäljessä. Varmasti taistelukelpoisia vekottimia kyllä, mutta kehitysresurssien ero luultavasti näkyy kyllä jossain.

Jostain pitäisi äkkiä saada joku kapina kasaan, missä nämä nykyaikaiset MBT:t ottaisivat yhteen, muuten koko homma on aikalailla spekulointia :)

 

[Black Adder]

Tottakai kiinnostaa!

Yleensäkin kaikki massiiviset, liikkuvat insinööritaidonnäytteet kiinnostavat. Kyllähän esim. panssareiden massaan suhteutettu nopeus, maastossa liikkuvuus ja tulivoima ovat kiehtova yhdistelmä. Sukellusveneissä ja erityisesti taistelusukellusveneissä taas kiehtoo se salamyhkäisyys, hiljaisuus, joka näiden "haiveneiden" ympärillä leijuu.

Väkisinkin suurin kiinnostus on kohdistunut aina Natsi-Saksan sotateollisuuden kehitelmiin, koska kyseisen diktatuurin teknologiset panostukset aseteknologiaan ko. aikakaudella olivat poikkeuksellisen nerokkaita ja myös rahallisesti isoja. Tämän lisäksi monia saksalaisten sodanaikaisia tuotekehittelyn tuloksia hyödynnetään edelleen sota- ja siviiliteollisuudessa.

----------------------------------
Suosikki panssarisi kautta aikojen? Panzerkampfwagen VI "Tiger"

Paraspanssari nykyisin? M1 Abrams

Suosikki sukellusvene tyyppisi? MIR
----------------------------------

 

[Sartar]

Hienoa huomata että on myös muita joita innostavat nämä hienostuneen insinööritaidon osoitukset.

Odotan innolla jos joku tekisi elokuvan vaikka Kurskin taistelusta ,nykytekniikalla sehän olisi mahdollista. Vaan aika hiljaista on euroopassa ollut sotaelokuvien suhteen. Harvoin mutta hyvää.

Ei muutakuin Panzer förvards !!! , Kaikille vastanneille ja renkaita piippuun myös siviilissä ;)

 

[mirasane]

Odotan innolla jos joku tekisi elokuvan vaikka Kurskin taistelusta ,nykytekniikalla sehän olisi mahdollista. Vaan aika hiljaista on euroopassa ollut sotaelokuvien suhteen. Harvoin mutta hyvää.

Kurskin taistelu olisi kieltämättä hienoa saada tuollaiseen muotoon. Hollywood-elokuvana se tosin pilattaisiin helposti, kun siitä tehtäisiin kuitenkin Pearl Harbor -tyyppinen siirappispektaakkeli.