Panssarivaunujen tulevaisuus ei vaikuta kovinkaan ruusuiselta jos jo vanhahkot singot/ohjukset vaurioittavat huippukalliita panssareita saati sitten tuhoavat ne.
Toisaalta mikä on ollut sitten Israelin taktiikka tässä Libanonin konfliktissa ,sillä eikö sinkojen läpäisyteho ole jokseenkin riippuvainen etäisyydestä kohteeseen, eli ammuksen nopeudesta?
Miksi siis ajella niillä kalliilla tankeilla liian lähelle. Taisi olla Hizpollan jampoilta aika onnistunut operaatio joka sitten kostettiin pommittamalla ilmasta.
Eikös Merkava 4:ä ole huippumodernit puollustus järjestelmät juuri näitä sinkoja vastaan?
En kuitenkaan usko, että taistelupanssarivaunujen tulevaisuus on uhattuna - tästä on puhuttu jo reilun vuosikymmenen ajan mutta edelleen ne ovat mukana taistelukentällä ja edelleen kehitellään uusia vaunuja. On kuitenkin todettava, että ilmeisesti suurinosa vaurioituneistakin Merkavoista oli kuitenkin sellaisella kunnossa, että miehistö selvisi hengissä - mikä on kuitenkin israelilaisille tärkeä asia. Suurin osa (kokonaan) tuhotuista vaunuista tuhottiin sitten modernimmalla kalustolla, joko Metis-M -ohjuksella tai sitten RPG-29 singoilla, toki laajamittaisessa käytössä olleilla tandemwarheadilla varustetuilla RPG-7:llä saa myös tuhoa aikaan ihan kiitettävästi.
Kutsutaanhan Hizbollahin taistelua torjuntavoitoksi - joten tässä mielessä voidaan todeta, että Israel ei päässyt tavoitteeseensa ja jopa sen kehutut panssarivoimat kokivat "karvaan" tappion tai eivät vähintäänkään olleet niin ylivoimaisia kuten oletettiin. Selkeästi suht' hyvin aseistautunut Hizbollah kykeni taistelemaan varsin hyvin omalla taktiikallaan eivätkä israelilaiset päässeet aina käyttämään vahvuuksiaan. Tilanne olisi varmasti toinen jos IDF lähtisi taisteluun panssariarmeijaa vastaan. Tuolloin hyvin koulutetut ja varustetut IDF:n maavoimat varmasti nöyryyttäisi naapureiden vastaavat voimat varsin kevyesti, etenkin jos esim. Syyria lähtisi perinteiseen panssarisotaan. En usko, että sillä olisi juurikaan mahdollisuuksia Israelin asevoimia vastaan.
Lisäksi on huomioitava Libanonin sotaretkessä se, että sissit perustivat taistelunsa pienryhmiin ja joukkuiesiin, jolloin niitä vastaan oli varsin vaikea operoida. Nämä pienet joukko-osastot monasti iskivät ja katosivat, vieläpä hyvikin usein lähistöjen osin hajalle pommitettuihin kyliin, (joissa asui vielä siviilejä). Suurempia joukko-osastoja oli puolustamassa asevarikkoja, laukaisualustavarikkoja, pohjoisemmassa sijaitsevia komentokeskuksia tms. paikkoja.
Vaikka Merkava IV:n vaunuja vaurioitui ja myös tuhoutui Libanonin sotaretken kuluessa niin kokonaisuutena vaunu osoitti taistelukestävyytensä ja sen, että vaunun omasuoja on hyvä ja miehistö on siinä entistäkin paremmassa suojassa verrattuna vaikkapa Merkava III:seen. Merkavan aktiivisemmat omasuojajärjestelmät ovat ilmeisesti vasta kehitteillä, tai olivat Libanonin sotaretken aikana - en ole varma mikä tilanne juuri nyt on. Eivät nekään kuitenkaan 100% suojaa taistelukentällä tarjoavat, parantavat kuitenkin selviytymismahdollisuuksia kentällä.
vlad.
