Achtung Panzer!...und U-bot !

[TKH]

RPG-29 voidaan myös aseistaa thermobaric-taistelukärjellä:

"TBG-29V thermobaric rounds" (lähde: wikipedia).

Lisäksi Venäjällä on kehitetty RPO Shmel, jolla ammutaan 2.1 kilon thermobaric-taistelulatauksia, muitakin vaihtoehtoisia taistelulatauksia on käytössä. Varsin mielenkiintoinen ja tehokas ase ei-panssaroituja tai kevyesti panssaroituja kohteita vastaan. Asetta on käytetty ainakin Tshetsheniassa.

vlad.

Niin, ja onhan myös ihan perus RPG-7:aan oma TBG-7V thermobaarinen latinki.

Edellä mainitun kahden RPO Shmel -version lisäksi venäläsillä on joitakin muitakin tuohon käyttöön erikseen muunneltuja sinkoja kuten RShG-1, RShG-2 ja MRO-A.

 

[TKH]

Eiköhän tuo hippa noilla isoilla valtioilla ole jatkuvaa ja tuskin ylittää uutiskynnystä kovinkaan herkästi, paitsi jos siitä katsotaan olevan esim. sisäpoliittista hyötyä.

Ei tuossa sinänsä mitään ihmeellistä ole, mutta Kiinan uudet hävittäjät ja Intian Kilo-luokan sukellusvene ovat näköjään leikkineet kissa-hiiri -leikkiä.

http://www.indianexpress.com/news/indian-submarine-spooked-chinese-warship-rep.../419210/

 

[godofthunder]

Mites muuten nykyisin, käyttävätkö tankit vielä hylsyllisiä kranaatteja, vai onko käytössä kranaatti-ruutipussi-yhdistelmiä, kuten suomen rantapyssyissä ? Itselläni asiasta ei mitään hajua ole, tuli vain mieleen kun katselin tuota kurskin pätkää, ja se aron poika lataili tykkiä tankissa. Voisi vain kuvitella että tankin lattialla olevat kuumat hylsyt saattaisivat rajoittaa pikkuisen liikehdintää sisällä :) Tästäkään varmaa tietoa ei ole, joten osaiskos joku valaista hieman. Ja miten noissa tankeissa yleensäkin hoidetaan tuo hylsy-ongelma ? Luukusta maastoon, vaiko metallinkeräyskeen katokseen ? :)

 

[moby]

Mites muuten nykyisin, käyttävätkö tankit vielä hylsyllisiä kranaatteja, vai onko käytössä kranaatti-ruutipussi-yhdistelmiä, kuten suomen rantapyssyissä ?

En ole tankkien asiantuntija, mutta tuntuisi hullulta, että noissa käytettäisiin muuta kuin yhdenlaista ajopanosta. Epäsuoran tulen tykeissä tuolla ruutipanoksella säädellään kantamaa ja kohteet ovat ennalta määriteltyjä. Tankeissa tuskin on aikaa sählätä erilaisten ruutipanosten ja irtokartussien kanssa, kun kohteita putkahtelee näkyviin yllättävästikin.

Veikkaisin että käytetyt kartussit viedään takaisin uudelleen käytettäväksi. Lataaja lienee ainoa mies, joka siellä tankin sisällä liikkuu taistelun aikana, ellei tule kiire ulos osuman seurauksena, joten tyhjien kartussien aiheuttama haitta lienee aika pieni. Ammuksia näyttäisi olevan vaunumallista riippuen olevan kyydissä n. 50kpl ja kaikkia ammutaan tuskin koskaan.

Nämä siis ihan mutulla.

 

[godofthunder]

En ole tankkien asiantuntija, mutta tuntuisi hullulta, että noissa käytettäisiin muuta kuin yhdenlaista ajopanosta. Epäsuoran tulen tykeissä tuolla ruutipanoksella säädellään kantamaa ja kohteet ovat ennalta määriteltyjä. Tankeissa tuskin on aikaa sählätä erilaisten ruutipanosten ja irtokartussien kanssa, kun kohteita putkahtelee näkyviin yllättävästikin.

Veikkaisin että käytetyt kartussit viedään takaisin uudelleen käytettäväksi.

Nämä siis ihan mutulla.

Eipä tuolla Utössäkään ollut muistaakseni kuin kahden kokosia pussukoita. Mutta olishan sekin hullua varastoidan niitä ruutipusseja tankkiin :) Kyllähän tuo rauhan aikana on ihan ymmärrettävää, että noita hylsyjä käytetään uudelleen, mutta lähinnä tuo hypoteettisen sodanajan tilannetta mietein. Että millaset toimintamallit mahtaa olla. Tankkimiehet hoi...

Sinänsä nuo rantapyssyt ovat varsin hienoja vehkeitä. Kolmella jannulla pysytään ampumaan täydellä tuliteholla, muistaakseni kuusi laukausta minuutissa. Yks jannu täyttelee alakerran "kranaattiruusua" ja antaa ruutipussi yläkertaan. Siellä sitten vaan kaks kaveria liipasimilla. "Ei sitten kannata pistää kättä tuonne lukkoon..."-sanonta jäi mieleen koulutuksesta :)

 

[moby]

Sinänsä nuo rantapyssyt ovat varsin hienoja vehkeitä. Kolmella jannulla pysytään ampumaan täydellä tuliteholla, muistaakseni kuusi laukausta minuutissa. Yks jannu täyttelee alakerran "kranaattiruusua" ja antaa ruutipussi yläkertaan. Siellä sitten vaan kaks kaveria liipasimilla. "Ei sitten kannata pistää kättä tuonne lukkoon..."-sanonta jäi mieleen koulutuksesta :)

Minä palvelin kenttätykistöpatterissa ja olihan se aika miehekästä hommaa. Varsinkin nuo 152mm haupitsit olivat aika äkeitä vehkeitä. Hikikin tuli kun ammuttiin pikatulta ja kranaatti painaa lähes 40kg. Muistaakseni noissa oli kolme erilaista panosta.

Erikoistuin sitten kuitenkin noihin DDR-raketinheittimiin, jotka olivat myös aika "munakkaita" vehkeitä. Varsinkin kun toisissa kertausharjoituksissa tavoite oli ampua vanhaksi meneviä raketteja mahdollisimman paljon taivaalle, eli patteri ampui 20 sekunnin aikana 240 rakettia. Valaistui siinä Roväjärven taivas, kun tuo latinki putosi maalialuelle.

 

[godofthunder]

Minä palvelin kenttätykistöpatterissa ja olihan se aika miehekästä hommaa. Varsinkin nuo 152mm haupitsit olivat aika äkeitä vehkeitä. Hikikin tuli kun ammuttiin pikatulta ja kranaatti painaa lähes 40kg. Muistaakseni noissa oli kolme erilaista panosta.

Erikoistuin sitten kuitenkin noihin DDR-raketinheittimiin, jotka olivat myös aika "munakkaita" vehkeitä. Varsinkin kun toisissa kertausharjoituksissa tavoite oli ampua vanhaksi meneviä raketteja mahdollisimman paljon taivaalle, eli patteri ampui 20 sekunnin aikana 240 rakettia. Valaistui siinä Roväjärven taivas, kun tuo latinki putosi maalialuelle.

Jeh, Utön tornikanuunat taisi olla 128mm, muistaakseni. Tykkimiehenä siellä, tosin tykkiin koskin tasan kaks kertaa :) MeVa-asemasta oli tosin mukava seurata kiikareilla kun auk oli ampuma-harjotuksissa, maalilauttaa sihtasivat. On sekin aika hommaa, hinata sellasta lauttaa perässään ees-taas. Ihan vaan sen takia, että joku valopää saa sitten pistää sen ekalla kranulla säpäleiksi :d "Ammunnat keskeytetään. Kuva valopää siihen lauttaan käski osua..?"

EDIT. Ei kait noilla hirveemmin enää oikeesti virkaa ole. Koko saarellakaan. Itselläkin on sodanajan sijoituspaikka mallia "Ulkosaariston luodot". Voin kertoa, että siellä tulee äitiä ikävä syksyllä. Varsinkin jos meri on auki.

 

[ms.qvist]

Jeh, Utön tornikanuunat taisi olla 128mm, muistaakseni.

...

EDIT. Ei kait noilla hirveemmin enää oikeesti virkaa ole. Koko saarellakaan.

Suomen "rannikolinnakkeet" on varustettu 100 millin ja 130 millin tornikanuunoilla. Kiinteän rannikkotykistön alasajo on jo aloitettu, suunnitelmien mukaan viimeiset tornikanuunat ovat käytössä noin 2020 saakka.

vlad.

 

[godofthunder]

Suomen "rannikolinnakkeet" on varustettu 100 millin ja 130 millin tornikanuunoilla. Kiinteän rannikkotykistön alasajo on jo aloitettu, suunnitelmien mukaan viimeiset tornikanuunat ovat käytössä noin 2020 saakka.

vlad.

Nojuu. Noinhan se oli. Ei vaan merivalvojatykäri voi muistaa :) .-97 ne oli jo aikas huonossa hapessa, muistaakseni kaks tai kolme tornia oli ampumakunnossa, muut homeessa yms skeidassa, eli kyllä niitä jo silloin ajettiin alas...

Nykysin muuten Utön kassu on muutettu hotelliksi. Muutenkin suosittelen saarella käymistä. Kaunen paikka suomessa. Ah niitä aringonlaskuja ja nousuja merellä. Sori OT:sta, meni muistelun puolelle.

 

[L4E]

Suomen "rannikolinnakkeet" on varustettu 100 millin ja 130 millin tornikanuunoilla.

Utössähän nuo tornikanuunat ovat 130 ja 152 millisiä. Tuo neljän 152:sen muodostama patteri onnistui muuten talvisodassa upottamaan yhden venäläisen hävittäjänkin.

Nuo satamilliset ovat asennettu napurisaari Ormskäriin.

152:set poistuivat Utossa "aktiivikäytöstä", kun nuo 130 milliset tulivat käyttöön 88-89.

 

[TKH]

Tuo neljän 152:sen muodostama patteri onnistui muuten talvisodassa upottamaan yhden venäläisen hävittäjänkin. 152:set poistuivat Utossa "aktiivikäytöstä", kun nuo 130 milliset tulivat käyttöön 88-89.

Olihan noilla joillakin saarilla sodan aikana myös 254 mm tykkejä, samoin kuin 305 mm. Viimeiset raskaat patterit taidettiin poistaa vahvuudesta vasta 80-luvulla. Onko joku muuten käynyt tutustumassa Örön linnakkeen 305 mm Obuhovin kaksosiin.

 

[ZOOM]

Olihan noilla joillakin saarilla sodan aikana myös 254 mm tykkejä, samoin kuin 305 mm. Viimeiset raskaat patterit taidettiin poistaa vahvuudesta vasta 80-luvulla. Onko joku muuten käynyt tutustumassa Örön linnakkeen 305 mm Obuhovin kaksosiin.

On sielläkäyty juu.
Palvelin merivoimissa rannikkotiedustelussa (Haminassa SissiRuk pohjalla) ja meloimme Kirkkonummelta Hangon ympäri Örööseen, jossa toimimme muutaman päivän ajan Dragsvikin rannikkojääkäreitä vastaan "maaliosastona"yms. Ko. reisulla tutustuimme Obuhoveihin ja aika epätodellisia vehkeitä ovat. Taisivat olla jopa viimeinen kohta saarta, jossa vielä viivytimme rannikkojääkärikomppanian hyökkäystä ennen irtautumista veneillä saaren kärjestä.
örön on muutenkin mielenkiintoinen paikka: munuaisen muotoinen saari, joka on aika helposti puolustettavissa/miinoitettavissa pienelläkin porukalla.

 

[L4E]

Olihan noilla joillakin saarilla sodan aikana myös 254 mm tykkejä, samoin kuin 305 mm. Viimeiset raskaat patterit taidettiin poistaa vahvuudesta vasta 80-luvulla. Onko joku muuten käynyt tutustumassa Örön linnakkeen 305 mm Obuhovin kaksosiin.

Jostain jäänyt sellainen mielikuva ettei noita 10 tuuman tykkejä olle ollut kuin tasan yksi(voi olla että olen nyt ihan metsässä). Kaksosilla tarkoitettaneen kahta erillistä 305:sta, jotka Öröstä löytyy. Obuhovistahan on ollut käytössä myös kahden rinnakkaisen putken versio O2, jollainen löytyy toimivana esim. Kuivasaaresta.

Mutta onhan tuon Obuhovin tykkipiha järjettömän kokoinen, ja sellaisessa käytyään voi vasta sanoa käyneensä "tykissä" :). Örössähän sotkun portteina oli kaksi ko. kanuunan hylsyä.

 

[Daespoo]

Ryssätankeissa muuten ei taida vieläkään olla erillistä lataajaa toisin kuin vastaavissa länsitankeissa, miehistö koostui ampujasta, kuskista ja komentajasta, latauksen hoiti mekaaninen laitteisto.

 

[moby]

Ryssätankeissa muuten ei taida vieläkään olla erillistä lataajaa toisin kuin vastaavissa länsitankeissa, miehistö koostui ampujasta, kuskista ja komentajasta, latauksen hoiti mekaaninen laitteisto.

Ja tätä ominaisuutta he kirosivat ainakin aikaisemmin. Huomattavasti hitaampi kuin ihmislataaja.

 

[ms.qvist]

Ja tätä ominaisuutta he kirosivat ainakin aikaisemmin. Huomattavasti hitaampi kuin ihmislataaja.

Ja kritiikkiä taidetaan edelleenkin esittää vaikka modernisaatioita läpikäynyt "latausautomaatti" on nopeampi kuin varhaisemmissa malleissa mutta edelleen hitaampi kuin koulutetun vaunumiehistön lataaja. Seuraavaankaan venäläiseen vaunuun (jos malli on oletettu miehittämättömällä tornilla varustettu malli) ei tule lataajaa vaan latauksen suorittaa "automaattinen" lataaja. Tiedä sitten millainen automatiikka lataajassa on. Onko modernisoitu versio nykyisestä vai aivan uusi malli.

vlad.

 

[TKH]

Jostain jäänyt sellainen mielikuva ettei noita 10 tuuman tykkejä olle ollut kuin tasan yksi(voi olla että olen nyt ihan metsässä).

Niitä oli sotien aikana käytössä pari kymmentä. Liekö tarkoittanet 203 mm 50 kaliiperin tykkiä, joita ei tainnut olla kuin yksi. 45 kaliiperisina oli tosin myös muutama.

 

[ms.qvist]

Utössähän nuo tornikanuunat ovat 130 ja 152 millisiä. Tuo neljän 152:sen muodostama patteri onnistui muuten talvisodassa upottamaan yhden venäläisen hävittäjänkin.

Nuo satamilliset ovat asennettu napurisaari Ormskäriin.

152:set poistuivat Utossa "aktiivikäytöstä", kun nuo 130 milliset tulivat käyttöön 88-89.

Niin ne 152 milliset poistuivat 80-00. Tällä hetkellä eivät ole tietojeni mukaan aktiivikäytössä laisinkaan, tokko kauankaan edes ampumakuntoisina - ei edes Tampellan modernisoima Canet. Virallisesti siis aktiivisina yksikköinä ilmoitetaan olevan 100 ja 130 milliset tornikanuunat.

Rannikopuolustuksen vastuu siirtyy jatkossa merivoimien ohella entistä enemmän ohjuspattereille (torjuntaetäisyys noin 70 km) sekä vedettävälle tykistölle .

vlad.

 

[L4E]

Niitä oli sotien aikana käytössä pari kymmentä. Liekö tarkoittanet 203 mm 50 kaliiperin tykkiä, joita ei tainnut olla kuin yksi.

Muisti vaan teetti kepposia ja ilmeisesti tuo Durlacher-tykin kotiin tuominen oli vain jäänyt mieleen.

No pari kuvaa löytyi pikaisesti Örön Obuhoveista, ammusvarasto ja koko komeus.

 

[L4E]

ei edes Tampellan modernisoima Canet.

Itse ollut Kuuskajaskarissa, Örössä ja Utössä. Kuuskajaskarissa ainakin koko patteri modernisoitiin Tampellan putkilla(Örössäkin taisi olla sama juttu), mutta Utössä ainakin yksi tykki huusi kovasti kilpeä ympärilleen(kilvet taisi tulla Canetteihin samaan aikaan kuin uudet putketkin). Itseä ainakin moinen näky pikkaisen huvitti saarelle ensikertaa astuessa, kun kerran oli nähnyt moisesta jo isän ottamia kuvia. Mikähän siinä mahtoi olla, että tuo läntisin linnake Canetien osalta ei saanut muinoin täydellistä päivitystä?

 

[TKH]

No pari kuvaa löytyi pikaisesti Örön Obuhoveista, ammusvarasto ja koko komeus.

Vertailuksi voi ohi mennen mainita Gustavin ja Doran tuolta saksanmaalta. Youtubessa on noista muuten videoitakin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Schwerer_Gustav
http://www.youtube.com/watch?v=ISwyMoautxw

 

[TKH]

http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/7892294.stm

Brittien ja Ranskan ydinsukellusveneet ovat törmäilleet keskellä atlanttia. Ainakin HMS Vanguard sai siinä määrin vaurioita että se jouduttiin hinaamaan kotisatamaansa.

 

[TKH]

Eri maiden laivastoprojekteja tulee jonkin verran seurattua ja kun asia sivuten liittyy tähän ketjuun, niin mainitsenpa niistä joitakin tähän. Aloitanpa Venäjän meneillää olevista laivastoprojekteista.

Ensiksi hiukan Venäjän Itämeren laivastosta. Itämeren laivasto on viime vuosina saanut aika hyvin uutta kalustoa. Muutaman viikon päästä ne saavat lippulaivaksi uuden fregatin, Yaroslav Mudryn. Alus lähtenee testiajoihin piahkoin ja sen jälkeen se jää Venäjän Itämeren laivastoon. Alus on Neustrashimy -luokkaa, jonka nimikkoalus oli yksi Venäjän Somaliaan lähettämistä fregateista, ja joka myöskin kuuluu Venäjän Itämeren laivastoon. Yaroslav Mudry on vasta luokkansa toinen alus ja se valmistuu Yantarin telakalla Kalingradissa. Yantar sai joku aika sitten parikin uutta tilausta Venäjän merivoimilta. Yksi niistä on uusi noin 5000 tonnin hävittäjä, eli jonkin verran Sovremenny -luokkaa pienempi. Kyseessä saattaa olla joku uusi muunnelma Gorshkov-luokasta. Viime vuosina Itämeren laivasto sai myös Venäjän ensimmäisen Lada-luokan sukellusvenee sekä Steregushchy -luokan korvetin. Kummatkin olivat luokkansa ensimmäiset - ja toistaiseksi ainoat valmistuneet alukset. Uutta verta niiden laivasto on tarvinnutkin. Mainittuja lukuunottamatta niiden alukset ovat aiemmin olleet kohtuu vanhoja. Niiden suurimmat taistelualukset ovat muuten kaksi Sovremenny -luokan hävittäjää.

http://en.wikipedia.org/wiki/Neustrashimy_class_frigate
http://en.wikipedia.org/wiki/Steregushchy_class_corvette
http://en.wikipedia.org/wiki/Lada_class_submarine


Sitten hiukan muita projekteja. Yksi Venäjän superraskaista risteilijöistä (Admiral Nakhimov) lähti äskettäin telakalle, jolle pääsyä se oli odottanut jo joitakin vuosia. Aluksen paluu operatiiviseen käyttöön lienee 2012 paikkeilla. Kyseessä on siis Kirov luokan risteilijä, joista vain Pietari Suuri on tällä hetkellä käytössä. Alustavissa suunnitelmissa on ollut myös Admiral Lazarevin peruskorjaus, mutta aluksen kohtalo on jäädytetty siihen asti kun Nakhimov on peruskorjattu. Suunnitelmissa olisi aloittaa Lazarevin vastaava kolme vuotta kestävä peruskorjaus joskus 2012 maissa. Ensimmäinen rakennettu Kirov -luokan risteilijä Admiral Ushakov kärsi reaktorionnettomuuden 1990-luvun alussa. Sen jälkeen siitä purettiin varaosia muihin aluksiin ja lopulta joitakin vuosia sitten se romutettiin lopullisesti.

Venäjä sai viime vuonna käyttöönsä kolmannen peruskorjatun Slava-luokan risteilijän, Varyagin. Georgian sotaan osallistunut Moskva ja Marshal Ustinov peruskorjattiin jo vuosituhannen alkupuolella. Luokan neljäs alus tuntee nykyään nimen Admiral Lobov, mutta sen kohtalo on toistaiseksi edelleen epävarma. Alus ei ollut valmis Ukrainalaisella telakalla Neuvostoliiton hajotessa. Se on kai edelleen Ukrainan hallinnassa ja omistuksessa, vaikka ne on aktiivisesti yrittäneet päästä siitä eroon jo vuosikausia. Ukraina on alusta viimeistellyt pikkuhiljaa ja aluksen kunnosta huoltapitäminen kuuluu Ukrainan merivoimille ja ilmeisesti alus on tätä nykyä aseistusta lukuunottamatta aika valmis. Aikoinaan sen huhuttiin olevan menossa milloin Kiinaan ja milloin Intiaan. Luonnollisesti myös Venäjä on siitä kiinnostunut, mutta aikaisemmin talous ei sallinut sen ostamista. Liikenevät varat oli järkevämpää käyttää olemassa olevien aluksien peruskorjaukseen kuin ostaa 95% valmis laiva. Nykyään aluksen ostaminen ei taasen ole järkevää sen takia, että Venäjän telakat on aika täyteen buukattuja vähintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Venäjän telakoita työllistää paitsi Venäjän merivoimille rakennettavat alukset, niin myös ulkomaille rakennettavat alukset sekä myös mittavat peruskorjausurat. Lienee melko selvää, että Admiral Lobovin hankinta kiinnostaa Venäjää suurestikin, mutta sen ostaminen ei vain ole järkevää kun ei sille ole osoittaa moneen vuoteen telakkaa, jossa saattaa se operatiiviseen kuntoon. Käytännössä siitä kuitenkin saa täysin juuri peruskorjattua Varyagia vastaavan hyvin tulivoimaisen taistelualuksen.


Lähiaikoina Venäjän merivoimat saa joitakin modernisoituja ja peruskorjattuja aluksia takaisin operatiiviseen käyttöön. Yksi niistä on Kara luokan risteilijä Ochakov, joka ilmeisesti ottaa Venäjän Mustanmeren lippulaivan tehtävät Moskvalta. Moskva siirtyy tällöin muualle, todennäköisesti pohjoiseen laivastoon. Udaloy luokan hävittäjistä myös yksi on tekemässä lähiaikoina paluun operatiiviseen käyttöön peruskorjauksen jälkeen. Kyseessä on sama alusluokka kuin mitä Admiral Chabanenko on. Kyseinen alushan kävi julkisuudessa joku aika sitten kulkemalla Panaman kanaalin läpi. Myös muun muassa Sovremenny -luokan hävittäjiä on peruskorjauksessa tällä hetkellä useampia. Kyseessä on sama luokka joita Kiina osti Venäjältä joitakin vuosia sitten. Venäjän telakat myös rakensi Kiinalle pari uutta modernisoitua Sovremenny -luokan hävittäjää Kiinan aikaisemmin ostamien kahden käytetyn lisäksi. Pinta-aluksien lisäksi useita eri sukellusveneluokkia ollaan peruskorjaamassa, muun muassa Oscar-I , Oscar-II ja Akula -luokan sukellusveneet. Suunnitelmien mukaan näiden sukellusveneiden peruskorjausurakka alkaisi 2010.

Yksi Venäjän uusista tulevista aluksista on Gorshkov luokka, josta ei tosin ole vielä yhtään valmistunut.
http://en.wikipedia.org/wiki/Admiral_Sergei_Gorshkov_class_frigate

Sukellusveneistä taasen Severodvinsk on lähestymässä valmistumista. Kyseessä on ensimmäinen Yasen -luokan sukellusvene. Myös ensimmäinen Borei-luokan sukellusvene Yuri Dolgoruky on aloittamassa koeajot tänä vuonna.
http://en.wikipedia.org/wiki/Graney_class_submarine
http://en.wikipedia.org/wiki/Borei


Mainitaan vielä, että Intialle Venäjä rakensi joitakin vuosia sitten kolme Talwar luokan fregattia ja kolme muuta on vielä työn alla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Talwar_class_frigate

INS Vikramadityan ja Nerpan kanssa asiat eivät ole sujuneet Intian kannalta yhtä hyvin kuin fregattien kanssa, mutta eiköhän Intia nuokin saa.

 

[Daespoo]

Mielenkiintoista että itämeren laivaston lippulaivaksi on pistetty "vain" fregatti eikä esim. hävittäjää.

Toisaalta ymmärrettävää ottaen huomioon Itämeren koon yms. mutta olisi voinut kuvitella vähän isompaa paattia jos ei muuten kuin status-syistä.

 

[TKH]

Mielenkiintoista että itämeren laivaston lippulaivaksi on pistetty "vain" fregatti eikä esim. hävittäjää.

Toisaalta ymmärrettävää ottaen huomioon Itämeren koon yms. mutta olisi voinut kuvitella vähän isompaa paattia jos ei muuten kuin status-syistä.

Niin, toistaiseksihan se onkin toinen Sovremenny -luokan hävittäjista eli Nastoichivy. Liekö ne menossa telakalle, vai halusiko Venäjä muuten vain laittaa kaikkein uusimman aluksen lippulaivaksi, en tiedä. Pitää ensin odottaa ja katsoa vaihtuuko se lippulaiva ensinkään.