Tämä ei oikeastaan liity suoraan Wayne vs Mario keskusteluun, vaan ennemminkin Marioon. Tässä yön tunteina kun tuli mietittyä asioita tarkemmin. Kun miettii muita lajeja ja niiden entisiä hallitsijoita, esim. Mike Tysonia ja Michael Jordania, niin tulee mieleen että vaikka kaverit ovat tehneet Come Backin ja ovat hyviä, niin kuitenkin kaukana siitä mitä olivat dominoivimmillaan. Mario kuitenkin teki come backin seuraan, joka on entistä huonompi(Jagr'n lähdettyä nyt varsinkin) ja silti kaveri dominoi liigaa. Ei ehkä niin murskaavasti, kuin aiemmin, mutta kuitenkin dominoi. Nytkin oli kuukauden poissa ja silti johtaa pistepörssiä. Toki Mario ei ole tehnyt kaikkia pisteitään tasakentällisin, mutta toisaalta niin erikoistilannepelaaminen, kuin normaalit kentät kuuluvat kiekkoon. Moni ei ymmärrä kuinka vaikeata on tehdä peluu 36-vuotiaana valtavan kovaan kilpaurheiluun ja yltää suorituksiin mihin Mario on pystynyt(pelaamissaan otteluissa ylivoimanen pistekeskiarvo, Olympiakultaa lonkka aivan paskana, NHL'n pistepörssin johto vaikka on kuukauden sivussa, jne.). Muistetaan että kuitenkin vastassa on nuoria, nälkäisiä kavereita, jotka harjoittelevat jokapäivä ja valtavat määrät. Ehkä olisi parempi siis vain nauttia Marion suorituksista niin kauan kun niitä riittää, nostaa hattua ja yrittää ymmärtää kuinka maaginen pelaaja on kyseessä. Kaikkien koettelemusten jälkeen kaveri palaa kiekon pariin ja dominoi lajia aivan kun ei olisi ollutkaan poissa.