8.4. Juujärvi ja Pajuoja valmennustiimiin, jatkosopimuksia

[Mortal]

Päävalmentaja Sakari Pietilän johtamaan valmennustiimiin liittyvät Juha Juujärvi, 33, sekä Juha Pajuoja, 41. Juujärvi valmensi kuluneella kaudella Mestiksessä Lempäälän Kisaa. Hän on toiminut myös Tapparassa A-nuorten päävalmentajana sekä kehityspäällikkönä. Pajuoja on aikaisemmin toiminut liigavalmentajana Ässissä ja Ilveksessä. Pajuoja jatkaa Ilveksessä vielä tämän kevään ajan yhteyspäällikön tehtävissä. Hän on myös 16-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentaja.

Maalivahtivalmentajana jatkaa Arto Koivisto ja fysiikkavalmentajana Pasi Keskumäki. Koko liigajoukkueen valmennustiiimin sopimukset ovat mallia 1+1.

Ilves on täydentänyt joukkuettaan kahdella jatkosopimuksella sekä liigasopimuksilla neljän oman juniorin kanssa. Vuoden jatkosopimuksen ovat tehneet hyökkääjä Pasi Määttänen ja puolustaja Toni Niemi.

Liigasopimus on tehty seuraaville nuorille: keskushyökkääjä Joonas Rask (2+1 vuotta), hyökkääjä Toni Rajala (2), hyökkääjä Matias Sointu (2+1) ja puolustaja Ville Laine (2).

http://www.mtv3.fi/urheilu/hockeynight/uutiset.shtml/arkistot/hockeynight/2008/04/632665

Ilolla tervehdin etenkin tätä LeKi-yhteistyön tiivistymistä ja erittäin lupaavien Raskin/Rajalan ja Soinnun sopimuksia. Ville Laine ei ole nimenä tuttu, mutta joku kertonee perusfaktat.

 

[Ragulin]

Ville Laineen tilastot viime vuodelta

s. 25.02.1989, syntymäpaikka Tampere, pituus 181, paino 80 Left

A-juniorit
runkosarja 33 1+3=4, -2, 42 min
play off 1, 1+0=1, 2 min.

Laine kuulostaa kehitysprojektilta, jossa valmentajat ovat nähneet olevan enemmän, kuin tilastoista suoraan voisi lukea.

Voisi ajetella että:
Ensi kaudella A-junioreissa isossa roolissa. Seuraavalla kaudella Lekissä/ ja jos kehitystä on tullut niin kasipakkina ja sairauslomasijaisena.

Kunto ja kumppanit tietänevät enemmän.

 

[se7en]

Junnujen sopimukset tietysti hienoja juttuja. T.Rajalaa vois ens kaudella jo selkeesti alkaa ajaan liigavauhtiin ja kellään ei oo varmaan mitään sitä vastaan, jos mies osottaa kypsyytensä nakuttelemalla muutaman pisteenkin.

Valmennus näyttää mun silmään aika kypsältä, jos Juujärvi ja Pajuoja saa ajettua Pietilälle järkeä tuohon peluutukseen. Ainakin päättyneen kauden lopulla suunta oli jo oikea, joten jos siitä jatkettaisiin ja annettaisiin sitä vastuuta. Nyt tosin ei oo oikein tilaa enää sille kärkiosaamiselle, kun on hommattu Hackeria ja mikä pahinta tehty jatkosopimus Pasi Määttäsen kanssa.

Saa nähdä pystyykö Pasi pyristelemään pidemmälle kuin Peltola tällä kaudella. Aika pelottavasti se Määttänen hyytyi tosipeleissä ja sai näyttämään sekä Koiviston, että Bishain lähinnä sinkoilevilta surffareilta. Bishai olis kyllä kelvannut mulle ensi kauden kakkossentteriksi, mutta näin ei ole tapahtumassa.

 

[Raymond Pearl]

Varovaisen positiiviset fiilikset siitä, että noinkin monta lupaavaa kaveria saatiin sopimuksen alle Pietilän ikälisäpeluutuksesta huolimatta. Ehkäpä Juujärven ja Pajuojan sopimusten myötä nuorille on pystytty vakuuttamaan, että yksilöiden kehittämiseen panostetaan jatkossa ihan tosissaan ja että aiemmista virheistä on otettu opiksi.

Toivottavasti syvyyspelaajien osalta hankintoja ei enää nähdä, vaan tulevat hankinnat ovat vain avainpelaajaosastoa.

 

["Jalkakynä"]

Ville Laineen sopimusta en osannut odottaa. Tämä käytännössä tarkoittaa ettei Ilveksellä ole käyttöä Friman, Savolainen, Leppänen akselille.

Se ettei Myttynen tehnyt sopimusta Ilveksen kanssa on pienoinen pettymys. Itse veikkaan että Myttynen pelaa ensikaudella Kanadan junnusarjoissa.

Mitään ihmeellisempään analysointiin en lähde näiden junnusopimusten pohjalta tekemään, koska konkreettisia takeita peliajasta nämä sopimukset eivät tunnetusti takaa.

 

[Kunto]

Valmennus 08-09 siis näin:

Ilves, SM-liiga
Sakari Pietilä
Juha Juujärvi
Juha Pajuoja
Arto Koivisto
Pasi Keskumäki

Toivottavasti valmentajien määrä tietäisi tällä kertaa laatua. Ilves harjoitteli viime kaudella löysästi, joten toivattavasti Juhat saavat orkesteriin puhtia.

Ja ennen kuin nousee häly, että mistäs Kunto tälläisen repäisi, niin totean, että useampikin kokenut pelaaja, joilla on tuoretta vertailukohtaa muiden joukkueiden reeneistä, totesi kauden jälkeen "jos rehellisiä ollaan, niin kyllä Ilveksen reenit olivat löysiä".

Tuohon äskeiseen kappaleeseen viitattuna, en tykännyt tj:n julkitulosta, jossa hän hieman vähätteli Ilveksen edellisiä mitaleja (edellisten tj:jien aikakaudelta) tyyliin 1998 mitali maksoi maltaita ja 2001 tuli kovalla työllä ja onnella. Onneksi tuossa jälkimmäisessä oli tuo sana kovalla työllä, sillä läheltä seurattuna tuo joukkue oli fyysisesti hyvin reenattu ja melko nimetön miehistö liikkui hyvin. Luonnollisesti onneakin aina tarvitaan. Sen sijaan tämän vuoden joukkue ei ollut fyysisesti riittävän hyvin valmennettu.

Tuo valmentajien määrä alkaa olla jo toisaalta huvittavaa, vaikkakin nykypäivän suuntaus onkin. Muistan, kun kerran Vovalta kysyttiin, että kenet haluaisi kakkosekseen. Vova vastasi, että se painisalin kylmä-Kalle olisi paras. Sellainen, joka ei puuttuisi hänen tekemisisiin ja hän saisi tehdä kaiken.

 

[Tarinankertoja]

Ja ennen kuin nousee häly, että mistäs Kunto tälläisen repäisi, niin totean, että useampikin kokenut pelaaja, joilla on tuoretta vertailukohtaa muiden joukkueiden reeneistä, totesi kauden jälkeen "jos rehellisiä ollaan, niin kyllä Ilveksen reenit olivat löysiä".

Ehkä Sakke tiesi paremmin? Ilves oli kauden parhaassa lennossaan juurikin playoffseissa. Jotain tehtiin oikein verrattuna muutamaan aikaisempaan kauteen, jolloin eväät oli syöty ennen puolivälieriä. Ehkäpä juurkin oikea harjoittelun rytmitys . . .

 

[Kunto]

Nyt on tainnut mennä sekaisin hurmoksen aiheuttama hyvä peli (lue joukkue pelasi Raipelle) ja se, että hyvä harjoittelu tuo hyvän pelin. Blues on erinomainen esimerkki siitä, mitä tulos syntyy organisoidun, hyvien harjoitusten kautta ja erityisesti intohimoisen työn kautta. Ne meistä ja teistä, jotka kävivät katsomassa Ilveksen harjoitteita esimerkiksi tauoilla, näkivät varmasti homman nimen. Ei ole häpeä sanoa, ettei käynyt reenejä katsomassa paikan päällä tauoilla, koska päävalmentajakaan ei tainnut niitä nähdä.

Ilveksen kolme kotimatsia pleijareissa oli erinomaisia taisteluiltaan. Kaksi kotipeliä Lukkoa vastaan ei ollut erikoisia. Jälkimmäinen jopa heikohko, mutta onneksi Leinonen oli maaginen ja mahdollisti jatkon. Objektiiviset kiekkoammattilaiset ovat sanoneet, että Kärpät petrasi selkeästi vauhtiaan välierissä ja finaaleissa. Itse uskon myös siihen, että myös Ilveksellä oli osansa Kärppien tahmeudessa, vaikkakin muistan, ettei Segei Bubkakaan ladannut täysillä avauskorkeuksiinsa.

Nyt tarvitaan Ilvekseenkin muutosta työn kulttuuriin ja pitkäjänteisyyteen. Tarvitsemme valmentajia ja johdon ammattilaisia, joilla on tulenpalava intohimo tähän lajiin. Vasemmalla kädellä huitaistuna voimme toki saada hurmoksen iskiessä satunnaisen menestyskauden kuten Ässät (Ilves 2000-luvulla: 8,3,7,13,6,7,6,7,8 Ässät 2000-luvulla: 11,13,11,10,11,10,2,13,14).

 

[Kunto]

Juujärvi tunnetaan vaativana (oma tekeminen + organisaatio + joukkue) ja kovaa työtä pelkäämättömänä kiekkomiehenä. Pajuojan vahvuuksien nähdään yleisesti olevan pääasiassa muilla tärkeillä osa-alueilla. Juujärvellä on kiekkopiireissä kannettavanaan myös melkoisen painava syntisäkki, jota täyttää hankalan tyypin ja heikon ihmissuhdejohtajan maine. Pajuojan vahvuudet toivottavasti kompensoivat näitä Juujärven tiettyjä heikkouksia.

Lisäksi Juujärvi tunnetaan pelitilanteessa jäätyjänä eli samasta mistä Sakke on tunnettu. Toivottavasti Juupe pystyy taas tämän kohdan paikkaamaan eli pystyy reagoimaan pelitilanteeseen nopeasti. Itse asiassa tällöin oltaisiin tilanteessa, jossa Sakke voitaisiin vapauttaa hänen vahvimmalle alueelle eli mediatilaisuudet (lehdistötilaisuudet pelin jälkeen, SM-liigan risteily jne..).

Ilvesläisenä on ilo seurata kuinka Ilves ry:n kasvatit Late ja Tore painavat hommia Bluesin vaihtoaitiossa. Tore on kaukana tyypillisestä mv-valmentajasta, sillä hänellä on huikea kokonaisnäkemys jääkiekosta, armoton tekemään töitä ja kova vaatimustaso. Eilenkin Tore piirteli koko ajan fläppitauluun huomiota ja välitti niitä eteenpäin. Taannoin tuo nuori Ilves-kaksikko kertoili. että Bluesin organisaatiossa on tekemisen meininki. Ylistivät kilpaa Jukka Holtaria, joka tukee valmennusporukkaa ja rohkaisee koko ajan kokeilemaan. Lisäksi heittää välillä omia mausteita mukaan ehdotelmina, että oletteko miettineet voisiko tälläistä ideaa koittaa. Tämä sen lisäksi, että kyseessä on se sama kaveri, joka tunnetaan erittäin ahkerana pelaajien tarkkailijana ja etsijänä. Eli ei välttämättä näy Bluesin kotimatseissa. Kuten HN on monesti toitottanut, menestys ei synny sattumalta.

Valmentajarintamalla on nuoremmissakin tapahtumassa muutoksia. Jos ideat menevät läpi, niin Ilveksen C- ja B-junnutkin ovat hyvissä käsissä. Saattaapi tulla muutama fanienkin toivoma comeback. Tällä kertaa ei pelaajana vain valmentajana. Myöhemmin keväällä junnut saavat sitä vaatimustasoa ainakin hetkellisesti valtakunnan vaativimmalta käskyttäjältä.

 

[Fordél]

Uskon, että vuosi Mestiksessä on ollut Juujärvelle hyvin antoisa kokemus, joka on varmasti kasvattunut nuorta valmentajaa. Uskon myös, että hänellä on paljon annettavaa Ilveksen edustukselle ja toivottavasti varsinkin siellä kiekkoileville omille junioreille. Se, että saavatko edes Juhat yhdessä käännytettyä Saken päätä mitä tulee esim. peluutukseen, onkin sitten toinen asia. Toivottavasti tämä uusi valmennusryhmä pystyy oikeasti toimimaan ryhmänä, jossa jokainen pystyy käyttämään omia vahvuuksiaan ja paikkailemaan toisten heikkouksia. Tosin tämä vaatisia sen, että taustalla olisi selkeä visio siitä, mitä edustuskiekon halutaan olevan...

 

[Tarinankertoja]

Nyt on tainnut mennä sekaisin hurmoksen aiheuttama hyvä peli (lue joukkue pelasi Raipelle) ja se, että hyvä harjoittelu tuo hyvän pelin.

Väittäisin erottavani hurmoksen ja luistimen liikkeen välisen eron. Ku o siä hallissa kolkytvuotta istunut ja itsekkin tullut pelattua.

Kaksi kotipeliä Lukkoa vastaan ei ollut erikoisia. Jälkimmäinen jopa heikohko, mutta onneksi Leinonen oli maaginen ja mahdollisti jatkon.

Muutaman aikaisempana vuonna tähän olikin tuhlattu kaikki herkistelyn kautta tuleva lisävauhti ja humps, eipä riittänyt potkua enää puolivälierissä. Tänä vuonna riitti. Ja jos todella jotain tietää peruskunnosta, harjoitusmääristä ja herkistelystä ”kisaa” varten, tietää, ettei hurmoksella pitkälle pötkitä, kun pelejä on joka toinen päivä.

Rasituksen ja levon suhteella on avainrooli siinä, millaisessa iskussa urheilija on ”the päivänä”, yksilölajeja harrastaneet tämän varmaan hyvin tietävät (itse olen harrastanut pikajuoksua nuoruudessani lätkän ohella)

Objektiiviset kiekkoammattilaiset ovat sanoneet, että Kärpät petrasi selkeästi vauhtiaan välierissä ja finaaleissa. Itse uskon myös siihen, että myös Ilveksellä oli osansa Kärppien tahmeudessa, vaikkakin muistan, ettei Segei Bubkakaan ladannut täysillä avauskorkeuksiinsa.

Totta kait Kärppien oma herkistely oli tähdätty finaaleita ajatellen, samoin kun Ilves tähtäsi puolivälieriin, ei tällä kertaa sääläreihin. Tämä oli nähtävissä jo runkosarjan lopussa. Jokin toki meni pieleen viimeisellä maajoukkuetauolla, siksi tahmeata oli luistelu. Ehkä oli ajateltu, että nämä huonommat joukkueet voitettaisiin heikommallakin luistelulla, vaan toisin kävi, ja riski realisoitui, kuudes sija karkasi.

Nyt tarvitaan Ilvekseenkin muutosta työn kulttuuriin ja pitkäjänteisyyteen. Tarvitsemme valmentajia ja johdon ammattilaisia, joilla on tulenpalava intohimo tähän lajiin. Vasemmalla kädellä huitaistuna voimme toki saada hurmoksen iskiessä satunnaisen menestyskauden kuten Ässät (Ilves 2000-luvulla: 8,3,7,13,6,7,6,7,8 Ässät 2000-luvulla: 11,13,11,10,11,10,2,13,14).

no tää onkin ihan eri asia. Tulokset kuitenkin kertovat siitä, että tänä vuonna jotain tehtiin paremmin, kuin muutamana aikaisempana vuonna. Viimeksi Ilves oli fyysisesti iskussa ja hyvällä jallalla liikenteessä loppukaudesta Sykoran ekalla kaudella.

 

[Tarinankertoja]

No sittenhän ihan takuulla huomasit, että niin Lukkoa kuin Kärppiäkin vastaan Ilves pääsääntöisesti aloitti ottelut äärimmäisen vahvasti, erinomaisella liikkeellä, mutta hyytyi loppua kohden todella selvästi -

Kyllä, näin kävi. Mutta ero siihen, että ei alun alkaenkaan pystytty haastamaan liikkeessä edellisinä kausina oli erona. Luistin ei liiku, vaikka olisi kuinka hurmosta, se vaatii herkistelyä, siis se nopeuden löytyminen. Nopeusominaisuus ei ole sellainen, että se on optimaalisessa tilassa kaiken aikaa ja kaiken näkösellä harjoittelulla. Nopeusominaisuus saadaan esiin sovittamalla harjoitusrytmi ennen h. hetkeä oikein.

Se on eriasia, jos peruskunto ei riitä nopeutta pitämään yllä riittävän pitkiä jaksoja, mutta jokin harjoittelussa oli erilaista, koska luistin kulki, mitä se ei edelliskausilla ollut havaittavissa.

Tästä tosin on ehkä kiittäminen Keskusmäkeä, tiedä häntä, mutta eroa edelliskausiin oli selkeästi nähtävissä

 

[Mind over matter]

Taannoin tuo nuori Ilves-kaksikko kertoili. että Bluesin organisaatiossa on tekemisen meininki. Ylistivät kilpaa Jukka Holtaria, joka tukee valmennusporukkaa ja rohkaisee koko ajan kokeilemaan. Lisäksi heittää välillä omia mausteita mukaan ehdotelmina, että oletteko miettineet voisiko tälläistä ideaa koittaa. Tämä sen lisäksi, että kyseessä on se sama kaveri, joka tunnetaan erittäin ahkerana pelaajien tarkkailijana ja etsijänä. Eli ei välttämättä näy Bluesin kotimatseissa. Kuten HN on monesti toitottanut, menestys ei synny sattumalta.

"Nykymenestyksen takana on vahvasti myös Raimo Summanen, jonka mukaan Bluesilla oli vuonna 2005 kaksi isoa teemaa, joilla joukkuetta vietiin eteenpäin.

"Silloin lähettiin Espon mallia, niinkuin koodinimellä Espoon mallia puristaan kasaan..ja pohjana oli se kasvattajaseurojen hyväksikäyttö..

..ja kaksi isoa asiaa oli, että urheilullisuus täytyy näkyä kaikessa ja loppuun asti yrittäminen.

Pohja nykyiselle menestyksen luotiin kovilla taloudellisilla panostuksilla. Nyt se kantaa hedelmää.

"..se on ihan huikea juttu, mitä siellä on nyt tällä hetkellä tapahtunut, ja miten joukkue pelaa, ja mä näen, että siinä on paljon sitä, että siihen valmennukseen on niinkuin Espoossa satsattu aika paljon, monta vuotta nyt ja sitten scoutingjärjestelmä on hyvä".

Lähde:
www.mtv3.fi/urheilu/hockeynight/

 

[Kunto]

no tää onkin ihan eri asia. Tulokset kuitenkin kertovat siitä, että tänä vuonna jotain tehtiin paremmin, kuin muutamana aikaisempana vuonna. Viimeksi Ilves oli fyysisesti iskussa ja hyvällä jallalla liikenteessä loppukaudesta Sykoran ekalla kaudella.

Nyt meillä on pieni ristiriita tuloksen tulkinnassa, jos viimeiset kaudet ovat sijoituksiltaan 6,7,6,8,8, niin minä en pysty tuossa näkemään parannusta, vaikka numerot suurenevat. Tämä on tulosurheilua ja tällä mittarilla Ilveksen tulokset ovat vaatimattomia. Sijoitettuun rahaan nähden vieläkin vaatimattomimpia.

Ilves oli jo iskussa Sykoran alkukaudellakin, kun kaikkien hämmästykseksi edellisen kauden jumbo johti SM-liigaa muistaakseni lokakuun paikkeilla. Jos Sykoraa verrataan Sakkeen, niin voidaan todeta, että toinen on ammattivalmentaja suurella työmoraalilla ja toinen vain mukavoitunut (ehkä laiskakin) peluuttaja.

Yhteistä meillä on Tarinankertojan kanssa pikajuoksutausta. Yleisurheiluvalmennuksen lisäksi olen saanut työskennellä jääkiekkovalmentajana jonkinlaisen rupeaman. Juuri urheilullisiin asioihin turvautuen olen samaa mieltä kuin meidän viime kauden kokeneet urheilijat (jääkiekko on sen verran kaukana tosiurheilusta, etten tohdi käyttää sanaa huippu-urheilijat) heidän todetessaan, että muihin liigavalmentajiin verrattuna Ilveksen harjoitteet olivat löysiä. Eikä tuo kahdeksas sija kyllä paljon anna muille tulkinnoille varaa.

Jääkiekko on onneksi myös tulosurheilua, jossa kylmät faktat puhuvat puolesta. Ilves oli runkosarjassa 56 pelin jälkeen kahdeksas ja pleijareiden jälkeen kahdeksas. Itse asiassa sija 9 pleijareiden jälkeen oli lähempänä kuin selviytyminen 4:n joukkoon. Tappara oli runkosarjan neljäs ja pleijareissa kolmas, Jokerit päinvastoin ja puolestaan runkosarjan paras ja toiseksi paras ratkovat tällä hetkellä sijoja 1-2. Ilves oli siis Suomen kahdeksanneksi paras jääkiekkoseura tällä kaudella. Seitsemän seuraa teki asiat Ilvestä paremmin. Tampereellakin valitettavasti yksi, jossa työntekemisen laatu erityisesti valmentajien osalta oli aivan toisella tasolla. Siellä ei Levin rinteet olleet erityisen tärkeät.

Paljastetaan vielä sen verran, että muutaman kerran pari avainpelaajaamme kyselivät pääsyä A:nkin jäille, koska kaipasivat kovempaa reeniä.

 

[Kunto]

"Silloin lähettiin Espon mallia, niinkuin koodinimella Espoon mallia puristaan kasaan..ja pohjana oli se kasvattajaseurojen hyväksikäyttö..

Itse asiassa on ollut huvittavaa, kun Ilveksen nokkamiehet ovat tänä keväänä ihastelleet Bluesin menoa ja haaveilleet, että ensi kaudella voisimme ottaa oppia Bluesista. No mitä teemoja löydän Bluesin joukkueesta, mm:

- Nuorten vastuu ja panos on aivan merkittävä
- Nuorten kehitystä on viety eteenpäin huippuvalmennuksella ja Mestiksellä
- Laadukkaat P-Amerikkalaiset vahvistukset (Eaves, Clarke, Keller ja Brucklerkin)
- Omien voimavarojen onnistunut kartoitus ja hyödyntäminen
- Ja tietenkin ammattilaiset Holtari ja intohimoinen valmennustiimi.

No perskele eihän meidän pidä matkia Bluesia, vaan tuossahan on ne aivan samat teemat, jota Ilveksen johto on hokenut viimeiset 3 vuotta. Erotuksena on vain ollut toteuttajien ammattitaito. Meillä nuoria vietiin lähes kaksi kautta teemalla 5 minuuttia peliaikaa ja palauttavat reenit. Mestis-yhteistyö käynnistyi kolmannen vuoden alkupuolella parin pelaajan osalta tosin. Ja P-Amerikasta on tuotu kyllä paljon, mutta lähes poikkeuksetta rupuja.

Älkäämme siis seuratko Bluesin mallia, vaan olkaamme ylpeitä, että Blues toteutti Ilveksen johdon suunnitelmat!

 

[Sininen Lanka]

No sittenhän ihan takuulla huomasit, että niin Lukkoa kuin Kärppiäkin vastaan Ilves pääsääntöisesti aloitti ottelut äärimmäisen vahvasti, erinomaisella liikkeellä, mutta hyytyi loppua kohden todella selvästi - jopa niin, että käytännössä jokaisessa pleijarimatsissa oltiin jo toisessa erässä askel tai pari vastustajan perässä.

Näinhän on käynyt jo monessa runkosarjamatsissa viimeisenä kahtena kolmena vuonna. Minusta Kärpät sarjassa Ilveksen putki kulki ihan hyvin ja mitään totaalista jäätymistä ei kolmansissa erissä näkynyt.

 

[Tarinankertoja]

Nyt meillä on pieni ristiriita tuloksen tulkinnassa, jos viimeiset kaudet ovat sijoituksiltaan 6,7,6,8,8, niin minä en pysty tuossa näkemään parannusta, vaikka numerot suurenevat. Tämä on tulosurheilua ja tällä mittarilla Ilveksen tulokset ovat vaatimattomia.

Sijoitus ei parantunut, peli ilme kyllä. Siis se, kuinka joukkue liikkui kentällä. Ja liikkui niissä tärkeimmissä peleissä, eli puolivälierissä (Näin Ilvekselä 40 ottelua kauden aikana). Ilveshän oli parilla aikaisemmalla kaudella saanut kauhean märän sontaa niskaan palstoilla ”munattomasta” esityksessään puolivälierissä, joten ilmeisesti se haluttiin välttää. Viimekauden lopussahan Pietilä heitti radiossa ”munat ne on hävinneelläkin miehellä” kun edelliskauden ”munaton esitys” puhteet velloivat palstalla.

Nyt kukaan ei ole ollut syyttämässä Ilvestä ”munattomasta esityksestä” ja tämä johtuu siitä, että luistin liikkui ja ehdittiin taklaaman. Ka niin ”miehekästä”

Ilves oli jo iskussa Sykoran alkukaudellakin, kun kaikkien hämmästykseksi edellisen kauden jumbo johti SM-liigaa muistaakseni lokakuun paikkeilla. Jos Sykoraa verrataan Sakkeen, niin voidaan todeta, että toinen on ammattivalmentaja suurella työmoraalilla ja toinen vain mukavoitunut (ehkä laiskakin) peluuttaja.

Sykoran joukkue taisteli hampaat irvessä itsensä suoraan pelijareihin (ratkesi viimeisessä runkosarja matsissa Jokereita vastaan), ja tuo joukkue on ennen tämän kauden joukkuetta pelannut parhaalla tasolla pronssikauden jälkeen. Tällä kaudella peli oli mielestäni tuotakin kautta parempaa.

Se missä Sykora sitten ei pärjännyt, oli pelaajien psyykkaus, koska 3-1 ei pystytty katkaisemaan playoff sarjaa. Hieno pleijarisarja silti.

Ja sitten joukkueenjohto sössi koko hienosti alkaneen Ilves ”boomin” päästämällä avainpelaajat pois.

Paljastetaan vielä sen verran, että muutaman kerran pari avainpelaajaamme kyselivät pääsyä A:nkin jäille, koska kaipasivat kovempaa reeniä.

Toivottavasti kyseessä ei ollut Määttänen, Bisse tai Koivisto. Miesten liike oli täysin riittämätöntä, Koiviston toki verrattuna Koivostoon runkosarjassa.

Jos oli Sammeli ja Korhonen, niin nuori kroppa sietää kovempaa harjoittelua nopeusominaisuuksien kärisemättä kuin vanha. Se että pelaaja ”hidastuu” vanhemmiten on ongelma, johon pitäisi puuttua nimenomaan harjoittelutyyppejä muuttamalla kestävyyspinotuksesta nopeuspainotukseen. On sitten yksilöllistä miten kukakin pystyy tasollaan pysymään iän karttuessa, ei kaikki voi olla Raimoja.

 

[Kunto]

Sijoitus ei parantunut, peli ilme kyllä. Siis se, kuinka joukkue liikkui kentällä. Ja liikkui niissä tärkeimmissä peleissä, eli puolivälierissä (Näin Ilvekselä 40 ottelua kauden aikana). Ilveshän oli parilla aikaisemmalla kaudella saanut kauhean märän sontaa niskaan palstoilla ”munattomasta” esityksessään puolivälierissä, joten ilmeisesti se haluttiin välttää. Viimekauden lopussahan Pietilä heitti radiossa ”munat ne on hävinneelläkin miehellä” kun edelliskauden ”munaton esitys” puhteet velloivat palstalla.

Sakella ja puolivälierän äijämäisillä otteilla ei ole keskenään paljoakaan tekemistä. Ilmeisesti aliarvioit rankasti Raipen osuuden. Kun pelaajien kanssa asioista puhuttiin jo ennen Kärppä-sarjaa, niin kaikki puhuivat Raipen eteen pelaamisesta. Jokainen halusi vääntää Raipelle. Pelien alut olivatkin monesti mainioita, mutta pelin edetessä fysiikka tuli vastaan. Varsinkin Oulussa marginaalit toisen erän jälkeen tai kolmannen erän alkupuolilla olivat jo numerollisesti suuria. Toinen merkittävä piirre pelaajiemme käytöksessä oli suunnaton "viha" kärppäläisiä kohtaan. Ilmeisesti ottelusarjan alussa tapahtui jotain joka sai tupsukorvat raivon partaalle.

Sykoran joukkue taisteli hampaat irvessä itsensä suoraan pelijareihin (ratkesi viimeisessä runkosarja matsissa Jokereita vastaan), ja tuo joukkue on ennen tämän kauden joukkuetta pelannut parhaalla tasolla pronssikauden jälkeen. Tällä kaudella peli oli mielestäni tuotakin kautta parempaa.

Äijämäinen Kärppä-sarjaa sokaisee jonkin verran. Sykoran kaudella meillä oli todellistakin Äijä-energiaa eli ei "Karalahden nuijiminen Tinken toimesta jäänrakoon-pleijarit" ainakaan kovin paljon tämän kauden pleijariasenteelle hävinnyt.

Siitä olen samaa mieltä, että tämän kauden pelillinen ilme oli parempi kuin pari edeltävää. Pirin peli-ilme oli puuduttava, vaikkakin vastustajiin nähden se toi paremman urheilullisen tuloksen. Saken peli-ilme oli viihdyttävämpi, mutta urheilulliselta tulokseltaan heikompi. Vaikka Ilves pelaisikin paremmin kuin 2-3 vuotta sitten, mutta urheilumaailmassa kehitys on kovaa. Pikajuoksijana tiedät, että jokunen vuosi takaperin 10.7 oli kovaa valuuttaa kotimaisella etusuoralla, mutta tänä vuonna juostyuna parempi 10.65 ei.

Ja sitten joukkueenjohto sössi koko hienosti alkaneen Ilves ”boomin” päästämällä avainpelaajat pois.

varsinkin ne Sykoran toivomat. 13.sija toi toimistolle hetkeksi nöyryyttä, mutta velhon suoritukset aliarvioitiin ja sarjajohto teki taas monesta liian pätevän.

Jos oli Sammeli ja Korhonen.

Avainpelaaja, Sakke ja Sammeli/Korhonen. Mahdoton yhtälö. Kuten Sakke sanoi nuorten erinomaista panosta kommentoidessaan. Muutaman vuoden päästä näiden poikien ei tarvitse olla enää pelkästään jäällä käväisemässä. Eli Sammelillakin voi olla Ilveksessä joskus muutaman vuoden päästä näyttöpaikka, kun Sakke on kaukana. Sen sijaan urheilullisen elämän esikuva TJ#8 sai vastuuta.

 

[Tarinankertoja]

Sakella ja puolivälierän äijämäisillä otteilla ei ole keskenään paljoakaan tekemistä. Ilmeisesti aliarvioit rankasti Raipen osuuden.

Vaikka kuinka olisi ”raipe” hurmos tms. niin sillä ei paranneta nopeusominaisuuksia. Sillä voi jaksaa pitempään (eli voi parantaa kestävyys ominaisuuksia). Kestävyysominaisuus kun voi parantua pelkästään aivojen aineenvaihdunnan tuloksena (blokataan väsymys viestejä, ja edistetään vähän rauhastoimintaa), nopeus ei juurikaan (lukuun ottamatta reaktionopeusasioita, mutta silloin puhutaan jääkiekossa marginaalisista asiosta).

Toinen merkittävä piirre pelaajiemme käytöksessä oli suunnaton "viha" kärppäläisiä kohtaan. Ilmeisesti ottelusarjan alussa tapahtui jotain joka sai tupsukorvat raivon partaalle.

? no ei tuota kyllä pelissä näkynyt. Hyvin organisoitua taklauspeliä kylläkin.

Äijämäinen Kärppä-sarjaa sokaisee jonkin verran. Sykoran kaudella meillä oli todellistakin Äijä-energiaa eli ei "Karalahden nuijiminen Tinken toimesta jäänrakoon-pleijarit" ainakaan kovin paljon tämän kauden pleijariasenteelle hävinnyt.

Ei hävinnytkään, ei lainkaan. Mutta koko kauden peli-ilmettä jos haetaan, ja nimenomaan katsojan vinkkelistä, viihdyttävyydessä, oli Sykoran alkukausi pelillisesti aika hakemista (eikä ihmekään, uusi valmentaja, uudet kuviot jne.)

Saken peli-ilme oli viihdyttävämpi, mutta urheilulliselta tulokseltaan heikompi.

Asia ei ole ihan noin yksioikoinen. Pirin kausien yhden sijan paremmat menestykset tulivat sarjassa, jossa meidän edellämme olevat joukkueet olivat todellakin meidän edellä, pelillisesti. AJ pisteidenkin valossa

04-05 kaudella matkaa kotietuun 18p, 6. sijaan 6p ja säälärirajalle 10p
05-06 kaudella matkaa kotietuun vain 10p, 6. sijaan 0p ja säälärirajalle 20p, mutta 9:nteen vain 9p
06-07 kaudella matkaa kotietuun 18p, 6. sijaan 10p ja säälärirajalle 3p

Tällä kaudella
kotietuun 14p, 6. sijaan 8p mutta säälärirajalle 23p, ja seuraavaan takantulijaankin 22p (aikaisemmat takana olijat 6p,5p,3p)!

Olimme siis paljon paremmin mukana keskikastissa tällä kaudella. Ja kun huomioidaan vielä heikohko viimeinen neljännes, niin mehän keikuttiin siinä kotiedun tuntumassa todella pitkään.

Tätä ei pidä ymmärtää, että kauden lopputulos olisi tyydyttävä, mutta kyllähän se peli oli ihan eri planeetalta, ja ennen kaikkea paljon tasaisemmin taisteltiin sijoituksista. Tuolla kaudella kun oltiin 6. oli kolme takana tulevaa joukkuetta lähempänä kuin kolme edellä olevaa.

Vaikka Ilves pelaisikin paremmin kuin 2-3 vuotta sitten, mutta urheilumaailmassa kehitys on kovaa. Pikajuoksijana tiedät, että jokunen vuosi takaperin 10.7 oli kovaa valuuttaa kotimaisella etusuoralla, mutta tänä vuonna juostyuna parempi 10.65 ei. .

Vaan silti jos tuo 10.7 kisa hävittiin kahdella metrillä vs. 10,65 maalikamerakuvalla, niin olihan tuo tämänvuotinen jännempi ja tiukempi kisa.

varsinkin ne Sykoran toivomat. 13.sija toi toimistolle hetkeksi nöyryyttä, mutta velhon suoritukset aliarvioitiin ja sarjajohto teki taas monesta liian pätevän.

Kuten sanottu, Sykoran noste hukattiin kämmämällä urakalla. Se –tutti ja paljon


Ja ei pidä ymmärtää jonain puolusteluna johtoa kohtaan, mutta katsojana sain tällä kaudella enemmän kuin monella aikaisemmalla kaudella. Sen tähden en voi mennä ampumaan Sakkea ja toteamaan ”väärin hävitty”, koska mielestäni asia oli pikemminkin ”vähemmän väärin hävitty”

 

[Mortal]

Kun ei ole tulosvastuuta eikä edes vastuuta omista lausunnoista, niin voidaan suoltaa tyhjänpäiväistä jargonia kovista tavoitteista ja strategioista vaikka tälläisen keski-ikäisen kannattajan hautaan saakka.

Menestys tälläisessä jatkuvassa käymistilassa ilman minkäänlaatuisia pysyviä suuntaviittoja ja osaamista johtaa mitaleille tällä budjetilla karkeasti arvioiden kerran kymmenessä vuodessa.

 

[Kunto]

? no ei tuota kyllä pelissä näkynyt. Hyvin organisoitua taklauspeliä kylläkin.

No erona tässä on se, että kaikki ei näy katsomoihin. Pelaajien kanssa tarinoidessa he kyllä tämän viestittivät hyvin selkeästi. Eikä ne puskutkaan ihan rakkaudella tulleet.

Asia ei ole ihan noin yksioikoinen. Pirin kausien yhden sijan paremmat menestykset tulivat sarjassa, jossa meidän edellämme olevat joukkueet olivat todellakin meidän edellä, pelillisesti. AJ pisteidenkin valossa

04-05 kaudella matkaa kotietuun 18p, 6. sijaan 6p ja säälärirajalle 10p
05-06 kaudella matkaa kotietuun vain 10p, 6. sijaan 0p ja säälärirajalle 20p, mutta 9:nteen vain 9p

Tällä kaudella
kotietuun 14p, 6. sijaan 8p mutta säälärirajalle 23p, ja seuraavaan takantulijaankin 22p (aikaisemmat takana olijat 6p,5p,3p)!

Siis jos ihan urheilutuloksilla verrataan kautta 05-06 päättyneeseen kauteen, niin monet karut faktat puhuvat Pirin kauden puolesta. Sijoitus parempi runkosarjassa, tätä kautta myös pudotuspeleissä (vaikkakin valjut, mutta niukat tappiot tulevalle mestarille), Ilveksen yhden kauden piste-ennätys 92 (nyt siis 90), maaliero jäi plussalle. Ja tuo siis huomattavasti pienemmällä budjetilla ja nuorten esiinmarssilla. Tämän kauden erikoisuus oli selkeä hajonta ja joukkueiden 9-14 esitykset jäivät varsin nirsoiksi. Ilveksen tämän kauden statseilla oltaisiin jääty myös edeltävinäkin vuosina sääleihin (viime kaudella hävitty niukasti kuudes sija).

Se on taas eri asia miltä peli näyttää katsomoon. Pirin aikana varsinkin vastustajien kannattajat kirosivat yhtenään, että Ilveksen peli oli pas.., vaikkakin voittivat. Itse myöskin pidin viihdearvoltaan enemmän tästä kaudesta ja peli oli lähempänä omaa filosofiaani. Se, miksi Ilves valitsi aikoinaan Pirin ja nyt Saken on taas se surullisempi ja pidemmän keskustelun aihe.

Olimme siis paljon paremmin mukana keskikastissa tällä kaudella. Ja kun huomioidaan vielä heikohko viimeinen neljännes, niin mehän keikuttiin siinä kotiedun tuntumassa todella pitkään.

Kausi mentiin vähän odotusten mukaan eli Sakke sai hyvin ajoissa lähes lopullisen rosterin kasaan, jo Tampere Cupista alkaen muodostettiin pareja ja oltiin liigan startatessa valmiimpia kuin monet muut. Lokakuussa taidettiin olla kolmantena, josta valuttiin sitten sinne sijalle kahdeksan. Ilveksen alkukauden menestys perustui valmiisiin konsepteihin. Tapparan kaari oli melkein päinvastainen. Tapparan valmentaja teki erittäin paljon pelaajien kanssa kehitystyötä ja yksilöiden mennessä eteenpäin myls joukkueen peli parani kauden edetessä. Ilveksessä ei tehty pelaajien kanssa henkilökohtaista kehitystyötä ja joukkueen esitys muihin nähden taantui hiljakseen.

Ja ei pidä ymmärtää jonain puolusteluna johtoa kohtaan, mutta katsojana sain tällä kaudella enemmän kuin monella aikaisemmalla kaudella. Sen tähden en voi mennä ampumaan Sakkea ja toteamaan ”väärin hävitty”, koska mielestäni asia oli pikemminkin ”vähemmän väärin hävitty”

Ymmärrän, ettet puolustele ja eihän tässä tietenkään olekaan mitään puolusteltavaa, jos tavoitteena oli mitali ja tuloksena sija kahdeksan. Se, että pelissä viihdytään, on luonnollisesti hyvä asia. Minä toin muutaman kokeneen pelaajan näkökannan. Heidän mielestään Ilves harjoitteli löysästi verrattuna heidän edellisiin seuroihin ja valmentajiin. Urheilussa lähes poikkeuksetta kovasti työtä tekevät palkitaan. Kärpät on lähes läpikotaisin ammattimainen organisaatio, Bluesissa on oivallettu omat resurssit ja tekemisen meininki ja Tapparassa oli puolestaan työnarkomaani valmentajana. En tiedä kuinka usein kävit reeneissä, mutta jos kävit, niin kommentoi oliko valmentajan sitoutuminen huippuluokkaa, tekikö hän pelaajien kehittymisen eteen sinusta riittävästi töitä ja oliko harjoitteet sinusta parasta nykyaikaa vai näkyikö niissä se, että useita vuosia ollaan oltu poissa haalarihommista.

 

[se7en]

Niin ei tuohon viime kauden kokonaiskuvaan tosiaan voi tyytyväinen olla, kun siitä jäi käsiin se kahdeksas sija. Yhdyn Tarinankertojan näkemykseen siitä, että tällä kaudella nähtiin taistelevin Ilves pitkään aikaan ja kyllä hallilta sai varsin usein poistua ihan suhteellisen tyytyväisenä. Tosin joutui sieltä monesti poistumaan "se" otsassakin, ettei sinänsä. Mielestäni kahdeksas sija kuvaa hyvin sitä millainen Ilves keskimäärin kauden aikana nähtiin. Toisinaan lähes loistokas, toisinaan alle Mestistason.

Eilisestä tiedotustilaisuudesta löytyy muuten videota niin MTV3:n nettitv:stä kuin Aamulehdenkin sivuilta. Niissä Pietilä kertoo uusien pelaajien miellyttävän häntä ja olevan nuoria, eteenpäin meneviä ja fyysisiä eli tosiaan juuri sellaisia mistä hän pitää. Uuden valmennuksen valintaan Pietilä kertoo olevansa myös tyytyväinen, sillä hänhän on valinnoissa ollut suurelta osin mukana. Roolitus on vielä epäselvä.

Honkalehto puolestaan pyörittelee euroja ja kertoo taloudellisen tuloksen olevan sellainen, että eteenpäin voidaan mennä suunnitellun mukaisesti. Tarkat sanamuodot nyt hakusessa.

Kaikenlainen itsekritiikki kuitenkin loistaa kokoajan poissaolollaan, mikä ei tietysti yllätä palstalaisia. Junioreista ei oikein puhuta sanaakaan, siis Aamulehden lisäksi. Toiseen ketjuun jo kirjoitinkin tuon Pietilän sitaatin, jossa hän kertoo, ettei paikka Ilveksen juniorijoukkueissa todellakaan tarkoita tulevaisuudessa paikkaa edustuksessa ja sellaista on turha kenenkään kuvitella. Lisäksi Ilveksen edustukseen kuulemma pääsee omat junnut liian helposti nykyään.

Jos minä olisin toimittaja, niin olisin kyllä tivannut nimiä Pietilältä tiskiin, että tarkalleen ottaen ketkä Ilves-junnut pääsivät esim. menneellä kaudella liian helposti liigajoukkueen mukaan. Sandell? Korhonen? Lehtivuori? Vai kenties Näppilä? Lehtivuori pääsi sattumien summana ja otti heti paikkansa. No, kaikki tietävät Sandellin ja Korhosen tarinan, joten ei kyllä mulle aukene toi kommentti liian helpolla pääsystä.

Mutta kohti tulevaisuutta: Sakke on Sakke, eikä sille nyt taida mitään mahtaa. Ehkä Ilves on marraskuussa sijalla 11. ja Pietilälle osoitetaan ovea, mutta tätähän emme kuitenkaan toivo? Pajuojan ja Juujärven pestit luovat kuitenkin minusta hyvää pohjaa tulevaisuudelle ja ajalle Pietilän jälkeen. Saken siirtyessä muille maille meillä lienee valmentajia omasta takaa nostettavaksi suoraan edustuksen ykköseksi: Pajuoja, Hirvonen, Juujärvi ja tulevaisuudessa Helminen. Tosin epäilevät tuomaat tietysti odottavat Ilvekseen Pietilän jälkeen jälleen yhtä surkuhupaisaa koutsia tyyliin Toivola. No, se jää nähtäväksi.

Jotain hyvää, jotain huonoa. Ensi kaudella Ilves voi tuurilla olla kolmas tai sitten se voi olla sijalla 13.

 

[Slite]

Siis ymmärsinkö oikein, että päävalmentaja ei maajoukkuetaukojen (ainakaan kaikkien) aikana ollut edes työmaalla? Tulin nimittäin peräänkuuluttaneeksi monasti ennen näitä taukoja, että nyt Pietilällä on oiva tilaisuus laittaa surkeasti toimiva tasakentällispelaaminen kuntoon ja hakea rauhassa hyvin toimivat kentälliset kun ei ole pelejä häiritsemässä työntekoa. Jos päävalmentaja todellakin käytti edes yhden tällaisen erinomaisen tilaisuuden lomailuun, niin saa sitten puolestani lomailla tästä eteenpäin ihan 24/7 ja pysyvästi.

 

[Kunto]

Saken siirtyessä muille maille meillä lienee valmentajia omasta takaa nostettavaksi suoraan edustuksen ykköseksi: Pajuoja, Hirvonen, Juujärvi ja tulevaisuudessa Helminen. Tosin epäilevät tuomaat tietysti odottavat Ilvekseen Pietilän jälkeen jälleen yhtä surkuhupaisaa koutsia tyyliin Toivola. No, se jää nähtäväksi.

Tässä on suurin ongelma se, ettei Ilveksen johto vieläkään tiedä, mitä se haluaa. Jos nyt kaikessa hiljaisuudessa on haudattu Poika&Ilves sekä se perinteinen Ilvesläinen taitokiekko ja tilalle lanseerattu taisteleva, taklaava ja hyvin liikkuva (aivan kuin olisin kuullut nämä samat termit 20 kertaa aikaisemminkin) äijämäinen Ilves, niin miksi ihmeessä on tehty sopimukset superjunnujen kanssa eli Rajalan, Raskin jne. Eihän nuo pojat edusta mitään äijämäistä konseptia. Hemmetin perinteistä Ilves-taitoa kylläkin, mutta ei yhtään tätä Saken hokemaa äijämäistä.

Voi perskele, kun tulisi Teräsmies Krypton-planeetalta ja niputtaisi Ilveksen johdon Takojankadun toimiston pienimpään huoneeseen ja sanoisi, että huoneesta ei poistuta ennen kuin teillä on Ilves-strategia tehtynä ja jos, ette sitä noudata, niin ...

Honkalehto puolestaan pyörittelee euroja ja kertoo taloudellisen tuloksen olevan sellainen, että eteenpäin voidaan mennä suunnitellun mukaisesti. Tarkat sanamuodot nyt hakusessa.

Minä jopa epäilen, että poijjaat on tyytyväisiä siihen, että jäätiin säälisijoille ja saatiin kahteen kotimatsiin 11000 katsojaa. Näyttää mukavalta nuo talousluvut.

 

[Kunto]

Kaikenlainen itsekritiikki kuitenkin loistaa kokoajan poissaolollaan, mikä ei tietysti yllätä palstalaisia. Junioreista ei oikein puhuta sanaakaan, siis Aamulehden lisäksi. Toiseen ketjuun jo kirjoitinkin tuon Pietilän sitaatin, jossa hän kertoo, ettei paikka Ilveksen juniorijoukkueissa todellakaan tarkoita tulevaisuudessa paikkaa edustuksessa ja sellaista on turha kenenkään kuvitella. Lisäksi Ilveksen edustukseen kuulemma pääsee omat junnut liian helposti nykyään.

Kun kerran äiti antaa tänään kirjoittaa paljon niin kommentoidaan tätäkin. Sakke on oivaltanut asian, mikä on ollut Ilveksessä tiedossa aina vuodesta 1931. Nuori pelaaja ei tuosta vain automaattisesti nappaa pelipaikkaa miesten sarjasta, vaan sekä nuorten että valmentajien on tehtävä hemmetisti töitä. Kun Sakke aikoinaan valittiin Ilvekseen, esitteli Honkalehto Saken erityisesti nuorten kehittäjänä. Eräs paikalla ollut kiekkoammattilainen tokaisi tuohon, että Sakke on paljonkin, mutta nuorten kehittäjä hän ei ole ikinä ollut, vaan ennemminkin vanhojen peluuttaja. Tämä siis julkistamistilaisuudessa 1,5 vuotta sitten.

Koska nuorten kehittäminen ei ole Sakelle miellyttävä tehtävä, ei hän siihen ole myöskään pistänyt juuri tikkua ristiin. Parempi tuoda julkisuuteen lausuntoja, että Big Brother-kansa ei ansaitse paikkaansa. Toinen lähestymistapa olisi ollut kääriä hihat ja tehdä helkkaristi töitä näiden nuorten eteen ja katsoa onko heistä vastuullisiin tehtäviin. Jo Pertun kanssa oli Sakella erittäin vaikeaa. Sakke näyttää peukkua ylöspäin Brendan Shanahanista, Mats Sundinista, Mikko Peltolasta ja Vesa Viitakoskesta. Hienoja pelaajia kaikki tyynnin. Kovempi pala purtavaksi Sakelle on sitten nämä 80-luvun Big Brother kansalaiset Crosby, Ovetschkin, Malkin, Lindgren, Rask ja Osala. Nuori kun ei vielä oikein osaa eikä ole valmis miesten peleihin.

"Mä lähden nyt Leville. Reenatkaa hyvin!"

Tapahtui siis mm. Helmikuun alkupäivinä, jatkoa seurasi:

12. helmikuuta Saipa-Ilves 6-1
14. helmikuuta Ilves - KalPa 2-5
15. helmikuuta Juupe sai kutsun
17. helmikuuta Jokerit-Ilves 3-4

Onko riittävän selkeä koodi?