Itse asiassa Bluesin menestyksen tärkein elementti pelitavan lisäksi on se, että joukkue on fyysisesti aivan huippuiskussa. Joukkue liikkui jo runkosarjassa erittäin hyvin. Siellä kokeneet pelaajat eivät ole viestittäneet, että joukkueen reenit ovat löysiä. Ilveksessä on. Valitettavasti tai onneksi, et tätä löydä painomusteesta. Minuun suurimman vaikutuksen tämän kauden Hakametsän vierailijoista teki juuri Blues. Erittäin aktiivinen pelitapa jo runkosarjassa, joka on mahdollista vain, jos pelaajat ovat fyysisesti huippulyönnissä.
Aikaisemmin sanoinkin, että hyväksyn äijämäisyyden täysin. Runkosarjan noin 30 matsissa, mitä näin, en valitettavasti nähnyt tätä Ilveksen kauden jälkeen mainostamaa äijämäisyyttä kuin 2-3 matsissa. Lukko-sarjassa en kertaakaan, vaan olimme jo ratkaisevassa matsissa jyrän alla. Samoin Oulun ensimmäisessä matsissa Kärpät oli äijämäisempi. Sen sijaan Kärppä-sarjan kotimatseissa Ilves oli nautinnollisen äijämäinen. Ja jos Sakke tuon siirtää ensi kauden runkosarjaan niin silloin taistelemme mestaruudesta ja olen erittäin tyytyväinen. Mutta hieman epäilen, että tämänkautisella työhönsitoutumisella, ei pysty joukkuetta virittämään vaadittavalle tasolle. Jos valmennusvaltaa delegoidaan alaspäin, sitten se voi mahdollistua.
Sain aikoinani täällä vähän kovaakin arvostelua, kun ylistin Erkki Rajamäen johtajaominaisuuksia. Minulle vähäteltiin Ekin johtavan pelaajan ominaisuuksia. Omaan vastakkaiseen mielipiteeseen tulin pitkälti pelaajien kanssa keskusteltuani. Heidän mielestään on messevää, kun vieressä istuu panssarivaunu, joka uhkuu voitontahtoa.
Mutta otan mieluusti sinun faktasi vastaan eli kerro rehellinen mielipiteesi Ilveksen valmennuksesta. Oliko harjoitteet sinun mielestäsi samalla tasolla kuin menestyvien joukkueiden, onko sinusta päävalmentaja riittävän motivoitunut tehtävään, miten onnistui pelitilanteisiin reagointi, oliko vaihtojen pituusongelmat vain muun kiekkoväen keksimää?
Olen samaa mieltä, tuosta Bluesin fyysisen kunnon kovuudesta. Siltä osin Pietilän filosofia onkin lähempänä Kari Jalosen Kärppä-filosofiaa, että jo aude aikana oli näkyvissä, että "pelissä tehdää niin paljon, kuin pakko on". Tämä näkyi siinä, että johtoasemassa peliä pyrittii äädyttää, eikä "koohotettu" 10-0 voittoa kohti. Tappioasemassa taas useinkin löytyi hyvää potkua viimeisessä erässä jä tuottikin muutaman todella mieltä ylentävän voiton. Ei ne Ilveksen pelurit Pietilän edellisellä valmennuskaudellakaan meinanneet uskoa, että sillä harjoitelulla pärjättäisiin. Silti joukkue pärjäsi paremmin, kuin kertaakaan sen jälkeen. Minä vaan uskon Pietilän tietämykseen fysiikan kehittämisestä enemmän, kuin näitte sinun junnukaveriesi.
Oma mielipiteeni Ilveksen valmennuksesta on se, että näin katojan näkökulmasta (ei siis junnujen kaverin), niin valmennus on nyt hyvällä mallilla. Joukkuetta rakenneaan sellaiseksi, joka tulevalla kaudella pystyy entistä enemmän bluesmaiseen peliin ja jossa taas parilla voimakastahtoisella Anttilalla ja Lehtivuorella on tilaisuus nousta parrasvaloihin. Siellä ei sen sijaan ole sijaa sellaisille pullamössösukupolven kavereille, joilla ei ole riittävästi pitkäjänteisyyttä tehdä töitä menestyksen eteen ja jotka ovat sillä mielellä, että "mulle heti kaikki ja nyt". Nyt vaan nämä epäkypsät junnut LeKi:in kasvamaan, eikä pyörimässä liigajoukkueen harjoituksissa.
Valmentajalla vitää olla visio ja siihen pitää uskoa. Tämä visio piti siltä osin, että joukkue oli pleijareissa valmiimpi, kuin vuosiin, mutta tämä visio petti siltä osin, että tämä tähtääminen pleijareihin pudotti Ilveksen runkosarjassa liian alas ja vastus oli liian kova. Tämä visio piti Männikön kohdalla ja "meidän fanien" haluista piittaamatta kaverin itseluottamus kasvatettiin kauden aikana tuolle tasolle, millä hän oli loistava tosipeleissä. "Mehän" olisimme lähettäneet hänet hevon v:hen jo aikaa sitten ja pidimme vastuun antamista vääränä. Voisi tavallaan sanoa, että koirakoulukin toimi Sandellin kohdalla, joka oli loistava pleijareissa, kun kaverin näyttämisen taso oli niin suuri. Vastaavasti isi tietenkin sanoa, että Lehtivuoren kohdalla "epäonnistuttiin", ku hänet suurella astuulla runkosarjassa poltettiin loppuun ja oli pleijareissa rukkanen. Peltolan kohdalla Pietilän visio petti täysin. Toisaalta me olisimme tarvinneet menestyäksemme edelliskauden Peltolan yv-kuvioidemme pyörittämiseen. Ei Peltolan tasoisia (taidoiltaan) senttereitä niin hirveästi ole tarjlla. En tiedä, mikä Mikon pään sisällä jumitti koko kauden, mutta tätä lukkoa ei Sakke saanut avattua.
Peluutuksessa Pietilä onnistui pleijareissa loistavasti. Ilves oli ainoa joukkue, joka osasi peluuttaa joukkuettaan Kärppiä astaan oikein. Siinä peluutuksessa uhrattiin Torkin ja Helmisen kentät hoitamaan Brossin kenttää ja onnistuttiin loistavasti. Valitettavasti vain Bishain kenttä oli omassa roolissaan täysi rukkanen ja ratkaisut jäivätkin liikaa nelosen varaan. Taktisesti kuitenkin loistava esitys.
Pietilän filosofiaan ei kuulu nopea reagointi pelin sisällä, mutta ei se todellakaan kuulunut esimerkiksi Uramallekkaan. Urama on vielä enemmän omiin kuvioihinsa lukkiutunut, kuin Pietilä. Jutut tosin ovat erilaiset.
Vaihtojen pituusongelma oli ilmeinen. Tätä ongelmaa ei itse asiassa ollut Helmisen ketjun kohdalla, vaan sille pidentyneet vaihdot eivät olleet ongelma, mutta olisi pitänyt pystyä pitämään eri kentille erilaista vaihtorytmiä. Toisaalta, joka valmentajalla on omat ajatuksensa ja joka valmentajan ajatuksista löytyy puutteita. Uskon vahvasti, että ensi kaudella menemme taas pelillisesti eteenpäin ja tämäkin asia korjaantuu.
Lpuksi pitää todeta, että Kärpissä ei pelannut eilen yhtään alle 21 vuotiasta. Vai parhaat alle 20 vuotiaista kuuluvat liigaan. Huhtalat ja Korhoset eivät omaa mitään sellaisia erityisominaisuuksia, miksi he sinne siinä iässä olisivat kuuluneet. Heidän paikkansa on "Hokissa" ja nousta sieltä pikku hilaa liigaan.
