Mainos

4 Nations Face-Off: Suomi

  • 8 618
  • 50

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Avataas Suomen joukkueelle oma ketju.

4 Nations Face-Off -Suomen ohjelma

Pe 14.02. 03:00 USA – Suomi
La 15.02. 20:00 Suomi – Ruotsi
Ma 17.02. 20:00 Kanada – Suomi

Pe 21.02. 03:00 Loppuottelu

Ajat Suomen aikaa.

Joukkue tällä hetkellä:

Valmennus:
Antti Pennanen
Tuomo Ruutu
Mikko Manner

Maalivahdit:
Juuse Saros

Puolustajat:
Miro Heiskanen
Esa Lindell

Hyökkääjät:
Sebastian Aho
Aleksander Barkov
Mikko Rantanen

Matsit näyttää Nelonen ja Ruutu. Missään ei tietääkseni ole mainittu mitä matseja Nelonen näyttää ilmaisena. (tilanne 7.11.2024)
 

Straight Edge

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Leafs, Jokerit
No voi helvetti, erittäin huono uutinen.

Viaplaylla niin vaivatonta katsoa yön matsit aamulla jälkikäteen. Nyt pitää takuulla ensin maksaa joku ruutuplus, eikä varmasti mahdollisuutta katsella muuta kuin suorana. Pyh.
 

Straight Edge

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Leafs, Jokerit
Maksullista urheilua varten tietysti. Sitä en sitten tiedä miten tämän American Hockey Tourin kanssa menee.
Joo kun olin jotenkin ajatellut, että Viaplay nämäkin toki näyttää. Siitä tietysti makselen jo. Mutta pitää tuota varten sitten ostaa joku setti, kaikki pelit pitää kyllä nähdä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
Pennasen pelikirja Sveitsi-pelin perusteella:

Hyökkäysalueen hyökkäyspeli: 2-1-2, suoraviivaisesti siniviivasta kaaoskiekkoja maalille "tuplamaskia" kohden (toinen maalineduspelaaja enemmän takatolpalla). Toki H3:llekin saa päätypelikaksikko syöttää b-pisteiden väliin, jos hän löytää tyhjää jäätä one-timerille (Ruohomaa -> Pesonen 2-2 tasoitus)/jatkosyötölle painottomalta puolelta aktivoituvalle puolustajalle (Puistola -> Lehtonen 1-2 kavennus). Suoraviivaisuus kuitenkin sopii mielestäni hyvin pieneen kaukaloon kuten Vegaskin on tällä kaudella näyttänyt maalinteon tehokkuudellaan vastaavalla hyökkäysalueen hyökkäyspelitavalla ja on ylipäätään altavastaajalle pätevä tapa lisätä tuurielementtiä. Lisäksi Suomen NHL-puolustajat eivät loista siniviivatanssissa, joten valittu lähestymistapa sopii varmasti heille parhaiten, kun kiekon saa vain simppelisti heittää maalille eikä tarvitse niinkään etsiä vapaata lapaa syötölle. Ikahan on monesti ainakin U20-kisoissa todennut, että Suomen puolustajilta uupuu tiettyä yksilötaitoa hyökkäyssiniviivassa ja Pennanenkin lienee todennut saman?

Keskialueen uudelleenryhmittyminen: Kolme ylhäällä carolinamaisesti eli hyökkääjät jäävät/volttaavat keskialueelle kolmelle kaistalle ja puolustajat kääntävät kiekon heille takaisin pystyyn heti max. yhden pakki-pakkisyötön jälkeen. Edes sentteri ei tule hakemaan kiekkoa alempaa pakkien välistä. Suomi haluaa siis käyttää hyväkseen hetket, kun vastustaja on organisoimaton kiekonmenetyksen/purun jälkeen. Se päässee ainakin toisinaan tuolla tavoin nopeasti peliä kääntämällä estämään vastustajan vaihtoaikeet ja hyökkäämään samalla ketjulla vaihdon sisässä entistä väsyneempää viisikkoa vastaan, jolloin todennäköisyys hyville asioille kasvaa. Mutta onko jatkuva pelin kääntäminen Suomelle silti järkevin tapa vai pitäisikö välillä edes hieman hidastaa/rytmittää pelaten ylempiä viivelähtöjä, jolloin voisi avata sentterille lapaan, jos tämä tulisi hakemaan kiekkoa pakkien välistä ja laiturit sillä aikaa ankkuroituisivat siniviivan kulmiin? Toisaalta Suomen keskikaistan profiili on sellainen, ettei Hintzia lukuun ottamatta suoraluistelunopeutta ole erikoisesti, joten ehkä Pennasen valinta on järkevin. Barkov, Aho, Lundell ja MG ovat enemmän syöttelijöitä kuin kovavauhtisia sisäänvientivelhoja, vaikka kaksi ensin mainittua pystyisivät varmasti välillä murtamaan siniviivan oveluudellaan ja vartaloharhautuksillaan

Paineen alta lähtö: painoton laituri varastaa heti pystyyn keskialueelle. Keskialueen uudelleenryhmittymisistä poiketen sentteri ei karkaa, vaan tarjoaa syöttösuunnan keskelle melko lähellä puolustajia. Painollinen laituri pysyy laidassa ja lukee peliä. Hän voi tilanteesta riippuen JOKO karata myös keskialueelle kaistaansa pitkin, jolloin lasin kautta purkaessa keskialueella on kaksi hyökkääjää kamppailemassa juoksukiekoista (modernia NHL:ää tuollaisten kaaoshetkien luonti keskialueellekin) TAI ankkuroitua oman sinisen kulmaan jatkamaan puolustajan rännisiirron sentterille painolliselle pistelinjalle/laidan kautta vain ulos keskialueelle tehden minimin, jos vastustajan puolustaja pintsaa selkään voimakkaasti. Joka tapauksessa nopealla ristipistolla painoton laituri on mahdollista vapauttaa puolittaiseen läpiajoon. Jos ajoitukset saadaan Sveitsi-peliä parempaan kuosiin, eiköhän Suomi tuolla aika standardinomaisella lähtömallilla pääse omista ulos kohtalaisesti suorahyökkäämään

Viivelähtö: YV-haun kaltaisesti rintamana keskialueen ylitys 4-5 kaistalta. Puolustaja pyrkii löytämään vapaan lavan jostakin suunnasta. Toinen puolustaja on puoliksi varpaisillaan valmiina kääntymään takaisin omiin, jos avaussyöttö katkeaa trapiin. Marjamäen Kärpät ainakin käytti tuollaista viivelähtöä näkemissäni TPS-matseissa, heh. Kriittistä on se, että kiekollinen puolustaja uskaltaa kuljettaa tarpeeksi lähelle trapia irrottaakseen siitä pelaajan/pelaajia vastaan, jolloin syntyy tila viisikon sisään puhkovalle syötölle ja ylipäätään syöttötarkkuus on parempi etäisyyden ollessa pienempi hyökkääjiin. Mutta onko muilla kuin Heiskasella itseluottamusta ja taitoa tehdä niin? Onneksi pienessä askissa viivelähtöhetket ovat oletettavasti joka tapauksessa vähissä

YV-haku: 1+4. Puolustaja kuskaa ja hyökkääjät tarjoavat neljä syöttöoptiota voltattuaan vauhtiin rintamana. Heiskaselle räätälöity sisäänvientimalli, sillä Dallas taisi tätä käyttää toissa kaudella ainakin välillä? Kinnunen ja Lehtonen eivät oikein avauserässä löytäneet vapaata lapaata ja joutuivat dumppaamaan kumilaatan selustaan/pelaamaan seinäpelin siniviivan kulmaan jarruttamaan joutuneen hyökkääjän kanssa, joten hallitut sisäänviennit uupuivat. Mutulla sanoisin, että ehkä klassisella jättöpelillä vauhtieron saisi luotua selvemmäksi
YV: perus 1-3-1
AV: 1-1-2. Ylempi hyökkääjä paineistaa takakolmiota ja alempi tukkii tutusti slotin. Puolustajat hoitavat siipikudit
AV-trap: 1-1-2. Jos vastustaja pelaa jättöpelin ja molemmat hyökkääjät ikään kuin menevät tilanteesta ohi kohti omia puolustajia, nelikko muodostaa sitten suosiolla oman siniviivan keskelle kapean boksin/neliön, josta ei mennä läpi, vaan tila sisäänviennille jätetään laitoihin

Hyökkäys- ja keskialueen puolustuspeli eli karvaus: 1-1-3, kahdella kova paine lähekkäin ja H3 valuu tukkimaan keskialuetta. Varmaan teoriassa OK valinta neljän maan turnaustakin ajatellen, koska Suomi on altavastaaja, joten pelin alla jatkuvasti kolme pelaajaa voi olla viisasta. Sveitsiä vastaan avauserässä alakolmikko jäi ajoittain turhan etäälle, joten vihulle jäi tilaa syöttää viisikon sisään punaviivalle ohi kärkikarvauskaksikon, mutta taitotaso ei riittänyt noiden hetkien hyödyntämiseen. Niinpä vastapainona oli paljon enemmän onnistuneita 3v3-tilanteiden voittoja siniviivojen välissä/pakotettuja tippauksia selustaan silloin, kun viisikko oli tiiviimpi eivätkä SUI:n hyökkääjät päässeet kiihdyttämään vauhtiin, vaan alakolmikko puolusti ajoissa eteenpäin. Päätykiekot Suomen alakerta haki toisteisesti itselleen. Ehkä hitusen hirvittää kuitenkin se, miten Suomen jalkanopeudeltaan puutteelliset NHL-pakit pärjäävät melko seisovin jaloin, kun McTaavi tai Eichel saa kiekon lapaansa H2:n taakse tyhjään tilaan tuon alakolmikon etupuolelle viisikon sisälle taskuun. Ehtivätkö Määttä, Lindell, Ristolainen ja kumppanit puolustaa ajoissa eteenpäin iholle ottamaan tilan ja ajan pois? En nimittäin ole luottavainen, että laadukkaita pakistoja vastaan karvauskaksikko saisi paineistettua pakki-pakki -syöttelyä niin, etteivät Hedman, Makar ja Fox pääsisi avaamaan teipistä teippiin. Ja kun melko seisovin jaloin oleva alakolmikon pelaaja häviää oman 1v1-tilanteensa, omiin syntyy heti 3v2-hyökkäys, vaikkakin Sveitsiä vastaan esim. H2 ehti aika kivasti vielä takakarvaamaan tultuaan ohitetuksi ja siten auttamaan alakolmikkoa luomaan ainakin teoriassa toisinaan vielä puolittaisen 4v3-tilanteen. Toki jos kaksinkamppailut hoituvat pääosin siten kuin Sveitsiä vastaan avauserässä, sittenhän hätää ei ole, mutta jo toisessa erässä SUI:n alakerta löysi paremmin jonkun hyökkääjänsä lavan keskialueelta päästen viemään hyökkäyksen kuljettamalla vähintään pohjaan asti, jollei jopa päättämään laukaukseen. Sen mitä olen Vegasia katsomalla oppinut, 1-1-3:ta käytettäessä DeBoerin alaisuudessa ainakin Theodore valitteli rivien välistä, että keskialueen tukkiminen ja oman sinisen puolustaminen on haastavaa juurikin seisovista jaloista johtuen. 1-2-2:lla sen sijaan myös puolustajat olisivat ikään kuin enemmän liikkeessä osana muuta viisikkoa ja kiilaaminen helpottuisi

Puolustusalueen puolustuspeli: perushybridi alakolmion miesvartiointi + laiturit puolustavat aluetta valuen b-pisteiden yläkaarille. Jos alakolmio oli kulmassa painimassa, painoton laituri laskeutui keskustaan palomieheksi jättäen painottoman puolen puolustajan auki. Kyseessä on varmasti tutuin tapa suomalaisillekin ja siten se on perusteltu valinta, vaikka vegasmainen aluepuolustusvoittoinen noppavitonenkin keskustan tukkien olisi ollut yksi hyvä optio, koska edelleenkin puolustajien 1v1-puolustaminen on kysymysmerkki ja eritoten se, että pysyvätkö nämä kulmissa perässä suunnanmuutoksissa vikkelien ja saippuamaisten laatuhyökkääjien kintereillä. Saako Suomi tarpeeksi stoppeja vai joutuuko se puolustamaan pitkiä jaksoja omissa? Ovatko pelaajavaihdot hiotut vähillä yhteisillä toistoilla?

Tiivistetysti kiekollisen vaiheen pelikirja vaikuttaa ihan pätevältä pieneen kaukaloon Suomen materiaalille. Kiekottoman vaiheen osalta jury on vielä ulkona.

E: Paineen alta lähtöihin lisäyksenä painoton laituri saattaa myös tehdä ylijuoksun painolliseen laitaan vastustajan pintsaavan puolustajan selustaan syntyneeseen tilaan. Komplimentit tuosta huomiosta Aition Colosseumille. En sitä itse rekisteröinyt livenä katsoessa niissä muutamissa paineen alta lähdöissä, joihin keskityin, vaan laituri pysyi niissä painottomalla puolella, mutta Tsekkiä vastaan avauserässä huomasin nyt tuon itsekin. Vegas teki ylijuoksemista mestarillisesti toissa kesänä edeten painollista laitaa pitkin vyöryttämällä vastustajan päätyyn, joten siunaan tuon ajatuksen, koska oletettavasti varsinkin USA:n ja Kanadan pelitapa tulee olemaan sellainen, että puolustajilla on lisenssi puolustaa railakkaasti eteenpäin ja näiden selustaan jää tilaa haavoitettavaksi, jos vastuksen H3 ei huolehdi varmistamisesta.

Muutoin sitten alakolmion 1v1-puolustamisessa on ollut haparointia omissa, joten Tsekki-matsi vahvistaa uhkakuvaa sen heikkoudesta, vaikka rosteri tuleekin olemaan täysin eri.
 
Viimeksi muokattu:

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Kolmisen viikkoa joukkueiden julkaisuun, aika laittaa siis taas ketjuspekulaatioita. Lähdetään rakentamaan roolitus ja tutut tutkaparit edellä.

Aiemminkin olen todennut, että vastustajien parhaiden ollessa kentällä siellä täytyy olla Barkov. Yleisestikin Barkovin vitja tulee pelaamaan vaikeimmat minuutit, jonka takia myös laidoilta täytyy löytyä vastuullisesti molempiin suuntiin pelaavaa ukkoa. Toiseen laitaan sijoittaisin Granlundin, koska Sashan kanssa pystyvät myös pitämään kiekkoa vastustajan päädyssä. Toinen laita on hieman haastavampi. Sinne voisi laittaa esim Tolvasen tuomaan suoraviivaisuutta tai Kakon auttamaan kulmaväännöissä. Vaikea tontti tuo ja jätetään vielä tässä kohtaa X:ksi.

Toinen viisikko nollaamaan vastustajaa on Luostarinen-Lundell -kaksikon ympärillä. Erik Haula täydentää tämän ketjun, toisaalta miksei myös Barkovin kolmikkoa. Nämä neljä nimeä tulevat olemaan myös alivoimahepat hyökkäyksen puolelta. Muita potentiaalisia (ja erilaisia) vaihtoehtoja Maccelli, Pulju, Kotkaniemi ja Armia.

"Helppoja" minuutteja pelaamaan sitten Lehkonen-Hintz-Rantanen ja toinen kenttä Ahon ja Teräväisen ympärille. Lainetta tuohon haluaisi piirtää kolmanneksi, mutta omissa papereissa Laineen osalta aika tulee vastaan ja jää ulkopuolelle. Eli jotenkin näin:
X - Barkov - Granlund
Lehkonen - Hintz - Rantanen
X - Aho - Teräväinen
Luostarinen - Lundell - Haula

Pakistossa Mikkolaa lukuunottamatta jonkinmoista alkukauden slumppia ollut melkeinpä kaikilla. Toisaalta valinnanvaraa ei oikeastaan ole ellei Hakanpää osoita olevansa vielä NHL-tason ukko, eli Nuori Suomi-logot kaikille rintaan ja kaikki pelaa.

Saros, Luukkonen ja Lankinen tällä hetkellä meidän parhaat veskarit ja mainitussa järjestyksessä uskon marssijärjestyksen menevän.
 

Rocco

Jäsen
X - Barkov - Granlund
Lehkonen - Hintz - Rantanen
X - Aho - Teräväinen
Luostarinen - Lundell - Haula
Nämä ovat erinomaiset kentälliset, ja hyvin löydetty tulikuuma Granlund taas Barkovin rinnalle.

Monet laittaisi Laineen ykkösen laitaan, tai pois kokonaan joukkueesta, mutta jos kuntoutuu ennen otteluita ja saa hyviä otteluita alle, niin Laineen maalintekotaitoa on turha jättää ulos joukkueesta. Laine sopisi omissa papereissa kuin nakutettu Ahon ja Teräväisen kanssa samaan. Aho on ennenkin saanut Laineesta irti paljon, ja en epäile etteikö saisi nytkin. Aho ja Teräväinen ovat loistavia luistelijoita, tykkäävät kiekosta, ovat riittävän vastuullisia myös puolustussuuntaan. Siinä ei Laineen tarvisi kuin luistella vapaaksi, lapa jäähän ja kiekkoa maaliin.

Tämä tietysti tekisi sen vähän ongelmalliseksi, että kuka sitten pelaa Barkovin ja Granlundin kanssa? Siinä olisi maalintekijälle paikka, sekä mahdollisesti nuorelle lupaukselle sellainen tontti, että paremmasta ei väliä. Maccelli olisi tietysti yksi vaihtoehto, mutta en sulkisi pois Eeli Tolvasta. Toisaalta Suomi tarvitsee tuon rosoisemman neloskentän lisäksi vähän muutakin erikoisosaamista, ja itse voisin heittää laitaan Joel Armian. Kyllä, tuo huipputaiturina NHL:ään lähteneen pelaajan, kuka on myöhemmin profiloitunut alempien kenttien ja alivoiman takuumieheksi. Ketjut ihan randomissa järjestyksessä.

Armia - Barkov - Granlund
Lehkonen - Hintz - Rantanen
Laine - Aho - Teräväinen
Luostarinen - Lundell - Haula

Pakistoon löytyy aikalailla juuri tuo kahdeksan luotettavaa pelimiestä. Tähtiä siellä ei ole oikeastaan kuin Heiskanen, muut sitten enemmän tai vähemmän yleistyömiehiä.

Heiskanen - Ristolainen
Jokiharju - Lindell
Mikkola - Määttä

Sitten ketkä muut mukaan? Hyökkäykseen ottaisin Maccelli, Kakko ja Pärssinen tämän hetken näytöillä. En sulje pois etteikö Kotkaniemi tai vaikka Kiviranta voisi olla mukana, mutta valinnat on usein hyvin henkilökohtaisia, kun mennään tuonne nelosketjuun ja varamiesten osalle. Pakeiksi Välimäki ja Vaakanainen.

Maaliin ykkösnimi tottakai Saros, mutta kakkoseksi on nousemassa kovaa vauhtia Kevin Lankinen ja uskoisin että Ukko-Pekka Luukkonen nappaa kolmannen paikan. Omissa papereissa kyllä.
Spekulaatiot on aina hauskoja.
 

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Laine-Barkov-Granlund
Lehkonen-Aho-Rantanen
Kotkaniemi-Hintz-Teräväinen
Armia-Lundell-Haula
+Luostarinen

Heiskanen-Ristolainen
Jokiharju-Lindell
Välimäki-Mikkola
+Määttä

Saros
Lankinen
Luukkonen
 

Tuomarivirhe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maaliskuu2023.
Lainaten Roccon sommitelmaa pienin muutoksin:
Boldattuna ne ketjut, jotka hoitaa vaikeimmat minuutit.
Armia - Barkov - Granlund
- Barkov nyt tekee kaikista vaan parempia ja Armialla ei Leijonapaidassa käsi tärise.
Lehkonen - Hintz - Kotkaniemi
- Teräväisen fyysisyys ei riitä tänne, Lehkonen clutch pelaajana. Ehkä pitäisi vauhtia olla Hintzin lisäksi?
Kakko - Aho - Rantanen
- Rantanen olisi nimellisessä 3 ketjussa, mutta Ahon tarjoilussa.
Luostarinen - Haula - Lundell
4. Ketjulle shadow hommia tarjolla.

Heiskanen - Lindell
Dallas veljet pelaa niin paljon ku jaksaa
Mikkola - Ristolainen
Mikkola saa hyökätä, Risto stay-at-home, paitsi käy räppäämässä finaalin voittomaalin.
Jokiharju - Määttä
Onko muita tarjolla kolmoseen...

Saros
Lankinen
Luukkonen
 

flanderi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Annetaan oma viisi senttinen. Itse lähtisin luomaan ketjuja siten, että mikä on aiemmin toiminut ja ketkä täydentävät toisiaan hyvin.

Aho(Laine)-Barkov-Granlund
Lehkonen-Hintz-Rantanen
(Teräväinen)-Lundell-(Aho)
Luostarinen-Haula-Armia

1. Lainetta ei kannata ottaa mukaan, jos ei mahdu 1-2.ketjuun ja ylivoimalle, siksi suluissa. Aho on aliarvostettu maalintekijä ja Barkov-Granlund on aina löytänyt maajoukkueessa yhteyden. Vaikka ei mikään jalkanopein kenttä, niin korvaavat tämän pelisilmällä. Myös Barkov on kehittynyt maalintekijänä vuosien varrella.
2. Lehkonen on tämän kentän liimapelaaja. Hintz saa hiukan vapautta kentällä tämän vuoksi kun Lehkonen pystyy liimaamaan itseensä aina vähintään 1 pelaajan ja vääntämään hyvin laidoilla. Olisi väärin sanoa Lehkosesta, että olisi vain maalinedustapelaajana ketjussa kun hän pystyy tekemään niin paljon muutakin. Rantanen tuo kenttään maalintekovoimaa ja Hintz toimii ''köyhänmiehen'' MacKinnonina.
3. Teräväinen on mulla suluissa koska hän melkein kaipaa Ahoa vierelle. Ilman tätä, en tiedä onko Teuvolle ihan oikeasti käyttöä? Keskelle Lundell, joka pelaamassa nyt itseään viimeistään kunnolla läpi ja pystyy myös tuloksentekoon. Tässähän kentässä löytyisi täydellinen tasapaino.
4. Haluaisin lähtöä mainostamaan tätä kenttää semmoisena ''myskäyskenttänä'', mutta se olisi myös väärin koska kaikki nämä kolme pelaajahan on aivan älyttömän fiksuja. Tämän kentän uskaltaa lyödä vaikka Kanadan 1.kenttää vastaan jäälle. Kaikki h*lvetin tärkeitä alivoimapelaajia.
Rotaatio. Maccelli mukaan korvaamaan mahdollisia ylempien kenttien loukkaantumisia tai jos Laine ei lähtiskään toimimaan. Myös pelaajaprofiili on sellainen, jota toista ei löydy Suomelta. Kakko toisena rotaatiopelaajana mukaan. Kyseessähän on loistava 3.ketjun roolipelaaja kunhan tulosvastuuta ei Kakolle lyödä. Harkintalistalla Puljujärvi ja Kotkaniemi.

Ennen puolustusta käydään läpi mahdolliset ylivoimat, jotta voidaan perustella Laineen mukana olo. 1. ylivoimalla Lehkonen-Rantanen, joka sama kuin seurajoukkueessa. Siihen Granlund pelintekijäksi ja Barkov jakamaan kiekkoa/tuomaan laukaisu uhkaa. Barkov myös hyvä ohjaamaan, siksi hän pelaa molemmissa ylivoimissa, mutta toisessa enemmän maalinedusta pelaajana. Rantanen laukojan paikalla. Heiskanen luonnollisesti 1.ylivomassa pakkina ja varmaan myös 2.ylivoimassa. Toinen ketä mahdollisesti voisi olla 2. ylivoimassa on Ristolainen koska hänelle perustaidot riittävät ylivoiman pyörittämiseen ja omaa ihan hyvän laukauksen. 2. ylivoimalla luonnollisesti Aho-Teräväinen, jotka pelanneet aiemmin pitkään yhdessä ylivoimaa. Tähän painottamalle puolelle Laine omalle paikalleen ja Barkov maalinedusta pelaajaksi. Barkov painaa seurajoukkueessakin sen 2min ylivoimaa, niin eiköhän samaan pysty majussa. Viivalla voisi tosiaan välillä kokeilla Ristolaista.

1. ylivoima (1-3-1)
Lehkonen (maalinedusta)
Granlund (pelintekijä) - Barkov (keskusta) - Rantanen (painoton)
Heiskanen
2. ylivoima (1-3-1)
Barkov (maalinedusta)
Laine (painoton) - Teräväinen (keskusta) - Aho (pelintekijä)
Heiskanen/Ristolainen

Sitten puolustukseen, johon ei meinaa saada kilpailu tekemälläkään. Mikkola on noussut ryminällä Suomen parhaimpien pakkien joukkoon. Tulee antamaan Heiskaselle vapautta, jolloin hän voi pelata hiukan vapaammassa roolissa, mitä seurajoukkueessa. Suomellahan on ihan loistavia kahdensuunnanhyökkääjiä, joten Miron noustessa, joku aina paikkaa. Lindell-Tanev oli loistava pakkipari pudostuspeleissä, joten Suomen ''Tanev'' voisi olla Ristolainen. Vaikka ei mikään jalkanopein pari, niin molemmat kyllä saa kiekon pois omalta alueelta ja osaa antaa hyvän ensimmäisen syötön. Kolmantena pariin oikeestaan jää se mitä meillä enään on. Määttä ja Jokiharju täydentävät toisiaan ja ovat varmasti luotettava 3.pari.

Mikkola-Heiskanen
Lindell-Ristolainen
Määttä-Jokiharju
Välimäki

Maaliin tässä järjestyksessä: Saros, Luukkonen ja Lankinen.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Laine ehdottomasti mukaan mahdollisen upsidensa takia ja jos ei helmikuun aikaan riitä, niin istuu sitten penkillä / poppareilla. Ihan turha sinne on poppareille ottaa joku kuka ei eroa 12. - 13. - 14. hyökkääjän tasosta erikoisesti muuten mitenkään.
 
Lainetta ei missään nimessä mukaan. Turha lähettää hyvässä vireessä oleville suomalaisille viestiä, että sori ei riitä kun pitää varata yksi paikka loukkaantuneelle pelaajalle, jonka arvo joukkueelle on täysi kysymysmerkki.
 

Laheee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Canes, Tahko
Lainetta ei missään nimessä mukaan. Turha lähettää hyvässä vireessä oleville suomalaisille viestiä, että sori ei riitä kun pitää varata yksi paikka loukkaantuneelle pelaajalle, jonka arvo joukkueelle on täysi kysymysmerkki.
Ei toi ole mikään hyvän mielen kaikki pelaa -iltapäiväkerho, vaan raakaa tulosurheilua. Lainetta parempaa tulosta tehneitä suomalaiskiekkoilijoita nyt ei vaan historia ihan hirveän montaa tunne, ja jokaikinen hyvässä vireessäkin oleva suomalainen sen tietää.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Ja se on vain 3 tai 4 ottelun turnaus, eli otteluita väliin jättäviä loukkaantumisia hyvin mahdollisesti ei tule ensimmäistäkään, niin siksikin tuossa ylimääräisessä hyökkääjässä voi hakea vähän jokerikorttia ja siihen rooliin Laine sopii kuin nappi otsaan.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: MA8

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Ja se on vain 3 tai 4 ottelun turnaus, eli otteluita väliin jättäviä loukkaantumisia hyvin mahdollisesti ei tule ensimmäistäkään, niin siksikin tuossa ylimääräisessä hyökkääjässä voi hakea vähän jokerikorttia ja siihen rooliin Laine sopii kuin nappi otsaan.
En vain tiedä miten Paten luonne istuu tuohon ylimääräisen hyökkääjän/avustavan ilmakitaran soittajan rooliin. Etenkin jos peli takkuillee jo ennen turnausta. Riski että sotkee pukukoppia vähän turhan paljon.

Siltä kuitenkin vahvasti näyttää, että Laineen valinta tulee tapahtumaan ns. sokkona, eli ilman tämän kauden näyttöjä. Jäällä mies on jo käynyt, mutta tuosta liukumisesta matka NHL-peleihin on vielä pitkä ja valinnat tehdään jo kolmen viikon kuluttua.

1. ylivoima (1-3-1)
Lehkonen (maalinedusta)
Granlund (pelintekijä) - Barkov (keskusta) - Rantanen (painoton)
Heiskanen
2. ylivoima (1-3-1)
Barkov (maalinedusta)
Laine (painoton) - Teräväinen (keskusta) - Aho (pelintekijä)
Heiskanen/Ristolainen
Vaikka Sasha kova ukko onkin, niin meillä onneksi riittää tekijäukkoa sen verran ettei Barkovin tarvii koko yv:tä painaa kehissä. Hintz tilalle maalin edustalle ja Laineen jäädessä pois Tolvanen kehiin ja Ahon kanssa puolenvaihto. Miken lätty kentän poikki Rantasen korkeaan polviasentoon aiheuttaa kyllä kylmiä väreitä jo tässä kohtaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös