Mainos

1. Bundesliga

  • 116 981
  • 692
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Kakkosessa nousijat on aikalailla naulattu, eli Kiel ja St. Pauli sieltä tulevat, mutta just nyt näyttäisi, että karsinnan pääsee häviämään Düsseldorf eikä HSV niinkuin tapana on. Kunnollisena konservatiivina vastustan tälläisiä muutoksia. Düsseldorf tosin vetää sen verran kovaa, että nousisiko vielä haastamaan suorasta noususta? En usko, mutta Kieliä vastaan on vielä keskinäinen. Putoamiskamppailussa hiukan heräillyt Osnabrück lähtee ja kaveriksi lähtee joku nelikosta Kaiserslautern, Rostock, Braunschweig ja Wiesbaden, Magdeburgin uskon olevan kuivilla. Tosin karsinnoissa taitaa nousija yleensä voittaa, joten ei se Magdeburg niin kuivila ole. Schalke on.
HSV yrittänee jonkin sortin ennätystä "kuinka monta vuotta putkeen sama seura voi sijoittua 2. Bundesligassa top 4:ään nousematta".

Nyt olisi tulossa kuudes vuosi putkeen.
 

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Köln meni sitten häviämään Darmstadtille ja naulasi käytännössä itsensä kakkoseen. Harmi, voitto tuosta ja putoamiskamppailu olisikin ollut ihan jännä. Mainz nousi pois karsijan paikalta Bochumin ohi. Jotenkin sellainen fiilis, että karsinta Düsseldorf-Bochum voisi olla Düsseldorfin heiniä, vaikkei tätä ainakaan historia tue. Leverkusen pelasti vaihteeksi viimeisellä hetkellä tasurin. Jos olisivat siitä viimeisestä hyökkäyksestä tehneet vielä, niin olisin @Proffa_20 :n kanssa samaa mieltä, että Alonso on myynyt sielunsa. Nyt ei ole enää varaa tiputtaa pisteitä, jos meinaa tehdä piste-ennätyksen. Vastassa vielä Stuttgart, Frankfurt, Bochum ja Augsburg, joten helpolla eivät maineteot tule.

Kakkosessa Magdeburg taisi kiskoa itsensä kuiville ja Braunschweig otti myös hajurakoa, muuten taistelu jatkuu. Kaiserslauternilla vissiin vähän kaksijakoista, kun on kupin finaali ja samaan aikaan putoamisvääntö kakkosessa.
 

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Jaaha, karsintoja vaille kausi paketissa. Jos en nyt ihan väärin ymmärrä, niin Heidenheim pääsee europeleihin kunhan Leverkusen voittaa kupin. Ihan kunnon taistelu tuosta kasisijasta, kun Bremen voitti Bochumin 4-1, mutta jäi yhden päähän maalierossa, kun Heidenheim laittoi saman 4-1 Kölniä kuokkaan. Kovaa suorittamista veti Heidenheim, jonain toisena vuonna tuosta olisi puhuttu enemmän.

Mainz hoiti Wolfsburgin vieraissa, vähintään tasuri tuosta piti saada, ettei varmasti joudu karsimaan. Union voitti oman matsinsa ja tuuppasi samalla Bochumin karsintaan. Tulee ihan jännä karsinta kyllä. Köln lähtee Darmstadtin kanssa alas, eipä ollut pelastautuminen edes lähellä. Mitä lähemmäs tuo karsinta tulee, sitä enemmän on alkanut olla sellainen olo, että nyt saatetaan oikeasti saada tiukka karsinta. St. Pauli ja Kiel tulevat ylös, tässä vaiheessa eivät herätä mitään fiiliksiä, ei kyllä Düsseldorfkaan, jos ylös pääsee. Pari kautta nyt seurannut aktiivisemmin Bulia ja aina sieltä pohjamudista on löytynyt se porukka jota symppaa, ekalla kaudella Bochum ja nyt sitten Heidenheim. Paitsi että Heidenheim ei kyllä pohjamudissa ollut kuin ennakkoarveluissa. Paremmin ainakin kuin kaverilla, jonka rivi on Schalke ja Köln.

Taulukon yläpäässä Leverkusenin ja Stuttgartin hyvät otteet tuottivat hyvää mieltä sinänsä, vaikkei kumpaankaan mitään suurempaa tunnesidettä ole. Hradeckyn takia toki Leverkusenille aina toivoo menestystä, eikä Stuttgartinkaan menestys ainakaan harmita. Myönnän, että tippa tuli silmään, kun katseli Hradeckyä hosumassa sen lautasen kanssa. Täällä kuuluu maljasta juoda kaljaa, niin syödäänkö tuolla lautaselta bratwurstit ja hapankaalit? Kahden parhaan joukossa ei ole Bayernia, Dortmundia eikä Leipzigiä, joten kausi lopputulos oli parempi kuin edes villeimmissä unelmissa olisi osannut toivoa. Bayernissa näyttäisi olevan kova pyrky kusemaan tulevakin kausi, joten mielenkiintoisia aikoja. Tunnustan, että Kanen takia Bayernin mestaruuskin on hyväksyttävää. Eli ei ne varmaan voita tulevallakaan kaudella. Olisivat voittaneet sen sieniliigan, niin ei tarvitsisi tuntea ristiriitaisia tunteita.

Kakkosessa nousijat mainittu, alas lähtee Osnabrück ja Rostock ja karsimaan Wiesbaden. Kakkosta tuli silmäiltyä lähinnä Herthan ja Schalken takia, vielä ei valtavaa paloa laajempaan seuraamiseen ole tullut. Päätyivät olemaan peräkkäin taulukon keskellä, oli hetkiä, jolloin ei ihan näyttänyt siltä. Kaiserslauternilla vielä sauma kuppiin, Heidenheimin ja Leverkusenin kauden takia toivon tappiota, normaalisti kyllä altavastaajan puolella näissä. Jostain syystä paha fiilis tästä.

Edit. Kokonaan unohtui mainita kakkosessa HSV:n kuudes kausi putkeen sijalla 3 tai 4, tällä kertaa 4, kun Düsseldorf ryhtyi ihan hurjaksi. Saavutus tuokin.
 
Viimeksi muokattu:

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Ainakin ensimmäinen karsintamatsi oli Düsseldorfin heiniä. Näin vain jälkimmäisen puoliskon, mutta siinä ainakin pelin kuva oli se, että Bochum pitää palloa vaarattomasti ja Düsseldorf iskee vastaan vaarallisesti. Ensimmäinen puolikas vissiin oli Bochumin ja ensimmäinen maali ainakin todellinen pulla. Toinen olikin sitten kaunis vastaisku ja kolmatta minun on edelleen vaikea ymmärtää. Tai hyvinkin helppo, mieletön tykki ja karat sisään, mutta jos joku osaa selittää, että miksi muuri oli tuossa kohdassa, niin saa avata. Nähdäkseni kumpikin nurkka oli auki ja ainoa funktio muurilla oli peittää veskan näkyvyys. Peittämässä jotain syöttöä? 3-0 on kiva aloittaa kotona ja jos peli on yhtään samanlaista kuin se mitä näin, niin nousu tulee. Toki tuo tulos mairittelee vahvasti, mutta jos unohdetaan se flipperimaali ja hyväksytään, että kolmas maali tuli jossain toisessa todellisuudessa, missä noin voi tapahtua, niin se 0-1 on ihan kuvaava ja on vaikea nähdä Bochumia tekemässä kolmea ja päästämässä nollaa vieraissa tämän perusteella.

Oli kyllä avartavaa katsella eroa fyysisyydessä joukkueiden välillä, Bochumilaiset heittelivät Düsseldorfilaisia aika kevyesti. Jos laji olisi ollut paini, niin voittajasta ei olisi jäänyt epäselvää. Eipä toisaalta jäänyt jalkapallossakaan.
 

Proffa_20

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Chicago Blackhawks & FC Bayern München
Leipzig päätti vihdoin ja viimein Leverkusenin 15 kuukautta kestäneen tappiottoman putken. Ensimmäinen jakso oli kyllä Leverkusenilta todella vahva ja päinvastoin Leipzig ja Rose oli lähtenyt peliin kyllä aika aralla ja yli-varmistelevalla pelisuunnitelmalla. Kakkosjaksolla Leipzig kyllä hienosti käänsi pelin itselleen ja päinvastoin Leverkusen suli kyllä jälleen pahanpäiväisesti ja jo toisessa pelissä putkeen menetti kahden maalin johtoasemansa.

Viimeksi Leverkusen onnistui toipumaan sulamisesta Wirtzin lisäajan lisäajan pilkun turvin, mutta nyt tuli lunta tupaan ja täten Leverkusenin 35 Bundesliiga-ottelun tappioton putki tuli päätökseensä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Ernst Happelin HSV:n kausien 1981/82 + 1982/83 "ikivanha" 36 ottelun tappioton putki, sekä kausien 2012/13 Heynckesin + 2013/14 Guardiolan Bayernien jyräämä käsittämätön 53 ottelun tappioton letku pysyivät vielä historiankirjoissa tämän Leverkusenin putken edellä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta on myös annettava kunnia tuolle Leverkusenin ja Alonson suorittamiselle, älyttömään runiin kyllä kykenivät.

Näin Bayern-kannattajana, niin tuo Leverkusenin 35 ottelun putki tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan ja jatkuvan ja jatkuvan... liki ikuisuuden ajan, eikä loppua näkynyt. Mutta sitten historiankirjoissa on silti edellä vielä tuo Heynckesin & Guardiolan Bayernin 53(!) ottelun tappioton putki. Siis 18 ottelua Leverkusenia enemmän, joka jo itsessään on puolet tuosta Leverkusenin putkesta!!!! Ihan tajutonta hulluutta. Bayern-fanit eivät kyllä aikanaan arvostaneet tuota älyttömyyttä tarpeeksi tai pitivät sitä kaikkea hyvää liian itsestäänselvänä. Ihan yhtä lailla kuin kannattajat pitivät tuota Bayernin 11 mestaruuden putkea itsestäänselvyytenä loppua kohden, eikä sitä enää osattu arvostaa siihen kuuluvalla tavalla. Kliseisti, vasta nyt jälkikäteen tuota Bayernin absoluuttisen sairasta dominanssia ja ylivertaisuutta on alkanut oppia arvostamaan enemmän, ja ymmärtämään pikku hiljaa, että A) miten aivan älytöntä aikaa se olikaan ja B) että emme tule todistamaan mitään tuollaista ylivoimaa tai mestaruusputki enää koskaan.

Bundesliiga on tällä kaudella kenties tasaisempi ja kovempi (etenkin kärjen osalta) kuin pitkiin pitkiin aikoihin, ja Leipzigillä on kyllä jengissään tällä kaudella taitoa ja kykyä haastaa muu kärki nyt aidosti mestaruudesta. Heillä on hyökkäyksessä aidosti kovaa tuli- ja ratkaisuvoimaa a'la Nusa, Simons, Openda ja Sesko. Tuo nelikko on aidosti Saksan parhaita ja vaarallisimpia. Etenkin tuo Opendan monipuolisuus, koska voi pelata mitä tahansa paikkaa hyökkäyksessä ja omaa muuten €80M ulososto-klausuulin...jännä nähdä kuka tuon ehtii aktivoida.

Nusa on räjähtävä 1v1 pelaaja, yhtä vaarallinen pelaaja aivan sivurajan leveydessä tai keskikaistoilla ahtaissa väleissä ja kummalla tahansa laidalla, hyvä keskittämään, hyväviimeistelijä, vahva palloton liike, vaarallinen nopeissa käännöissä jne. Simons niin ikään erittäin vaarallinen transitiopelaaja ja yksi Liigan parhaimpia pelin nopeita kääntäjiä ja pelin edistäjiä nopeasti ylöspäin keskikaistaa pitkin kuljettamalla, joista sitten oikea-aikaisesti vapauttaa vahvan pallottoman liikkeen selustaan tehneen Openda maalintekoon.

Sesko myös teki uransa parhaan päätöksen jäämällä vielä Leipzigiin. Tuo Opendan ja Seskon kärkiduon hyvyys piilee kaikkein eniten jopa tuossa heidän pallottomassa pelaamisessaan ja liikkumisessa. Juuri nuo rotaatiot ja toisiaan täydentävät vastaliikkeet tekevät heistä niin vaarallisen parin: Opendan välikaistan juoksut kummalta tahansa (sisä- tai ulkopuolelta) puolen vastustajan pakkia ja kyky vastaanottaa niitä selustan taakse pelattuja palloja ja linkittää peliä ovat erittäin hyviä.

Tämä kaikki taas mahdollistaa Seskon isona ja fyysisenä kaverina täyttää tuon vastustajan toppareiden väliin syntyneen tilan ja tehdä siitä niitä murtavia juoksuja boxiin. Yhtä lailla nämä Seskon liikkeet toki mahdollistavat juuri nuo Opendan liikkeet ja ne juoksut välikaistoilta ja hyökkäykset leveältä, koska Sesko naulitsee topparit paikoille omalla preesensillään. Tuossa on aikalailla se Openda/Sesko parin ydinvahvuus. Opendan vahvat ja nerokkaat pallottomat juoksut ovat myös nostaneet Seskon syöttämisen tasoa ja saa Seskonkin syöttötaidon näyttämään todella hyvältä.

Ylipäätään tuo koko nelikon Openda-Sesko-Simons-Nusa vahvuus perustuu oikeastaan siihen kaikkien todella kovaan ja ääri-vahvaan (etenkin pallottomaan) liikkumiseen, joka on kaikkien aivan parhaita osa-alueita ja suurimpia vahvuuksia.

Keskikentällä Leipzigillä on heittää myös kovaa laatua. JOS Vermeeren klikkaa samantien tuohon Rosen systeemiin, voi hän vihdoin ja viimein olla se puuttuva palanen siitä keskikentän pohjalta, joka Leipzigillä on kaikki nämä vuodet puuttunut. Hyvin tiloja blokkaava ja älykkäästä peliätekevä pohjapelaajakera loistavan syöttötaidon. Jos Schlager pystyy palaamaan sille ennen tuota ACL-vamma olevalle laatutasolleen ja/tai nuori työmyyrä-Seiwald ottaa seuraavat askeleet urallaan ja nousee Bundesliigan parhaiden puolustuspelillisten kutospaikan pelaajien joukkoon, niin keskikentänkin tilanne näyttää Leipzigillä erittäin hyvältä. Schalgerin tai Seiwaldin tasonnosto voi olla se ratkaiseva asia, jotta keskikentän runko ja pitävyys on vaaditulla tasolla.

Takalinjassa Lukeba/Geertruida ovat kaksi erittäin hyvää ja lupaavaa nuorta pakkia ja muodostavat todella vahvan selkänoja Leipzig-puolustukselle. Unohtamatta Bundesliigan yhtä parhaista leveysuhkita eli Raumia ja takalinjan kokenutta Orbánia. Etenkin tuo Lukeba, tulee nousemaan tällä kaudella kyllä Bundesliian johtavien toppareiden joukkoon, on sitä jo osaltaan nyt. Loistava tekemään peliä, kehittänyt pallon kuljetustaitoaan, jonka avulla voi paeta vastustajan painetta entistä monipuolisemmin. Nopea toppari, joka on myös hyvä puolustamaan leveämmillä alueilla, vahva 1v1 tilanteissa, vahva boxi-preesens, älykäs pelipää ja sijoittumaan sekä lukemaan tilanteita, milloin kannattaa pelata aggressiivisemmin miestä ja milloin puolustaa tilaa.

Leipzig menetti Gvardiolin, mutta sai itselellen tismalleen samanlaisen puolustajan, tismalleen samanlaisella profiililla ja aika lailla tismalleen yhtä korkealla potentiaalilla. Jälleen todella vahvaa, näkemyksellistä ja etenkin pitkäjänteisesti kestävää scouttausta Leipzigiltä (Simonsin parin vuoden laina korvasi Forsbergin, Lukeba korvasi Gvardiolin, Nusa Olmon, Geertruida ja Mukiele korvasivat Simakanin, Vermeeren korvasi kokonaan rosterista puuttuvan profiilin jne. jne.)

Leipzigin tölkkiorganisaatiosta voi olla, mitä mieltä tahansa, mutta tuo heidän hyvin looginen, johdonmukainen ja kestävällä pohjalla oleva urheilujohtaminen ja pelaajapolitiikka on aivan top-tasoa, josta moni seura voisi aidosti ottaa mallia. Leipzig on parhaita joukkueita maailmassa profiloimaan oman joukkueen tarpeet ja kehityskohteet, ja vielä löytämään samankaltaiset profiilit ja vahvuudet korvaamaan menetety pelaajata.

Vielä kun maalissa on luotettava ja kelpo sotaratsu-Gulacsi, niin latu on pedattu Rosen joukoille gloriaa kohti. Jos Rose pystyy tällä kaudella löytämään sen kaivatun rutiini ja tasaisuuden otteisiin, jota huippujoukkueilta vaaditaan, sekä pystyy löytämään oikean balanssin tuohon puolustuspeliin ja takalinjan toimintaan pitkässä juoksussa, niin kaikki on mahdollista. Openda, Sesko, Simons, Nusa, Vermeeren, Raum, Schalger, Seiwald, Lukeba, Geertuida, Orbán, Gulacsi on todella vahva ydinrunko. Höystettynä vielä laadukkaalla rungon täytteellä Henrichs, Chadaille Bitshiabu, Poulsen, supertalentti-Ouédraogo, niin voi todeta Leipzigillä olevan kevyesti Liigan kolmanneksi paras rosteri ja yksi parhaiten roolitettuja ja profiloituja joukkueita koko Liigassa.

Kaikki on aika pitkälti Rosesta ja hänen pelitavastaan kiinni. Kompakti puolustaminen ja nopeat vastaiskut on toimiva pelitapa, mutt välillä Rosen yksi suurimmista perisynneistä meinaa olla se liiallinen 'pelkääminen' ja sellainen "köntsät housussa pelailu". Parhaimmillaan Rose uskaltaa peluttaa todella rohkeaa ja ennakkoluulotonta pelitapaa, kuten viime kevään UCL-pudotuspelissä Real Madridia vastaan nähtiin, kun kävi laittamassa Bernabeulla aikamoisen näytöksen pystyyn ja löi Realin todella ahtaalla vahvalla ja rohkealla pelillä. Noista Rosen ihmeellisistä 'pelkotiloista', jos päästään eroon, niin avot! Rosen on käsitettävä ja ymmärrettävä, mikä rosteri ja mahdollisuus hänellä on käytössään ja miten tämä tilaisuus pitää realisoida.
 
Viimeksi muokattu:

Daro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Ducks, KalPa, KuPS, BVB, Eagles
Leipzig päätti vihdoin ja viimein Leverkusenin 15 kuukautta kestäneen tappiottoman putken. Ensimmäinen jakso oli kyllä Leverkusenilta todella vahva ja päinvastoin Leipzig ja Rose oli lähtenyt peliin kyllä aika aralla ja yli-varmistelevalla pelisuunnitelmalla. Kakkosjaksolla Leipzig kyllä hienosti käänsi pelin itselleen ja päinvastoin Leverkusen suli kyllä jälleen pahanpäiväisesti ja jo toisessa pelissä putkeen menetti kahden maalin johtoasemansa.

Viimeksi Leverkusen onnistui toipumaan sulamisesta Wirtzin lisäajan lisäajan pilkun turvin, mutta nyt tuli lunta tupaan ja täten Leverkusenin 35 Bundesliiga-ottelun tappioton putki tuli päätökseensä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Ernst Happelin HSV:n kausien 1981/82 + 1982/83 "ikivanha" 36 ottelun tappioton putki, sekä kausien 2012/13 Heynckesin + 2013/14 Guardiolan Bayernien jyräämä käsittämätön 53 ottelun tappioton letku pysyivät vielä historiankirjoissa tämän Leverkusenin putken edellä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta on myös annettava kunnia tuolle Leverkusenin ja Alonson suorittamiselle, älyttömään runiin kyllä kykenivät.

Näin Bayern-kannattajana, niin tuo Leverkusenin 35 ottelun putki tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan ja jatkuvan ja jatkuvan... liki ikuisuuden ajan, eikä loppua näkynyt. Mutta sitten historiankirjoissa on silti edellä vielä tuo Heynckesin & Guardiolan Bayernin 53(!) ottelun tappioton putki. Siis 18 ottelua Leverkusenia enemmän, joka jo itsessään on puolet tuosta Leverkusenin putkesta!!!! Ihan tajutonta hulluutta. Bayern-fanit eivät kyllä aikanaan arvostaneet tuota älyttömyyttä tarpeeksi tai pitivät sitä kaikkea hyvää liian itsestäänselvänä. Ihan yhtä lailla kuin kannattajat pitivät tuota Bayernin 11 mestaruuden putkea itsestäänselvyytenä loppua kohden, eikä sitä enää osattu arvostaa siihen kuuluvalla tavalla. Kliseisti, vasta nyt jälkikäteen tuota Bayernin absoluuttisen sairasta dominanssia ja ylivertaisuutta on alkanut oppia arvostamaan enemmän, ja ymmärtämään pikku hiljaa, että A) miten aivan älytöntä aikaa se olikaan ja B) että emme tule todistamaan mitään tuollaista ylivoimaa tai mestaruusputki enää koskaan.

Bundesliiga on tällä kaudella kenties tasaisempi ja kovempi (etenkin kärjen osalta) kuin pitkiin pitkiin aikoihin, ja Leipzigillä on kyllä jengissään tällä kaudella taitoa ja kykyä haastaa muu kärki nyt aidosti mestaruudesta. Heillä on hyökkäyksessä aidosti kovaa tuli- ja ratkaisuvoimaa a'la Nusa, Simons, Openda ja Sesko. Tuo nelikko on aidosti Saksan parhaita ja vaarallisimpia. Etenkin tuo Opendan monipuolisuus, koska voi pelata mitä tahansa paikkaa hyökkäyksessä ja omaa muuten €80M ulososto-klausuulin...jännä nähdä kuka tuon ehtii aktivoida.

Nusa on räjähtävä 1v1 pelaaja, yhtä vaarallinen pelaaja aivan sivurajan leveydessä tai keskikaistoilla ahtaissa väleissä ja kummalla tahansa laidalla, hyvä keskittämään, hyväviimeistelijä, vahva palloton liike, vaarallinen nopeissa käännöissä jne. Simons niin ikään erittäin vaarallinen transitiopelaaja ja yksi Liigan parhaimpia pelin nopeita kääntäjiä ja pelin edistäjiä nopeasti ylöspäin keskikaistaa pitkin kuljettamalla, joista sitten oikea-aikaisesti vapauttaa vahvan pallottoman liikkeen selustaan tehneen Openda maalintekoon.

Sesko myös teki uransa parhaan päätöksen jäämällä vielä Leipzigiin. Tuo Opendan ja Seskon kärkiduon hyvyys piilee kaikkein eniten jopa tuossa heidän pallottomassa pelaamisessaan ja liikkumisessa. Juuri nuo rotaatiot ja toisiaan täydentävät vastaliikkeet tekevät heistä niin vaarallisen parin: Opendan välikaistan juoksut kummalta tahansa (sisä- tai ulkopuolelta) puolen vastustajan pakkia ja kyky vastaanottaa niitä selustan taakse pelattuja palloja ja linkittää peliä ovat erittäin hyviä.

Tämä kaikki taas mahdollistaa Seskon isona ja fyysisenä kaverina täyttää tuon vastustajan toppareiden väliin syntyneen tilan ja tehdä siitä niitä murtavia juoksuja boxiin. Yhtä lailla nämä Seskon liikkeet toki mahdollistavat juuri nuo Opendan liikkeet ja ne juoksut välikaistoilta ja hyökkäykset leveältä, koska Sesko naulitsee topparit paikoille omalla preesensillään. Tuossa on aikalailla se Openda/Sesko parin ydinvahvuus. Opendan vahvat ja nerokkaat pallottomat juoksut ovat myös nostaneet Seskon syöttämisen tasoa ja saa Seskonkin syöttötaidon näyttämään todella hyvältä.

Ylipäätään tuo koko nelikon Openda-Sesko-Simons-Nusa vahvuus perustuu oikeastaan siihen kaikkien todella kovaan ja ääri-vahvaan (etenkin pallottomaan) liikkumiseen, joka on kaikkien aivan parhaita osa-alueita ja suurimpia vahvuuksia.

Keskikentällä Leipzigillä on heittää myös kovaa laatua. JOS Vermeeren klikkaa samantien tuohon Rosen systeemiin, voi hän vihdoin ja viimein olla se puuttuva palanen siitä keskikentän pohjalta, joka Leipzigillä on kaikki nämä vuodet puuttunut. Hyvin tiloja blokkaava ja älykkäästä peliätekevä pohjapelaajakera loistavan syöttötaidon. Jos Schlager pystyy palaamaan sille ennen tuota ACL-vamma olevalle laatutasolleen ja/tai nuori työmyyrä-Seiwald ottaa seuraavat askeleet urallaan ja nousee Bundesliigan parhaiden puolustuspelillisten kutospaikan pelaajien joukkoon, niin keskikentänkin tilanne näyttää Leipzigillä erittäin hyvältä. Schalgerin tai Seiwaldin tasonnosto voi olla se ratkaiseva asia, jotta keskikentän runko ja pitävyys on vaaditulla tasolla.

Takalinjassa Lukeba/Geertruida ovat kaksi erittäin hyvää ja lupaavaa nuorta pakkia ja muodostavat todella vahvan selkänoja Leipzig-puolustukselle. Unohtamatta Bundesliigan yhtä parhaista leveysuhkita eli Raumia ja takalinjan kokenutta Orbánia. Etenkin tuo Lukeba, tulee nousemaan tällä kaudella kyllä Bundesliian johtavien toppareiden joukkoon, on sitä jo osaltaan nyt. Loistava tekemään peliä, kehittänyt pallon kuljetustaitoaan, jonka avulla voi paeta vastustajan painetta entistä monipuolisemmin. Nopea toppari, joka on myös hyvä puolustamaan leveämmillä alueilla, vahva 1v1 tilanteissa, vahva boxi-preesens, älykäs pelipää ja sijoittumaan sekä lukemaan tilanteita, milloin kannattaa pelata aggressiivisemmin miestä ja milloin puolustaa tilaa.

Leipzig menetti Gvardiolin, mutta sai itselellen tismalleen samanlaisen puolustajan, tismalleen samanlaisella profiililla ja aika lailla tismalleen yhtä korkealla potentiaalilla. Jälleen todella vahvaa, näkemyksellistä ja etenkin pitkäjänteisesti kestävää scouttausta Leipzigiltä (Simonsin parin vuoden laina korvasi Forsbergin, Lukeba korvasi Gvardiolin, Nusa Olmon, Geertruida ja Mukiele korvasivat Simakanin, Vermeeren korvasi kokonaan rosterista puuttuvan profiilin jne. jne.)

Leipzigin tölkkiorganisaatiosta voi olla, mitä mieltä tahansa, mutta tuo heidän hyvin looginen, johdonmukainen ja kestävällä pohjalla oleva urheilujohtaminen ja pelaajapolitiikka on aivan top-tasoa, josta moni seura voisi aidosti ottaa mallia. Leipzig on parhaita joukkueita maailmassa profiloimaan oman joukkueen tarpeet ja kehityskohteet, ja vielä löytämään samankaltaiset profiilit ja vahvuudet korvaamaan menetety pelaajata.

Vielä kun maalissa on luotettava ja kelpo sotaratsu-Gulacsi, niin latu on pedattu Rosen joukoille gloriaa kohti. Jos Rose pystyy tällä kaudella löytämään sen kaivatun rutiini ja tasaisuuden otteisiin, jota huippujoukkueilta vaaditaan, sekä pystyy löytämään oikean balanssin tuohon puolustuspeliin ja takalinjan toimintaan pitkässä juoksussa, niin kaikki on mahdollista. Openda, Sesko, Simons, Nusa, Vermeeren, Raum, Schalger, Seiwald, Lukeba, Geertuida, Orbán, Gulacsi on todella vahva ydinrunko. Höystettynä vielä laadukkaalla rungon täytteellä Henrichs, Chadaille Bitshiabu, Poulsen, supertalentti-Ouédraogo, niin voi todeta Leipzigillä olevan kevyesti Liigan kolmanneksi paras rosteri ja yksi parhaiten roolitettuja ja profiloituja joukkueita koko Liigassa.

Kaikki on aika pitkälti Rosesta ja hänen pelitavastaan kiinni. Kompakti puolustaminen ja nopeat vastaiskut on toimiva pelitapa, mutt välillä Rosen yksi suurimmista perisynneistä meinaa olla se liiallinen 'pelkääminen' ja sellainen "köntsät housussa pelailu". Parhaimmillaan Rose uskaltaa peluttaa todella rohkeaa ja ennakkoluulotonta pelitapaa, kuten viime kevään UCL-pudotuspelissä Real Madridia vastaan nähtiin, kun kävi laittamassa Bernabeulla aikamoisen näytöksen pystyyn ja löi Realin todella ahtaalla vahvalla ja rohkealla pelillä. Noista Rosen ihmeellisistä 'pelkotiloista', jos päästään eroon, niin avot! Rosen on käsitettävä ja ymmärrettävä, mikä rosteri ja mahdollisuus hänellä on käytössään ja miten tämä tilaisuus pitää realisoida.

Ei kai @Proffa_20 pelkää tällä viestillä sitä, että Bayern ryssii taas mestaruuden muualle? Ei tuo Alonson vahinko putki voi enää jatkua ja onneksi se meni poikki, koska se oli jo viime kaudella niin pienen karvan varassa.

Bayernin on pakko voittaa tällä kaudella mestaruus, koska siellä on oikeasti pelikirja valmentaja puikoissa. Kovimmilla vastustajilla on kokemattomia valmentajia vastassa vrt. Bayernin rosteri ja valmentaja. Kompany on kokenut valmentaja vs. kovimmat vastukset mitä Kompany tulee kohtaamaan.
 
Viimeksi muokattu:

Gostisbehere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia City of Brotherly Love
Leipzig päätti vihdoin ja viimein Leverkusenin 15 kuukautta kestäneen tappiottoman putken. Ensimmäinen jakso oli kyllä Leverkusenilta todella vahva ja päinvastoin Leipzig ja Rose oli lähtenyt peliin kyllä aika aralla ja yli-varmistelevalla pelisuunnitelmalla. Kakkosjaksolla Leipzig kyllä hienosti käänsi pelin itselleen ja päinvastoin Leverkusen suli kyllä jälleen pahanpäiväisesti ja jo toisessa pelissä putkeen menetti kahden maalin johtoasemansa.

Viimeksi Leverkusen onnistui toipumaan sulamisesta Wirtzin lisäajan lisäajan pilkun turvin, mutta nyt tuli lunta tupaan ja täten Leverkusenin 35 Bundesliiga-ottelun tappioton putki tuli päätökseensä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Ernst Happelin HSV:n kausien 1981/82 + 1982/83 "ikivanha" 36 ottelun tappioton putki, sekä kausien 2012/13 Heynckesin + 2013/14 Guardiolan Bayernien jyräämä käsittämätön 53 ottelun tappioton letku pysyivät vielä historiankirjoissa tämän Leverkusenin putken edellä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta on myös annettava kunnia tuolle Leverkusenin ja Alonson suorittamiselle, älyttömään runiin kyllä kykenivät.

Näin Bayern-kannattajana, niin tuo Leverkusenin 35 ottelun putki tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan ja jatkuvan ja jatkuvan... liki ikuisuuden ajan, eikä loppua näkynyt. Mutta sitten historiankirjoissa on silti edellä vielä tuo Heynckesin & Guardiolan Bayernin 53(!) ottelun tappioton putki. Siis 18 ottelua Leverkusenia enemmän, joka jo itsessään on puolet tuosta Leverkusenin putkesta!!!! Ihan tajutonta hulluutta. Bayern-fanit eivät kyllä aikanaan arvostaneet tuota älyttömyyttä tarpeeksi tai pitivät sitä kaikkea hyvää liian itsestäänselvänä. Ihan yhtä lailla kuin kannattajat pitivät tuota Bayernin 11 mestaruuden putkea itsestäänselvyytenä loppua kohden, eikä sitä enää osattu arvostaa siihen kuuluvalla tavalla. Kliseisti, vasta nyt jälkikäteen tuota Bayernin absoluuttisen sairasta dominanssia ja ylivertaisuutta on alkanut oppia arvostamaan enemmän, ja ymmärtämään pikku hiljaa, että A) miten aivan älytöntä aikaa se olikaan ja B) että emme tule todistamaan mitään tuollaista ylivoimaa tai mestaruusputki enää koskaan.

Bundesliiga on tällä kaudella kenties tasaisempi ja kovempi (etenkin kärjen osalta) kuin pitkiin pitkiin aikoihin, ja Leipzigillä on kyllä jengissään tällä kaudella taitoa ja kykyä haastaa muu kärki nyt aidosti mestaruudesta. Heillä on hyökkäyksessä aidosti kovaa tuli- ja ratkaisuvoimaa a'la Nusa, Simons, Openda ja Sesko. Tuo nelikko on aidosti Saksan parhaita ja vaarallisimpia. Etenkin tuo Opendan monipuolisuus, koska voi pelata mitä tahansa paikkaa hyökkäyksessä ja omaa muuten €80M ulososto-klausuulin...jännä nähdä kuka tuon ehtii aktivoida.

Nusa on räjähtävä 1v1 pelaaja, yhtä vaarallinen pelaaja aivan sivurajan leveydessä tai keskikaistoilla ahtaissa väleissä ja kummalla tahansa laidalla, hyvä keskittämään, hyväviimeistelijä, vahva palloton liike, vaarallinen nopeissa käännöissä jne. Simons niin ikään erittäin vaarallinen transitiopelaaja ja yksi Liigan parhaimpia pelin nopeita kääntäjiä ja pelin edistäjiä nopeasti ylöspäin keskikaistaa pitkin kuljettamalla, joista sitten oikea-aikaisesti vapauttaa vahvan pallottoman liikkeen selustaan tehneen Openda maalintekoon.

Sesko myös teki uransa parhaan päätöksen jäämällä vielä Leipzigiin. Tuo Opendan ja Seskon kärkiduon hyvyys piilee kaikkein eniten jopa tuossa heidän pallottomassa pelaamisessaan ja liikkumisessa. Juuri nuo rotaatiot ja toisiaan täydentävät vastaliikkeet tekevät heistä niin vaarallisen parin: Opendan välikaistan juoksut kummalta tahansa (sisä- tai ulkopuolelta) puolen vastustajan pakkia ja kyky vastaanottaa niitä selustan taakse pelattuja palloja ja linkittää peliä ovat erittäin hyviä.

Tämä kaikki taas mahdollistaa Seskon isona ja fyysisenä kaverina täyttää tuon vastustajan toppareiden väliin syntyneen tilan ja tehdä siitä niitä murtavia juoksuja boxiin. Yhtä lailla nämä Seskon liikkeet toki mahdollistavat juuri nuo Opendan liikkeet ja ne juoksut välikaistoilta ja hyökkäykset leveältä, koska Sesko naulitsee topparit paikoille omalla preesensillään. Tuossa on aikalailla se Openda/Sesko parin ydinvahvuus. Opendan vahvat ja nerokkaat pallottomat juoksut ovat myös nostaneet Seskon syöttämisen tasoa ja saa Seskonkin syöttötaidon näyttämään todella hyvältä.

Ylipäätään tuo koko nelikon Openda-Sesko-Simons-Nusa vahvuus perustuu oikeastaan siihen kaikkien todella kovaan ja ääri-vahvaan (etenkin pallottomaan) liikkumiseen, joka on kaikkien aivan parhaita osa-alueita ja suurimpia vahvuuksia.

Keskikentällä Leipzigillä on heittää myös kovaa laatua. JOS Vermeeren klikkaa samantien tuohon Rosen systeemiin, voi hän vihdoin ja viimein olla se puuttuva palanen siitä keskikentän pohjalta, joka Leipzigillä on kaikki nämä vuodet puuttunut. Hyvin tiloja blokkaava ja älykkäästä peliätekevä pohjapelaajakera loistavan syöttötaidon. Jos Schlager pystyy palaamaan sille ennen tuota ACL-vamma olevalle laatutasolleen ja/tai nuori työmyyrä-Seiwald ottaa seuraavat askeleet urallaan ja nousee Bundesliigan parhaiden puolustuspelillisten kutospaikan pelaajien joukkoon, niin keskikentänkin tilanne näyttää Leipzigillä erittäin hyvältä. Schalgerin tai Seiwaldin tasonnosto voi olla se ratkaiseva asia, jotta keskikentän runko ja pitävyys on vaaditulla tasolla.

Takalinjassa Lukeba/Geertruida ovat kaksi erittäin hyvää ja lupaavaa nuorta pakkia ja muodostavat todella vahvan selkänoja Leipzig-puolustukselle. Unohtamatta Bundesliigan yhtä parhaista leveysuhkita eli Raumia ja takalinjan kokenutta Orbánia. Etenkin tuo Lukeba, tulee nousemaan tällä kaudella kyllä Bundesliian johtavien toppareiden joukkoon, on sitä jo osaltaan nyt. Loistava tekemään peliä, kehittänyt pallon kuljetustaitoaan, jonka avulla voi paeta vastustajan painetta entistä monipuolisemmin. Nopea toppari, joka on myös hyvä puolustamaan leveämmillä alueilla, vahva 1v1 tilanteissa, vahva boxi-preesens, älykäs pelipää ja sijoittumaan sekä lukemaan tilanteita, milloin kannattaa pelata aggressiivisemmin miestä ja milloin puolustaa tilaa.

Leipzig menetti Gvardiolin, mutta sai itselellen tismalleen samanlaisen puolustajan, tismalleen samanlaisella profiililla ja aika lailla tismalleen yhtä korkealla potentiaalilla. Jälleen todella vahvaa, näkemyksellistä ja etenkin pitkäjänteisesti kestävää scouttausta Leipzigiltä (Simonsin parin vuoden laina korvasi Forsbergin, Lukeba korvasi Gvardiolin, Nusa Olmon, Geertruida ja Mukiele korvasivat Simakanin, Vermeeren korvasi kokonaan rosterista puuttuvan profiilin jne. jne.)

Leipzigin tölkkiorganisaatiosta voi olla, mitä mieltä tahansa, mutta tuo heidän hyvin looginen, johdonmukainen ja kestävällä pohjalla oleva urheilujohtaminen ja pelaajapolitiikka on aivan top-tasoa, josta moni seura voisi aidosti ottaa mallia. Leipzig on parhaita joukkueita maailmassa profiloimaan oman joukkueen tarpeet ja kehityskohteet, ja vielä löytämään samankaltaiset profiilit ja vahvuudet korvaamaan menetety pelaajata.

Vielä kun maalissa on luotettava ja kelpo sotaratsu-Gulacsi, niin latu on pedattu Rosen joukoille gloriaa kohti. Jos Rose pystyy tällä kaudella löytämään sen kaivatun rutiini ja tasaisuuden otteisiin, jota huippujoukkueilta vaaditaan, sekä pystyy löytämään oikean balanssin tuohon puolustuspeliin ja takalinjan toimintaan pitkässä juoksussa, niin kaikki on mahdollista. Openda, Sesko, Simons, Nusa, Vermeeren, Raum, Schalger, Seiwald, Lukeba, Geertuida, Orbán, Gulacsi on todella vahva ydinrunko. Höystettynä vielä laadukkaalla rungon täytteellä Henrichs, Chadaille Bitshiabu, Poulsen, supertalentti-Ouédraogo, niin voi todeta Leipzigillä olevan kevyesti Liigan kolmanneksi paras rosteri ja yksi parhaiten roolitettuja ja profiloituja joukkueita koko Liigassa.

Kaikki on aika pitkälti Rosesta ja hänen pelitavastaan kiinni. Kompakti puolustaminen ja nopeat vastaiskut on toimiva pelitapa, mutt välillä Rosen yksi suurimmista perisynneistä meinaa olla se liiallinen 'pelkääminen' ja sellainen "köntsät housussa pelailu". Parhaimmillaan Rose uskaltaa peluttaa todella rohkeaa ja ennakkoluulotonta pelitapaa, kuten viime kevään UCL-pudotuspelissä Real Madridia vastaan nähtiin, kun kävi laittamassa Bernabeulla aikamoisen näytöksen pystyyn ja löi Realin todella ahtaalla vahvalla ja rohkealla pelillä. Noista Rosen ihmeellisistä 'pelkotiloista', jos päästään eroon, niin avot! Rosen on käsitettävä ja ymmärrettävä, mikä rosteri ja mahdollisuus hänellä on käytössään ja miten tämä tilaisuus pitää realisoida.
Vaikka itse ei tule niin paljoa seurattua Bundesliigaa niin kyllä nämä @Proffa_20 kirjoittamat tekstit ovat aivan timanttia.
Aivan uskomattoman hyvin kirjoitettua tekstiä. Paljon hyviä yksityiskohtia ja näkökulmia. Pitää arvostaa että joku jaksaa näin paljon kirjoitella tänne. Vie takuulla hetken aikaa että kaiken saa luonnosteltua. Helppo valinta kun pitää miettiä kuka on vuoden jatkoaikalainen vuosimallia 2024
 

Proffa_20

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Chicago Blackhawks & FC Bayern München
Ei kai @Proffa_20 pelkää tällä viestillä sitä, että Bayern ryssii taas mestaruuden muualle? Ei tuo Alonson vahinko putki voi enää jatkua ja onneksi se meni poikki, koska se oli jo viime kaudella niin pienen karvan varassa.

Bayernin on pakko voittaa tällä kaudella mestaruus, koska siellä on oikeasti pelikirja valmentaja puikoissa. Kovimmilla vastustajilla on kokemattomia valmentajia vastassa vrt. Bayernin rosteri ja valmentaja. Kompany on kokenut valmentaja vs. kovimmat vastukset mitä Kompany tulee kohtaamaan.
Noh, en niinkään 'pelkää', vaan mielestäni on vaan hyvä juttu, että etenkin tuo Bundesliigan kärki on aidosti näinkin tasainen ja jännittävä, mitä se tällä kaudella on, koska se nostaa koko Liigan huomio- ja mielenkiintoarvoa. Kuten tuli todetuksi, niin nyt osaa ehkä myös arvostaa tuota Bayerninkin hurjaa 11 mestaruuden putkea enemmän, kun se meni poikki ja ymmärtää ehkä paremmin sen, että Bayernkaan ei (enää) ole mitenkään 'voittamaton'.

Koska kyllähän tuossa mestaruusputken aikana tällainen tietynlainen illuusio siitä Bayernin tietyinlaisesta 'kuolemattomuudesta' ehti kertyä itse jos kullekin ja Bayern näyttäytyi - osin toki aiheesta, osin valhellisesti - muita paria tasoakin ylempämän olevanan joukkueena, jota liki kukaan ei voi haastaa. Sitä piti oikeastaan itsestäänselvänä jo ennen kautta, että "tottakaihan Bayern tulee sen mestaruuden voittamaan, tietenkin" ja ei nähnyt oikein mitään skenaariota, jossa Bayern voisi sen pytyn munia muualle. Tämä johti ehkä juuri siihen tietynlaiseen mielenkiinnon laskuun ja siihen, että mestaruudet alkoivat maistua enemmän ja enemmän pahvilta.

Nyt sitä ymmärtää, että etenkin tällä hetkellä erot ovatkin todellisuudessa hieman pienemmät ja kaikki ovat siinä mielessä enemmän samalla tasaisella viivalla. Vaikka totta kai on hyvä tunnustaa, että tietenkin Bayernilla siis on edelleen Saksassa taloudellinen etu ja sitä kautta saavutettu materiaalietu hyvin moneen muuhun verrattuna.

Mitä tulee tuohon valmentajakysymykseen, niin itse näen kuitenkin Kompanyn myös kysymysmerkkinä, koska on ensimmäistä kertaa näin suuren seuran puikoissa ja sitä myöten haaste on myös vasta aivan oman valmentajataipaleensa alussa olevalle Kompanylle "nextillä levelillä". Kuten Alonsolla, Kompanylla on toki tuo kovan pelaajauran tuoma tausta, joka on tuonut miehille varmasti sellaista ns. 'yleistä' paineensietokykyä kovista paikoista, joka auttaa kumpaakin omassa pestissään. Alonsolla on myös se viime kauden tuoma kokemusetu Kompanyyn nähden, jonka näen itse hyvin merkittävänä asiana juuri Alonson puolesta.

Stuttgartilla Hoenesillakin on se viime kauden kokemus (mitä on valmentaa huipputasolla ja mitä on valmentaa juuri Bundesliigassa) auttamassa häntä ja Hoeness todisti jo viime kaudella olevansa erittäin lupaava valmentajakyky. Harmittavasti Stuttgart on heikentynyt rajusti, vaikka joitain avainmiehiään (Stiller, Führich, Millot, Undav, Nübel, Mittelstädt) saikin pidettyä, mutta silti vaikea nähdä Stuttgartin enää tällä kaudella taistelevan aivan niistä kärkisijoista, kuten vaikea kauden alku (3-1 tappio ja 3-3 tasuri) on osoittanut.

Hyvällä kauden alulla Stuttgart olisi voinut hyvällä tuurilla pyristellä kärjen tuntumassa ehkä jonkun n. 10 kierrosta ja loppusijoitus voisi sitten olla siinä 5.-6.sijojen paikkeilla. Itse kuitenkin arvostan viime kauden kokemuksen ja suorituksien perusteella Hoenessin hyvin korkealle Bundesliigavalmentajien keskuudessa.

Stuttgartilla tulee myös olemaan todella vaikeaa Euro-pelien myötä, ihan kuten Union Berlinillä viime kaudella. Stuttgart tulee myös pian huomaan, miten vaikeaa onkin yhden pelin sijaan manageroida 2-3 peliä viikossa (etenkin vähän heikommalla rosterilla) ja uskon tämän iskevän kohtuu lujaa heihin, ihan kuten Unioniin viime vuonna, joka jäi sensaatiokauden jälkeen taas kellarikerroksen porukaksi. Povaan siis kohtuu hankalaa kautta Stuttgartille. Jos Union Berlin olisi pelannut toissa kaudella Euro-pelejä, he eivät olisi olleet neljänsiä, ja jos Sttugart olisi pelannut menneellä kaudella Euro-pelejä, niin he eivät olisi sijoittuneet toiseksi. Enkä sanoa, että kummatkaan joukkueet, kuten Stuttgart nyt, olisi siis jotenkin huonosti koutsattuja jengejä, vaan että asiat ja elämä ovat huomattavasti helpommin ja simppelimpiä, kun ei joudu kohtamaan aina kesken viikon jotain Real Madridia tai Liverpoolia UCL:ssä.

Toppmöllerin Frankfrutilla jäi todistettavaa viime kaudesta, mutta rosteri on mielenkiintoinen mixi ja siellä on etenkin hyökkäyksessä kiehtovia ja laadukkaita nimiä, kuten Ekitiké, Marmoush, Götze ja Chaibi. Plus, keskikentäll ikiraataja-Skhiri ja Ruotsin lupaava Larsson sekä takalinjassa solidi Koch. Etenkin tuo Ekitiké-Marmoush duo vaikuttaa kyllä todella potentiaaliselta duolta tekemään isoja tuhoja tulevalla kaudella, jos Toppmöller saa pelin rullaamaan.

Kumpikin pystyy sulavasti pelaamaan leveämmiltä alueilta ja ei-niin tiukan 'raamin' roolissa, mutta myös samalla miehittämään toisiaan täydentäen keskikaistan tilat, ja kumpikin pystyy itse luomaan paikkoja tai viimeistelemään itse. Ekitikén kehityskäyrä näyttää rajusti pohjoiseen ja hänen erittäin vahva fysiikka ja hold-up pelaamisensa täydentää kyllä loistavasti tuota Marmoushin vähän juonikkaampaa ja taitavampaa laituri/ysi -hybridirooleja, joidenka välillä Marmoush pystyy sujuvasti vaihtelemaan kokonaisvaltaisuutensa vuoksi.

Mielestäni Marco Rose on myös aidosti yksi aliarvostetuimmista koutseista Euroopassa ja hänhän itsessään on jo kohtuu kokenut valmentaja. Viime kaudellakin Rose koutsasi nimenomaan isoissa peleissä todella hyvillä pelisuunnittelmilla loistavia otteluita mm. sellaisia valmentajia vastaan, kuin Tuchel, Pep, Ancelotti, Alonso, Terzic. Ennen tuota menneen kevään Bayernin 2-1 voittoa, Rose ja Tuchel kohtasivat puolen vuoden sisään kolme kertaa, ja kolme kertaa Rose mineraalikylvetti taktisesti Tuchelia ja Bayernia. Rose lienee yksi parhaista valmentajista reagoimaan pelitaktisiin asioihin, nimenomaan kesken pelin.

Rosehan oli aikanaan muuten muuan Max Eberln nerokas haku Mönchengladbachiin. Leipzigillä on aidosti erittäin hyvä materiaali käytössään, Bayernin ja Leverkusenin jälkeen mielestäni liigan 3.paras. Rosen ainoa heikkous tuon materiaalin parhaan potentiaalin realisoitumisen suhteen vain lienee tuo liki pornon omainen addiktiosuhde etenkin Kevin Kampln ja myös Lukas Klostermannin peluutuksiin, mitä en vaan ymmärrä.

Ainoa valmentaja ja joukkue, joka itseäni ei ole vielä vakuuttanut on Sahin ja Dortmund. Otteet ovat olleet lievästi sanottuna aika hämmästyttävän alavireisiä ja kummallisia. Joukkueessa olisi aidosti laatua, mutta nämä ekat pelit ovat olleet hämmentävän heikkoja suorituksia Sahinilta. Pelitapa, eivätkä kyllä pelaajavalinnat vakuuta. Etenkin ekassa pelissä, jossa Sahin juoksutti kentälle kohtuu kummallisen avauksen (mm. Adeyemi, Malen, Ryerson) ja jättäen penkille sellaisia kavereita kuin Beier, Couto, supertalentti-Duranville ja tämän BuLi-kauden yhden potentiaalisimmista läpimurtopelaajista eli Bynoe-Gittensin, joka oikein roolitettuna ja sauman saaneena voisi puhjeta kukkaan nyt.

Noista pelin sisäisistä vaihdoista ja muutoksista kakkospeliin plussaa, mutta todella hidas pelitempo, heikko build-up pelin rakenne, karun pelkistetty ja olematon pelitapa, vaikeudet roolituksessa ja valittu kolmen linja ei vakuuta ollenkaan vielä. Toki, kausi on vasta hyvin alussa ja "luota prosessiin" jne. jne. Mutta alku on ollut kohtuu heikko, ja Sahin ei ainakaan vielä ole vaikuttanut miltään loistavalta pelin valmentajalta, jonka joukkueesta olisi nähtävillä jotain nerokkaan toisteisia pelikuvioita, kuin sen pahemmin onnistunut roolittamaan tasapainoista kokoonpanoa kentälle.

Tällä hetkellä - ja kauden alun sekä ensivaikutelmien perusteella - itse asettelisin Kompanyn noiden muiden kärkijoukkueiden koutsien listalla jonnekin sinne Alonson, Rosen ja Hoenessin peesiin, jolla toki on kuitenkin olemassa se todella kova upside ja potentiaali päättää kausi mahdollisesti kuitenkin tuon listan kärjessä, jos joukkueen kehitysprosessi, mutta ennen muuta Kompanyn oma valmennuksellinen oppimisprosessi - miten johtamisasiat, pelitapa ja kopin managerointi olisi parasta hoitaa ja järjestellä Bayernissa - menee putkeen.

Edit. Typot
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: Daro

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
En ole kerinnyt matseja katsomaan, mutta Heidenheimillä selkeä progressio, edelliskaudella nousu, viimekaudella sarjataulukon puolessa välissä ja tällä kaudella sitten ilmiselvästi tulossa voitto. Eniten tehtyjä ja vähiten päästettyjä, joten kyllä sen lautasen voi jo tässä vaiheessa jakaa.

Palasen näin tuosta Leverkusenin matsista ja kyllähän se alleviivasi sen, että aika paljon pitää pullaa käydä, että yhtään tappiota ei kaudessa tule. Ei tuo ainakaan sen perusteella mitä minä näin ollut yhtään Leipzigin heiniä, mutta näin se joskus menee.

Yleensä aina kannattanut nousijoita, mutta St. Pauli ja Kiel eivät jostain syystä sytytä yhtään. Taitaa mennä Heidenheimillä tämäkin kausi. Ja lautanen tulossa, niin miksikäs ei.

Kakkosessa Schalke ei osaa vieläkään puolustaa, HSV vaikuttaa siltä, että eiköhän ne ole taas neljänsiä, Darmstadtilla menee nokkasyöksyä ja Braunschweigilla taitaa olla heippakäynti. Sellainen fiilis on, että Düsseldorf jyrää ylös, toisesta nousijasta ei etiäistä ole.
 

Daro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Ducks, KalPa, KuPS, BVB, Eagles
Ainoa valmentaja ja joukkue, joka itseäni ei ole vielä vakuuttanut on Sahin ja Dortmund. Otteet ovat olleet lievästi sanottuna aika hämmästyttävän alavireisiä ja kummallisia. Joukkueessa olisi aidosti laatua, mutta nämä ekat pelit ovat olleet hämmentävän heikkoja suorituksia Sahinilta. Pelitapa, eivätkä kyllä pelaajavalinnat vakuuta. Etenkin ekassa pelissä, jossa Sahin juoksutti kentälle kohtuu kummallisen avauksen (mm. Adeyemi, Malen, Ryerson) ja jättäen penkille sellaisia kavereita kuin Beier, Couto, supertalentti-Duranville ja tämän BuLi-kauden yhden potentiaalisimmista läpimurtopelaajista eli Bynoe-Gittensin, joka oikein roolitettuna ja sauman saaneena voisi puhjeta kukkaan nyt.

Noista pelin sisäisistä vaihdoista ja muutoksista kakkospeliin plussaa, mutta todella hidas pelitempo, heikko build-up pelin rakenne, karun pelkistetty ja olematon pelitapa, vaikeudet roolituksessa ja valittu kolmen linja ei vakuuta ollenkaan vielä. Toki, kausi on vasta hyvin alussa ja "luota prosessiin" jne. jne. Mutta alku on ollut kohtuu heikko, ja Sahin ei ainakaan vielä ole vaikuttanut miltään loistavalta pelin valmentajalta, jonka joukkueesta olisi nähtävillä jotain nerokkaan toisteisia pelikuvioita, kuin sen pahemmin onnistunut roolittamaan tasapainoista kokoonpanoa kentälle.

Lainaan vain tämän @Proffa_20 kirjoittamasta viestistä, koska muuten tästä tulisi ihan helvetin pitkä vastaus. Ja suurinpaan osaan nyökyttelen vain päätäni eteenpäin hyväksyttävästi. Dorren ongelmat ovat kokonaan seurajohdossa. Onhan sinne hankittu selänpesijöitä viime vuosien aikana mm. Kehlin muodossa, kun päästiin aiemmista eroon. Tuo koko seurajohdon rakenne pitäisi vain räjäyttää helvettiin ensin ja sen jälkeen aloitettaisiin koko paska uudelleen. Ja tämäkin tehtiin 2000-luvulla ja olin toivekas, että hieman saataisiin selkeyttä tuohon. Tuo koko Dorren himmeli Watzkesta lähtien on selänpesijöiden saunakerho. Ei minkäänlaista järkevää suunnitelmaa pidemmälle ajalle. Ja se on ollut jo pitkään. Kuullostaa varmaan Bayernilaisesta varsin tutulta?

Nuo valmentaja palkaukset ovat olleet ihan täyttä tempoilua Kloppin jälkeen. Pahin temppu mitä on Dorre koskaan tehnyt valmentajalleen on kun Rose palkattiin, niin Terzic pidettiin organisaatiossa mukana jollain tekaistulla duunilla. Eli Roseen ei koskaan uskottu ja sen kyllä huomasi myös ihan Rosesta itsestään. Kun kaikki ei mennyt heti putkeen niin Terzic taas kärrättiin sisään äkkiä vaikka hän oli ihan täysin noviisi myös kuten Sahinkin on nyt. Tuo Sahin valinta valmentajaksi oli itselleni melkein viimein pisara siitä, että miten vitun huonosti johdettu seura Dortmund on. Potenttiaali on helvetin iso olla oikeasti se Bayernin ykkös kilpakumppani, mutta se menee täysin hukkaan kyvyttömän seurajohdon ansiosta.
 

Proffa_20

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Chicago Blackhawks & FC Bayern München
Lainaan vain tämän @Proffa_20 kirjoittamasta viestistä, koska muuten tästä tulisi ihan helvetin pitkä vastaus. Ja suurinpaan osaan nyökyttelen vain päätäni eteenpäin hyväksyttävästi. Dorren ongelmat ovat kokonaan seurajohdossa. Onhan sinne hankittu selänpesijöitä viime vuosien aikana mm. Kehlin muodossa, kun päästiin aiemmista eroon. Tuo koko seurajohdon rakenne pitäisi vain räjäyttää helvettiin ensin ja sen jälkeen aloitettaisiin koko paska uudelleen. Ja tämäkin tehtiin 2000-luvulla ja olin toivekas, että hieman saataisiin selkeyttä tuohon. Tuo koko Dorren himmeli Watzkesta lähtien on selänpesijöiden saunakerho. Ei minkäänlaista järkevää suunnitelmaa pidemmälle ajalle. Ja se on ollut jo pitkään. Kuullostaa varmaan Bayernilaisesta varsin tutulta?

Nuo valmentaja palkaukset ovat olleet ihan täyttä tempoilua Kloppin jälkeen. Pahin temppu mitä on Dorre koskaan tehnyt valmentajalleen on kun Rose palkattiin, niin Terzic pidettiin organisaatiossa mukana jollain tekaistulla duunilla. Eli Roseen ei koskaan uskottu ja sen kyllä huomasi myös ihan Rosesta itsestään. Kun kaikki ei mennyt heti putkeen niin Terzic taas kärrättiin sisään äkkiä vaikka hän oli ihan täysin noviisi myös kuten Sahinkin on nyt. Tuo Sahin valinta valmentajaksi oli itselleni melkein viimein pisara siitä, että miten vitun huonosti johdettu seura Dortmund on. Potenttiaali on helvetin iso olla oikeasti se Bayernin ykkös kilpakumppani, mutta se menee täysin hukkaan kyvyttömän seurajohdon ansiosta.
Kehl oli kyllä iso pudotus pitkään pestissään toimineeseen edeltäjäänsä Michael Zorciin, joka parhaimpina vuosina muovasi kyllä vahvan aikakauden ja pohjan Dortmundille. Zorc jätti kyllä todella isot saappaat täytettäviksi urheilupuolella, joita Kehl ei kyllä lähelläkään ole onnistunut täyttämään. Onhan tuo Watzkekin tosiaan jo kohtuu pitkään tuossa seurassa häärinyt 2000-luvun alusta saakka. Bayernissa toki hieman ennen Watzkea aloittanut Rummenigge toki astui jo pitkän stinttinsä jälkeen syrjään, ja ehkä Dortmundissa olisi myös Watzken aika seurata KHR:n esimerkkiä ja ymmärtää jakaa vastuuta uusille visiönääreille...

Zorc onnistui löytämään todella älykkäällä tavalla loistavia talentteja, kuten mm. Lewandowski, Reus, Sancho, Haaland, Dembele etc. ja Zorc onnistui tuon kautta luomaan pysyvää pohjaa ja urheilustrategiaa Dortmundille, jonka ansiosta se pystyikin huippuvuosinaa haastamaan Bayernin aivan head-2-head. Nyt Kehlin johdolla ei onnistuttu kesällä varmistamaan Maatseenin ja Cherkin kaltaisia talentteja (toki aina voidaan vedota budjettiin, mutta Cherki olisi ainakin ollut saatavilla €15M...) ja nämä nimet lipuivat muualle.

Nyt Dortmund on myös siirtynyt kyllä kovin poukkoilevaan ja heikkoon urheilujohtamiseen ja joukkueen kasaamiseen. Jo vuosi sitten kesällä tuli ihmeteltyä Kehlin touhuja ja miksi hän käytti koko kesän yrittääkseen sainata Edson Alvarezin, tajutakseen lopulta että ei halukaan sainata Alvarezia, koska hän ei istu sapluunaan ja lopputulos oli katastrofi. Samalla joukkuetta olisi pitänyt ainakin vahvistaa yhdellä kärkipelaajalla, laiturilla, oikealla laitapakilla ja laadukkaalla keskikentällä.

Siellä oli kuitenkin aidosti markkinoilla Dortmundillekin laatupelaajia ja hyvällä hinnalla. Mutta Kehlin johdolla Dortmund saapui neuvotteluihin joko liian myöhässä tai ei osannut päättää, että lähestytäänkö. Mielestäni tuo oli heikkoa tekemistä Kehliltä sen liki mestaruuteen päättyneen kauden jälkeen. En tiedä yliarvioitiinko se huippukausi Dortmundin sisällä, joka sokaisi urheilujohdon ja seurassa ei nähty muka tarvetta vahvistaa joukkuetta.

Dortmundilla olisi kyllä taloudellisia resursseja kilpailla ja haastaa Bayern todella kovaakin. Tietenkään Dortmund ei aivan samoista pelaajista pysty taistelemaan markkinoilla, kuin Bayern, mutta on tullut etenkin viime vuosina ihmeteltyä noita Dortmundin osin keskinkertaisia hakuja ja peliliikkeitä markkinoilla (mm. Ozcan, Ryerson, epäammattimainen Süle jne.).

Miksi esim. Xavi Simons pelaa tällä hetkellä Leipzigissä, eikä Dortmundissa? Ja viittaan tällä siis siihen, miten fiksusti Leipzig on hoitanut tuon rekrypuolen ja onnistunut nappaamaan Simonsin kaltaisen talentin ja pelaajan itselleen nyt pariksi vuodeksi. Tuollaiset Simonsin kaltaiset pelaajat ja talentit, jotka olisi saatavilla mm. Bundesliigan 1-2 lainapestillä, ovat mielestäni juuri sellaisia pelaajia, joita Dortmundinkin pitäisi pystyä varmistamaan itselleen, että jos heidän emoseuransa heidät johonkin Bundesliiga-seuraan lähettää hakemaan peliaikaa, niin tällöin Dortmundin pitäisi varmistaa, että se seura juuri on Dortmund.

Dortmundiahan on toki myös Bayernin (eli Rummeniggen) osalta kritisoitu tuosta viime vuosien pelaajarekrystrategiasta, jossa hankitaan aivan liikaa sellaisia juuri lahjakkaita talentteja, jotka sitten myydään vaivaisen parin vuoden päästä isolla rahalla pois. Noin on vaikeaa rakentaa mitään pitkäjänteistä omaa projektia, jos tavoite on aina vain mahdollisimman ison taloudellisen voiton saaminen tuolla tavoin. Tietysti tieyn osan toiminnasta voi rakentaa tuon varaan, mutta ehkä Dortmund on vuosien aikana turvannut vähän liiakseltaankin tuohon strategiaan.

Nekin rahat, mitä mm. Haalandista tai Bellinghamista yms. kumppaneista on saatu, on onnistuttu aina hukkaamaan johonkin, eikä tilalle olla lopulta sitten onnistuttu hankkimaan ehkä jotain seurassa pidempään viihtyviä laatupelaajia (kuten mm. 10 vuotta sitten) tai Bundesliigan tasolla tähtikaliiberin pelimiehiä. Mielestäni tuo on erittäin kyseenalaista toimintaa mm. Kehliltä, että hän ei ole onnistunut tuota nykyistä paremmin investoimaan noita saatuja jättimäisiä rahoja Dortmundin nykyiseen rosteriin, eikä kokoonpano todellakaan näytä siltä, miltä se voisi jonkun paremman urheilujohtajan alaisuudessa näyttää, joka olisi osannut nuo rahat sijoitta optimaalisemmin.

Dortmund on kyllä todistanut 10 vuotta sitten, että kun avainpaikoilla (Zorc/Klopp) on oikeat tekijämiehet, niin on mahdollisuus saada aikaan hyvinkin vahva ja koherentti projekti, jolla voidaan haastaa Bundesliigassa Bayern, sekä myös Europeleissä muut Euroopan huiput. Tuo perintö ja DNA, josta Dortmund aikanaan tuli tunnetuksi, on kyllä nyt viimeisten vuosien aikan mielestäni hukattu johonkin ja vähän kuin itse tuon heikon seura- ja urheilujohtamisen johdosta tyydytty isoilta osin keskinkertaisuuteen. Niin pelaajarekryissä, pitkälti valmentajrekryissä kuin urheilujohdon rekryissä.

On itse tullut monta kertaa aiemminkin perattua tätä, mutta kun moni juuri kritisoi sitä Bayernin vuosien dominanssia Bundesliigassa, niin pitää kuitenkin muistaa, että se kaikki ja tuo asema, jossa Bayern on, on se itse tekemää laadukasta työtä, joka tuohon on johtanut. Bayernilla ei koskaan ole ollut mitään öljypohattoja tai taikaseinää, mistä sitä rahaa olisi kaavittu, vaan asiat on pitänyt itse tehdä hyvin ja se on luonut sen pohjan ja aseman tuolle nykyiselle suurudelle. Oli vielä aika, kun mm. 1960-luvun 'rivalryn' aikaan Bayern ei edes ollut Münchenin suurin seura, vaan TSV 1860:n pikkuveli. Mutta sieltä on määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja tinkimättömästi omalla laadukkaalla työllä ja strategialla noustu jopa aivan maailman suurimpien seurojen joukkoon.

On monta kertaa tullut todettua, että ratkaisu siihen Bundesliigan kilpailun ongelmiin ei voi olla se, että ainoa joukkue joka suorittaa huipputasolla, alkaa laskemaan sitä omaa tekemisen tasoa ja rimaa alemmas, jolloin kohta meillä on joku iso klöntti keskinkertaisuutta. Vaan se on niiden muiden seurojen tehtävä nostaa sitä omaa tekemisen tasoa ja rimaa, sekä mätsätä siihen Bayernin tekemiseen. Toki se vaatii paljon pitkäjänteistä työtä ja on ison kiven alla, eikä se todellakaan helppoa ole. Mutta hyvä lähtökohta olisi juuri se, että seurassa olisi niillä avainpaikoilla oiekat visiönäärit ja henkilöt johtamassa sitä projektia oikeaan suuntaan

Jos katsoo viime kautta, niin viime kaudella Leverkusen Alonson johdolla 90 pinnaa ja Heynckesin Bayernin piste-ennätys melkein romukoppaan ja suorittaminen olis jatkuvasti tapissa, organisaation kaikilla tasoilla. Noin sen pitääkin mielestäni olla, että nimenomaan Leverkusen sitten mätsäsi siihen huipputasoon ja teki asiat niin pirun hyvin kuin mahdollista ja Bayernin valtakausi lyötiin laudalta sillä tavoin.

Olkoonkin, että Bayern ei aivan parhaassa "A-gamessaan" ollut, mutta, että se Bayernin valtakauden päätös ei tapahtunut, niin että mestaruuteen olisi kuitenkaan riittänyt joku hyvin keskinkertainen ja heppoinen suoritus, vaan se vaati sen maximaalisen. Rolfes oli oikea mies urheilujohtajaksi visioimaan ja kasaamaan joukkuetta, Alonso nappivalinta oikeaksi kädeksi johtamaan projektia valmentajana, ja tämän myötä kasaan saatiin todella koherentti, laadukas ja täysin optimaalisesti roolitettu joukkue.

Totta kai tämä kaikki on helpommin sanottu kuin tehty, ei siinä. Mutta se, että Bundesliigan kilpailullisuuden taso on viimeisen vuosikymmenen ollut heikohko, koska Bayernin dominanssi, niin ei kuitenkaan mielestäni ole ns. Bayernin syytä, jossa hommat on tehty kuitenkin pitkälti priimasti ja vimpan päälle (ongelmista huolimattaa), vaan muiden kärkiseurojen liian alhaisen riman takia ja, että muissa seuroissa on hassattu resursseja. Bundesliigan tasoa saadaan nousuun silloin, kun mahdollisimman monessa seurassa on juuri huippupaikoilla ne kovimmat tekijät ja Bayernin pahimmat kilpakumppanit Bayernin lähihistorian tapaan, maksimoivat ne omat resurrsit optimaalisesti ja maximaalisella tavalla aivan tappiin.

Itse on tullut jo pitkään kehuttua ja ihailtua tuota Leipzigin tekemistä ja urheilujohtamista, sekä miten briljantti Leipzig onkaan tuossa omassa scouttaus- ja rekrypolitiikassaan. Leipzig osaa aina tunnistaa juuri ne jo joukkueesta puuttuvat tai menetetyt profiilit sekä korvaamaan ne hyvin täsmällisesi ja loogisesti. Tuokin vaatii sen, että Leipzig onnistuu myös löytämään markkinoilta aina ne oikeat profiilit, ja Leipzig onnistuu löytämään ne oikeat profiilit juuri nuorista hyvin lahjakkaista pelaajista (kuten nyt mm. Nusa, Vermeeren, Geertruida, Ouédraogo jne.). Muistuttaa joltain osin jopa sitä Dortmundin Zorcin aikaista rekrypolitiikkaa...

Tuon nyky-Leipzigin pitäisi ehkä joltain osin olla se "pohjapiirrustus" Dortmundin omalle toiminnalle, jota sitten maustetaan vielä tuomalla vähän meritoituneempia ja laadukkaampia pelaajia markkinoilta (ei mitään Ozcania tai Ryersonia) siihen nuorten talenttien rinnalle. Se voi toki vaatia se, että koko seurajohto pitäisi räjäyttää uusiksi, mutta sen tapahtuminen ei valitettavasti (Dortmundin sekä Bundesliigan kilpailun kannalta) taida olla näköpiirissä. Nyt saadaan "nauttia" valitettavasti Kehlin ja Sahinin kaltaisten noviisien työnjäljestä. Joskus oli tosiaan aika, kun noilla avainpaikoilla Dortmundin projektia oli johtamassa Zorc ja Klopp, sekä Kloppin jälkeen Tuchel.

Toki ei kaikkea Kehlinkään piikkiin voi laittaa, vaan kyllä katseita vamrasti kääntyy myös sinne aivan ylimpien portaiden ja mm. Watzken suuntaan. Aika monessa seurassahan (Bayernissakin viime vuosina) se suurin kivi kengässähän on usein sitten sen operatiivisen johdon ylempi porras. Mutta, jo sillä että se operatiivinen johto + valmennus olisi kunnossa (mitä se ei Dortmundilla Sahin/Kehl duolla ole), niin voitaisiin kompensoida jo kohtuu laadukkaasti ja hyvin taustadinojen höperehtimisiä.

Leipzigilläkin se oli pari kautta sitten askel oikeaan suuntaan, että ulkourheilullisissa asioissa erittäin osaava Oliver Mintzlaff ymmärsi siirtyä pois näpertelemästä operatiiviselta urheilupuolelta isompaan johtajapositioon konsernin sisällä. Rooliin, jossa on erittäin hyvä ja pystyy parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan tuota operatiivista puolta. Leipzigkin laittoi siis tutoa organisaatiorakennetaan uusiksi ja nyt sillä on erittäin vahva valmennuksen ja urheilujohdon muodostama operatiivinen puoli ja Mintzlaff nyt vielä siellä taustalla vahvana tekijänä. Kun myös se ylempi 'dinojen' johtoporras alkaa Leipzigin tavoin olla samalla sivulla operatiivisen puolen kanssa, niin pullat alkavatkin olla jo kohtuu hyvin uunissa kokonaisvaltaisesti.

Leverkusen ja Leipzig kuitenkin omalla toiminnallaan osoittavat, että joo, vaikka Bayernilla toki Bundesliigassa on 'ylivertaiset' resurssit, niin tekemällä asiat itse loistavasti ja suunnitellusti sekä maksimoimalla käytettävissä olevat resurssit pitkäjänteisellä strategisella urheilujohtamisella ja oikeilla avainhenkilöiden palkkauksilla (Alonso/Rolfes, Rose/Schäfer+Schröder, Seb Hoeness/Wohlgemuth jne.), tuota eroa on mahdollista kuroa umpeen hyvinkin paljon. Ja tuollaisina Leverkusenin viime kauden yksittäisinä tuhkimotarinamaisena "piikki-suorituksena", jopa Bayernin ohikin. Leverkusen ja Leipzig ovat tämän viime vuosina todistaneet (kuten myös jopa Stuttgart viime kaudella).

Mutta Dortmund tuntuu etenkin juuri näillä kädenlämpöisen heikoilla ja pöhöttyneillä avainhenkilövalinnoilla (valmentaja, urheilujohto) itse pedanneen viime kausina paikkansa tuonne kovimman kärjen tuntumaan ja pois siitä aivan Bayernin taustaimusta, jossa se 10 vuotta sitten oli.
 

Daro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Ducks, KalPa, KuPS, BVB, Eagles
En lainaa tähän tuota @Proffa_20 viestiä, koska se olisi vaan niin helvetin pitkä postaus jokaiseen asiaan. Otan sen suurimman ongelman tuosta koko viestistä kiinni, että Dorren ongelma ei ole täysin se miten pelaajia on hankittu ja saatu hankittua.

Se on kokonaiskuvassa ihan liian suppea katselma, koska puhutaan vain muutamista viime vuosista. Enemmän ongelma on tuosta koko seuran johtamisesta ja sen aivan täysin poukkoilevasta tavasta rakentaa joukkuetta pidemmällä tähtäimellä. Ei siellä ole ollut mitään Kloppin jälkeen minkään sortin punaista lankaa. Jos kausi menee vituiksi niin ollaan kuin ManU konsanaan, että paikkaillaan asioita pikavoittojen turvin. Tölkit ovat todella hyvä esimerkki siitä, että siellä on yritetty rakentaa sieluttomaan ostopaskaan jo näin lyhyellä ajalla jonkin sortin seura identiteettiä. Dortmundilla sitä ei ole ollut enään vuosiin. Dortmundin seurajohto on helvetinmoinen himmeli ja vastuuta voidaan vyörryttää jokaisen syyksi ja sitä se on ollut jo vuosia. Tuo vain pitäisi ensin räjäyttää atomeiksi, että se olisi paljon selkeämpää.
 

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Bayern tuntuu antavan enemmän vastauksia kuin kysymyksiä, muut taas enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Alkuhaisu on vahvasti, että toinen sija on se mistä tänä vuonna tapellaan ellei Leverkusen yhtäkkiä muista miten puolustetaan. Tähän tarvitaankin tosi vahva nenä, kun Bayernin maailero on +13 ja seuraavalla taitaa olla +4. Pieni pelko, että tämä repeää jo alussa niin pahasti, että kauden kohokohdaksi jää Heidenheimin hetki kärjessä.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuli nähtyä eilinen Augsburg-Dortmund paikan päällä WWK-arenalla.

Ja oman vajavaisen kokemuksen perusteella Bundesliga on kyllä tällaiselle rivikatsojalle paras liiga mihin tehdä jalkapallomatkoja.

Otteluissa on lähes aina mahtava tunnelma, kaljaa saa juoda vapaasti katsomossa ja jalkapallo on yleensä laadukasta.

Dortmund fanit pitivät hienoa mökää varsinkin ottelun alussa, mutta myös Augsburglaiset saivat tunnelman kohdilleen, varsinkin kun vielä voittivat ottelun.

Lisäksi tykkään siitä kuinka ottelun aikana faneilla on täysihönkä päällä, mutta ottelua ennen ja sen jälkeen fanit osaavat käyttäytyä fiksusti ja tulevat toimeen vastapuolen kanssa. Varmaan aina välillä tulee ylilyöntejä, mutta turha viha tuntuu olevan poissa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös