Yllättää kyllä ihmisten into tulla puolustelemaan omia kannatuksen kohteitaan ketjussa missä puhutaan siitä mitä HIFK sinulle merkitsee, aika kärkkäästi ollaan varpaillaan kun omista mielipiteistä eroavia asioita sanotaan ilmoille.
Klubirunkkari, kuin pettäisi omaa vaimoaan, oksettavaa, vaikea samassa katsomossa vieressä. Tämä kaikki oman seuran kannattajilta. En yhtään ihmettele, että jotkut nousevat takajaloilleen. Omalta kohdaltani olo tuntuu todella loukatulta, varsinkin kun kyseessä on asia, jota rakastaa todella syvästi. Vituttaa ja masentaa syvästi lukea tekstejä, joissa syljetään oman joukkueen fanien päälle, vain sen takia että jollain saattaa sydämestään löytyä paikka myös muulle urheilutoiminnalle, varsinkin kun alun alkujaan on hyvin vilpittömin mielin näitä hommia junnuna pohtinut. Veljiä ja siskoja tässä pitäisi olla, eikä vihamiehiä.
Toistan jo kirjoittamaani, ainakin itselläni kannattaminen menee täysin sydämen ja tunteen kautta. Jos ei ole tunteenpaloa ja rakkautta, on hankala olla täysillä mukana. Hymyilen aina, kun HIFK:n joukkue tai edustaja menestyy. Samoin vice versa. Vituttaa, jos fudistiimi nyt tipahtaa takaisin kakkoseen jne.
Kuitenkin rakkaus, tunteet, muistot ja kokemukset jääkiekossa ovat huomattavasti syvempiä, kuin muissa lajeissa. Jääkiekkojoukkue HIFK:n kannattaminen alkoi siinä iässä kun urheilusta ja sen seuraamisesta kiinnostuttiin. Samalla tietysti jalkapallo ja HJK. Viidennellä linjalla asuneena pikkuskidinä minulla ei ollut mitään tietoa HIFK:n jalkapallojoukkueesta. Jääpallossa valinta oli tietysti HIFK. Ei ollut faijaa kertomassa mitä ja miten pitää kannattaa, mutsi ei urheilusta ymmärrä juurikaan mitään. Jostain ne suosikit vain kaivautui pihapelien ja tarhan pihassa käytyjen "keskutelujen" perusteella.
Nuoruus meni enemmän lätkän parissa, kun itsekin tuli pelattua. Fudis jäi taka-alalle, samalla osittain HJK. Silti se on edelleen se seura, jota kotimaisessa jalkapallossa tulee seurattua ehkä tarkimmin. Gloryhunttausta tai ei, en tiedä. Se on vaan se seura, jonka otteita on ~25 vuotta seurannut aina jollain tavalla. HIFK:n jalkapallojoukkueseen kiinnostus alkoi oikeastaan 2000-luvun loppupuolella, kun seura ajautui konkurssiin ja tippui neloseen.
Nykyään seuraan jalkapalloa huomattavasti enemmän kuin lätkää. Lajina jalkapallo on ollut jo pidemmän aikaa "se" urheilulaji. Oikeastaan jääkiekko on minulle HIFK ja sitä kautta SM-Liiga. Juuri muu ei kiinnosta, lukuunottamatta Olympiakisojen lätkäturnausta. Se millä sarjatasolla joukke pelaa, ei merkitse mitään, korkeintaan etäpaikkakuntalaisena hankaloittaa joukkueen suoritusten seuraamista. Tosin nykyinen informaatiovirta tarjoaa todella helposti tulokset, otteluraportit jne. myös alasarjoista. On tullut huomattua HIFKn jalpallojoukkueen kohdalla. Jalkapallon puolella ei niin suurta sidettä mihinkään seuraan ei ole syntynyt mitä jääkiekon puolella, johtuen juurikin siitä ettei teinivuosina fudis juurikaan kiinnostanut. Nykyään pääasiassa tulee seurattua ulkomaisia sarjoja. Sieltä löytyy suosikit, mutta toki ne ovat tietyllä tapaa etäisiä. Suomessa sitten HJK, jonka jälkeen HIFK ja KuPS. Sinänsä olisi mielenkiintoista saada HIFK näiden kahden kanssa samalle sarjatasolle, niin voisi todeta otteluita seuratessa kenen puolella sitä oikeasti on. HIFK-HJK olisi varmasti melkoista tunteiden vuoristorataa, kun HJK:n ja KuPS:n välisetkin ottelut ovat melko vaikeita.
Miksi tämä vuodatus? Vituttaa lukea omien fanien vittuilua toisilleen, yksi iso perhe? Edelleen kysyn kysymyksen, johon kukaan ei vielä antanut vastausta. Pitäisikö näiden kahta seuraa kannattavien fanien sulkea kaikki vanhat muistot ja tunteet kylmästi pois ja ruveta kannattamaan vain sitä "yhtä ja oikeaa joukkuetta". Täällä on käytetty paljon sanaa pettäminen, minusta tuo olisi täydellistä itsensä pettämistä. Olla "tunteella" mukana, vaikka omat tunteet, muistot ja fiilikset on ihan toisen joukkueen mukana.