Wo ist meine Kartoffelkoffer?
Entinen loistava saksan sanavarastoni (alunperin yli 30 sanaa) on kutistunut nykyisin kahteen lauseeseen, mutta ne ovatkin sitten tehokkaita. Ammensin oppini deutsch für die oberstufe –oppikirjoista (?) ja siellä seikkaili muuan perhe nimeltään Müller.
Juttuseuraa etsivän teutonin kuin teutonin saa hiljaiseksi sanomalla:
Ich heisse Jürgen und Renate Müller und ich wohne im Kühlschrank. Kirjoitusasu ei liene ihan oikea, mutta tärkeintä onkin sanoma. Sitten saakin baaritiskillä keskittyä rauhassa tärkeimpiin eli ryypiskelyyn ja pallienkyhnyttelyyn.
Jos samainen germaani yrittää vielä illan aikana tulla puhe-etäisyydelle voi hänelle sanoa, ennen kuin hän ehtii mitään aloittaa: Ich habe mit meine Zeitkugel hierher gekommen.
Saksalaiset eivät ole kovin avoimia, mutta osaavat arvostaa maassaan vierailevien Turistmusten avoimuutta. Siksi, jotta vastapuoli ymmärtää, että et ole vihamielinen, hymyile leveästi. Anna poskipaikkojen näkyä, osoituksena että suomalainen sosiaalihuolto ja hammaslääketiede voivat hyvin.