Ässien uusi alku 2008 – strategia vaiko tragedia?

[Pata-Ässä]

Eiväthän muutkaan Sm-liigavalmentajat ole lähteneet mukaan pelikirjakeskusteluihin. Miksi paljastaisi omaa pelikirjaansa julkisesti? Suhosen tämän hetken pelikirja on luettavissa Ässien tämän hetken peleistä. Ensi kauden mielenkiintoisimpia asioita SM-liigassa on nähdä Suhosen pelikirja. Pelikirjan analysointiin kykenevät kaikki pelikirja-asioista eli jääkiekosta pelinä syvällisesti kiinnostuneet kannattajat. Jokereiden ja HIFK:n JA:n keskusteluihin ovat tulleet tämän kauden aikana oleellisesti pelikirjakeskustelut esille. Ne on aloitettu isojen nimimerkkien toimesta ja pelikirjoihin vähyksyvästi edelleen suhtautuvat pysyvät sieltä poissa ja heittelevät muka-hienoja, pelikirjoja väheksyviä kommenttejaan vielä mm. täällä Ässät-keskustelussa.
Tuskinpa Suhonen sentään väheksyy Suomessa pelikirjat jääkiekkossa aktiivisesti esille ottaneita Hannu Aravirtaa, Erkka Westerlundia, Raimo Summasta, Jukka Jalosta tai Jääkiekkoliiton valmentajia, jotka ovat rustanneet juniorimaajoukkueille jo yli 20 vuoden ajan pelikirjoja.
Siitä olen varma, että pelikirjakeskustelu rantautuu myös tänne Ässät-keskusteluun viimeistään ensi kautena, kun on oivallettu se tosiasia, että porilainen hulluus ei riitä tällä kaudella kuin SM-liigan jumbosijaan.

Täällä on pikemminkin ollut kyse muiden asioiden ottamisesta mukaan keskusteluun kuin pelikirjojen väheksymisestä. Omalta osaltani olen koko ajan sanonut pelikirjan olevan tärkeä, mutta kuitenkin vain osa kokonaisuutta, joka ei yksinään ole mikään menestyksen tae, jos perusasiat kuten kutopuoli eivät ole kunnossa. Kyllä Jokeripalstankin pelikirjakeskustelut kääntyvät kuntokeskusteluiksi heti, kun Jokerit on samassa fyysisessä kunnossa kuin Ässät syksyllä. Sanotaan nyt vaikka, että siitä puhe mistä puute.

 

[korkki]

LuKi puhuu asiaa, ei se voi olla riittävä meriitti päävalmentajan pestille että sattuu olemaan mukava kaveri vaan kyllä myös osaamisen pitää merkitä. Jyrkkiö täytyisi saada mitä pikimmin toimintaan mukaan, mieluiten ottaisin Jyskyn 93-ikäluokan puikkoihin koska kyseessä on aikaisempina vuosina Länsirannikon aluetta hallinnut ikäluokka. A-junnujen tasolla Jysky ei välttämättä pysty kehittämään pelaajia samoilla nikseillä, vaan tuosta voisi lähteä vetämään saman ikäluokan kanssa useamman kauden.

Tietysti suurin ongelma toiminnan kehittämisessä on Porin olemattomat halliolosuhteet sekä tällä hetkellä vielä luonnonjäiden puutekin. Pelkillä lenkeillä ja oheisharjoituksilla tuo jääkiekollinen osaaminen kun ei kehity tarpeeksi. Omaehtoinen harjoittelukin kärsii nuoremmilla koska aika harva viitsii jatkuvasti ajella fillarilla tai vanhempien kyydillä Isomäkeen jäälle. Jonkinlainen alueellinen pienten ja helpojen tekojääratojen verkosto (esim. Itä-Porin urheilupuisto, Toejoki, Koivula, Liinaharja, Pihlava, Ulvila, Noormarkku) olisikin järjettömän hyvä idea, kun nuo talvet ovat mitä ovat. Kustannuksia siitä vain tulisi liikaa Porin ja ympäristökuntien jo melko tiukille budjeteille.

Ässillä on järkevällä toiminnalla joka tasolla mahdollisuus saada organisaatio tasolle jossa joka vuosi voitaisiin taistella playoffpaikasta. Toivottavasti se ei vaadi Mestiskeikkaa.

EDIT: Koko helvetin pelikirjakeskustelu alkaa vituttaa. Ihan niinkuin se olisi joku uusi juttu, mutta ehkä viimeksi joskus 60-luvulla on lähdetty pelaamaan ilman PELITAKTIIKKAA. Se että joku on keksinyt kopioida amerikkalaisesta jalkapallosta nimen ei muuta sitä että puhutaan wanhasta asiasta.

 

[Maple Leaf]

Jokereiden ja HIFK:n JA:n keskusteluihin ovat tulleet tämän kauden aikana oleellisesti pelikirjakeskustelut esille. Ne on aloitettu isojen nimimerkkien toimesta ja pelikirjoihin vähyksyvästi edelleen suhtautuvat pysyvät sieltä poissa ja heittelevät muka-hienoja, pelikirjoja väheksyviä kommenttejaan vielä mm. täällä Ässät-keskustelussa.

Enpä olisi uskonut, että tämäkin täytyy vielä rautalangasta vääntää, mutta väännetään nyt, kun tarvetta selvästi on: se, että suhtautuu huvittuneesti ("vähättelevästi") joidenkin nimimerkkien mukasyvällisiin "pelikirjakeskusteluihin" ei tarkoita sitä, että suhtautuisi itse pelikirjoihin "väheksyvästi". Tämä ero on kristallinkirkas kaikille niille, jotka vaivautuvat hieman ajattelemaan.

 

[San Jose Shark #50]

Lisäksi A:n ja B:n välistä yhteistyön pitäisi olla saumatonta, eikä tällaista tiedon ja pelaajien panttaamista. Joka pojasta pitäisi luoda oma kansio omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Henkilökohtaiset kehitysohjelmat tavoitteineen ja sitoumuksiineen pitäisi tulla normaaliksi osaksi toimintaa. Tämä kaikki vaatii ammattimaista asennetta ja resursseja, mutta tätä ja vain tätä kautta luodaan Porin Ässille kestävä perusta harjoittaa menestyvää ja vetovoimaista jääkiekkoa myös SM-liigassa.

Siis Alpolle kaikki valta uudistaa toimintaa B-junioreista alkaen. Nälkäisiä, menestystä haluvia nöyriä kavereita pitää saada oikeille paikoille pelaajista valmentajiin, huoltajista hallituksen jäseniin.

Tärkeää on myös se, että A-juniorit pelaa samalla pelikirjalla kuin edustuskin jotta siirtyminen joukkueiden välillä on sujuvaa. Apelle sopiva rooli voisikin olla jokin juniorivalmennus koordinaattori jolloin edustusjoukkueen valmennuksesta huolehtisi joku, joka on päivittänyt pelikirjaansa viimeisen 5 vuoden aikana eikä Apen tavoin joskus 60-luvulla.

 

[Maple Leaf]

Apelle sopiva rooli voisikin olla jokin juniorivalmennus koordinaattori jolloin edustusjoukkueen valmennuksesta huolehtisi joku, joka on päivittänyt pelikirjaansa viimeisen 5 vuoden aikana eikä Apen tavoin joskus 60-luvulla.

Mitä leimallisesti 1960-luvun jääkiekkoilun piirteitä Suhosen pelikirjassa on, ja miten ne poikkeavat esimerkiksi 1950- tai 1970-luvun kiekkoilusta?

 

[Näkkäri]

Mitä leimallisesti 1960-luvun jääkiekkoilun piirteitä Suhosen pelikirjassa on, ja miten ne poikkeavat esimerkiksi 1950- tai 1970-luvun kiekkoilusta?

Veikkaan, että SJS#50 tarkoittaa Suhosen pelikirjan ns. offensiivisen blokkipelin puuttumista, joka tuli kiekkoiluun vasta 1970-luvun loppupuoliskolla lähinnä kai Montrealin toimesta. Toisaalta näkisin Suhosen taktisen osaamisen 60-luvun jäänteenä myös sitä tapaa, jolla joukkue järjestäytyy kiekon menetettyään. Suhonen ei hae defensiivistä skaalaa koko kentän alueelta, vaan painottaa puolustuskuvion nimenomaan vastustajan kiekolliselle puolelle. Nykyäänhän tätä ei enää harrasteta juurikaan missään.

Oletko SJS samoilla linjoilla kanssani?

 

[San Jose Shark #50]

Mitä leimallisesti 1960-luvun jääkiekkoilun piirteitä Suhosen pelikirjassa on, ja miten ne poikkeavat esimerkiksi 1950- tai 1970-luvun kiekkoilusta?

The Hockey Book (suom. pelikirja :p) on SK:n mukaan painettu 1960 :))

 

[Maple Leaf]

Veikkaan, että SJS#50 tarkoittaa Suhosen pelikirjan ns. offensiivisen blokkipelin puuttumista, joka tuli kiekkoiluun vasta 1970-luvun loppupuoliskolla lähinnä kai Montrealin toimesta. Toisaalta näkisin Suhosen taktisen osaamisen 60-luvun jäänteenä myös sitä tapaa, jolla joukkue järjestäytyy kiekon menetettyään. Suhonen ei hae defensiivistä skaalaa koko kentän alueelta, vaan painottaa puolustuskuvion nimenomaan vastustajan kiekolliselle puolelle. Nykyäänhän tätä ei enää harrasteta juurikaan missään.

"Offensiivinen blokkipeli" on iankaikkisen vanhaa vastustajan blokkaamista, jota on harjoitettu jääkiekossa jo aikoja ennen 1970-luvun loppua ja muuallakin kuin Montrealissa. Se, että sille keksii uudelta kalskahtavan termin, ei tee itse asiasta uutta. Haluaisin myös nähdä sen valmentajan — entisen tai "modernin" — joka katselisi tyytyväisenä puolustuskuvion painottumista vastustajan kiekottomalle puolelle.

Mistä tulikin mieleeni Jatkoajassakin joidenkin kirjoittajien "modernina 2000-luvun kiekkona" mainostama kaistapelaaminen. Sekin on peräisin jo jääkiekon alkuajoilta, jolloin pohjoisamerikkalaiset pelasivat nimenomaan kaistoilla: hyökkääjät kolmella, puolustajat kahdella. Tämähän oli sitä mekaanista kiekkoa, johon tutustuessaan esimerkiksi Tarasov nauroi itsensä kipeäksi.

NHL-kaudella 1979-1980 Philadelphian ennätykselliseen 35 ottelun tappiottomaan putkeen valmentanut Pat Quinn pääsi joukkueineen tähän saavutukseen nimenomaan siksi, että tuolloin Flyers luopui jääräpäisestä kaistapelaamisesta pistäen sentterin ja laiturit leikkaamaan: give and go. Tämä pisti hetkeksi vastustajat täysin sekaisin.

Kyllähän me voimme mainiosti keksiä edelleen uusia nimiä ikivanhoille, osin myös koripallosta ja amerikkalaisesta jalkapallosta periytyville kuvioille. "Offensiivinen blokkipeli tuli jääkiekkoon 1970-luvulla Montrealin toimesta" on vakuuttavan näköinen väite, joka todennäköisesti uppoaa hienosti niihin nuoriin, joille joukkuepelien sisäiseen logiikkaan tutustuminen on tapahtunut lähinnä Playstationin kautta. Historian ja todellisuuden kanssa niillä ei juurikaan ole tekemistä, mutta viihdettähän tämä kaikki kai onkin, ja parhaat pisteet saa se henkilö, joka onnistuu vakuuttamaan syöttöketjun puolustaja-sentteri-laituri olevan "modernia 2000-luvun kiekkoa".

Ja sitten vielä ihmetellään, mikseivät oikeat valmentajat jaksa vakavissaan käyttää energiaansa ns. pelikirja-keskusteluihin.

 

[San Jose Shark #50]

Veikkaan, että SJS#50 tarkoittaa Suhosen pelikirjan ns. offensiivisen blokkipelin puuttumista, joka tuli kiekkoiluun vasta 1970-luvun loppupuoliskolla lähinnä kai Montrealin toimesta. Toisaalta näkisin Suhosen taktisen osaamisen 60-luvun jäänteenä myös sitä tapaa, jolla joukkue järjestäytyy kiekon menetettyään. Suhonen ei hae defensiivistä skaalaa koko kentän alueelta, vaan painottaa puolustuskuvion nimenomaan vastustajan kiekolliselle puolelle. Nykyäänhän tätä ei enää harrasteta juurikaan missään.

Oletko SJS samoilla linjoilla kanssani?

Jos offensiivisella blokkipelillä tarkoitetaan sitä, että jyrätään vastustajan pelaajat aina tilaisuuden tullen sileäksi à la Scott Stevens vs. Eric Lindros ja isketään kiinni mieluiten hyökkäyssinisellä oman siniviivan tason sijaan, niin olen kyllä varsin pitkälle samaa mieltä. Taktiikka vain vaatii sekä pelaajistolta että valmennukselta keskimääräistä enemmän. Pelaajistolta vaatii keskinkertaista parempaa pelisilmää ettei höntyillä itseään totaalisesti ulos tilanteesta ja myös ruista reisiin että saadaan massa liikkeelle ripeästi. Ilman massaa kautta ilman vauhtia ei blokkipelissä ole riittävästi tehoa.
Suhosen suurin ongelma taktisella puolella näyttää olevan ettei sitä taktiikkaa ole. Hän painottaa aivan liikaa yksilöiden omia ratkaisuja josta seuraa se, että eri viisikot eivät pelaa keskenään samalla tavoin ja toisaalta yksittäinen viisikko ei noudata yhtenäistä taktiikkaa vaihdosta toiseen. Jonkinlainen varianssi pelitilanteen mukaan voi olla hyvä, mutta kyllähän pelaajilla pitää olla iskostettu selkärankaan yksi tietty peruskuvio jota pääsääntöisesti noudatetaan vaihdosta toiseen ja illasta toiseen.
Sen lisäksi useimmissa peleissä pakit mieluummin peruuttavat oman veskarin syliin kun pitäisi iskeä lujasti kiinni vastustajan iholle.

 

[TosiFani]

Jos offensiivisella blokkipelillä tarkoitetaan sitä, että jyrätään vastustajan pelaajat aina tilaisuuden tullen sileäksi à la Scott Stevens vs. Eric Lindros ...

Hait sitten esimerkiksi ihan joka päiväisen taklauksen... Montako avojään taklausta SM liigassa nähdään yhden kauden aikana??

 

[raitin pakki]

Hait sitten esimerkiksi ihan joka päiväisen taklauksen... Montako avojään taklausta SM liigassa nähdään yhden kauden aikana??

-ikävä kyllä kaikki joukkueet laskettuna varmaan alle 10 kauden aikana.Huom,kunnon avojään rehelliset pommit.

 

[Pata-Ässä]

-ikävä kyllä kaikki joukkueet laskettuna varmaan alle 10 kauden aikana.Huom,kunnon avojään rehelliset pommit.

Joista 4-6 suorittaa Matti Kuparinen.

 

[fat of the land]

Suhosen suurin ongelma taktisella puolella näyttää olevan ettei sitä taktiikkaa ole. Hän painottaa aivan liikaa yksilöiden omia ratkaisuja josta seuraa se, että eri viisikot eivät pelaa keskenään samalla tavoin ja toisaalta yksittäinen viisikko ei noudata yhtenäistä taktiikkaa vaihdosta toiseen.

Taitaa tämäkin perustua siihen Suhosen lausuntoon yksilötaidoista eikä siihen että olisit nähnyt yhtään Ässien peliä. Kunnon NHL-2002-Petteri Sihvonen analyytikko...

 

[Pata-Ässä]

Suhosen suurin ongelma taktisella puolella näyttää olevan ettei sitä taktiikkaa ole. Hän painottaa aivan liikaa yksilöiden omia ratkaisuja josta seuraa se, että eri viisikot eivät pelaa keskenään samalla tavoin ja toisaalta yksittäinen viisikko ei noudata yhtenäistä taktiikkaa vaihdosta toiseen. Jonkinlainen varianssi pelitilanteen mukaan voi olla hyvä, mutta kyllähän pelaajilla pitää olla iskostettu selkärankaan yksi tietty peruskuvio jota pääsääntöisesti noudatetaan vaihdosta toiseen ja illasta toiseen.
Sen lisäksi useimmissa peleissä pakit mieluummin peruuttavat oman veskarin syliin kun pitäisi iskeä lujasti kiinni vastustajan iholle.

"Suhosen suurin ongelma taktisella puolella näyttää olevan ..."

Näin siis asian näkee nimimerkki, joka on itse kirjoittanut, ettei seuraa Ässien pelejä edes radiosta saati sitten katsoisi pelejä. Voisitko vähän valottaa mihin tuo näkemyksesi perustuu, kun pelejä et kerran seuraa. Sinä muistat joka välissä korostaa kuinka tärkeää valmentajan on päivittää pelikirjaansa. Kuitenkin tuomitset Suhosen sen perusteella mitä olet nähnyt (?) häneltä joskus aiempina vuosina. Ethän sinä huomaisi mitään vaikka Suhonen päivittäisi pelikirjaansa kuinka paljon ja usein.

 

[Näkkäri]

Selvennän nyt tuota viimeistä viestiäni ihan yleisestikin sen verran, että siinä oli oiva näyte täydestä paskanjauhamisesta muka vakuuttavilla termeillä. Tyypillistä pelikirjahuttua, joka uppoaa joihinkin kuin veitsi voihin. Jääkiekosta voi puhua paljonkin sanomatta yhtään mitään, mutta ainoastaan otteet kaukalossa onneksi ratkaisevat.

 

[angnus]

Selvennän nyt tuota viimeistä viestiäni ihan yleisestikin sen verran, että siinä oli oiva näyte täydestä paskanjauhamisesta muka vakuuttavilla termeillä. Tyypillistä pelikirjahuttua, joka uppoaa joihinkin kuin veitsi voihin. Jääkiekosta voi puhua paljonkin sanomatta yhtään mitään, mutta ainoastaan otteet kaukalossa onneksi ratkaisevat.

Samaa mieltä.Tätä paskanjauhantaa kuulee jokaisessa tv lähetyksessä, riippumatta kanavasta.Usein esim. kun peliä on pelattu noin 1minuutti, niin kommentaattorit jo selittävät, kuinka toisen joukkueen kuviot ja pelikirja on täysin sekaisin.Tai vastaavasti, kuinka joku pomppukiekko sattuu kolmen kimmokkeen kautta menevän maaliin, niin kaikki on hetken päästä maaliin saaneen joukkueen hallintaa ja loistavaa taktiikkaa ja unohdetaan se että kaikki on perustunut pelkkään onnenkantamoiseen.Näitä esimerkkejä on ihan pirusti muitakin, mutta pointtini on että kaikki televisioon pääsevät yrittävät matkia herra Tammisen moottoriturpaa ja tekevät yksinkertaisista asioista taidetta!

 

[Pata-Ässä]

Selvennän nyt tuota viimeistä viestiäni ihan yleisestikin sen verran, että siinä oli oiva näyte täydestä paskanjauhamisesta muka vakuuttavilla termeillä. Tyypillistä pelikirjahuttua, joka uppoaa joihinkin kuin veitsi voihin. Jääkiekosta voi puhua paljonkin sanomatta yhtään mitään, mutta ainoastaan otteet kaukalossa onneksi ratkaisevat.

Aamen.

Tuollaisella sanahelinällä on helppo saada omasta tietämyksestään epävarmat fanit uskomaan kirjoittajan olevan todella kovan luokan ammattilainen. Jääkiekko on loppujen lopuksi vain "yksinkertaisten miesten yksinkertainen peli". Hienoilla sanoilla ja monimutkaisilla lauseilla saadaan kyllä yksinkertaisinkin asia tehtyä tähtitieteellisen monimutkaiseksi. Tuollaiseen "pelikirjahuttuun" törmätessään on parempi jättää koko paska omaan arvoonsa ja miettiä omilla aivoillaan. Eivät ne hienot sanat kenestäkään asiantuntijaa tee.

 

[ensio]

Mitä leimallisesti 1960-luvun jääkiekkoilun piirteitä Suhosen pelikirjassa on, ja miten ne poikkeavat esimerkiksi 1950- tai 1970-luvun kiekkoilusta?

Olisiko se jotain semmoista, että siinä joillakin pelaajilla on päässä kypärä. Samoin 1960-luvun pelikirja on jo jäähalleja varten kirjoitettu, suomalainenkin laitos siitä siis. 1950-luvun taktiikoissa pitää ottaa huomioon luonnonjääolosuhteet - ei voi vetää pakki-pakki -syöttöä, jos peli keskeytyy kahden koiran ja ketun juostessa jäälle ja toisen siperianhuskyn viedessä kiekon mennessään. Tämä on ihan totaalinen fiasko, joka on loppuen lopuksi vain ja ainoastaan Alpo Suhosen syytä, mutta Tami Tammisen englanninkielisen suvereeniuden ansiota. 1970-luvun kirja on taas kirjoitettu niille, jotka käyttävät turvallista Jofa-pottaa ja vetävät sirklausta katon alla. 2000-luvun kirja sisältää ylimääräisenä materiaalina sekä Aku Ankan vuosikerran että suomen kielen sivistyssanakirjan.

Mutta joo. Tiivistäisikö nyt tämän niin, että mielestäni koko pelikirjakeskustelu on mennyt täälläkin jo ihan överiksi.

 

[ensio]

The Hockey Book (suom. pelikirja :p) on SK:n mukaan painettu 1960 :))

Tarkoitit siis varmaan The Hockey Handbookia. Senhän voisi suomentaa enemmänkin jääkiekon käsikirjaksi kuin pelikirjaksi. Eikös käsikirja ole jotain sellaista, josta voi ammentaa ohjeita esimerkiksi valmennustouhuihin, kun taas pelikirja on näiden ohjeiden lopputulos. Tai jotain.

 

[raitin pakki]

Aamen.

Tuollaisella sanahelinällä on helppo saada omasta tietämyksestään epävarmat fanit uskomaan kirjoittajan olevan todella kovan luokan ammattilainen. Jääkiekko on loppujen lopuksi vain "yksinkertaisten miesten yksinkertainen peli". Hienoilla sanoilla ja monimutkaisilla lauseilla saadaan kyllä yksinkertaisinkin asia tehtyä tähtitieteellisen monimutkaiseksi. Tuollaiseen "pelikirjahuttuun" törmätessään on parempi jättää koko paska omaan arvoonsa ja miettiä omilla aivoillaan. Eivät ne hienot sanat kenestäkään asiantuntijaa tee.

-Täysin totta lätkä nykyisin nopeenpaa,pelaajat isompia.Taktiikat viilattu koskemaan tätä päivää,ei sen kummenpaa.hienoja kiekkosanontoja tullut
vaan vitusti lisää, mikä tuntuu sekoittavan niin katsojien että valmentajien päät.Tätä mieltä minä.

 

[Maple Leaf]

2000-luvun kirja sisältää ylimääräisenä materiaalina sekä Aku Ankan vuosikerran että suomen kielen sivistyssanakirjan.

Eikä pidä unohtaa, että moderniin pelikirjaan vaikuttaa pelikirjakuningas Sihvosen mukaan myös pallopelien ikuinen "imperatiivinen kategoria". En tiedä, mikä se on, mutta sen on todennäköisesti luonut Kammanuel Int.

 

[ensio]

Eikä pidä unohtaa, että moderniin pelikirjaan vaikuttaa pelikirjakuningas Sihvosen mukaan myös pallopelien ikuinen "imperatiivinen kategoria". En tiedä, mikä se on, mutta sen on todennäköisesti luonut Kammanuel Int.

Vaiko peräti veljensä Coitus? Unohtui vielä tuosta 2000-luvun versiosta tämä porilainen versio, jossa on liitteenä myös V5- ja Toto-vihjeet. Kannessa lukee että Härzy.

Noh, saas nyt nähdä miten mahtaa käydä jatkossa pelikirjakeskustelulle. Nythän Sihvonenkin on alkanut reagoida saamaansa kritiikkiin Tammisen palvomisesta mm. siten, että hän on nyt pikku hiljaa jo uskaltanut kritisoidakin herraa, tosin vielä hyvin varovasti. Saas nähdä, mitä täytyy tapahtua ennen kuin tämä kill your darlings -vaihe saa maksiiminsa, eli kun Sihvonen ripustaa Ramin löysään hirteen. Voi siinä kulua hetki jos toinenkin pukukopin uumenissa, saas nähdä sitten onko Petterillä parempi stamina kuin muuan Niinimaan Annella. Kenestä Sihvonen sitten mahtaa saada kaverin - kenties Suhosen Alposta?

Imperatiivisen kategorian oheen haluaisin näin yliopisto-opiskelijana heittää vielä panoptikonin, spektaakkelin yhteiskunnan ja Frankfurtin koulukunnan. Miten nämä liittyvät jääkiekkoon, se selviää jatkossa, tai ehkä ei.

 

[Maple Leaf]

Saas nähdä, mitä täytyy tapahtua ennen kuin tämä kill your darlings -vaihe saa maksiiminsa, eli kun Sihvonen ripustaa Ramin löysään hirteen. (---) Imperatiivisen kategorian oheen haluaisin näin yliopisto-opiskelijana heittää vielä panoptikonin, spektaakkelin yhteiskunnan ja Frankfurtin koulukunnan. Miten nämä liittyvät jääkiekkoon, se selviää jatkossa, tai ehkä ei.

Mainitsemasi kill your darlings-vaihe saattaa olla lähempänä kuin arvaammekaan: Sihvonenhan mainitsi eräässä Urheilulehden päästössään lähestyvänsä urheilua sosiologisesti "durkheimilaisittain". En oikein ymmärtänyt, mitä hän sillä tarkoitti, sillä David Émile Durkheimin (1858-1917) kenties merkittävin konkreettinen anti sosiologian alalla oli hänen laaja itsemurhatutkimuksensa.

Voisiko olla siis niin, että jos ja kun Sihvonen tekisi niin sanotun isänmurhan kritisoimalla Tammista ja Summasta, hän tappaisi samalla merkittävän osan itseään? Vai onko "durkheimilaisuus" jääkiekon yhteydessä hänelle jotain "imperatiiviseen kategoriaan" rinnastuvaa, käänteistä kantilaisuutta, jossa "itsemurha" tarkoittaakin "uudelleen syntymistä"? Se sopisi jotenkin (hämärästi, mutta kuitenkin) jonnekin "modernin" ja "postmodernin" älyllisesti polveilevaan maastoon. En tosin vielä tiedä eksaktisti, miten, mutta ainakin intuition tasolla vastaan "kyllä".

 

[Pata-Ässä]

Katos katos, pojat alkoivat puhua samaa kieltä Sihvosen kanssa :)

 

[Bigmouth]

Imperatiivisen kategorian oheen haluaisin näin yliopisto-opiskelijana heittää vielä panoptikonin, spektaakkelin yhteiskunnan ja Frankfurtin koulukunnan. Miten nämä liittyvät jääkiekkoon, se selviää jatkossa, tai ehkä ei.

Alpon jääkiekkoideologiahan - sen perusteella mitä hän on julkisuudessa puhunut - on mitä tyypillisimmillään _post_modernia jääkiekkoa, jossa jokainen tarkkailija/osallistuja luo omat tapahtumille merkityksensä. Siis siinä kun Sihvonen syyttää Alpon pelikäsitystä vanhentuneeksi, on Alpo todellisuudessa askeleen Sihvosen käsitystä edellä. Postmodernin urheilun eternaalisten prinsiippien mukaanhan voitot ja tappiot ovat tulkinnanvaraisia ja kiinni tulkitsijan perseptiosta.

Edit: Typoja