Tämä kausi nyt on poikkeus, mutta talousnäkymä on kyllä sellainen että moni alkaa miettimään kuuntelisiko Jussi Ahoa vai vaivautuuko Navettaan. En ihmettele jos väki jää mieluummin kotiin rahatilanteen vuoksi.
Ainakin Porissa näiden taloutta koetelleiden lamojen vaikutukset yleisömääriin ovat olleet lähinnä käänteiset.
80-luvun nousukauden yleisökeskiarvo: 3644
90-luvun laman keskiarvo 90-93: 4506
Hyvien talousvuosien ka 93-09: 3992
Viimeisimmän laman ka 09-15: 4364
Yleisömääriin on tietysti muitakin selittäviä tekijöitä kuin yleinen taloustilanne, mutta luvut osoittavat todella selkeästi että talouden laskusuhdanteesta syyn hakeminen on tekosyy.
Liigan tv-soppari menee uusiksi, mutta paluuta ei ole. Kaikki pelit näkee kotona jollakin tavalla.
Kuten Ässien hallituksen PJ Mikko Lainekkin totesi, TV näkyvyys on mahdollisuus yleisömäärien kasvattamiseen. Näkyvyys lisää aktiiviseuraajia, ja sen johdosta potenttiaalisia live katsojia. Tuo suurentunut massa ajan kanssa alkaa valua katsomoihin. Kuinka hyvin, riippu markkinoinnista ja ottelutapahtumasta.
Esimerkkinä vuositasolla Porin elokuvateatterissa käy suunnilleen samoilla lippujen keskihinnoilla lähes tupla määrä ihmisiä kuin Ässien peleissä. Porilaisissa ravintoloissa käy varmasti moninkertainen määrä, kuluttaa rahaa vielä monikertaisemmin kuin Ässien peleissä vuosi tasolla. Pori Jazz vetää vajaassa viikossa huomattavan paljon korkeammilla keskihinnoilla puolet Ässien koko kauden yleisömäärästä. jne. jne. Kyllä ne leffatkin löytyy netistä, ruokaa ja bisseä voi nauttia halvemmalla kotona, Jazzien esiintyjätkin löytyy Youtubesta...
Talous ja TV on vain tekosyitä. Jos kuluttaja viihtyy ja kokee elämyksiä, se tulee ja se maksaa. Ei musiikki puolellakaan enää mikään esiintyjä tai bändi lähde tavoittelemaan suuria konserttiyleisöjä periaatteella pelkkä musiikki riittää. Kyllä siihen nykyisin automaattisesti liittyy visuaaliset- ja showelementit. Suomalaisessa urheilussa näihin juttuihin ollaan vasta pääsemässä kärryille.