Samoja lukuja katselin, ja Ässien omistaman 44% osuuden arvo on siis karvan alle kuusi miljoonaa. Mutta koska siis kaupunki ottaisi kaupassa/järjestelyssä (mikä nyt sitten on sopiva sana) vastuulleen Ässien noin 4,5 miljoonan velkaosuuden halliyhtiöstä, niin käytännössä kauppahinnaksi muodostui Ässien osuuden arvo miinus velkojen määrä. Eli noin 1,5 miljoona, ja se olisi raha jonka kaupunki Ässille maksaisi tuosta 44% osuudesta, eikä suinkaan sitä noin kuutta miljoonaa..
Eikö näin
@Tuamas
Suunnilleen juuri näin.
Eli hallin tasearvo on se reilu 13 miljoonaa, jonka verran halliyhtiöllä on omaisuutta. Tämähän on rakennuskulut vähennettynä tehdyillä poistoilla, eli ei sinänsä suoraan velattoman hallin markkina-arvo.
Mutta halliyhtiöllä on velkaa vielä se kuutisen miljoonaa, joka tulee netottaa veke hallin tasearvosta.
Lisäksi halliyhtiön lainat on eriytetty Ässien lainaan ja kaupungin lainaan, joista Ässien laina on lyhentynyt hitaammin.
Ässien osuuden puhdas substanssiarvo (varat-niihin kohdistuvat velat) on vähän tämän vuoden luvuista riippuen siellä 1,0-1,5 miljoonan euron haminoilla.
Toki sitten tullaan siihen, mikä on Ässien osuuden markkina-arvo ja siihen on kaksi isoa muuttujaa.
A)
Olennaisempana, mikä on halliyhtiön odotettavissa oleva/sovittu tulotaso?
B)
Mikä on puhtaasti rakennuksen markkina-arvo, jonka määrittämisessä se vuokrataso käytännössä on määräävä, koska halli ei ole muunnettavissa esim. muunlaiseksi kaupalliseksi tilaksi tai asunnoiksi.
Käytännössä Ässillä on valta määrittää se kauppahinta tulevien vuosien vuokratason kautta. Eli jos tässä kohtaa ollaan ahneita, siitä maksetaan seuraavat 5-10 vuotta korkeampaa vuokraa.
Koska sehän käytännössä on se tapa jolla tämä kauppa on markkinaehtoinen, eli Ässät sitoutuu pitkään määräaikaiseen vuokrasopimukseen jonka kautta halliyhtiön osuuden arvo määräytyy.