Jospa se tieto tapahtumista loppujen lopuksi menikin esimiehen tietoon ja kevään tapahtumat ovat suoraa seurausta. Sulatelkaa rauhassa. Nyt näyttää kohtuu hyvältä.
Jospa se tieto tapahtumista loppujen lopuksi menikin esimiehen tietoon ja kevään tapahtumat ovat suoraa seurausta. Sulatelkaa rauhassa. Nyt näyttää kohtuu hyvältä.Jos tämä pitää paikkansa, niin onpahan sellaista urpoilua, että oksat pois. Vaikka Aho olisi pääsyyllinen, ei muitakaan osallisia voi kyllä vastuusta vapauttaa. Miten on mahdollista, etteivät pelaajat tunnistaneet marssimurtuman ensioireita? Miten on mahdollista, ettei joukkueen lääkäri puuttunut asiaan, tai apuvalmennus? Miten on mahdollista, ettei tieto moisesta hölmöilystä edennyt Ahon esimiehelle? Jos eteni, miten on mahdollista, ettei hän toiminut aikanaan? Täysin pähkähullua toimintaa, jonka uskominen vaatii kyllä ainakin minulta hivenen sulattelua.
Kirjoittamastasi harjoittelun rytmityksestä olen kanssasi samaa mieltä. Tätä lainaamaani kohtaa jäin vähän pohtimaan. Perinteinen voimahankintamalli yleisurheilupuolella on ollut perusvoimajakso -> maksimivoimajakso -> pikavoimajakso. Pikavoimajakson ajoitus luonnollisesti lähelle kilpailukautta. Mielestäni olisi perin loogista, jos jääkiekkoilijat tekisivät kesällä omatoimijaksolla perusvoimaa ja maksimivoimajakso, tai jaksot sijoitettaisiin sopivaan kohtaan keskelle kautta. Tyypillinen sauma tähän on ainakin joskus ollut maajoukkuetauot. Kevätkaudella sitten haetaan räjähtävyyttä pikavoiman kautta. Minusta olisi pikkaisen arveluttavaa vetää kesällä tiukka maksimivoimajakso, kun lähtökohtaisesti tarkoitus on luoda pohjaa tulevaa kautta varten. Kesällä harjoittelun painopiste tulisi näin maallikon mielestä olla perusvoimassa sekä kestävyysharjoittelussa ja lihaskuntoharjoittelussa. Lihashuollon merkitystä toki unohtamatta.
Sen tiedän, että Ahon alaisuudessa olleet pelaajat sai juosta enemmän, kun ikinä urallaan ja mm. Häpyluun murtumat joita pelaajilla on ilmeisesti ilmennyt, niin ovat hyvinkin yleisiä juoksijoilla.
Mutta karusti liian myöhään tapahtui tämä suora seuraus. Erityisesti minä ihmettelen näitä pelaajia, jotka eivät ole osanneet kuunnella omaa kehoaan edes vähää alusta. Samoin ihmettelen apuvalmennuksen ja lääkärin toimintaa. Kyllä tuollainen joukkomarsimurtuma olisi pitänyt pystyä estämään, vaikka päävalmentajalla olisi joku ihme juoksuttamishimo ollutkin.Jospa se tieto tapahtumista loppujen lopuksi menikin esimiehen tietoon ja kevään tapahtumat ovat suoraa seurausta.
Saahan sitä ihmetellä kaikenlaista. Outo vamma kaiken kaikkiaan kiekkoilijalla. Aluksi pientä kipua siellä jossakin. Ehkä ohimenevääkin. Säteilee ehkä vielä eri paikkaan missä oikea vamma on. Apekulaatiota kaikki.Mutta karusti liian myöhään tapahtui tämä suora seuraus. Erityisesti minä ihmettelen näitä pelaajia, jotka eivät ole osanneet kuunnella omaa kehoaan edes vähää alusta. Samoin ihmettelen apuvalmennuksen ja lääkärin toimintaa. Kyllä tuollainen joukkomarsimurtuma olisi pitänyt pystyä estämään, vaikka päävalmentajalla olisi joku ihme juoksuttamishimo ollutkin.
Kyllähän pelaajat varmasti ovat osanneet omaa kehoaan kuunnella, mutta ei siitä paljon hyötyä ole jos valmentaja ei kuuntele pelaajaa.Mutta karusti liian myöhään tapahtui tämä suora seuraus. Erityisesti minä ihmettelen näitä pelaajia, jotka eivät ole osanneet kuunnella omaa kehoaan edes vähää alusta. Samoin ihmettelen apuvalmennuksen ja lääkärin toimintaa. Kyllä tuollainen joukkomarsimurtuma olisi pitänyt pystyä estämään, vaikka päävalmentajalla olisi joku ihme juoksuttamishimo ollutkin.
Onko siis niin, että kesällä pelaajien voimaharjoittelu sisältää perusvoimajakson lisäksi myös maksimivoimajakson ja mahdollisesti myös pikavoimajakson? Ymmärrän, ettei talvella enää mitään erityisen kovaa punttikuuria ole mahdollista vetää, ainakaan kokeneilla kärkipelaajilla. En kuitenkaan jaksa uskoa, että pelkästään luistelemalla saadaaan voimaominaisuuksia ylläpidettyä yli puolta vuotta. Kyllä puntit käsittääkseni kuuluvat jääkiekkoilijan harjoitusvälineistöön myös kilpailukaudella. Tarkoituksena voimatason ylläpitäminen ja lihasherättely. Toki luistelun suuri määrä on itsestäänselvyys, sitä en kyseenalaista lainkaan.En tiedä miten eri joukkueet todellisuudessa rytmittävät voimaharjoittelunsa, mutta Tudor Bompan periodisointia käsittelevissä kirjoissa tarjotaan juuri tuota perinteistä voimanhankintamallia, joka vedetään läpi harjoituskauden aikana eli kesätauolla. Harjoituskauden lopussa kehittyneet voima -ja nopeusominaisuudet muutetaan lajinomaiseksi nopeuskestävyydeksi luisteluharjoituksin. Voimaominaisuuksien kehittämiseen siis keskityttäisiin kesällä ja talvella tyydyttäisiin ylläpitämään kesällä saavutettua voimatasoa. Talvella raskas kehitykseen tähtäävä harjoittelu keskittyisi enemmänkin nopeuskestävyyteen luisteluharjoituksin.
Aika hienoa! Tuo vaatii valmennukselta valtavasti ammattitaitoa. Tosin pelkästään valmennuksen ammattitaito ei riitä, vaan se vaati myös pelaajia, jotka osaavat kuunnella kehoaan.Kova luisteluharjoittelu on käsittääkseni sitä, mitä talvella on käytännössä pakko tehdä ja sen kanssa tasapainotellaan liian vähän ja liian paljon harjoittelun välillä. Eräässä kirjassa kerrottiin, että Herb Brooks:lla, joka valmensi USA:n yliopistopojat voittoon punakoneesta vuoden 80 olympialaisissa, oli tapana vetää kovia luisteluharjoituksia aina silloin, kun pelaajien jalka liikkui hyvin peleissä. Kun suoritustason lasku näkyi kentällä, luistelua vähennettiin. Hän siis rytmitti harjoittelua ja muutti harjoitusmäärää koko ajan suoritustasoa seuraten ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Karri Kivi on myös kertonut miten kaudelle 2005-2006 luisteluharjoittelua lisättiin niin paljon, että hirvitti ja epäilytti voiko sellaista määrää edes tehdä. Seurauksena oli sitten mestarisuosikkien Tapparan ja Kärppien tiputtaminen pudotuspeleissä ja hopea historiallisen huonolla joukkueella.
Kyllä juokseminen on erinomainen keino myös jääkiekkoilijan kestyvyysominaisuuksien parantamiseen. Juoksuharjoittelussa on kuitenkin pidettävä järki mukana. Mielestäni jääkiekkoilijan kestävyysominaisuuksia ei saa laiminlyödä. Ne luovat sen pohjan, jonka päälle järkevä ja kova harjoittelu voidaan rakentaa. Esimerkiksi Tero Pitkämäki oli kulta-aikoinaan maratonkunnossa. Ei sen vuoksi, että jaksaisi juosta vauhdin heittoa varten, vaan siksi, että pystyisi harjoittelemaan mahdollisimman kovaa.Juoksu on mielestäni "välttämätöntä" kiekkoilijalle vain voima- ja nopeusominaisuuksien harjoittelussa kuten mäkijuoksussa. Kaikessa muussa sen voi korvata vähemmän kuormittavilla harjoitusmuodoilla kuten kuntopyörällä. Jääkiekkoilijalle sopii pikajuoksutyylinen harjoittelu, mutta ei mikään matalatehoinen pitkän matkan juoksu. Jos Ässissä on "treenattu kestävyysjuoksua", on siinä mielestäni tehty virhe.
En tiedä, mitä Ässien harjoituksissa on tapahtunut. Sen tiedän, että Liigajoukkueelle ei pidä syntymän marssimurtuma-aaltoa, vaikka päävalmentaja olisi minkälainen tahansa. Aikanaan Neuvostoliitossa tuollaisen olisi voinut uskoa tapahtuneeksi, mutta ei ammattilaisjoukkueessa Suomessa vuonna 2017. Minä en vain millään pysty näkemään tuollaista hölmöilyä yhden miehen syynä. Kyllä vierellä olleiden ammattilaisten olisi tuo pitänyt pystyä estämään, jos yhdeltä lähtee noin pahoin lapasesta. Uskomaton tarina, jos paikkansa pitää.Kyllähän pelaajat varmasti ovat osanneet omaa kehoaan kuunnella, mutta ei siitä paljon hyötyä ole jos valmentaja ei kuuntele pelaajaa.
Apuvalmentajien roolia Ahon tiimissä on käsitelty näillä palstoilla varmasti riittämiin. Vastuullisimmat tehtävät taisivat heillä olla kiekkojen kerääminen ja otteluvideoiden editointi.
Nämä menneet on menneitä, ja osaltani taas tältä erää loppuun käsitelty.
Jos minun kirjoituksestani tuon maratoonarin junnaavan harjoittelun repäisit, niin aika loistavasti ymmärsit väärin. Jääkiekkoilija tarvitsee hyvän kuntopohjan kovaa harjoittelua varten, kuten keihäänheittäjä ja kolmiloikkaajakin. Se ei tarkoita maratoonarin junnaavaa harjoittelua. Se tarkoittaa kestävyysharjoittelua peruskuntokaudella. Jääkiekkoilijalla tämä peruskuntokausi ajoittuu alkukesään. Jos et tee pohjia, et myöskään kestä kovaa treeniä.Jääkiekkoilija kun vaikka säbä-artisti ei tosiaankaan tarvitse maratoonarin junnaavaa harjoittelua. Räjähtävän voiman tuotto on paljon olennaisempaa. Ei puolen minuutin vaihdot nyt niin mahdottomasti kysy sitä kestävyyttä. Tärkeää on omata sen verran hyvä pohjakunto että pystyy edes auttavasti palautumaan vaihtojen välillä ja pelaamaan 3-4 peliä viikossa. Liigassa eritoten tuo luistelukunto on varsin korostetussa asemassa.
Näinhän se on, mutta siellä on ilmeisesti apuvalmentajat myhäilleet ja naureskelleet hihaansa, kun ovat huomanneet, että nyt vedetään liian kovaa ja tätä ei tule jätkien kropat kestämään. Siinä on sitten ollut hyvä kuiskutella parhaan kaverin korvaan parin kuukauden päästä, että kattoppa mitä on tapahtunut, pitäiskö sille antaa kenkää... Ja olis hyvä korvaajakin tiedossa.En tiedä, mitä Ässien harjoituksissa on tapahtunut. Sen tiedän, että Liigajoukkueelle ei pidä syntymän marssimurtuma-aaltoa, vaikka päävalmentaja olisi minkälainen tahansa. Aikanaan Neuvostoliitossa tuollaisen olisi voinut uskoa tapahtuneeksi, mutta ei ammattilaisjoukkueessa Suomessa vuonna 2017. Minä en vain millään pysty näkemään tuollaista hölmöilyä yhden miehen syynä. Kyllä vierellä olleiden ammattilaisten olisi tuo pitänyt pystyä estämään, jos yhdeltä lähtee noin pahoin lapasesta. Uskomaton tarina, jos paikkansa pitää.
Tällä hetkellä Ässien tilanne vaikuttaa siinä mielessä hyvältä, että oppia on julkisuuteen tulleista puheista päätellen otettu. Kuka Ässien fysiikkavalmmenuksesta vastaa nykyään?
Jos minun kirjoituksestani tuon maratoonarin junnaavan harjoittelun repäisit, niin aika loistavasti ymmärsit väärin. Jääkiekkoilija tarvitsee hyvän kuntopohjan kovaa harjoittelua varten, kuten keihäänheittäjä ja kolmiloikkaajakin. Se ei tarkoita maratoonarin junnaavaa harjoittelua. Se tarkoittaa kestävyysharjoittelua peruskuntokaudella. Jääkiekkoilijalla tämä peruskuntokausi ajoittuu alkukesään. Jos et tee pohjia, et myöskään kestä kovaa treeniä.
Asetelma tässä on liian kärjistetty. Molempia tarvitaan. Kestävyysharjoittelulla on oma merkityksensä. Jääkiekkoilijalle näkisin sen merkityksen lähinnä kovan harjoittelun pohjana. Kun kestävyysominaisuudet ovat riittävällä tasolla, kestää keho paremmin vaikkapa sitten kovan punttikuuurin ja ”luistelukoulun”.Jääkiekkoilijalle on tärkeämpää vetää kesän aikana punttikuuria kuin kirmailla maratoonarin lailla ympäri pururatoja.
Näin. Peli nopeutuu kokoajan. Siinä on vain ylimääräinen lihasmassa tiellä. Mielenkiintoista nähdä esim. miltä Armian meno näyttää syksyllä, kun ensimmäistä kertaa harjoittelun paino on täysin luistelussa ja kestävyydessä.Ei jääkiekkoilija maratoonarin kuntoa tarvitse. Hyvän peruskunnon kuitenkin, että ne tärkeimmät osa-alueet pystytään harjoituttamaan huippuunsa. On selvää, että voimaominaisuudet, nopeusominaisuudet, nopeuskestävyys ja luisteluvoima ovat fysiikkavalmennuksen keskiössä. Kuitenkin lihasmassan merkitys huippukiekkoilijalla ei ole enää ykköskorissa. Kyllä esimerkiksi Mika Pyörälä näyttää ulospäin enemmän maratoonarilta kuin punttihirmulta.
Onko siis niin, että kesällä pelaajien voimaharjoittelu sisältää perusvoimajakson lisäksi myös maksimivoimajakson ja mahdollisesti myös pikavoimajakson? Ymmärrän, ettei talvella enää mitään erityisen kovaa punttikuuria ole mahdollista vetää, ainakaan kokeneilla kärkipelaajilla. En kuitenkaan jaksa uskoa, että pelkästään luistelemalla saadaaan voimaominaisuuksia ylläpidettyä yli puolta vuotta. Kyllä puntit käsittääkseni kuuluvat jääkiekkoilijan harjoitusvälineistöön myös kilpailukaudella. Tarkoituksena voimatason ylläpitäminen ja lihasherättely. Toki luistelun suuri määrä on itsestäänselvyys, sitä en kyseenalaista lainkaan.
Kyllä juokseminen on erinomainen keino myös jääkiekkoilijan kestyvyysominaisuuksien parantamiseen. Juoksuharjoittelussa on kuitenkin pidettävä järki mukana. Mielestäni jääkiekkoilijan kestävyysominaisuuksia ei saa laiminlyödä. Ne luovat sen pohjan, jonka päälle järkevä ja kova harjoittelu voidaan rakentaa. Esimerkiksi Tero Pitkämäki oli kulta-aikoinaan maratonkunnossa. Ei sen vuoksi, että jaksaisi juosta vauhdin heittoa varten, vaan siksi, että pystyisi harjoittelemaan mahdollisimman kovaa.
Pitsiturnaukseen ilmoitettu Salmio,Lähteenmäki ja Vuorisalo kokoonpanoon. Miksi, jos eivät pysty pelaamaan?
Loistava kirjoitus! Eipä olisi Ässillä olllut mitään hätää, jos tuollaisella ideologialla olisi harjoittelu suunniteltu myös Ahon aikaan. Sama selkäranka tuossa harjoittelussa on kuin vaikkapa kenttälajien yleisurheilijoilla ja pikajuoksioilla. Painotukset ja ajoitukset toki erilaisia. Olen samaa mieltä kanssasi jääkiekkoilijan fysikkaharjoittelun perustasta. Henkilökohtaiset viritykset ja yksilöllisyys toki pitää myös huomioida.Tämä nyt ei ole mikään absoluuttinen totuus, mutta kelvannee selventäväksi esimerkiksi. Koska jääkiekko ei ole selvä voima-, nopeus- tai kestävyyslaji vaan vaatii kaikkia noita ominaisuuksia, pitää myös niitä kaikkia kehittää tai ylläpitää ympäri vuoden. Harjoittelun voi ajatella jakaantuvan kolmeen samanaikaisesti rinnakkain toteutettavaan linjaan: voimaan, nopeuteen ja kestävyyteen. Voimalinja alkaa alkukesästä maltillisilla kuormilla perusvoimaharjoittelulla. Kesän edetessä kuormat kasvavat ja harjoittelu muuttu maksimivoiman suuntaan. Nopeuslinjalla aloitetaan maltillisesti kevyillä kimmoisuusharjoitteilla hyppien. Kesän aikana kevyet kimmoisuusharjoitukset hyppien muuttuvat vaativammiksi hyppy- ja loikkaharjoitteiksi räjähtävyyden kehittämiseksi. Kestävyyslinja aloitetaan matalatehoisella peruskuntoharjoittelulla ja kesän aikana edetään kuormittavampaan maitohapolliseen harjoitteluun. Pikavoimalle ei siis välttämättä ole omaa sille pyhitettyä harjoitusjaksoa vaan sitä saatetaan kehittää tuolla nopeuslinjan hyppyharjoittelulla samoihin aikoihin tai vähän myöhemmin kuin maksimivoimaakin.
Kaikkia ominaisuuksia pyritään vähintään ylläpitämään läpi kauden. Jos pelkkä jääkiekko ei riitä ylläpitämään jotain ominaisuutta, pitää sitä erikseen harjoitella. Kuten kirjoitikin niin voimatasoa on ylläpidettävä punttitreenillä talvellakin.
Kyllähän riittävä kuntopohja on perusedellytys kaikelle lajinomaisemmalle harjoittelulle. Juoksu on hyvä harjoitusmuoto, mutta jos kroppa ei kestä juoksua niin ainakin osa siitä voidaan varmasti korvata esim. kuntopiirillä, kuntopyörällä tai vesijuoksulla. Juoksu ei kuitenkaan ole varsinaista täsmäharjoittelua, koska varsinainen luistelukestävyys pitää joka tapauksessa luoda luisteluharjoituksilla.
Joo sama juttu Pelicansin osalta.Koska Lukko tuppaa kopsaamaan kokoonpanot copy-pastella EP:stä/joukkueen sivuilta
Pelkkää juoksemistahan nuo Ahon treenit olivat olleet ja sitä myös loukkaantumattomat pelaajat ovat kritisoineet jälkikäteen. Joskus olisi ollut ihan fiksua tehdä vaikka yhtä rankka treeni kuntopyörällä, joka käy vähemmän ihmisen rakenteen päälle.
Kun Jyrki Aho oli Jypissä apuvalmentajan hommissa, niin hänen vastuullaan oli aika pitkälti fysiikkavalmennus. Tuolloin häntä yleisesti pidettiin fyysisen harjoittelun ammattilaisena. En tiedä, miten asia oikeasti oli. Joka tapauksessa vaatimustaso oli jo tuolloin huipussaan.
Aho oli itsekin fyysisesti aivan erinomaisessa kunnossa, oli yleistä tietoa sekin, että Aho oli paremmassa kunnossa kun yksikään JYPin pelaaja
Todennäköistä on siis se, että viime kaudella fyysinen harjoittelu oli paikoitellen liian yksipuolista, mikä joidenkin osalta aiheutti pitkäaikaiset vammat.
Täällähän on menossa taas perus "Rocky Horror Show" . Kuka kulloinkin on kuullut mitä karmaisevampia stooreja Ässien treeneistä. Vai ei yksikään voi olla suurempi kuin seura, kuulostaa taas niin Rockylta, että hui kauhia.
Kenenkähän käsialaa nämä tämän kesän treenit on?
Ei niin, vaan Rockystahan sanottiin aikanaan samaa. Mutta vihdoinkin, olkoon tämä tästä.Kyseisen lausunnon sanoja ei ole todellakaan Rautakallio, hänellä ei ole mitään tekemistä nykyisen joukkueen kanssa. Rocky ei siis ole tässä asiassa mitenkään osallisena.
en nyt enempää puutu asiaan mutta ylikunto urheilioille on se pahin. ensinnäkin sitä ei tunnista ja se tuo loukkaantumisia. Noora-Lotta Neziri kaiketi viimeisin esimerkki. Yksi kausi meni persuksilleen ylikunnon takia nuorelle lupaukselle. Tiedän että näin on käynyt myös joukkue urheilioille.Asetelma tässä on liian kärjistetty. Molempia tarvitaan. Kestävyysharjoittelulla on oma merkityksensä. Jääkiekkoilijalle näkisin sen merkityksen lähinnä kovan harjoittelun pohjana. Kun kestävyysominaisuudet ovat riittävällä tasolla, kestää keho paremmin vaikkapa sitten kovan punttikuuurin ja ”luistelukoulun”.
Ei jääkiekkoilija maratoonarin kuntoa tarvitse. Hyvän peruskunnon kuitenkin, että ne tärkeimmät osa-alueet pystytään harjoituttamaan huippuunsa. On selvää, että voimaominaisuudet, nopeusominaisuudet, nopeuskestävyys ja luisteluvoima ovat fysiikkavalmennuksen keskiössä. Kuitenkin lihasmassan merkitys huippukiekkoilijalla ei ole enää ykköskorissa. Kyllä esimerkiksi Mika Pyörälä näyttää ulospäin enemmän maratoonarilta kuin punttihirmulta.