Ässien harjoitukset 2018–2019

  • 39 571
  • 201

Pata-Ässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
West Coast Titans
Kaikkiaan Lähteenmäen, Salmio ja Vuorisalon saikun pituudeksi tulee noin 7-8kk, ja Juholan noin vuosi. Toivottavasti nyt noilla selviävät, rasitusmurtumista voi kait jäädä ihan pysyviäkin vaivoja.
Joukkue varmasti pitää arvossaan Jykän treenejä...

En ole huomannut, että ainakaan julkisuudessa olisi noin tarkasti kerrottu vammojen laadusta. Onko siis Lähteenmäen, Salmion, Vuorisalon ja Juholan loukkaantumisissä kyse rasitusmurtumista? En tunne rasitusmurtumia, mutta tuntuisi loogiselta, että rasitusmurtumaa hoidettaisiin levolla ja lisärasitus pahentaisi tilannetta. Lähteenmäkeä kuitenkin peluutettiin viime kaudella loukkaantuneena, koska vamman laatu oli sellainen, ettei pelaaminen pahentanut sitä.
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En ole huomannut, että ainakaan julkisuudessa olisi noin tarkasti kerrottu vammojen laadusta. Onko siis Lähteenmäen, Salmion, Vuorisalon ja Juholan loukkaantumisissä kyse rasitusmurtumista? En tunne rasitusmurtumia, mutta tuntuisi loogiselta, että rasitusmurtumaa hoidettaisiin levolla ja lisärasitus pahentaisi tilannetta. Lähteenmäkeä kuitenkin peluutettiin viime kaudella loukkaantuneena, koska vamman laatu oli sellainen, ettei pelaaminen pahentanut sitä.
Samaa ajattelin, että Lähteenmäen kohdalla outoa, ellei vastuutonta, että jos kyseessä rasitusvamma, silti peluutettiin parissa, kolmessa pelissä. Salmio taas taisi loukkaantua, olikos se nyt joulun aikoihin Sport pelissä muutenkin. Vuorisalo samoin loukaantui myöhemmin kaudella, jossain pelissä ainakin putosi pois, eikä sen jälkeen ole pelannut.
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Siis Lähteenmäkeä peluutettiin vielä tammikuun puolen välin jälkeen. Aho taisi saada fudut puolessa välissä kuuta.

Minusta jollain tapaa outoa, että jos rasitusvammat syytä liian kovasta kesä treenistä, ne huomataan vasta vuoden vaihteen jälkeen? No en omaa minkäänlaista tietämystä tuolta saralta, joten viisaammat kertokoot.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Lähteenmäki tosiaan pelasi pitkään loukkaantuneena alkuvuodesta, osin varmasti jo siksikin koska hyökkääjiä ei nimenomaan silloin tammikuussa kerta kaikkiaan vain ollut. Hänen kohdallaanhan se vamma oli kaikkein mystisin, koska tosiaan täällä sanottiin, että vamma on paha muttei silti estä pelaamista. Minä sitä jo silloin ihmettelin, että miten tuollainen tila voi edes olla olemassa, koska niin ristiriitaiselta se kuulosti. Lähteenmäki pelasi kuitenkin aivan täysillä kun pelasi, vaikka hänellä olikin rasitusvamma. Eli erikoinen kuvio kaiken kaikkiaan, joka ei siis edelleenkään ole selvä.. harmi juttu, koska Lähteenmäki on aivan huipputärkeä pelaaja joukkueelle. Sanoisin että nimenomaan sellaisena yleishyökkääjänä hän on samalla tavalla tärkeä, kuin mitä esimerkiksi Savinainen oli mestaruuskaudella
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Joukkuelajissa sopivan harjoituskovuuden määrittäminen on varmasti aika vaikeaa, kun kaikilla on eri lähtötaso ja palautuminenkin on yksilöllistä. Se mikä on yhdelle sopivaa, voi olla toiselle liian kovaa.
Onneksi tässäkin asiassa on menty valtavasti eteenpäin ja yksilöllisyys otetaan ainakin Kärpissä huomioon. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että 17-vuotias raakile vetäisi samalla ohjelmalla kuin 37-vuotias veteraani.

Jääkiekko on siinä mielessä haasteellinen laji, että kilpailukausi on niin pitkä. Yhtä kuntohuippua ei näin ollen ole tarkoituksenmukaista rakentaa. En ole aivan tarkkaan kärryillä siitä, miten joukkueet harjoitteluaan rytmittävät kauden aikana. Eroavaisuuksia tuntuu olevan aika paljon, mikäli tämän palstan nimimerkkejä on uskominen. Tuntuu, että osassa ei ole mitään järkeä. Esimerkiksi Tapparan meininki, jossa tarkoituksella pilattaisiin pelaajien runkosarja treenaamalla ylikovaa kevättä varten, kuulostaa epäuskottavalta.
 

Pata-Ässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
West Coast Titans
Onneksi tässäkin asiassa on menty valtavasti eteenpäin ja yksilöllisyys otetaan ainakin Kärpissä huomioon. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että 17-vuotias raakile vetäisi samalla ohjelmalla kuin 37-vuotias veteraani.

Jääkiekko on siinä mielessä haasteellinen laji, että kilpailukausi on niin pitkä. Yhtä kuntohuippua ei näin ollen ole tarkoituksenmukaista rakentaa. En ole aivan tarkkaan kärryillä siitä, miten joukkueet harjoitteluaan rytmittävät kauden aikana. Eroavaisuuksia tuntuu olevan aika paljon, mikäli tämän palstan nimimerkkejä on uskominen. Tuntuu, että osassa ei ole mitään järkeä. Esimerkiksi Tapparan meininki, jossa tarkoituksella pilattaisiin pelaajien runkosarja treenaamalla ylikovaa kevättä varten, kuulostaa epäuskottavalta.

Meinasin vastata jo aikaisempaan viestiisi, jossa kerroit korkeushyppykokemuksistasi. Nyt tartuit asiaan, josta meinasin aikaisemmin kirjoittaa eli kilpailukauden pituuteen ja kuntohuipun ajoittamiseen jääkiekossa. Pitkä ja tiivis kilpailukausi on mielestäni se ykkösasia, joka tekee jääkiekossa harjoittelusta haastavaa.

Jossain yksilölajissa voi olla ensin kuukausien harjoitusjakso ilman kilpailuja, jolloin voidaan harjoitella paljon ja kovaa välittämättä rasituksen aiheuttamasta tuloskunnon laskusta. Paras tuloskunto ajoitetaan kilpailukauteen ja sen tärkeimpään yksittäiseen kilpailuun. Tämä tehdään keventämällä ja vähentämällä harjoittelua, jolloin rasitus vähenee, elimistö palautuu ja suorituskyky nousee hetkellisesti huippuunsa kilpailujen ajaksi.

Harjoittelu ja kilpailu ovat kuin rahan säästäminen ja säästöillä eläminen. Harjoituskaudella rakennetaan fysiikkaa ja luodaan pohjaa (=säästetään rahaa) ja kilpailukaudella nautitaan harjoittelun tuloksista (=eletään pelkillä säästöillä). Harjoittelun keventäminen parantaa suorituskykyä ja tuloskuntoa, mutta samalla fysiikka lähtee laskuun, kun harjoitusmäärä vähenee (=säästöt alkavat hupenemaan). Pienellä viiveellä myös suorituskyky lähtee laskuun fysiikan huonontuessa (=säästöt ovat lopussa). Sitten pitää taas aloittaa harjoittelu ja uuden pohjan luominen. Se kuinka pitkälle pohjat (säästöt) kantavat, riippuu suoraan siitä, kuinka pitkään pohjia on luotu.

Keihäänheittäjä voi harjoitella monta kuukautta ja ajoittaa huippukuntonsa muutamaan kesän päätapahtumaan. Jääkiekossa harjoituskausi on käytännössä kesällä ja syksystä kevääseen kilpaillaan useita kertoja viikossa. Kesällä luotu pohja ei riitä kevääseen asti vaan myös kauden aikana on luotava uutta pohjaa. Haaste on siinä, miten saadaan yhdistettyä harjoittelu, lepo, pelit ja epäsäännöllinen otteluohjelma niin, että fysiinen pohja kestää läpi kauden eikä suorituskyky kärsi liikaa harjoittelusta. Melkoista tasapainottelua puun ja kuoren välissä.

Ahoa on syytetty liian kovasta harjoittelusta. Jari Härkälä taas aikoinaan kertoi SK:ssa miten hänen valmentamansa Ässät jätti maksimivoimaharjoittelun kokonaan pois kesäharjoittelusta, ettei vaan kukaan loukkaisi siinä. Ja maksimivoima kuitenkin on se perusominaisuus, jonka pääälle muut ominaisuudet kuten nopeus rakennetaan. Sanoisin Ahon metodien toimineen paljon paremmin kuin Härkälän.
 

Rannari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Ahoa on syytetty liian kovasta harjoittelusta. Jari Härkälä taas aikoinaan kertoi SK:ssa miten hänen valmentamansa Ässät jätti maksimivoimaharjoittelun kokonaan pois kesäharjoittelusta, ettei vaan kukaan loukkaisi siinä. Ja maksimivoima kuitenkin on se perusominaisuus, jonka pääälle muut ominaisuudet kuten nopeus rakennetaan. Sanoisin Ahon metodien toimineen paljon paremmin kuin Härkälän.

Älä ymmärrä kirjoIttamaani väärin, mutta eikö juuri Härkälän metodit toimineet niinkuin pitikin. Treenaamisen aiheuttamia vammoja ei tullut, päinvastoin kuin Ahon treeneistä. Tätä taustaa vasten Aho oli heikompi valmentajana.
Kiinnostaisi oikeasti, mikä on ollut päätelmäsi perusta ja varsinkin tuo maksimivoiman osuus päätelmissäsi. Voihan olla, että Aho ei harjoituttanut maksimivoimaa myöskään. Sen tiedän, että harjoituksissa mentiin aina 110 lasissa.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ahoa on syytetty liian kovasta harjoittelusta. Jari Härkälä taas aikoinaan kertoi SK:ssa miten hänen valmentamansa Ässät jätti maksimivoimaharjoittelun kokonaan pois kesäharjoittelusta, ettei vaan kukaan loukkaisi siinä. Ja maksimivoima kuitenkin on se perusominaisuus, jonka pääälle muut ominaisuudet kuten nopeus rakennetaan. Sanoisin Ahon metodien toimineen paljon paremmin kuin Härkälän.
Kirjoittamastasi harjoittelun rytmityksestä olen kanssasi samaa mieltä. Tätä lainaamaani kohtaa jäin vähän pohtimaan. Perinteinen voimahankintamalli yleisurheilupuolella on ollut perusvoimajakso -> maksimivoimajakso -> pikavoimajakso. Pikavoimajakson ajoitus luonnollisesti lähelle kilpailukautta. Mielestäni olisi perin loogista, jos jääkiekkoilijat tekisivät kesällä omatoimijaksolla perusvoimaa ja maksimivoimajakso, tai jaksot sijoitettaisiin sopivaan kohtaan keskelle kautta. Tyypillinen sauma tähän on ainakin joskus ollut maajoukkuetauot. Kevätkaudella sitten haetaan räjähtävyyttä pikavoiman kautta. Minusta olisi pikkaisen arveluttavaa vetää kesällä tiukka maksimivoimajakso, kun lähtökohtaisesti tarkoitus on luoda pohjaa tulevaa kautta varten. Kesällä harjoittelun painopiste tulisi näin maallikon mielestä olla perusvoimassa sekä kestävyysharjoittelussa ja lihaskuntoharjoittelussa. Lihashuollon merkitystä toki unohtamatta.
 

VAKIOPAIKKA

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Jari Härkälän/Suhonen kaudella saatiin 56 peliin 40 pistettä... Eikä pahemmin päästy edes omalta alueelta ulos... Mikäli viikolla oli 3 peliä, niin ensimmäisen jälkeen oli loppu viikoksi paukut loppu... Eli itse en voi käsittää, että tällä palstalla joku voi nostaa Härtsyn nimen esiin...
 

Jalat1990

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mielestäni huippu-urheilijan niinkin fyysisessä lajissa, kun jääkiekko, on treenattava äärettömän kovaa ja monipuolisesti. Kuitenkin vammat joita pelaajilla on ilmennyt, eli juuri näitä rasitusmurtumia, niin kuulostaa hurjilta ja jos pitää paikkansa, että johtuu treenimetodeista, niin olisi mielenkiintoista tarkkaan tietää mitä siellä on tehty niin päi helvettiä.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Mielestäni huippu-urheilijan niinkin fyysisessä lajissa, kun jääkiekko, on treenattava äärettömän kovaa ja monipuolisesti. Kuitenkin vammat joita pelaajilla on ilmennyt, eli juuri näitä rasitusmurtumia, niin kuulostaa hurjilta ja jos pitää paikkansa, että johtuu treenimetodeista, niin olisi mielenkiintoista tarkkaan tietää mitä siellä on tehty niin päi helvettiä.

Nimenomaan monipuolisuus on se sana treenaamisessa, mutta kyllä kait tämä nyt ammattikiekko-organisaatiossa toki tiedetäänkin. Jos nyt vaikka otetaan tuo maksimivoima niin esimerkiksi maalivahti on käytännössä joukkueen sisällä oleva yksilöurheilija, joka ei tee maksimivoimatreenillä hevonhelvettiä, ellei nyt tietysti ole jokin aivan katastrofaalinen tilanne (kukaan ei muuten ole varmaan vieläkään vahvistanut niitä puheita, että kun Raanta aikanaan tuli Poriin, niin hän ei tuolloin olisi saanut 40kg ylös penkiltä eikä vedettyä edes yhtä leukaa). Mutta onhan tässä nyt jo maailman sivu tehty omatoimijaksoille aina yksilölliset treeniohjelmat joka ukolle. Joten ei tässä nyt mistään ihmeellisestä tai uudesta asiasta puhuta..

Mutta edelleenkään ei vastausta ole siihen, että mitä viime kaudella sitten tehtiin niin väärin. Koska onhan se ihan organisaation sisältä myönnetty mediassakin, että viime kauden loukkaantumissuman voi pistää vain osittain huonon tuurin piikkiin..
 

Pata-Ässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
West Coast Titans
Älä ymmärrä kirjoIttamaani väärin, mutta eikö juuri Härkälän metodit toimineet niinkuin pitikin. Treenaamisen aiheuttamia vammoja ei tullut, päinvastoin kuin Ahon treeneistä. Tätä taustaa vasten Aho oli heikompi valmentajana.
Kiinnostaisi oikeasti, mikä on ollut päätelmäsi perusta ja varsinkin tuo maksimivoiman osuus päätelmissäsi. Voihan olla, että Aho ei harjoituttanut maksimivoimaa myöskään. Sen tiedän, että harjoituksissa mentiin aina 110 lasissa.

Otin Härkälän esille, koska toivon, että toinen ääripään esimerkki voisi antaa perspektiiviä Ahonkin tekemisiin.

Härkälän metodi toimi siinä mielessä, että tarkoitus oli välttää loukkaantumiset maksimivoimaharjoittelussa ja ne vältettiin. Mutta ihan ilman mitään irvailua,
samalla logiikalla voisi jättää harjoittelematta ylivoimapeliä ja peruskuntoa ja välttää loukkaantumiset niitä harjoiteltaessa. En osaa vertailla Ahon ja Härkälän harjoittelua, koska en tiedä niistä sen enempää kuin olen lehdistä lukenut, mutta heidän ajatusmallissaan tuntuu olevan selvä ero.

Härkälä otti varman päälle, ettei vaan harjoiteltu liian kovaa. Aho taas käveli nuoralla harjoittelun äärirajoilla. Härkälän tyylillä vältetään varmuudella rasitusvammat ja mestaruudet, Ahon tyylillä voidaan silloin tällöin törmätä molempiin, Härkälän tyyli sopii kuntourheiluun, mutta tähdättäessä menestykseen ammattiurheilussa, on Ahon tyyli mielestäni parempi.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Nimenomaan monipuolisuus on se sana treenaamisessa, mutta kyllä kait tämä nyt ammattikiekko-organisaatiossa toki tiedetäänkin. Jos nyt vaikka otetaan tuo maksimivoima niin esimerkiksi maalivahti on käytännössä joukkueen sisällä oleva yksilöurheilija, joka ei tee maksimivoimatreenillä hevonhelvettiä, ellei nyt tietysti ole jokin aivan katastrofaalinen tilanne (kukaan ei muuten ole varmaan vieläkään vahvistanut niitä puheita, että kun Raanta aikanaan tuli Poriin, niin hän ei tuolloin olisi saanut 40kg ylös penkiltä eikä vedettyä edes yhtä leukaa).
Maksimivoiman merkityksestä maalivahdille olen kanssasi erimieltä. Voisin kuvitella, että maalivahti hyötyisi kovinkin maksimivoiman tuomista eduista. Maksimivoima ja voimaharjoittelu ylipäätään ovat oikein toteutettuina maalivahdin ominaisuuksia eteenpäin vieviä. Se, kuinka paljon, milloin ja missä suhteessa voimaharjoittelua tehdään, on keskiössä. Olisi mielenkiintoista kuulla omakohtaisia kokemuksia tai ainakin ensikäden tietoa maalivahtien voimaharjoittelusta Suomessa.
 

alcoholic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Viime kaudesta jäi mieleen muutamat totaaliset romahdukset, kun joukkueen luistin ei liikkunut lainkaan. Jos Ässillä oli peräkkäisinä päivinä peli, niin jälkimmäinen näytti siltä, että jäällä oli joku Suomi-sarjan joukkue. Pelit oli sitä, että pyörittiin omissa ja saatiin roiskimalla luotua 1-2 maalipaikkaa, muuten lyötiin pelkkää pitkää kiekkoa. Jälkikäteen on tullut mieleen, että levon, palauttelun ja lihashuollon sijaan on vedetty joku älytön treeni täysillä ja joukkue on ollut täysin jumissa tuon takia. Jos tuo on ollut Ahon vastuulla, niin hänen tulisi hieman päivittää tietojaan oikeanlaisesta fysiikkatreenistä.
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Noin vajaa puoli vuotta ehdittiin siis vetää liian rajun kesän jälkeen, ennenkuin nämä rasitusmurtumat- vammat putkahtivat esiin? Sopivinta tietysti oli se, että tuohon ajoittui valmentajan vaihdos.
 

Pratu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Noin vajaa puoli vuotta ehdittiin siis vetää liian rajun kesän jälkeen, ennenkuin nämä rasitusmurtumat- vammat putkahtivat esiin? Sopivinta tietysti oli se, että tuohon ajoittui valmentajan vaihdos.
Rasitusmurtuman syntyyn urheilijalla voi kulua useita kuukausia. Eivät synny hetkessä.
 

Rannari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Noin vajaa puoli vuotta ehdittiin siis vetää liian rajun kesän jälkeen, ennenkuin nämä rasitusmurtumat- vammat putkahtivat esiin? Sopivinta tietysti oli se, että tuohon ajoittui valmentajan vaihdos.
Niinpä. Onneksi ruoriin tuli mies, joka ymmärsi tilanteen ja laittoi hyvin pitkälti sairaat miehet lepoon.
 

Asplöven

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Näköjään, harmi ettei edes apukoutsit olleet jo kesällä hereillä, että mennään liian kovaa.
Rasitusmurtuma kertoo enemmän yksipuolisesta harjoittelusta, kuin että olisi menty liian kovaa. Tämä keskustelu kuuluisi kyllä viime kauden harjoitusten alle ja tänne keskustelua tämän kauden harjoituksista.
 

Jalat1990

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Sen tiedän, että Ahon alaisuudessa olleet pelaajat sai juosta enemmän, kun ikinä urallaan ja mm. Häpyluun murtumat joita pelaajilla on ilmeisesti ilmennyt, niin ovat hyvinkin yleisiä juoksijoilla.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Sen tiedän, että Ahon alaisuudessa olleet pelaajat sai juosta enemmän, kun ikinä urallaan ja mm. Häpyluun murtumat joita pelaajilla on ilmeisesti ilmennyt, niin ovat hyvinkin yleisiä juoksijoilla.
Jos tämä pitää paikkansa, niin onpahan sellaista urpoilua, että oksat pois. Vaikka Aho olisi pääsyyllinen, ei muitakaan osallisia voi kyllä vastuusta vapauttaa. Miten on mahdollista, etteivät pelaajat tunnistaneet marssimurtuman ensioireita? Miten on mahdollista, ettei joukkueen lääkäri puuttunut asiaan, tai apuvalmennus? Miten on mahdollista, ettei tieto moisesta hölmöilystä edennyt Ahon esimiehelle? Jos eteni, miten on mahdollista, ettei hän toiminut aikanaan? Täysin pähkähullua toimintaa, jonka uskominen vaatii kyllä ainakin minulta hivenen sulattelua.
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jos tämä pitää paikkansa, niin onpahan sellaista urpoilua, että oksat pois. Vaikka Aho olisi pääsyyllinen, ei muitakaan osallisia voi kyllä vastuusta vapauttaa. Miten on mahdollista, etteivät pelaajat tunnistaneet marssimurtuman ensioireita? Miten on mahdollista, ettei joukkueen lääkäri puuttunut asiaan, tai apuvalmennus? Miten on mahdollista, ettei tieto moisesta hölmöilystä edennyt Ahon esimiehelle? Jos eteni, miten on mahdollista, ettei hän toiminut aikanaan? Täysin pähkähullua toimintaa, jonka uskominen vaatii kyllä ainakin minulta hivenen sulattelua.
Nyt on McTorso niin asian ytimessä, kuin vain voi olla.
Mutta eihän näitä vammoja ole missään edes virallisesti julkaistu, pari lausuntoa , Korpilta ja myöh Kotkaniemeltä, jossa mainitaan vammoista, joita tullut harjoittelujakson jäljiltä.
Kukahan nykyisen treeni ohjelman on laatinut?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös