Myrvold kirjoitti:
Tähtisen kanssa en ole asiasta puhunut mutta muutama muu nykyisen joukkueen pelaaja on moittinut samaa, että punttitreenit ei ole ajantasalla!Tästä ja lihashuollosta johtuen loukkaantumisriski kasvaa ja aika paljon on loukkaantumisia Ässissä ollut, sitä en tiedä johtuuko se näissä tapauksissa kyseisistä ongelmista vai ei?
Ainakin voimaharjoittelusta suhteellisen paljon tietävä Pasi Nielikäinen on ihan julkisuudessa kritisoinut, että palauttavia voimaharjoitteita käytetään aivan liian vähän, tosin Pasi ei osoittanut suoraan sormella Toivolaa ja Ässiä vaan puhui yleisesti koko SM-liigasta. Että pelitahti on niin kova, että huolto jää vajavaiseksi.
No, Pasi ei koskaan ole pelannut Jukka Rautakorven valmentamassa joukkueessa. Jukan yhdessä Jaakko Kailajärven kanssa luoma fyysisen valmennuksen linja poikkeaa hyvin paljon siitä, millaisilla metodeilla esimerkiksi Ässät oheisharjoitteluaan tekevät. Porissa oli ainakin vielä viime kaudella käytössä se vanhakantainen ajatusmalli, että kesällä perustyö tehdään, ja kauden mittaan vain haetaan terävyyttä suoritukseen nopeilla kyykyillä ja rinnallevedoilla. Sitä Pasi muuten muistaakseni ihmetteli ihan suoraan, että miksi Ässissä käytettävä liikevalikoima kauden aikana on niin suppea.
Rautakorven filosofia oli jaksaminen. Joukkueen kuntopohjaa rakennettiin koko kausi, ja tarkoituksella Lukko oli liigan hitain joukkue loka-marraskuussa. Siinä vaiheessa, kun Ässät napsi pisteitä. Jukka teetti paljon huoltavaa harjoittelua, aerobisia lenkkejä ja lantion seudun liikkuvuusharjoittelua.
Ässien kuntohuippu osui jälleen syksyyn. Lukon käyrä oli nouseva kevättä kohden, mitaleille asti sekään ei tosin riittänyt. Mutta Toivolan ja Rautakorven tavoissa tehdä fyysistä harjoittelua oli erittäin suuria eroja.
TosiFani kirjoitti:
Mutta olen kyllä siinä samaa mieltä, että töitä lihashuollon eteen pitää tehdä. En tiedä paljonko Ässät käyttävät esim. yleisurheilu- tai voimisteluvalmentajien tietotaitoa hyväkseen. Tämän tyypisiltä ihmisiltä voisi saada hyvää tietoa. Sen tiedän että junnuissa tämän tyylistä yhteistyötä tehdään, mm. viime vuoden C:n yksi valmentaja oli Gerdi Vos-Kulju.
Siinä vaiheessa kun Kivelän Harri toimi vielä joukkueen hierojana, hän veti myös jossain määrin harjoituksia. Näissä keskityttiin ainakin liikkuvuuden parantamiseen, ja Harrilla olisi varmasti ollut paljon annettavaa myös fyysisen valmennuksen saralla.