Lopputulos on mikä on kauden päätyttyä. Silloin puidaan kautta ja tekemisiä läpikotaisin joka tapauksessa.
Hyökkäyspeli ja ylivoima!
Kumpikaan ei ole kelvollisena tasolla, päinvastoin. Isossa kuvassa kauden aikana kummassakaan ei ole tapahtunut kehitystä. Surkeaa illasta toiseen. Toki mikrotasolla ollaan onnistuttu kehittämään peliä, kun kerran pisteitä on tullut.
Pointti on siinä, ettei kehitystä saada ilman ulkopuolista apua aikaan. Yhdellä täsmä hankinnalla, voi olla potensoiva vaikutus kokonaisuuteen ja sen myötä menestykseen. Minulle ei oikein riitä selittelyt, ”kyllä sellainen hankitaan, jos sellainen on saatavilla ja on tarpeeksi hyvä”. Mielestäni tietynlaista vastuun siirtelyä tai totuuden kieltämistä ja kädet ristissä onnen jatkumisen toivomista.
Lisäksi valmennuksen rajallisuus on kiistaton tosiasia, kun edm. asiat eivät toimi. Tällöin voi vetää selkeän johtopäätöksen, etteivät ne jatkossakaan toimi. Tähän voi lisätä myös pohdinnan vaatimustason riittävyydestä. Nyt mennyt tuloksellisesti hienosti, vaikka hyökkäyspeli sakkaa illasta toiseen, eikä ylivoimapeli saa edes lennokkeja irti kentästä.
Kaikki näyttää pohtivan, ”yksi mies sotkee koko systeemin ja myrkyttää kopin sun muuta”. Eihän se nyt niin ole vaan päin vastoin; ”yksi mies tekee tuosta joukkueesta todella vaarallisen ja saa hyökkäyksen loistamaan, sekä muut pelaajat alkavat onnistumaan paremmin, kuin aiemmin”.
Toiveena olisi, että tulija olisi pelintekijä, joka laittaa itsekin kiekkoa reppuun. JMJ saadaan tällöin tiputettua alemmas hierarkiassa ja pois ylivoimasta.
Hyökkäyspeli ja ylivoima!
Kumpikaan ei ole kelvollisena tasolla, päinvastoin. Isossa kuvassa kauden aikana kummassakaan ei ole tapahtunut kehitystä. Surkeaa illasta toiseen. Toki mikrotasolla ollaan onnistuttu kehittämään peliä, kun kerran pisteitä on tullut.
Pointti on siinä, ettei kehitystä saada ilman ulkopuolista apua aikaan. Yhdellä täsmä hankinnalla, voi olla potensoiva vaikutus kokonaisuuteen ja sen myötä menestykseen. Minulle ei oikein riitä selittelyt, ”kyllä sellainen hankitaan, jos sellainen on saatavilla ja on tarpeeksi hyvä”. Mielestäni tietynlaista vastuun siirtelyä tai totuuden kieltämistä ja kädet ristissä onnen jatkumisen toivomista.
Lisäksi valmennuksen rajallisuus on kiistaton tosiasia, kun edm. asiat eivät toimi. Tällöin voi vetää selkeän johtopäätöksen, etteivät ne jatkossakaan toimi. Tähän voi lisätä myös pohdinnan vaatimustason riittävyydestä. Nyt mennyt tuloksellisesti hienosti, vaikka hyökkäyspeli sakkaa illasta toiseen, eikä ylivoimapeli saa edes lennokkeja irti kentästä.
Kaikki näyttää pohtivan, ”yksi mies sotkee koko systeemin ja myrkyttää kopin sun muuta”. Eihän se nyt niin ole vaan päin vastoin; ”yksi mies tekee tuosta joukkueesta todella vaarallisen ja saa hyökkäyksen loistamaan, sekä muut pelaajat alkavat onnistumaan paremmin, kuin aiemmin”.
Toiveena olisi, että tulija olisi pelintekijä, joka laittaa itsekin kiekkoa reppuun. JMJ saadaan tällöin tiputettua alemmas hierarkiassa ja pois ylivoimasta.