Asian voi nähdä myös toisinkin! Mä olen aina ihmetellyt sitä, että minkä takia joka helvetin sanalle pitää "keksiä" joku suomennos. Miksei vieraskielisiä sanoja voitaisi ottaa käyttöön lähes sellaisenaan - tietysti suomalaisittain kirjoitettuna. Applikaatio on hemmetin hyvä esimerkki.
an application - applikaatio - sovellus
En mä sitä väitäkään, etteikö sana olisi luonnollinen ja luonteva.Sana "sovellus" (tai "sovellutus") on hyvin luonnollinen johdos verbistä "soveltaa", minkä ansiosta sen merkitys on lähes jokaiselle itsestään selvä. Vierassanojen merkitys on sen sijaan opeteltava erikseen.
Voi kun se ei aina ole mahdollista.Ulkomaalaisten kanssa taas voi helposti käyttää heidän omaa kieltään ja sanojaan.
Ihmettelen vain sitä, miksi tuon sanan "applikaatio" käyttö on jotenkin niin hirvittävää. Tarkoitan vain sitä, että jos sanaa "applikaatio" alettaisiin käyttää, niin jonkin ajan kuluttua se kuulostaisi jo luontevalta.
Kyllähän jokaisen sanan merkityksen joutuu opettelemaan.
Mietipä sanaa "sohva" - englannin "sofa" suomalaisittain kirjoitettuna. Silti jokainen tänä päivänä ymmärtää sen merkityksen. Koska sana "sohva" on pesiytynyt suomeen?
Ovatko silloinkin vanhat pierut yrittäneet jarruttaa mokoman vierassanan tuloa kauniiseen suomen kieleen?
Onhan meillä luonteva suomenkielinenkin sana: "joukkoistuin", joka on luonnollinen johdos verbistä tai sanaparista "istua joukossa".
Sitä en vain ymmärrä, miksi kehitystä pitää ehdoin tahdoin jarrutella.Voi kun se ei aina ole mahdollista.
On pakko tarttua tähän.Tyttöystäväni puhuu (sveitsin-) saksaa, englantia ja ranskaa. Suomessa ollessaan hän ei siis pahemmin ymmärrä kielestä yhtään mitään. Jos mä laitan hänet käymään esim. yksin ruokakaupassa, niin kuinka hän selviää? Hän lukee pakkauksien tuoteselosteet - RUOTSIKSI!
Suurinpiirtein ja normaalitilanteissa juuri näin! Mutta... oletko koskaan havainnut, että joskus naiset voivat yllättää ja tehdä itsenäisiäkin ratkaisuja?Eikö se ole miehen työ käydä hakemassa leipä pöytään? Jos kauppaan käskemäsi nainen ei pärjää valintamyymälässä muutoin kuin RUOTSIKSI! lukemalla niin ehdotan että kirjoitat hänelle kauppalistalapun, missä tuotteet on kirjoitettu kahdella (tai jopa kolmella kielellä). Ehkä tyttöystäväsi osaa ostaa maitoa jos kirjoitat kauppalappuun: Milch - MAITO - MJÖLK. Näin hän voi kätevästi katsoa maitoa etsiessään että "Haa! Maito on siis tällä paikallisella kielellä "maito" tai "mjölk". Otetaanpa siis tämä purkki missä lukee "maito" sekä "mjölk". "
Onko joku muu muuten tehnyt havaintoa, että Suomessa on aivan käsittämätön määrä erilaisia maitovariantteja? Siinä missä Suomessa on niissä kylmäkaapeissa ~20 erilaista maitotölkkiä, niin Sveitsissä pärjätään oikein hienosti kahdella - Vollmilch ja Milch Lait.Tämä siis vain jos hän ei hiffaa että maitopurkit ovat niitä kylmäkaapeissa lojuvia kartonkisia pakkauksia missä on lehmän kuvia.
Varmasti pärjää! Hän on nimittäin matkustanut 27-vuotiaaksi enemmän kuin keskiverto-Suomipoika näkee maailmaa koko elämänsä aikana. Kyseisellä kauppareissulla muuten turkulaisen S-Marketin kassahenkilö ei puhunut sanaakaan englantia saatika saksaa.Uskon että tyttösi selviytyy kyllä vallan mainiosti kauppareissusta ja jos jonkun tuotteen kanssa on ongelmia, väitän että hän saa apua muilta kaupassa asioivilta kosmopoliiteilta turkulaisilta henkilöiltä tai tarpeen vaatiessa henkilökunnalta.
Ehkä sinun pitää mennä itse sinne kauppaan jos et luota turkulaisiin kanssaihmisiin tai tyttöystäväsi selviytymistaitoihin.
Uskoisin että mitään hätää ei ole.
Olen asunut viimeiset viisi vuotta ulkomailla töissä/koulussa ja mitä kauemmin vietän aikaa pois Suomesta, sitä ylpeämpi olen suomen kielestä. Se on tärkeä osa IDENTITEETTIÄMME ja hyvä vaan, että mahdollisimman monia sanoja käännetään suomeksi.
Suomessa puhutaan muutenkin maailmanlaajuisesti tarkasteltuna loistavaa englantia, joten varmasti tuolla pärjää myös sanaakaan suomea osaamatta. Esim. Saksaan verrattuna suomalaisten englannin kielen taito on valovuoden edellä.
Olen tästä aavistuksen eri mieltä! Ainoa latinalainen (tai romaaninen) kieli, jota olen vähääkään opiskellut on espanjan alkeet yli kymmenen vuotta sitten. Kuitenkin esim. Sveitsissä mä ymmärrän kohtuullisen hyvin ranskan- tai italiankielisiä tekstejä, kylttejä jne. Niistä useimmiten kuitenkin löytyy edes jonkinlainen pieni yhteys germaanisiin kieliin, joiden perusteella sitten voi tehdä päätelmiä.Ei toki, mutten pidä selkeiden suomen kielen sanojen korvaamista muovisilla vierassanoilla kehityksenä.
Ulkomaalaisille suomi on tietysti hankala kieli. Mutta miten voisimme ottaa huomioon myös muutkin kuin germaanisten kielten puhujat? Jo latinalaisten kielten puhujille germaanisista kielistä lainatut, suomalaistetut sanat olisivat suurelta osin aivan yhtä käsittämättömiä kuin jo olemassa olevat suomen sanat.
Yksi esimerkki: englannin "gang" [gäng] - ruotsin "gäng" [jeng] - suomen "jengi"
Valitettavasti vain tällä jengi-sanallakin on hieman sellainen slangisanan maine. Olettaisin, että Kielitoimistokin suosittelee käyttämään mieluummin sanoja "porukka" tai "ryhmä". Saattaa olla, että asenteet ovat nykyisin muuttuneet, mutta muistaisin että esim. ollessani koulussa 80-luvulla ainekirjoituksissa tuon "jengin" kaltaiset sanat eivät olleet oikein hyväksyttäviä. Opettajani tosin oli aikalailla vanhan liiton miehiä, joten voi olla, ettei kyse ollut mistään yleisestä hyväksynnästä tai suosituksesta.
Esimerkiksi sellainen Jatkoajassa yleisesti esiintyvä sana kuin lähtökohtaisesti, jota inhoan on selitetty Kielitoimiston sanakirjassa näin:
lähtökohtaisesti us. paremmin: periaatteessa, yleensä, teoriassa, pohjimmiltaan.
[/I]
Esimerkiksi sellainen Jatkoajassa yleisesti esiintyvä sana kuin lähtökohtaisesti, jota inhoan on selitetty Kielitoimiston sanakirjassa näin:
lähtökohtaisesti us. paremmin: periaatteessa, yleensä, teoriassa, pohjimmiltaan.
En suostu uskomaan tätä. Olen aina ollut siinä käsityksessä, että "lähtökohtaisesti" tarkoittaa sitä, että jokin asia on lähtökohdiltaan jotain. Sen pitäisi ainakin loogisesti mennä niin. Mutta eipä näköjään menekään.
Esimerkki: "Lähtökohtaisesti SaiPa oli ottelussa altavastaaja."
Eikö mainitunlainen lause enää tarkoitakaan sitä, mitä olen aina kuvitellut sen tarkoittavan? Onpahan vain huono sana siinä tapauksessa. Menee boikottiin moinen.
Eräs tuttavani Jouko vastusti sitä, koska "siinä vitun piitlesin biisissäkin on riittävästi kestettävää". Todennäköisesti siksi tuo istua joukossa ei toiminut. Onhan siinä myös lievää homoseksuaalisuuttakin havaittavissa.Koska sana "sohva" on pesiytynyt suomeen? Ovatko silloinkin vanhat pierut yrittäneet jarruttaa mokoman vierassanan tuloa kauniiseen suomen kieleen? Onhan meillä luonteva suomenkielinenkin sana: "joukkoistuin", joka on luonnollinen johdos verbistä tai sanaparista "istua joukossa".
Nämä Mr.Foxin vuodatukset suomen kielen sanoista ovat olleet surkuhupaisinta luettavaa kuukausiin ainakin minun mielestäni. Että olisi pitänyt ulottaa suomen kielen perussanaksi produkti tuotteen sijaan.
Kyllä näyttää mun pointtini menneen ohi korkealta ja kovaa!Vasta nyt luin Mr. Foxin kirjoitukset ja voi millaisen myötähäpeän se saikaan aikaan. En voi mitenkään käsittää arvomaailmaa, jossa oma äidinkieli pitäisi muuttaa sellaiseksi, että ulkomaalaisetkin ymmärtävät.
Nii-in! Miksi se sana on sinulle mielikuvitukseton ja töksähtävä? Siksi kun et ole tottunut siihen. Jälkipolvemme kyllä tottuvat siihen, jos sen annetaan yleistyä eivätkä wanhat pierut jarruta sen yleistymistä. Tästähän kielenkehityksessä on kyse. Ei aina vain voida lähteä liikkeelle siitä, mikä tuntuu omaan suuhun helpoimmalta sanoa. Välillä pitää myös osata ajatella kielen kehitystä. Millaista kieltä puhutaan 50 vuoden päästä? Entä 100 vuoden päästä? 150 vuoden päästä? Mitäköhän 1800-luvulla ollaan ajateltu vastaavassa tilanteessa?Minusta tosin on ihan kiitettävää, että meillä on sellainen näppärä sana kuin sovellus eikä mielikuvitukseton ja töksähtävä "applikaatio". Sitä paitten meillähän on valtava määrä germaanisia lainoja, ovat vaan niin pirun vanhoja, notta tyhmät germaanit ovat menneet muuttamaan omaa ääntämystään ja perustamaan peräti uusia kieliä.
En voi ymmärtää, miksi Suomessa kunnioitetaan hienoa kieltämme niin vähän, vaikka monissa Euroopan maissa se ylpeyden aihe, vaikka olisikin yksi indoeurooppalainen kieli muiden joukossa.
Miten kieli tekemällä tehdään uniikiksi? Olen aina elänyt siinä käsityksessä, että kielemme on muotoutunut jossain siellä Uralilla yhteistyössä virolaisten ja unkarilaisten kanssa ja sen jälkeen hiljalleen muovautunut tähän nykyiseen muotoonsa. Tekemällä tekemisen vaihetta en tunne ja eihän tämä edes ole kovin uniikki kieli kun tuossa lahden takana molottavat täysin samanlaista tarinaa, mutta ovat vain vähän vaihtaneet sanojen merkityksiä.PS. Tuo suomen kielen hienous on hyvin subjektiivinen näkemys. Oman näkemykseni mukaan kieli on epälooginen, vaikea, pahalta kuulostava ja uniikiksi tekemällä tehty.
Se, että Suomen kieli on kaunis ei kyllä oikeastaan ole subjektiivinen kysymys. Meillä on keskivertoa enemmän vokaaleja sanoissa, joka saa puheen kuulostamaan paljon jotain saksaa tai hollantia miellyttävämmältä. Peruskouluaikainen äidinkielenopettajani jaksoi aina muistuttaa suomen voittaneen jotain kilpailujakin sillä kauneudellaan, mutta sitä väitettä en ikinä ole tarkistanut. Lähes poikkeuksetta ulkomaalaisten kanssa toimiessa on saanut kuulla, että suomi kuulostaa mukavalta, joten voi siinä olla perääkin.
Nyt se monen mielestä taitaa olla subjektiivinen näkemys, sillä olet todennäköisesti ensimmäinen noilla sanoilla suomen kieltä kuvaillut henkilö johon olen törmännyt. Kohteliasta on kehua joo, mutta mun mielestä normaaleihin hyviin käytöstapoihin ei kuulu velvollisuus pysäyttää kadulla tuntemattomia ihmisiä, jotta voisi kysyä mistä he ovat kotoisin ja kehua heidän puhumaansa kieltä. Voi se silti olla, että sitä tapahtuu kaikille ja kaikkialla. Mistäs minä tietäisin.Tietysti se on subjektiivinen kysymys. Vokaaleja toki on ja johonkin kilpailuun voi aina lähettää jonkun kauniin ja pehmeän italialta kuulostavan "aja hiljaa sillalla" -tyyppisen lauseen, mutta kyllä aito suomenkieli on monen mielestä rumaa, kovaa, agressiivista eikä ollenkaan sointuvaa. Tottakai ulkomaalaiset kehuvat kieltä sinulle, kuuluu hyviin käytöstapoihin. Ja suomalaiseen tyyliin taas kuuluu ottaa kaikki kehut tosissaan. Se on lööppikamaa, jos joku sanoo mitä tahansa hyvää maastamme.
Sääliksi käy niitä maahanmuuttajia, jotka haluavat oppia suomen kielen. Käsittämättömän työn joutuvat tekemään, jos haluavat joskus päästä eroon vierasperäisestä korostuksesta ja kuulostaa natiivilta.