Onhan näitä, joista iki-inhokkien top-listalle yltävät ainakin
- "jänskättää"
- "mun juttu"
- "lähtökohtaisesti" joka väliin tungettuna
- "uusien haasteiden etsintä" (työpaikan vaihtuessa)
- "hymiö" kirjoitettuna
- "vetää johtopäätös"
Sitten on tietenkin nämä käsittämättömät kielioppivirheet, joista itseäni kaikkein eniten hämmästyttää "on lienee", "lienee on" ja "lienee menee" -tyyppiset kammotukset. Siis puhuuko joku oikeasti jossain näin vai onko kyse vain omaan osaamiseen nähden pikkuisen liian hienon kirjallisen ilmaisun hakemisesta?
Canalin kiekkolähetyksissä on saanut ihmetellä sanoja "fyysitön" ja "fyysittömyys", kun on puhuttu fyysisen vastakohdata. No, en ole varma vaikka tuo olisikin ihan ensiluokkaista suomea, mutta kuulostaa kyllä epäilyttävästi yhtä väkisin väännetyltä ilmaisulta kuin vaikka keltaisen vastakohta "keltaiton".
Yhdyssanavirheisiin nyt on tietysti jo tottunut, mutta hämmästys oli silti suuri, kun Mannerheimintielle ilmestyi kissan kokoisilla kirjaimilla "Helsingin hammas terveys päivystys" (mikä nimihirviö muutenkin). Joltain kebab/pizza-paikalta tuollaisen ymmärtää, mutta korkeasti koulutetulta taholta odottaisi parempaa.
Aikoinaan lukiossa tehtiin varsin selväksi, että "vetää johtopäätös" on niin paha svetisismi/anglismi (dra slutsats/draw conclusions), että punakynä viuhuisi useamman pisteen pudotuksen edestä, jos kyseisen virheen menisi ainekirjoituksessa tekemään. Nykyään tuota kuitenkin kuulee niin paljon, jopa huoliteltuun kieleen pyrkiviltä toimittajilta, että mielessä on käynyt, josko muoto olisi hiljalleen hyväksytty viralliseenkin kielioppiin. Kirjamessuilla kysäisinkin sitä kielitoimiston väeltä, jotka kuitenkin kertoivat tulkinnan olevan edellen sama: suomeksi päätelmiä ja päätöksiä, myös johtopäätöksiä, tehdään - ei vedetä.