Ei me tätä tautia saada kuriin muuten, kuin rokotuksilla ja suurin ongelma on tällä hetkellä, ettei Suomessa ole kukaan muistanut suunnitella, kuin rokotukset hoidetaan tehokkaasti. Mitä järkeä on täälä hetkellä miettiä, onko luvuissa pientä laskua vai ei ole, tauti on edelleen olemassa ja katsomalla tilastoja Euroopasta on helppoa päätellä, että meilläkin on suuri riski kokea vielä paljon pahempi tilanne alkutalven aikana. Koen myös järjettömänä ajatukset, että tilanne olisi nyt hyvä ja jotenkin voitettu, kun se ei nyt sitä ole. Joulun aikaan ja siitä kaksi viikkoa eteenpäin on kovin monet matkustelleet Suomessa tai olleet pienessä piirissä kotikulmilla, teisteissä ei ole käyty nyt aktiivisesti, joten meistä ei kukaan tiedä, mikä on oikea tautitilanne nyt. Teho-osastolla olevien laskuakaan ei kannata liikaa tuijottaa, heitä nukkui aika moni pois viimeisten viikkojen aikana, osanottoni omaisille.
Itse vahvasti nuorten harrastustoiminnassa mukana olevana kärsin myös kovasti tilanteesta, mutta silti tässä pitää nyt olla malttia ja jaksaa katsoa, mitä seuraavat viikot tuovat tullessaan. Mikäli tartuntojen lasku olisi pysyvää, niin se on hienoa ja mietitään helmikuussa tilanne uudelleen. Mikäli näin ei käynytkään, niin varmasti tulee uusia rajoituksia, ehkä tulee muutenkin. Tärkeintä on saada nyt organisoitua rokoitukset niin, että sitä mukaa, kun tänne saadaan rokotteita, niin tapahtuu myös rokoitukset, ei ole niin vaikeaa, kun se tällä hetkellä tuntuu olevan.
