Estonian uppoaminen

  • 252 713
  • 1 263

Keltainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lautp, Saipa ja Veiterä. Ja Hakalin vosut
@Hexa , oli sinne rampille kamera ja monitori ainakin konehuoneessa. Mut tuon ajan valvontakamerat oli mallia leivänpaahdin. Mulla se raportti on, ja muistaakseni kamerasta näkyi että vettä tulee rampin sivuilta. Joku ukko meni katsomaankin ja huomasi tilanteen mutta siinä kohtaa oli jo myöhäistä, komentosillalla sensorit näytti kaiken olevan ok, koska visiirin lukot oli ihan oikeassa asennossa. Visiiri vaan puuttui.
Pitänee kaivaa se esille ja lukea uudelleen, onhan se netissäkin. Pelastuneiden kertomuksissa on mielenkiintoisia juttuja. Joku merimies oli matkustajana ja sanoi että laiva keinui kovasti ja kun keinunta pysähtyi ja laiva jäi kallelleen, niin tajusi heti että nyt on kiire. Aika moni raportoi kovasta kolauksesta, joka tuli siitä kun visiiri pudotessaan osui siihen keulabulkkiin vai mikä hän nimeltään onkaan. Se mutikka rungossa kumminkin.
Ja tämä on siis hatarasta muististani vedetty, voin muistaa väärinkin (rouvan mielestä useinkin käy niin)
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Hexa

Merovingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Blue Jackets
En ole Estonian virallista tutkimusraporttia vielä lukenut, mutta se ihmetyttää, että eikö tuohon aikaan ollut kunnollista ajorampille suunnattua kameraa josta olisi saatu videokuvaa konehuoneen ja komentosillan monitoreille, jolloin veden tulviminen keulasta sisään olisi huomattu heti. Vai näyttivätkö keulaportin ja ajorampin lukituksen sensorit koko ajan kaiken olevan kunnossa ja oltiin vain sen tiedon varassa. Tai oliko tuolloin mustaa laatikkoa mikä olisi taltioinut kamerakuvan autokannelta.

Siitä on aikaa, kun olen raporttia viimeksi lukenut, joten menen nyt muistini varassa. Virheitä voi olla.

Kamera sinne kyllä osoitti, mutta sen kameraruutu oli komentosillalla ohjaussuuntaan taaksepäin ja sitä piti manuaalisesti kontrolloida eli erikseen katsoa mitä autorampilla tapahtuu. Ruutuja kun oli vain kaksi kappaletta ja kuvaa tuli neljästä paikasta.

Sensorit näyttivät virheellisesti visiirin olevan paikoillaan, joten miehistö ei edes autokannen alueella tiennyt mitä oli tapahtumassa. Seuraava ihan raportista:

ONNETTOMUUDEN KULKU: Säännöllisellä tarkastuskierroksellaan ollut vahtimatruusi kuuli juuri vähän ennen klo 01.00 metallisen pamahduksen keulan alueelta; samaan aikaan, kun alus kohtasi suuren aallon. Vahtimatruusi ilmoitti toiselle perämiehelle B, mitä hän oli kuullut ja hänen käskettiin yrittää selvittää, mikä äänen oli aiheuttanut. Vahtimatruusi noudatti käskyä ja jäi rampin luo kuuntelemaan. Hän tarkisti myös visiirin ja rampin lukituslaitteiden merkkivalot. Hän ilmoitti, että kaikki vaikutti normaalilta.

13.4 Keulan alueelta saadut tiedot ja hälytykset:

Kuten kohdassa 3.3.5 on kuvattu, komentosillalla olevat merkkivalot osoittivat, oliko visiiri ja vastaavasti ramppi suljettu vai ei. Rampin merkkivalot oli kytketty lukituslaitteisiin siten, että kaikkien lukitusten piti olla määrätyssä asennossa, jotta lamput syttyisivät. Vihreä valo ilmoitti rampin olevan kiinni ja punainen sen olevan auki. Koska yksi lukituspulteista ei todennäköisesti ollut kunnolla kiinnitetty lähdettäessä, komentosillalla ei mikään ilmaissut, että ramppi olisi ollut suljettu.

Visiirin lukituksen merkkivalot oli, siltä osin kuin komissio on pystynyt asian vahvistamaan, kytketty alkuperäisellä tavalla siten, että valon syttyminen riippui ainoastaan sivulukituslaitteiden asentoantureista. Lamput eivät siis suoraan osoittaneet visiirin asentoa. Visiirin sivulukot olivat viimeisellä matkalla suljetussa asennossa ja visiirin merkkivalo oli siten vihreä. Vihreä valo paloi yhä myös visiirin irtoamisen jälkeen, sillä sivulukituslaitteet olivat yhä suljetussa asennossa. Komentosillalla olevat merkkivalot eivät siis välittäneet minkäänlaista tietoa asiasta, kun visiiri alkoi irrota.

Ensimmäinen hälyttävä ääni on luultavasti kuultu silloin, kun jokin visiirin kiinnikkeistä petti osittain. Metallisia ääniä on tuskin voinut syntyä ennen tätä.

Komentosillalla ja konevalvomossa olevilla monitoreilla voitiin tarkkailla autokantta neljän TV-kameran avulla. Neljän kameran lähettämät kuvat voitiin monitorilla valita manuaalisesti tai automaattisesti. Komentosillan monitori oli kiinnitetty karttahuoneen oviaukon luo ja kuvaruutu näkyi oikealle. Sitä ei voinut tarkkailla ohjauspaikalta. Veden sisääntulo rampin sivuitse havaittiin ensimmäiseksi konevalvomon monitorista. Ei ole onnistuttu selvittämään, tekikö komentosillalla ollut päällystö saman havainnon.

Monissa muissa raportoiduissa tapauksissa, joissa eri lukituslaitteet rikkoutuivat samaan tapaan, visiirin avautuminen nähtiin komentosillalta ja vahtivuorossa ollut päällystö saattoi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin. ESTONIAlla visiiri ei kuitenkaan näkynyt ohjauspaikalta. Olosuhteet ja järjestelyt olivat siis sellaiset, että sillalla ollut päällystö ei saanut minkäänlaista suoraa tietoa tai varoitusta siitä, mitä visiirin luona tapahtui, kun onnettomuustapahtumat etenivät.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Hexa

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
En ole Estonian virallista tutkimusraporttia vielä lukenut, mutta se ihmetyttää, että eikö tuohon aikaan ollut kunnollista ajorampille suunnattua kameraa josta olisi saatu videokuvaa konehuoneen ja komentosillan monitoreille, jolloin veden tulviminen keulasta sisään olisi huomattu heti. Vai näyttivätkö keulaportin ja ajorampin lukituksen sensorit koko ajan kaiken olevan kunnossa ja oltiin vain sen tiedon varassa. Tai oliko tuolloin mustaa laatikkoa mikä olisi taltioinut kamerakuvan autokannelta.

Tuohon aikaan kameroita oli vähän, eikä rampin kuvaamista välttämättä pidetty niin tärkeänä kuin lastin. Rampissa oli indikaattorit josta näki että se oli kiinni, lastilla tälläisiä indikaattoreita ei ollut. Lastin tarkkailu oli siinä mielessä tärkeää että sen lähtiessä liikkeelle ollaan (myöskin) lähellä katastrofia. Tuon ajan kamerat eivät olleet myöskään digitaalisia, eikä täten käytännössä koskaan tallentavia.

Merenkulussa musta laatikko on myös Estonian perintöä, eli Estoniassa mitään tallenninta ei ollut. Itselleni on myöskin epäselvää miksi blackout vaikeutti sijainnin antamista, ainakin nykyään tärkeät navigointilaitteet ovat akkujen takana jotta esimerkiksi sijainnin saa vaikka laiva olisi muuten hätägeneraattoria myöden pimeänä.

Lisätään vielä listaan ettei Estonian uppoamisen aikoihin miehistöltä vaadittu juurikaan minkäänlaisia taitoja tai koulutusta hätätilanteiden varalle. Eikä hätätilanteita ollut ollut pakollista kovinkaan paljoa harjoitella verrattuna nykyiseen meininkiin. Olen käsityksessä että mikäli miehistö olisi ollut harjaantuneempi pelastuslauttojen käytössä niin selviytyneitä olisi ollut paljon enemmän. En kuitenkaan halua syyllistää miehistöä, meininki oli silloin vain sellaista ettei tuollaisiin turvallisuusasioihin yleisestikään kiinnitetty niin paljoa huomiota.
 

Merovingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Blue Jackets
Lisätään vielä listaan ettei Estonian uppoamisen aikoihin miehistöltä vaadittu juurikaan minkäänlaisia taitoja tai koulutusta hätätilanteiden varalle. Eikä hätätilanteita ollut ollut pakollista kovinkaan paljoa harjoitella verrattuna nykyiseen meininkiin. Olen käsityksessä että mikäli miehistö olisi ollut harjaantuneempi pelastuslauttojen käytössä niin selviytyneitä olisi ollut paljon enemmän. En kuitenkaan halua syyllistää miehistöä, meininki oli silloin vain sellaista ettei tuollaisiin turvallisuusasioihin yleisestikään kiinnitetty niin paljoa huomiota.

Estonian seurauksena turvallisuus otettiin tietysti paljon vakavammin, mutta en itse usko miehistön koulutuksen paljoa auttaneen selviytyjien määrässä. Estonialla selviytymisen mahdollistava aikajänne oli 15 minuuttia, sillä tuossa ajassa aluksen kallistuma meni sellaiseksi ettei sisältä päässyt ulos. Uppoaminen kun tapahtui vielä yöllä, niin monet olivat nukkumassa ja heräsivät tilanteeseen auttamattomasti liian myöhään. Alakansilta jos halusi pelastua, niin piti lähteä ensimmäisen kolahduksen ja kallistuman jälkeen välittömästi liikkeelle. Käytävät oli ahtaita ja alusta kuvailtu sokkeloksi, joten aikansa kesti päästä portaikolle. Aluksen kallistuessa portaikot ylöspäin muuttuivat hengenvaarallisiksi ja jos halusi päästä laivalta pois, niin sinun piti kiivetä kaiteita pitkin. Useat joutuivat hylkäämään pelastautumisensa kunnon pettäessä ja kiipeämisen ylös muuttuessa mahdottomaksi. Osalla petti myös ote kaiteista ja he tippuivat vasten laipiota.

Aluksesta pois päässeet kuvailivat miten ihmisiä tippui vasten laipioita ja kuoli tai päätyi tajuttomaksi heidän vielä ollessa sisällä, osa murskaantui peliautomaattien alle. Taisi juuri tuossa dokumentissa eräs sisältä ulos päässyt sanoa lattioiden olleen täynnä verta.

Aluksesta ulospäässeille ongelmaksi koitui ettei pelastusveneitä saatu irroitettua alas kallistumisen vuoksi. Täällä olisi miehistön koulutus voinut olla suuremmaksi avuksi pelastusliivien ja lauttojen kanssa, mutta merkittävää määrää enemmän ei olisi voinut pelastua. Alus upposi yöllä ja aikaa poistua alukselta oli muistaakseni tuo 15 minuutin aika - ja siinäkin tarvittiin kovaa kuntoa, jotta sai kiivettyä ylös. Selviytyjät olivat täten pääasiassa nuoria ja hyväkuntoisia miehiä.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Ruotsissa ja Virossa Estoniaa koskevat salaliittoteoriat ovat tosiaan huomattavasti enemmän esillä. Siihen syynä on luonnollisesti se, että molemmissa maissa on paljon onnettomuuden uhrien omaisia ja selviytyneitä, jotka haluavat löytää selkeitä syyllisiä tragedialle. Tämähän on - kuten esimerkiksi niin monien yksittäisten henkilöiden katoamistapauksissakin olemme huomanneet - varsin yleinen ja hyvin inhimillinenkin reaktio. Molemmissa maissa on myös selviytyneiden ja uhrien omaisten organisaatioita, jotka omien lakimiestensä kanssa luovat jatkuvaa painetta hallitusten suuntaan onnettomuustutkintaan liittyneistä todellisista ja ei niin todellisista epäselvyyksistä.

Varsinkin Ruotsissa, jossa kansalaisyhteiskunta ja siten kansalaisjärjestöjen toteuttama laillisuusvalvonta on ehkäpä jopa maailman vahvinta, Estonia-katastrofista on muodostunut valtiolle sekä kansalle jonkinlainen kipupiste. Se ei mittakaavallisesti liene Palme-murhaan verrattava, mutta piirteet ovat samat. Syytkin ovat jossakin määrin verrannollisia keskenään: molempien tapausten selvittelyjen alkuvaiheissa tehtiin valtion toimesta outoja ratkaisuja ja virheitä, joita kansalaisjärjestöt sekä media tuovat edelleen tasaisin väliajoin esille.

Estonian tapauksessa kenties merkittävin outous oli hallituksen halu valaa hylky betoniin nopeasti tutkinnan valmistumisen jälkeen. Tuota perusteltiin sillä, ettei hylkyyn sukelleta siinä tarkoituksessa, että sieltä varastettaisiin mitään. Tämä on sinällään absurdi peruste, että hylystä on käytännössä mahdotonta varastaa mitään niin arvokasta, että sillä pystyttäisiin kattamaan erittäin hankalasti toteutettavissa olevien ja siten kalliiden sukellusprojektin kulut. Lisäksi tuota betonointipäätöstä valmisteltaessa ei omaisilta ja selviytyneiltä kysytty mitään ja he ainakin lähes yksimielisesti vastustivat betonointia. Betonointi olisi myös ollut meriliikenneonnettomuuksien osalta täysin poikkeava ratkaisu, jota ei minkään muunkaan onnettomuuden kohdalla ole tehty.

Tuossa vaiheessa siis mentiin jo metsään niin, että rytisi. Betonointiaikeet johtivat lopulta useisiin oikeuskäsittelyihin, jotka - tuomioista sinällään riippumatta - vain syvensivät omaisten / selviytyjien tuntemaa epäluuloa valtiota kohtaan.

Hallituksien (etunenässä Ruotsin hallituksen) halu ajaa betonointia nopeasti tutkinnan jälkeen kuin käärmettä pyssyyn ei ollut ainoa, mutta todennäköisesti suurin yksittäinen syy sille, että omaisten ja selviytyneiden organisaatiot alkoivat taistelemaan valtio(i)ta vastaan eikä niiden rinnalla. Noihin aikoihin kylvetyt epäluulon siemenet johtivat siihen, että Estonian katastrofissa salaliittoteorioita eivät viljele pelkästään yksittäiset hörhöt, vaan viralliseen selvitykseen eivät laajalti ja täysin usko edes omaisten ja selviytyjien järjestöt lakimiehineen.

Viron pääministeri Jüri Ratas peräänkuulutti, että nyt ilmitullut uusi tieto on merkittävää, ja että se pitää tutkia "arvokkaasti ja läpinäkyvästi" (linkki: ERR, Viron yleisradio).

Olen samaa mieltä.

Parhaimmassa tapauksessa uusi tutkinta vahvistaa sinänäsä varmasti hyvin tehdyn onnettomuustutkinnan löydökset ja paikkaa muita onnettomuuden jälkeen tehtyjä virheitä ja outoja ratkaisuja. Yksittäisiä salaliittoteoreetikkohörhöjä se ei vaientaisi, mutta se voisi vahvistaa katastrofista selviytyneiden / menehtyneiden omaisten sekä hallitusten välistä luottamusta. Se olisi paitsi tietenkin omaisten ja selviytyneiden kannalta inhimillisesti tärkeää, niin myös laajemmin ruotsalaisten sekä virolaisten kannalta, joille tapaus on kansallinen tragedia jonka haavat eivät vielä ole täysin umpeutuneet.
 

greatLeo

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Spurs
Enemmänkin siihen, että videokuva reiästä heittää vettä kiukaalle meille Estonian nopeaa uppoamista ihmetteleville. Siis meille, jotka emme ole riittävän valistuneita ymmärtääksemme suomalaisviranomaisen kantaa, ettei esimerksi reikä vesirajan alapuolella ole mitenkään vaarallinen juttu.

Ilmeisesti viittaat tällä aiempaan kommenttiisi ketjussa, missä linkkasit Ylen uutiseen? Eihän siinä sanottu etteikö se olisi vaarallista, vaan että se ei ole varsinainen uppoamissyy. Eli se ratkaisevin tekijä uppoamisessa. Vaan että keulaportin hajoaminen ja siitä johtunut veden tulviminen autokannelle on se varsinainen syy. Niin minä sen uutisen lainauksen ainakin tulkitsin.
 

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Estonian seurauksena turvallisuus otettiin tietysti paljon vakavammin, mutta en itse usko miehistön koulutuksen paljoa auttaneen selviytyjien määrässä. Estonialla selviytymisen mahdollistava aikajänne oli 15 minuuttia, sillä tuossa ajassa aluksen kallistuma meni sellaiseksi ettei sisältä päässyt ulos. Uppoaminen kun tapahtui vielä yöllä, niin monet olivat nukkumassa ja heräsivät tilanteeseen auttamattomasti liian myöhään. Alakansilta jos halusi pelastua, niin piti lähteä ensimmäisen kolahduksen ja kallistuman jälkeen välittömästi liikkeelle. Käytävät oli ahtaita ja alusta kuvailtu sokkeloksi, joten aikansa kesti päästä portaikolle. Aluksen kallistuessa portaikot ylöspäin muuttuivat hengenvaarallisiksi ja jos halusi päästä laivalta pois, niin sinun piti kiivetä kaiteita pitkin. Useat joutuivat hylkäämään pelastautumisensa kunnon pettäessä ja kiipeämisen ylös muuttuessa mahdottomaksi. Osalla petti myös ote kaiteista ja he tippuivat vasten laipiota.

Aluksesta pois päässeet kuvailivat miten ihmisiä tippui vasten laipioita ja kuoli tai päätyi tajuttomaksi heidän vielä ollessa sisällä, osa murskaantui peliautomaattien alle. Taisi juuri tuossa dokumentissa eräs sisältä ulos päässyt sanoa lattioiden olleen täynnä verta.

Aluksesta ulospäässeille ongelmaksi koitui ettei pelastusveneitä saatu irroitettua alas kallistumisen vuoksi. Täällä olisi miehistön koulutus voinut olla suuremmaksi avuksi pelastusliivien ja lauttojen kanssa, mutta merkittävää määrää enemmän ei olisi voinut pelastua. Alus upposi yöllä ja aikaa poistua alukselta oli muistaakseni tuo 15 minuutin aika - ja siinäkin tarvittiin kovaa kuntoa, jotta sai kiivettyä ylös. Selviytyjät olivat täten pääasiassa nuoria ja hyväkuntoisia miehiä.

Tilanne oli tietysti toivoton sisälle jääneille, mutta paljon kuoli myös ulospäässeitä ihmisiä. Aika-ikkuna pelastustoimille oli myös rajallinen, harjaantuminen näkyy juuri silloin kun aikaa on vähän. Pelastusveneet olivat tosiaan melkolailla hyödyttömiä, mutta mikäli pelastuslauttoja oltaisiin saatu laskettua äkkiä ja edes jotenkin organisoidusti, niin ihmisiä olisi voinut päästä lauttoihin isommassa määrin mitä tapahtuneessa todellisuudessa, jossa käytännössä kaikki pelastuneet kulkivat meren kautta.

Olosuhteet olivat Estonialla tietysti karmeat minkäänlaisille pelastautumistoimille. Nykyään harjoituskeskuksissa pystytään simuloimaan mahdollisia oikeita oikeita olosuhteita melko hyvin, on tuulikonetta, aaltokonetta, valoja pimennetään ja vilkutellaan, kaijuttimista tulee meteliä jne. Eli uskallan väittää että nykyaikainen matkustajalaivan miehistö saisi enemmän ihmisiä pelastettua mitä Estonian aikainen.

En tiedä millaisia hätäpoistumisteiden opasteita Estonialla oli, mutta uskon että nykyisissä matkustajalaivoissa opasteetkin ovat kehittyneet huomattavasti. Eivät paremmat opasteetkaan Estoniassa kaikkia olisi pelastaneet mutta ehkäpä olisi antanut joillekin kymmenille mahdollisuuden.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Ilmeisesti viittaat tällä aiempaan kommenttiisi ketjussa, missä linkkasit Ylen uutiseen? Eihän siinä sanottu etteikö se olisi vaarallista, vaan että se ei ole varsinainen uppoamissyy. Eli se ratkaisevin tekijä uppoamisessa. Vaan että keulaportin hajoaminen ja siitä johtunut veden tulviminen autokannelle on se varsinainen syy. Niin minä sen uutisen lainauksen ainakin tulkitsin.

JOS reikä on syntynyt ennen uppoamista, on näin maallikkon järkeilyllä perusteet olettaa sen olleen uppoamisen kannalta ratkaisevampi tekijä kuin rampin irtoaminen. Veden tulviminen autokannelle voi kylläkin laivan kaataa, mutta nopeaa uppoamista se ei aukottomasti mahdollista, koska autokannen allaoleviin kerroksiin jäisi todennäköisesti paljon ilmataskuja, jotka auttaisivat kannattelemaan laivaa pinnalla, vaikka se olisi ylösalaisin. Onko sitten ollutkin reikä vesilinjan alla ja autokannen alapuoli täyttynyt vedestä, jolloin laiva on painunut kaaduttuaan nopeasti pohjaan? Spelulaatiota toki, mutta kai kuitenkin aiheellisia kysymyksiä.

Moinen skenaario olisi varmasti vaatinut sen sabotaasin toteutuakseen, eli Estonian pomminvarman upottamisen räjähteellä sekä sen naamioimisen onnettomuudeksi myös keulavisiirin räjäyttämällä. Ilman sitä uppoaminen olisi takuulla herättänyt liikaa kysymyksiä. Kuvien perusteella reikä ei kuitenkaan näytä räjähdyksen aiheuttamalta, eikä sekään vaikuta mahdottomalta ajatukselta, että se olisi syntynyt pohjakosketuksessa tai vuosikymmenten korroosion seuraksena. Mihinkään sukellusvene törmäilyihin en kyllä usko minäkään.

Tarkoitukseni ei ole mitenkään maalittaa Valosta, mutta hänen asemaansa nähden hänen eilinen sitaattinsa YLEn verkkosvuilla oli vähintäänkin erikoinen ja harkitsematon ellei sitten ollut toimittajan ajatuskatkos haastattelua purkaessaan.
 

Cloaca Maxima

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Philadelphia Flyers

Tuonne on koottu yhteen artikkeliin pelastuneiden kertomuksia. Onhan tuolla karuja juttuja, kuten nuo kertomukset miten ihmisiä on murskaantunut siellä ja täällä ja sen pakokauhun voi aistia kun noita jää enemmän lukemaan.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
JOS reikä on syntynyt ennen uppoamista, on näin maallikkon järkeilyllä perusteet olettaa sen olleen uppoamisen kannalta ratkaisevampi tekijä kuin rampin irtoaminen. Veden tulviminen autokannelle voi kylläkin laivan kaataa, mutta nopeaa uppoamista se ei aukottomasti mahdollista, koska autokannen allaoleviin kerroksiin jäisi todennäköisesti paljon ilmataskuja, jotka auttaisivat kannattelemaan laivaa pinnalla, vaikka se olisi ylösalaisin. Onko sitten ollutkin reikä vesilinjan alla ja autokannen alapuoli täyttynyt vedestä, jolloin laiva on painunut kaaduttuaan nopeasti pohjaan? Spelulaatiota toki, mutta kai kuitenkin aiheellisia kysymyksiä.

Moinen skenaario olisi varmasti vaatinut sen sabotaasin toteutuakseen, eli Estonian pomminvarman upottamisen räjähteellä sekä sen naamioimisen onnettomuudeksi myös keulavisiirin räjäyttämällä. Ilman sitä uppoaminen olisi takuulla herättänyt liikaa kysymyksiä. Kuvien perusteella reikä ei kuitenkaan näytä räjähdyksen aiheuttamalta, eikä sekään vaikuta mahdottomalta ajatukselta, että se olisi syntynyt pohjakosketuksessa tai vuosikymmenten korroosion seuraksena. Mihinkään sukellusvene törmäilyihin en kyllä usko minäkään.

Tarkoitukseni ei ole mitenkään maalittaa Valosta, mutta hänen asemaansa nähden hänen eilinen sitaattinsa YLEn verkkosvuilla oli vähintäänkin erikoinen ja harkitsematon ellei sitten ollut toimittajan ajatuskatkos haastattelua purkaessaan.
Se kylkireikä on edelleen mitätön vesiväylä verrattuna keularamppiin. Sivussa oleva pystyttäinen verrattain kapea ja ainoastaan osin vedenpinnan alapuolella oleva reikä kerää toki sekin vettä, mutta verrattuna menosuunnasta suoraan vettä sisälle hotkivaan pirunmoiseen kitaan, ei sillä ole juuri minkäänlaista merkitystä ainakaan ennen kun koko autokansi ja rampin repeämisen ansiosta myös alapuolinen tila täyttyivät vedellä ja laiva pysähtyi. Tuon jälkeen JOS kyljessä oli reikä, se saattoi aiheuttaa paatin kaatumisen nopeammin reiän puoleiselle kyljelle. Tosin siinä tapauksessa kuvittelisi reiän jääneen merenpohjaa vasten, vaikka toki laiva pyörinee upotessaankin.

Enemmän tuo näyttää maallikon silmiin sauman repeämiseltä, mikä on tapahtunut todennäköisesti vasta siinä vaiheessa kun laivaan on kohdistunut sivuttaisia voimia, ts. sen upotessa ja/tai törmätessä pohjaan.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Se kylkireikä on edelleen mitätön vesiväylä verrattuna keularamppiin. Sivussa oleva pystyttäinen verrattain kapea ja ainoastaan osin vedenpinnan alapuolella oleva reikä kerää toki sekin vettä, mutta verrattuna menosuunnasta suoraan vettä sisälle hotkivaan pirunmoiseen kitaan, ei sillä ole juuri minkäänlaista merkitystä ainakaan ennen kun koko autokansi ja rampin repeämisen ansiosta myös alapuolinen tila täyttyivät vedellä ja laiva pysähtyi. Tuon jälkeen JOS kyljessä oli reikä, se saattoi aiheuttaa paatin kaatumisen nopeammin reiän puoleiselle kyljelle. Tosin siinä tapauksessa kuvittelisi reiän jääneen merenpohjaa vasten, vaikka toki laiva pyörinee upotessaankin.
Jännä että täällä ei ole vielä huomioitu sitä seikkaa, että tuo autokannelle virrannut vesi on todennäköisesti myös siirtänyt mennessään kannella olleita autoja. Varsinkin, kun laiva on alkanut kallistua. Uskoisin tämän vielä kiihdyttävän uppoamisnopeutta. Jos/kun vesi on päässyt noiden palo-ovien kautta alemmalle kannelle, pääsee sieltä myös ilma pois veden tieltä, samaa reittiä. Tämä lienee vähentänyt alemmalle tasolle jääneitä ilmataskuja.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Jännä että täällä ei ole vielä huomioitu sitä seikkaa, että tuo autokannelle virrannut vesi on todennäköisesti myös siirtänyt mennessään kannella olleita autoja. Varsinkin, kun laiva on alkanut kallistua. Uskoisin tämän vielä kiihdyttävän uppoamisnopeutta. Jos/kun vesi on päässyt noiden palo-ovien kautta alemmalle kannelle, pääsee sieltä myös ilma pois veden tieltä, samaa reittiä. Tämä lienee vähentänyt alemmalle tasolle jääneitä ilmataskuja.
Hyvä pointti tuo massan siirtyminen autokannella. Rekat plus kuorma. Joku tällä mainisikin jo koneiden osat. Tuollaisista tulee rahtipainoa jo kymmeniä tuhansia kiloja parhaimmillaan.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Jännä että täällä ei ole vielä huomioitu sitä seikkaa, että tuo autokannelle virrannut vesi on todennäköisesti myös siirtänyt mennessään kannella olleita autoja. Varsinkin, kun laiva on alkanut kallistua. Uskoisin tämän vielä kiihdyttävän uppoamisnopeutta. Jos/kun vesi on päässyt noiden palo-ovien kautta alemmalle kannelle, pääsee sieltä myös ilma pois veden tieltä, samaa reittiä. Tämä lienee vähentänyt alemmalle tasolle jääneitä ilmataskuja.

Ja lisätään vielä sellainen, ettei tuolla ilman poistumisella ollut välttämättä suurtakaan merkitystä, koska alus ei kuitenkaan kaatunut niin nopeasti, etteikö autokannen alapuolisiin osiin olisi ehtinyt tulla yläkautta riittävästi vettä. Esimerkiksi perästä kansien 4 ja 5 kautta tuli ainakin onnettomuustutkintaraportin mukaan erittäin paljon vettä. Tuo vesi pääsi alas kaiketi ainakin rappukäytäviä ja näin maallikona miettien todennäköisesti myös sekä hissi- että myös muita kuiluja pitkin. Eräs onnettomuustutkijoidenkin miettimä, joskin vahvistamaton reitti oli myös autokannen läpi menneet ilmastointiputket.

Joka tapauksessa autokantta vasten olevien palo-ovien läpi tuleva vesi esiintyy ainakin yhden pelastuneen lausunnoissa ja useammassa kerrotaan portaikon seinää pitkin valuvasta vedestä autokannen tasolla.
 

Raibe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit jälkeen KHL:n
Minua jotenkin häiritsee tässä keskustelussa se, jos monessa muussakin vastaavassa tapauksessa, että on jotenkin täysin pois suljettua, jotta Estonian uppoamiseen voisi liittyä jotain outoa. En itse tunne merionnettomuuksia tarpeeksi hyvin, että tajuaisin, mikä on mahdollista, ja mikä ei. Mielestäni on kuitenkin jokseenkin selvää, että jos paatti olisi todellakin tarkoituksella upotettu, niin joku keulavisiirin kaltainen homma pitäisi ihan peitteeksikin järjestää.

Olisi ihan hyvä tutkia homma kunnolla, että tähän saataisiin selvyys. Homma kuitenkin haisee mielestäni enemmän, kuin moni muu vastaava juttu. Nuo Pihtin ja Vahtrasin tapaukset ovat oudoimmista päästä.

Ei se mielestäni ole mitään salaliittohörhöilyä, jos oudoille seikoille vaaditaan pientä selitystä. Jos paatissa oli jotain arkaluontoista, se tuskin on siellä enää tässä vaiheessa, joten senkin suhteen pitäisi olla ihan vaan hyvä tutkia tuo hylky ihan kunnolla.
 

Nordis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olisi ihan hyvä tutkia homma kunnolla, että tähän saataisiin selvyys. Homma kuitenkin haisee mielestäni enemmän, kuin moni muu vastaava juttu. Nuo Pihtin ja Vahtrasin tapaukset ovat oudoimmista päästä

Miettikää: joku hörhö on höpissyt, että kapteeni Avo Piht on elossa ja Interpol on tehnyt etsintäkuulutuksen. Tekisköhän Interpol etsintäkuulutuksen jos ilmoittaisin, että joulupukki nähty?

Sekin kiinnostaa, että onko Mart Laar oikeasti Pihtin tavannut onnettomuuden jälkeen ts. kertonut asiasta itse.
 
Viimeksi muokattu:

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Mikähän mahtoi olla niin arvokasta, tai tulenarkaa lastia, että piti sen takia tappaa yli 800 ihmistä? Ja tuhota se lasti ilmeisesti samalla. Muutama C4-räjähde? Jotain radioaktiivista, joka nyt siis on kaikki nämä vuodet ollut merenpohjassa ilman, että mikään anturi havaitsee sitä. Toki kaikkihan on mahdollista. Englanninkieliseltä termiltään "Rogue Wave":iäkin pidettiin merimiesten horinoina, kunnes eräänä kauniina uudenvuodenpäivänä iski porauslauttaan aalto koko 30 metrin voimalla, jonka ei siis pitänyt olla minkään olemassa olevien mallien mukaan mahdollista. Kaikissa salaliittoteorioissa mua kiinnostaa "Miksi". Jos WTC-hommaa pitää inside jobina, niin siinä on sentään aika helposti osoitettavissa, että kuka ja ketkä siitä hyötyi, kun globaalia shakkia taas pelattiin. Estoniasta on vaikea löytää sellaista.
 

Raibe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit jälkeen KHL:n
Mikähän mahtoi olla niin arvokasta, tai tulenarkaa lastia, että piti sen takia tappaa yli 800 ihmistä?

Vaikea arvailla, ei välttämättä siis mikään. Yritin tuoda vaan esiin sitä pointtia, että kaikki ei aina ole niin puhtoista, kuin meille kerrotaan. Se, että liittyykö tähän tapaukseen yhtään mitään sitten lopulta, on jokseenkin nopan heittoa keskustelufoorumilla. Moni onnettomuus on onnistuttu selvittämään aika aukottomasti, Estonian kohdalla vaan on mielestäni normaalia enemmän avoimia kysymyksiä vailla vastausta.
 

Tuamas

Jäsen
Vaikea arvailla, ei välttämättä siis mikään. Yritin tuoda vaan esiin sitä pointtia, että kaikki ei aina ole niin puhtoista, kuin meille kerrotaan. Se, että liittyykö tähän tapaukseen yhtään mitään sitten lopulta, on jokseenkin nopan heittoa keskustelufoorumilla. Moni onnettomuus on onnistuttu selvittämään aika aukottomasti, Estonian kohdalla vaan on mielestäni normaalia enemmän avoimia kysymyksiä vailla vastausta.

Mitkä nämä kysymykset mielestäsi ovat?

Siis itse onnettomuuteen liittyen.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Avoimista kysymyksistä tulee mieleen se, että aivan kuten lento-onnettomuuksissa, joita tutkitaan joskus kait vuositolkulla, että saadaan eliminoitua se, että jokin tekninen vika, tai puutteet lentäjien koulutuksessa ei pudottaisi toistuessaan uusia koneita taivaalta, niin kai aivan samalla tavalla M/S Estonia tutkittiin päästä varpaisiin, jotta voitiin olla mahd. varmoja, ettei olla jonkun sellaisen riskitekijän äärellä mikä voisi toistua ja viedä toisen laivallisen väkeä merenpohjaan. Ei koskaan mitään tietenkään saada 100% varmaksi kun kyse on ihmisistä, mutta yritys siihen on kova.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Tämän uusimman dokumentin mukaan ohjusteknologia. Ei sitä nyt ihan suoraan sanota, mutta jos laskee sen dokkarin perusteella asiat yhteen.
Minkä maan? Eli jokin aseteknologia oli siis menossa Virosta Ruotsiin. Ihan tuosta tulee mieleen se, että valtio X olisi kehittänyt jotain niin edistyksellistä, että valtio Y:n oli saatava se haltuun ja tämän estääkseen taho Z päätti hoitaa asian niin, että se ei ikinä saavuta määränpäätä. Tuntuu aika jännältä skenaariolta maailmassa, jossa saat hankittua vaikka ydinpommin, jos on tarpeeksi tuohta ja valtioiden asehankinnat, ainakin sivistyneissä pohjoismaissa kohtaavat suurimman vastustuksen siitä kuinka monta ituhippiä äänestää niitä vastaan eduskunnassa. Onko tämä ohjusteknologia käytössä jossain päin maailmaa, vai makaako se Itämeren pohjassa atm?
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Näistä kiinnostaa ennen kaikkea se, onko näistä molempien todistettavasti tuomisista muuta evidenssiä kuin Raben väitteet?
Tuossa Wikipedian artikkelissa ainakin kerrotaan lähteet, jonka mukaan Avo Piht oli pelastettu Estonialta helikopterin kyytiin ensimmäisten joukossa Utön saarelle. Niitä oli aika monta. Olisi outoa, jos kaikki olisivat erehtyneet henkilöstä tai nähneet harhoja. Todella mystinen juttu, kuten tuo Kalev Vahtrasin katoaminen. Vahtras löydettiin Suomen rannikolta myöhemmin ruumis täynnä viiltohaavoja, mutta ehjät vaatteet päällä.
 

Gorba

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, TPS, LA Kings
Minkä maan? Eli jokin aseteknologia oli siis menossa Virosta Ruotsiin. Ihan tuosta tulee mieleen se, että valtio X olisi kehittänyt jotain niin edistyksellistä, että valtio Y:n oli saatava se haltuun ja tämän estääkseen taho Z päätti hoitaa asian niin, että se ei ikinä saavuta määränpäätä. Tuntuu aika jännältä skenaariolta maailmassa, jossa saat hankittua vaikka ydinpommin, jos on tarpeeksi tuohta ja valtioiden asehankinnat, ainakin sivistyneissä pohjoismaissa kohtaavat suurimman vastustuksen siitä kuinka monta ituhippiä äänestää niitä vastaan eduskunnassa. Onko tämä ohjusteknologia käytössä jossain päin maailmaa, vai makaako se Itämeren pohjassa atm?

Venäjän, kaipa tuo oli matkalla Iso-Britanniaan. Dokkarista ei selvinny onko se minkä kokoinen laitteisto, eli olisiko sukeltajien mahdollista ollut hakea se laivasta, vai onko se siellä vieläkin. Viron joku poliisipäällikkö(?) kertoi että Venäjän tapa on estää kaikkien edistyksellisten aseiden pois vienti. Olivat antaneet jo aiemmin 2 varoitusta.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
kai aivan samalla tavalla M/S Estonia tutkittiin päästä varpaisiin

Se varmaan näitä salaliittoteorioita ainakin ruokkii, että uponnutta laivaa ei tutkittu (ainakaan kaikkien mielestä) tarpeeksi hyvin, kun se jätettiin meren pohjaan. En tiedä onko sillä merkitystä ja kuinka hyvät vehkeet tutkijoilla jo tuolloin oli käytössä pohjassa olevan paatin tutkimiseen, mutta siitä voitaneen olla samaa mieltä, että helpommin ja taatusti myös vielä yksityiskohtaisemmin se olisi tutkittu kuivalla maalla.

Eikös tuon Amorellankin kanssa tehty niin, että vedessä tsekattiin vain se, että miten se saadaan telakalle ja sitten siellä alkoi vasta tarkempi tutkiminen? Ja se ei edes ollut uponnut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös