En nyt tiedä mistä ketjusta aloittaisi sarjan ja kauden purkamisen. Mielenterveyden kannaltahan se olisi paikallaan huilia pari viikkoa kokonaan Jokereista ja Jatkoajasta, mutta ainakin itsellä tämä puolen vuoden "surutyö" lähtee käyntiin vain purkamalla omia ajatuksia heti.
Vitutuksen pääaiheet:
1) Hävitään avauskierroksella, vaikka kerrankin joukkue on terve keväällä.
2) Hävitään avauskierroksella, vaikka tuomarit suorastaan suosivat Jokereita. Tuomareille täysi 10+ sarjan puolueettomasta linjasta.
3) Hävitään avauskierroksella, vaikka paperilla Jokereilla oli ehkä koko KHL-ajan kovin nippu kenttäpelaajien suhteen.
4) Miten joukkueen selkäranka katkesikin niin helposti jo siihen 1-0 maalin? Runkosarjassa ymmärrän satunnaiset ohipelit, mutta kauden tärkeimmässä paikassa joukkue suoraan sanottuna luovutti pelaamisen jo parin maalin jälkeen, mikä oli totaalisen häpeällistä.
Viimeisessä kohdassa itseäni ihmetyttää, että mistä joukkue kaivoi ne kaksi todellista taisteluvoittoa tässä sarjassa ja nousi mukaan sarjaan? Miksi sarjan ollessa 0-2 ja 1-3 -tilanteissa joukkue ei luovuttanut samalla tavalla, vaan kaivoi ne pakkovoitot väkisin? Nyt yksi maali kaatoi koko korttitalon. Hämmentävää. Joukkueella siis oli selkärankaa tarvittaessa, mutta aina välillä se katkesi aivan liian helposti.
Erikoistilanne- ja maalivahtipelaaminen olivat ratkaisevat tekijät tässä sarjassa. Ainahan se pudotuspeleissä näin menee, mutta nyt se korostui erityisen paljon tässä sarjassa. Mielestäni ilman värilasejakin voisi sanoa, että nuo kaksi asiaa kun olisivat olleet edes suurinpiirtein vastustajan tasolla, niin sarja olisi todennäköisesti päättynyt neljässä tai viidessä peleissä Jokereille. Häviäjän jossitteluahan tuo on, mutta näin se nähdäkseni meni.