Korean Demokraattinen Kansantasavalta (Pohjois-Korea)

[Saskatoon]

Graham ei ymmärtääkseni sotahullujen osastoon kuulu, joten siinä mielessä vähän uutta. Kolmen lentotukialuksen kuvauttaminen vierekkäin oli toki puhdasta PRää, mutta ei se poista sitä etteikö jenkeillä ole ihan eri tavalla sotilaallista voimaa alueella nyt kuin tämän kriisin kärjistyessä alkuvuonna.

Lindsey Graham on nimenomaan taistelukaverinsa John McCainin kanssa senaatin suurimpia sotahaukkoja ja ovat kierrelleet sotatantereilla mm. Ukrainassa ja Syyriassa.

Osittain ongelmaksi Pohjois-Korean kanssa sotimiseksi muodostuisi se, että joukkoja ja kalustoa pitäisi siirtää vielä huomattavan paljon lähialueille (jo nykyisten lisäksi), mutta sitten nuo eivät jäisi huomiotta Pohjois-Korean/Kiinan tiedustelulta. Lisäksi talvi on tulossa, joka tekee maasodan aloittamisen vieläkin huonommaksi, eipä tuolla ole hirveästi hyviä vaihtoehtoja.

 

[Musta Nuoli]

Lindsey Graham on nimenomaan taistelukaverinsa John McCainin kanssa senaatin suurimpia sotahaukkoja ja ovat kierrelleet sotatantereilla mm. Ukrainassa ja Syyriassa.

John McCain ei ole senaatin suurimpia sotahaukkoja, ei lähelläkään. Sotilasasiantuntija totta kai, mutta ei mikään sotahullu militaristi.

 

[Cobol]

McCain kehoitti toisaalta Trumpia erityisen varovaiseksi sen suhteen, mitä Trumpin näppikseltä tai suusta tulee Pohjois-Koreaan liittyen ja sitten myöhemmin tekemään paksulle pojalle selväksi, mitä hänen uhittelustaan seuraa. Varsinaisesti sotahaukasta ei ole kyse. Graham on todennut viimeksi eilen, että jos paksu poika ei käännä kurssiaan, seurauksena on sota. Saman totesi mm. Ilta-Sanomat tänään: jos hommelit näin jatkuu, sotahan siitä seuraa ellei suostuta siihen, että paksu poika omaa ydinaseen ja uhkailee milloin huvittaa.

Sanoisin, että kriisitilanteessa Trumpin ympärillä on erinomainen joukko kenraaleita. USA on toiminut ainakin toistaiseksi erittäin hyvin painostaen YK:ta, Kiinaa ja Venäjää toimiin sen sijaan, että olisi ottanut asiat omiin käsiinsä. Tästä myös Trumpille pisteitä, koska hän on kenraalit tehtäviinsä nimittännyt. Ikävä vain, että Trumpin edeltäjät ovat munineet Pohjois-Korean kysymyksen ja siirtäneet poliittisen vastuun itseltään tuleville presidenteille ja sukupolville.

Oma arvaus on edelleen sama kuin aiemmin: Pohjois-Korea, Kiina ja USA sekä kenties Venäjä sopivat joko suoraan tai YK:n kautta. En usko sotaan.

 

[ela]

John McCainista ja Lindsey Grahamista mulle ainakin on välittynyt, tosin todella pienellä otannalla, sotaa haluava kuva. Tuli katteltua näiden puheita ja näitä istuntoja missä ne kuulustelee kenraaleitaan senaatissa tuohon Syyrian sodan pahimpaan aikaan (pahimmalla tarkoitan sitä milloin se oli kuumin topic uutisissa) ja kyllä molemmista välittyi pitkälti sellainen kuva, että hakivat väkisin sotilaallista konfliktia Venäjän kanssa Syyriassa.

 

[Musta Nuoli]

John McCainista ja Lindsey Grahamista mulle ainakin on välittynyt, tosin todella pienellä otannalla, sotaa haluava kuva. Tuli katteltua näiden puheita ja näitä istuntoja missä ne kuulustelee kenraaleitaan senaatissa tuohon Syyrian sodan pahimpaan aikaan (pahimmalla tarkoitan sitä milloin se oli kuumin topic uutisissa) ja kyllä molemmista välittyi pitkälti sellainen kuva, että hakivat väkisin sotilaallista konfliktia Venäjän kanssa Syyriassa.

John McCainin näkemyksistä eri asioista ja konflikteista on mm. wikipediassa aika hyvä artikkeli: Political positions of John McCain

Esimerkiksi Kuuban suhteen hän on kannattanut jo kauan suhteiden normalisoimista ja hän ajoi myös Vietnamin suhteiden normalisointia siitä huolimatta, että hän vietti Vietnamissa sotavankina kuusi vuotta ja sai elinikäiset vammat. Syyrian suhteen hän näkyy kannattaneen väliintuloa konfliktiin, sikäläisen vapautusarmeijan aseistamista ja no-fly -lentokieltoalueen perustamista. Ei hän Syyrian suhteen mielestäni väärässäkään ole, Syyrian presidentti kun on täysi sotarikollinen joka teki kaasuiskuja omia kansalaisiaan vastaan. Venäjän suhteen McCain on ollut pitkään eli Putinin ajoista alkaen epäluuloinen ja täydellä syyllä, toisin kuin vaikkapa Trump jolle Vladimir tuntuu olevan hyvä kaveri.

Minä pidän McCainia miehenä, jolla on realistinen ja jämäkkä tuntuma maailmanpoliittisiin tilanteisiin ja myös moraalista selkärankaa puolustaa tarvittaessa oman maansa ja länsimaiden arvoja, mutta joka on kuitenkin valmis myös sovittelemaan tilanteita ja solmimaan normaaleja diplomaattisia yhteyksiä. Sotilastaustainen konservatiivi hän on, mutta ei mielestäni ns. sotahaukka joka olisi ensimmäisenä iskemässä aseellisesti tai jolle voimankäyttö olisi ensimmäinen vaihtoehto. Vaihtoehtona se kuitenkin hänellä on, niin kuin tietysti hyvä ollakin maailmassa, jossa eriasteiset tyrannit hääräilevät miten haluavat.

 

[ms.qvist]

Tämä kyllä muuttaa tilannetta jonnin verran. Nyt voidaan jo siis sanoa että PK sai sen ydinaseen, ja näin ollen sitä ei voi enää ottaa pois. Ja vaikka fyysisesti maasta hävitettäisiin kaikki asiaan liittyvä, tietotaito jää sinne silti, eli kyky tehdä niitä myöhemmin lisää. Tämä juna siis meni jo.

Tässä on kuitenkin syytä huomioida kokonaisuus. Pohjois-Korealla on ydinase, maalla on myös mannertenvälinenohjus käytössään - olennainen kysymys on kuitenkin se, että onko Pohjois-Korealla kykyä valmistaa kaikkia tarvitsemiaan komponentteja itse vai joutuuko se tuomaan kokonaisuuden kannalta merkittäviä komponentteja ulkomailta.

Vastaus on, että joutuu. Mannertenvälisten ohjusten moottoriteknologia maassa ei ole riittävällä tasolla, tällä hetkellä maa ei ole omavarainen sen suhteen vaan käytännössä kaikki merkittävät moottorikomponentit (käytännössä koko moottorin) maa on joutunut tuomaan ulkoa - Venäjältä. Tämän vuoden puolella suoritettujen mannertenvälisten ohjusten laukaisut ovat onnistuneet käytössä olleen moottoriteknologian tähden, ilman käytössä olevaa teknologiaa, maa ei olisi kyennyt ottamaan viimeisen vuoden kuluessa tällaista harppausta eteenpäin.

Todennäköisesti moni muistaa sen, että vielä kesällä ennustettiin maalta vaadittavan pari-kolme vuotta, jotta heillä on riittävä teknologia omasta takaa. Vuoden toisella puoliskolla tehdyt onnistuneet testit paljastivat karun totuuden, samalla on varmistunut se, että maa on saanut apua ulkomailta - ilman kehittyneitä moottoreita, maalla ei olisi riittävän tehokasta ohjusta, joka kantaisi huomattavaan osaan Yhdysvaltoja.

Samalla on ehkäpä hyvä pohtia, että onko maan onnistunut saada ilman ulkopuolista apua pienennettyä ohjukseen sijoitettava taistelukärki riittävän pieneksi. Senkään ei pitänyt olla alkuvuodesta mahdollista vielä pariin kolmeen vuoteen, mutta niinpä vaan näyttää käyneen, että maa on onnistunut tässäkin.

Varmaa on se, että PK on kyennyt valmistamaan ydinlatauksen omin voimin, sen jälkeen onkin kokojoukko kysymyksiä sen suhteen, että kuinka paljon ja millaista apua maa on saanut ulkomailta. Varmaa on myös se, että PK ei kykene itse valmistamaan kaikkia tarvitsemiaan komponentteja, eli nähdäkseni peli ei aivan täysin ole menetetty, jos maan aseohjelma kyettäisi pysäyttämään juuri nyt. Ja jos esim. maa otetaan kansainvälisellä operaatiolla hallintaan, sen jälkeen maassa suoritetaan mittava demilitarisointi ja maa pidetään valvonnassa vuosia (jopa yli 15 vuotta), päädytään todennäköisesti tilanteeseen, jossa maalla ei sen jälkeen enää ole kykyä/halua aloittaa uudelleen militarisointiohjelmaa. Koko operaatio vaatii pitkäjänteisyyttä, maan demokratisoimista ja sitä, että kv. yhteisö sitoutuu operaatioon.

Jos maa pommitetaan "kivikaudelle", jonka jälkeen "toivotaan parasta", tulos on todennäköisesti se, että hallitun vallanvaihdon sijaan saamme kaaoksen, jonka seurauksena joku ehtii "haaskalle" esim. Kiina tai Venäjä, jolla kummallakin on intressejä alueella. Kiinalla jo PK:n muodostaman puskurivyöhykkeen tähden.

 

[ms.qvist]

Uskoakseni sekin juna meni jo aikoja sitten, jossa PK ja EK voisivat yhdistyä. Maat ovat kulkeneet jo niin pitkän ajan aivan eri suuntiin. Mahdollisen sodan jälkeen uskoisin jäkitöiden onnistumisen olevan paljon paremmat edellytyket kuin Lähi-Idässä (onnistuihan USA esim. Japanin suhteen ihan kohtuullisesti toisen maailmansodan jälkeen).

Itse en näe tilannetta aivan näin pessimistisenä.

Tietenkään maiden yhdistyminen ei olisi kivuton - huomattavasti vaikeampaa kuin Saksojen yhdistyminen, mutta en pitäisi sitä aivan mahdottomana, jos aikaa varataan riittävän kauan ja ennen varsinaista yhdistymistä pitäisin järkevänä sitä, että maa on jonkin kv.organisaation hallinnassa, jonka valvonnassa suoritetaan demilitarisointi ja jolla on maassa joukkoja valvomassa sitä, ettei kukaan täytä valtatyhjiötä. Tämän vaiheen on kestettävä riittävän kauan aikaa, hyvinkin 15 vuotta, jonka jälkeen voidaan aloittaa asteittainen yhdistysmipropsessi, jos siihen on haluja. Eikä tämäkään prosessi ole mikään vuoden parin operaatio, vaan hidas vuosien prosessi, jossa joudutaan huomioimaan talouden ohella koululaitoksen täydellinen yhdistäminen, toki tämä reilun vuosikymmenen kestänyt kv.hallinta olisi jo sopeuttanut koulutusta vastaamaan esim. Etelä-Korean peruskoulutusta. Todennäköisesti menisi pari sukupolvea, kunnes valtaosa ongelmista olisi voitettu, tai jätetty taakse.

Pidän mahdollisuuksia onnistua PK:ssa parempana vrt. vaikkapa Irak, jo osin siitä johtuen, että kansana korealaiset ovat yhtenäinen, eikä PK ole eri uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen repimä kansakunta. Esim. Irakissa samanlaista yhtenäisyyttä ei ole, maassa ajattelu lähtee perheen kautta sukuun ja klaaniin ja siitä siirrytään laajempiin yksikköihin. Valtio oli - ja on osin edelleen - suurelle joukolle irakilaisia, yksikkö, johon ei samanlaista kiinteää suhdetta ole. Ja jos tarkkoja ollaan, huomattava joukko irakilaisia ei miellä itseään irakilaisiksi, vaan he tarkastelevat itseään siltä kantilta, mihin kansaan he kuuluvat ja millaista jumalaa rukoilevat. Kurdi ei ole irakilainen vaan kurdi, turkmeenit kokevat olevansa turkmeeneja irakilaisten sijaan, ja suurimmasta väestöryhmästä arabeistakaan kaikki eivät pidä itseään irakilaisina vaan sukunsa, heimonsa, alueensa tai kansansa edustajina. Rakenna siinä sitten yhtenäistä valtiota. Tämän merkittävän eron tähden näen, että PK on mahdollista nostaa nykyisestä tilasta pois, kunhan aikaa varataan riittävästi ja prosessi on hallittu ja suunniteltu - toisin kuin vaikkapa Irakissa on ollut.

 

[ms.qvist]

John McCainista ja Lindsey Grahamista mulle ainakin on välittynyt, tosin todella pienellä otannalla, sotaa haluava kuva. Tuli katteltua näiden puheita ja näitä istuntoja missä ne kuulustelee kenraaleitaan senaatissa tuohon Syyrian sodan pahimpaan aikaan (pahimmalla tarkoitan sitä milloin se oli kuumin topic uutisissa) ja kyllä molemmista välittyi pitkälti sellainen kuva, että hakivat väkisin sotilaallista konfliktia Venäjän kanssa Syyriassa.

Olen nähnyt John McCainin toiminnan lähinnäkin sellaisena, että hän haluaa vetää rajat, jonka yli Venäjän, tai maan liittolaisten, ei sallita astuvan. McCain on vaatinut puolustuksellisten aseiden toimittamista Ukrainaan, kuin myös toimia, joilla olisi vaikeutettu Syyrian hallinnon sodankäyntiä ja etenkin siviilikohteisiin kohdistuvia ilmapommituksia tavanomaisin ja kemiallisin asein.

Ukrainan aseistamista minun on likipitäen mahdotonta nähdä konfiktin hakemisena Venäjän kanssa, Venäjä jos toteuttaisi (allekirjoittamansa) Minsk II-sopimuksen, sota olisi askelta lähempänä päättymistä. Tietty jos sitä pitää "konfliktihakuisuutena", että vaatii Venäjää sitoutumaan allekirjoittamiinsa sopimuksiin, niin kaikkihan on tulkittavissa "konfliktihakuisuudeksi".

Syyrian kohdalla oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa, vaatia toimia tai olla vaatimatta - McCain vaati vastatoimia Syyriaa kohtaan, kuten pitikin. Vastatoimien vaatimisesta on vielä pitkä matka siihen, että haetaan väkisin sotilaallista konfliktia Venäjän kanssa. Vastatoimien ensisijaisena tarkoituksena oli lopettaa siviilikohteiden rajoittamaton pommittaminen. Rajoittamattomalla pommittamisella tarkoitan kouluihin, sairaaloihin, terveyskeskuksiin, viljasiiloihin, leipomoihin tms. kohdistettuja - tarkoituksellisia - pommituskampanjoita. Tarkoituksena oli myös lopettaa Syyrian hallinnon eri alueiden laajamittaiset saarrot, joiden seurauksena yli miljoona syyrialaista jäi kaiken avun ulkopuolelle. Näille laajamittaisille saarroille ei ollut perusteltua sotilaallista syytä, osassa ilmeisenä tarkoutuksena oli alueella suoritettava etninen puhdistus, joka kohdistui muihin kuin alaviitteihin (al-Assadin suku kuuluu alaviitteihin).

 

[Sako]

Jos maa pommitetaan "kivikaudelle"

Aika lailla ne on jo kivikaudella, kiitos kimien uutteran johtamisen.

 

[ela]

Ukrainan aseistamista minun on likipitäen mahdotonta nähdä konfiktin hakemisena Venäjän kanssa, Venäjä jos toteuttaisi (allekirjoittamansa) Minsk II-sopimuksen, sota olisi askelta lähempänä päättymistä. Tietty jos sitä pitää "konfliktihakuisuutena", että vaatii Venäjää sitoutumaan allekirjoittamiinsa sopimuksiin, niin kaikkihan on tulkittavissa "konfliktihakuisuudeksi".

Minä en puhunut sanaakaan Minskin sopimuksesta vaan nimenomaan Syyrian silloisesta tilanteesta. Jos en väärin muista niin mm. kenraali Dunfort kertoi varsin suoraan kysyttäessä, että no fly zonen perustaminen Syyriaan tarkoittaa käytännössä sotaa Venäjän kanssa. Sota Venäjän ja USAn välillä on mielestäni suurempi paha kuin Syyrian sisällissota.

Mutta joo, ketju ei taida käsitellä McCainia niin jätän aiheen osaltani tähän.

 

[Remy Martin]

Tätä on käytetty ennenkin ja onkos se loppu tulema ollut koskaan oikeastaan mikään menestys?

Tässä tulikin Japani ja Saksa esimerkkeinä menestyksistä. Pointti onkin siinä että se pommittaminen ja sotiminen on sen operaation helpoin osuus, ja onnistuu varmasti. Hankalaa; varsinkin nykyisen somen aikakautena; on seuraavan15-30 vuoden jälleenrakennus ja kansan uudelleenkoulutus, se meinaan vaatii käsittämättömän paljon rahaa.

Toisen maailmansodan jälkeen jenkit syyti käsittämättömän paljon rahaa Länsi-Saksalle ja Japanille saadakseen nämä totalitarismista toipuvat kansat demokratian tielle. Esimerkiksi Länsi-Berliinin ilmasilta oli ihan tajuttoman kallis. Tietysti silloin oli motivaationa kommunismia vastaan taistelu, mutta nykyisen individualismin aikakaudella yksikään politiikko ei istuisi toista kautta mikäli alkaisi jakaa yhtä anteliaasti "vastikkeetonta" rahaa.

Afganistaniinkin jenkeiltä riitti rahaa kunnes Neuvostosotilaat olivat perääntyneet, lopputuloksen sitten kaikki tiedämmekin kun maa jätettiin oman onnensa nojaan. Jenkkien tuoreemmatkin lähi-idän seikkailutkin olisivat luultavasti ollet menestyksiä mikäli jälkihoitobudjetti olisi vieläkin sotavuosien tasolla.

 

[Morgoth]

Tässä on kuitenkin syytä huomioida kokonaisuus. Pohjois-Korealla on ydinase, maalla on myös mannertenvälinenohjus käytössään - olennainen kysymys on kuitenkin se, että onko Pohjois-Korealla kykyä valmistaa kaikkia tarvitsemiaan komponentteja itse vai joutuuko se tuomaan kokonaisuuden kannalta merkittäviä komponentteja ulkomailta.

Rakettimoottorit ovat olettavasti toimitettu ainakin Kiinan hiljaisella hyväksynnällä mikäli se ei ole itsekin ollut aktiivisesti Venäjän kanssa auttamassa. Mielenkiintoista olisi tietää millainen strateginen ajattelu Venäjällä ja Kiinalla tässä asiassa lopulta on. Tehdäänkö Pohjois-Koreasta ihan täysverinen ydinasevaltio ja autetaan myös pienen ydinkärjen kehittämisessä vai autetaan vain rajallisesti tietotaidon ja osien suhteen? Tosin ymmärtääkseni aika monen maan ydinaseet ovat valmistuneet toisen ydinasevaltion avustuksella. Todennäköistä ei varmaan ole, että PK on pelkästään omin avuin päässyt näin pitkälle kuten kirjoititkin.

 

[Pekko Pelikaani]

Niin kaikkihan on aina jälkiviisautta ja jossittelua. En mä osaa sanoa miltä Irak,Afganistan ja Vietnam olisivat jos oltaisiin seisottu tumput suorina. Meillä saattaisi olla monia Pohjois-Koreoita. Arabikevät taisi olla Obamalle aluksi ihan unelma mutta vituiksihan tuo meni. Ehkä tiettyjen alueiden ihmiset eivät vain pysty elää ihmisiksi.

Pakkohan tuolle Kimille on jotain tehdä.

Mulla on yksi selitys miksi tietyillä alueilla edelleen soditaan aina ja iankaikkisesti....siis ei mikään tyhjentävä.
Kun miettii ilmasto oloja niin täällä missä on talvia ei niin paljon sodita kuin tuolla missä on aina lämmintä.
Täällä pohjoisempana pitää ajatella talven ylimselviytymistä kun lämpimässä ei ole sellaista murhetta.
Siis ihmiset eivät vaan. Arabi maissa varmaan suurin osa ei osaa muuten elää kun kahakoimalla tai sotimalla. Eivät Ile koskaan eläneet muunlaistaelämää.

En mä sanokkaan ettei pitäisi pommittaa esim Kimin valtakuntaa kivikaudelle. Suorastaan toivon että joku opettaisi läskipää poikaa.


Mutta montako ns onnistunutta versus epäonnistuneet? Kuinka paljon ihmisten olot parantuneet?

 

[Pekko Pelikaani]

Tässä tulikin Japani ja Saksa esimerkkeinä menestyksistä. Pointti onkin siinä että se pommittaminen ja sotiminen on sen operaation helpoin osuus, ja onnistuu varmasti. Hankalaa; varsinkin nykyisen somen aikakautena; on seuraavan15-30 vuoden jälleenrakennus ja kansan uudelleenkoulutus, se meinaan vaatii käsittämättömän paljon rahaa.

Toisen maailmansodan jälkeen jenkit syyti käsittämättömän paljon rahaa Länsi-Saksalle ja Japanille saadakseen nämä totalitarismista toipuvat kansat demokratian tielle. Esimerkiksi Länsi-Berliinin ilmasilta oli ihan tajuttoman kallis. Tietysti silloin oli motivaationa kommunismia vastaan taistelu, mutta nykyisen individualismin aikakaudella yksikään politiikko ei istuisi toista kautta mikäli alkaisi jakaa yhtä anteliaasti "vastikkeetonta" rahaa.

Afganistaniinkin jenkeiltä riitti rahaa kunnes Neuvostosotilaat olivat perääntyneet, lopputuloksen sitten kaikki tiedämmekin kun maa jätettiin oman onnensa nojaan. Jenkkien tuoreemmatkin lähi-idän seikkailutkin olisivat luultavasti ollet menestyksiä mikäli jälkihoitobudjetti olisi vieläkin sotavuosien tasolla.

Niin juuri eli jos PK pommitetaan jenkkien toimesta kivikauteen niin jälkihoito taitaa jäädä lähialueen valtioiden harteille

 

[Wiljami]

Niin juuri eli jos PK pommitetaan jenkkien toimesta kivikauteen niin jälkihoito taitaa jäädä lähialueen valtioiden harteille

Mielestäni Japanin uudelleenkoulutuksessa auttoi, että USA oli yksiselitteisen ylivoimainen voimatekijä alueella. PK:hon olisi menossa myös Kiina ja Venäjä. Euroopassa oli toki kaksi voimatekijää ja Saksa jaettiinkin. Tosin Koreasta erotuksena itä- ja länsiosat eivät olleet missään vaiheessa ennen jakamista kähinöissä keskenään.

 

[Sako]

Mielenkiintoista olisi tietää millainen strateginen ajattelu Venäjällä ja Kiinalla tässä asiassa lopulta on.

Suuri kuva on se, että läntistä hapatusta saadaan kavennettua. Sopii siis täydellisesi molemmille valtioille. Aivan kuten molemmat pitävät DT(t)ä hyvänä pressana heidän etujensa kannalta. Länsimainen demokratia on juuri nyt vakavassa kriisissä ja ytimessä on arvot sekä uskottavuus.

 

[ms.qvist]

Rakettimoottorit ovat olettavasti toimitettu ainakin Kiinan hiljaisella hyväksynnällä mikäli se ei ole itsekin ollut aktiivisesti Venäjän kanssa auttamassa. Mielenkiintoista olisi tietää millainen strateginen ajattelu Venäjällä ja Kiinalla tässä asiassa lopulta on. Tehdäänkö Pohjois-Koreasta ihan täysverinen ydinasevaltio ja autetaan myös pienen ydinkärjen kehittämisessä vai autetaan vain rajallisesti tietotaidon ja osien suhteen? Tosin ymmärtääkseni aika monen maan ydinaseet ovat valmistuneet toisen ydinasevaltion avustuksella. Todennäköistä ei varmaan ole, että PK on pelkästään omin avuin päässyt näin pitkälle kuten kirjoititkin.

Mielestäni Kiina on monella tapaa onnistunut kätkemään korttinsa Venäjää paremmin, Kiina tekee pieniä liikkeitä - toisinaan signaalit voivat olla ristiriitaisiakin, mutta melkoisella varmuudella uskaltaisin sanoa, että Kiinaa omalta osaltaan ohjaa ajatus/toive siitä, että länsi ei pääse suoraan kosketukseen sen kanssa, että välillä on "puskurivyöhyke" - jota virkaa PK omalta osaltaan toimittaa. Ja kun Kiinan ja PK:n välillä on yhteiskunnallisesti sekä ekonomisesti niin mieletön kuilu, rajan tuntumassa olevia kiinalaisia on melkoisesti helpompi hallita (kontrolloida) kun toisella puolen on totaalinen diktatuuri, jossa selkeästi suurin osa ihmisistä kärsii jokapäiväisessä elämässään. Lännen pääsy Kiinan vastaiselle rajalle olisi todennäköisesti maan keskushallinnolle hyvin epätoivottava tilanne, koska tuolloin läntisten arvojen leviäminen maahan kävisi helpommin, seurauksena saattaisi olla vapauden ja demokratian kaipuu samalla tapaa kuin 1989 Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla.

Venäjän roolin näen sitten hiukan toisin, enkä lainkaan ihmettelisi vaikka Putin pelaisi omaa peliään myös Kiinan selän takana - ottaa riskin ja kuvittelee Kiinan olevan sidottu Venäjään (vaikka asetelma on kaikilta muilta osin jo toisinpäin paitsi sotilaallisesti ja tuolloinkin Venäjän etuna on reilut 7000 ydinlatausta). Minusta tuntuu, että Venäjä pyrkii tarkoituksellisesti luomaan konfliktia alueella ja kärjistämään tilannetta, jotta Yhdysvaltojen katse siirtyisi jälleen Aasiaan ja Venäjä saisi vapaammat kädet Ukrainassa että Syyriassa.

Sellainen tunne, että Putin voi olla jopa niin piittaamaton, ettei välitä vaikka Korean niemimaalla nähtäisi jokin aseelliseksi yhteenotoksi etenevä konflikti, jonka hän näkisi hyödyttävän Venäjää (ja itseään - maan valtakoneistoa).

 

[pernaveikko]

Mikä on olympiakisojen rooli tässä kaikessa sekoilussa? Kisoja ei tulla perumaan eikä ainakaan siirtämään.

Onko joku kisafriikki perehtynyt millä joukkueella Pohjoinen lähtee taisteluun kullasta ja kunniasta.

 

[Sako]

enkä lainkaan ihmettelisi vaikka Putin pelaisi omaa peliään myös Kiinan selän takana -

Sekä Kiina että Venäjä kuvittelevat olevansa heidän liitossaan kuskin paikalla. Ideologisista yhtäläisyyksistä huolimatta kompus ei ole kovin kestävällä pohjalla.

edit
Pohjoiskorealaiset hakivat suojaa japanilaissaarelta – ottivat irti lähes kaiken mitä saivat: ”Kaikki on viety” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat
Kommenttiosio on mielenkiintoinen. Putlerin trollit on ottaneet PK:n "suojelukseensa".

 

[pernaveikko]

Miten pääsee sellaiseen asemaan missä voi vain kirjoittaa mitä sattuu ja saa siitä vielä palkkaakin?

Vuosipäivä lähestyy, aikooko Pohjois-Korea omaa Pearl Harboriaan – ydinaseella? – verkkouutiset.fi

Ensi viikolla tapahtuvan ydiniskun todennäköisyys pyöristyy tasan nollaan, mutta sehän ei joitain estä nostamasta liksaa.

 

[I am not Jesus]

Iltalehden lainaus P-Koreasta aiheutti kyllä päivän naurut: Kim Jong-un kiipesi syvän lumen läpi 2,7 km vuorelle pikkukengissä

Paksu poika muka kiivennyt umpihangessa 2,7km korkealle vuorelle, mutta kuten kommenteissakin huomattiin ei rakettimiehen vaatteissa näy lumihiutalettakaan. Jos pullero vielä vähän lihoaa, niin tarvitaan vähän raskaampia helikoptereita lyllerön kuljettamiseksi vuorten huipuille.

 

[tosiasia]

Tuota P-Korean viimeistä ohjustestiä kun miettii, niin olisiko P-Korealla eväitä ampua raketti kuuhun? Kuuhun on matkaa 384 400km. P-Korean raketti ylsi jo 4500km korkeuteen, kulki 1000km matkan ja tuli alas n. tunnin päästä. Jos oletataan, että ohjus kulkee n. 10 000km matkan tunnissa, niin kuussa se olisi jo n. 1,5 päivässä.

 

[Roger Moore]

Tuota P-Korean viimeistä ohjustestiä kun miettii, niin olisiko P-Korealla eväitä ampua raketti kuuhun? Kuuhun on matkaa 384 400km.

On sinne käsittääkseni vähän pidempi matka, toki jos se noin lähellä on niin ei varmaan ole temppu eikä mikään.

You've just been Kirjoittelija'd.

Mitä nyt itse kysymykseen tulee, niin ehkä voisikin, mutta toisaalta mikä olisi Kimin mielenkiinto ja motivaatio lähteä tällaista tekemään? Omalle kansalle tuon kuukävelyn voisi selittääkin ihan faktana, ja eikai sitä ulkovalloille tarvitse tuollaisella elvistellä. Kuussa käynti on jo ihan last season. Ellei sitten halua ampua koko kuuta paskaksi.

 

[tosiasia]

Mitä nyt itse kysymykseen tulee, niin ehkä voisikin, mutta toisaalta mikä olisi Kimin mielenkiinto ja motivaatio lähteä tällaista tekemään? Omalle kansalle tuon kuukävelyn voisi selittääkin ihan faktana, ja eikai sitä ulkovalloille tarvitse tuollaisella elvistellä. Kuussa käynti on jo ihan last season. Ellei sitten halua ampua koko kuuta paskaksi.

Kimin motivaatioissa riittää arvailun varaa, mutta voisihan se olla pieni julkisuus voitto hänelle. Ohjusten kantamaa/toimintaa on epäilty laajasti medioissa. Mihin asti ne yltävät ja millä kuormalla. Lisäksi kuulla on se vanha historia USA:n ja Neuvostoliiton välillä, minkä kaikki tietävät ja mille tulisi taas jatkoa "kommareilta". Monille kuuhun asti pääseminen tarkoittaa varmasti edelleen "high tech" osaamista, vaikka sinne ampuisi vain ohjuksen. Tavallaan Kim voisi sanoa P-Korean koskettaneen kuun pintaa, mihin ei taida kovin moni maa olla pystynyt. Pieni väripanos vielä mukaan ja koko planeetta saisi ihastella P-Korean värejä taivaalla.

 

[pernaveikko]

Kuussa käynti on jo ihan last season. Ellei sitten halua ampua koko kuuta paskaksi.

Ei sitä riskiä voi ottaa, jos se menisikin sitten ohi. Matka on sen verran pitkä kuitenkin, että ulkomaailma pääsisi sen seurannan kimppuun hyvin ajoissa.

Mitään hyötyä tuosta ei olisi verrattuna ohilaukauksen nöyryytykseen.