Onko salibandy huippu-urheilua?

[Pavlikovsky]

En tiedä yritätkö trollata vai onko Turun seudulla jotenkin poikkeuksellisen paska taso salibandyssa, mutta lainaamani kohta on ihan yksiselitteisesti paskapuhetta. Kukaan palloilulajeja taitamaton ei vain "ilmoittaudu" 2-divarijoukkueeseen pelaamaan. Ei edes vitosdivarijoukkueeseen (ainakaan täällä Oulussa), vaikka siellä taso saattaa välillä vähän naurattaakin. Tuollainen puhe ei voi tulla skeneä missään määrin tuntevan suusta.

No jopas täällä alkoi puuhelmet kolista ja excelit nousta korkealle.

Ensinnäkin vilpittömät onnittelut alueesi ilmeisen raadollisen rajusta salibandyn tasosta, jota ilmeisesti itsekin edelleen edustat. Kovat on mähinät alasarjoissakin.

Toisekseen, en ole väittäny missään vaiheessa, että olisin tämän skenen jokin ylipappi tai asiantuntija, näkemykseni perustuvat vain kokemusperäisiin havantoihin, joita moni tässä ketjussa edustaa. Niin sinäkin.

Haluaisin edelleen korostaa tässä sitä, että nämä jätkät eivät olleet silloin kauan aikaa sitten mitenkään palloiluun tai joukkuelajeihin perehdyttävässä ympäristössä millään tavalla mukana, jos ei pakollisia koulupelejä tai jotain pihahöntsiä lasketa. Ilmeisesti salibandyn kärpänen puraisi jotenkin myöhemmällä iällä ja ilman mitään taustaa samat veijarit tuolla ilmeisesti edelleen kurvailevat reikäpallokaukaloissa, oli se divaritaso nyt vaikka kolmostaso. Tässä nyt tullaan tähän ydinasiaan mitä ajan takaa. Et voi kertakaikkiaan vain saapua esim. jääkiekko-, jalkapallo-, koripallo-, lentopallo-, käsipallo tai edes jääpallojoukkueeseen noin korkeille sarjatasoille niin ettei sinulla ole lapsuudesta harrastuneisuus pohjaa kyseiselle lajille. Salibandyyn kyllä ja en jaksa millään uskoa, että nämä parit esimerkit olisivat valtakunnan tasolla ainoita.

Salibandyyn siirtymistä vanhemmallakin iällä ajaa toki lajin halpuus, yksinkertaisuus teknisestä näkökulmasta, yleinen suosio sekä joukkuelajimaisuus varsinkin jos tulet jostain yksilölajien puolelta. Lajissa ei tarvitse osata luistella (jota pidän motorisesti vaativampana kuin juoksua), ei mitään pelaajan liikkumista sinänsä rajoittavia tekijöitä (kaksoiskuljetus), apuväline, jolla voit kompensoida puutteitasi kärsimättä siitä (maila) sekä maalivahtikin vielä varmistamassa.

Laji ei kertakaikkiaan täytä mun papereissa mitään laajaa huippu-urheilun käsitettä, jos aladivareitakin miehitetään, niin että laji on alkanut maistumaan jos vanhempana käpynä ja sitten ollaankin jo divarikamaa, kun monissakin edelläkin mainituissa lajeissa aladivaritkin vaativat vankkaa kokemuspohjaa lajiin jo nuorempana. Tämä auttamatta heijastuu myös korkeimmalle sarjatasolle.

Mä olen nähnyt myös kuinka mestis-tason kiekkoilija sellaisella kävelyn ja hölkän hybridillä on täysin kuskin paikalla pallon kanssa kentällä silloin, kun esimerkiksi ainakin muistaakseni toinen noista jonneista kirmaa kentällä uusiosalibandyilijana. Kertokoot se taas kaiken tästä.

 

[Pavlikovsky]

Mikähän vuosi ja ikäluokka se oli, kun Teuvo Teräväinen kävi lätkäkauden jälkeen voittamassa jonkun salibandyn junnumestaruuden aika näytöstyyliin? Hän toki on äärimmäisen lahjakas molemmissa lajeissa ja harrasti salibandyakin melko pitkään. Jotain silti kertoo, että jääkiekkoon päätoimisesti keskittyvä pelaaja voi dominoida säbäkaukaloissakin melko minimaalisella treenaamisella.

Nimenomaan näin. Lajihan hakee muutenkin itseään. Joko tässä lajissa on päätetty, että saako tehdä maalin hyväksytysti niin, että lyö ilmasta polven yläpuolelta pallon maaliin vai hylätäänkö se? Joskus joku lähellä liittoa ollut hessu taisi puolivitsillä sanoa, että jos maali on hieno, niin tuomari hyväksyy sen. Näin.

 

[Varis]

Omasta mielestäni en osaa luistella enkä taklata juuri yhtään. Silti lätkän kolmosdivarissa pystyy monikin höntsäilemään, kun omaa riittävän hyvät kädet ja pelisilmän, vaikka ei osaa luistella edes auttavasti. Alueellisesti tuossa on aivan tajuttomia eroja.

Mulla ei ole ihan täyttä kuvaa jääkiekon divareiden tasosta, mutta pikkaisen epäilyttävältä kuulostaa tämä lausunto.

Jonkun verran vanhoja pelikavereita kolmosdivarissa ja pykälää korkeammalla kuitenkin pelaa. Jos tilanne olisi se, ettei ihan välttämättä tarvitse osata luistella pärjätäkseen, niin näiden frendieni pitäisi olla täysin ylivoimaisia siihen sarjaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan siellä ne vetää joukon jatkona. Pärjäävät toki hienosti, mutta ovat kuitenkin harrastaneet lajia koko elämänsä. Näkisin, että vaikka joltain säbäjannulta kestäisi sille tasolle kehittyminen monta vuotta. Kiekonhallinta varmaan löytyisi nopeasti, mutta kaikki muut osa-alueet todennäköisesti vähän laahaisivat.

Mistä päättelit, ettei Teräväinen treenannut säännöllisesti myös Erän kanssa? Luuletko, että kävi vain pelaamassa pelit ja jätti kaikki reenit väliin?

Ihan lonkalta oletin, että Jokereiden C- ja B-junioreissa pelaaminen vei sen verran paljon aikaa, ettei ihan täyspainoiseen salibandyn harrastamiseen pystynyt.

 

[Sanainen arkku]

Aika oleellinen jakolinja (aikuisten) säbässä on valmennettujen ja ei valmennettujen joukkuiden välillä. Käytännössä alasarjoissa päätoiminen (siis ei pelaajavalkku) valmentaja on joukkueilla todennäköisesti vasta kakkosdivarin ylemmällä puolikkaalla. Viime kaudella kolmosessa sarjassa missä toimin oli kahdella joukkueella valmentaja. Toinen näistä joukkueista voitti sarjan ylivoimaisesti, toinen hävisi kakkossijan pisteellä vaikka se valmentaja oli ensikertalainen ja aika paska. Voin sanoa näin, koska puhun itsestäni.

Salibandy on vakavasti otettavaa kilpaurheilua pääsarjoissa, eli miesten ja naisten liigoissa ja miesten divarissa, sekä niissä miesten kakkosen joukkueissa jotka OIKEASTI ja laadukkaasti hakevat nousua ykköseen.

Tämä kynnys on iso jo siksi, että kustannukset pomppaavat rajusti kun siirrytään alueellisesta kakkosesta valtakunnalliseen ykköseen.

Huippu-urheilua laji muistuttaa lähinnä niiltä osin, kun pelaajat eivät tee muuta elääkseen tai opiskele päätoimisesti. Nämä siis lähinnä maajoukkueringin jätkiä.

 

[Sanainen arkku]

Nimenomaan näin. Lajihan hakee muutenkin itseään. Joko tässä lajissa on päätetty, että saako tehdä maalin hyväksytysti niin, että lyö ilmasta polven yläpuolelta pallon maaliin vai hylätäänkö se? Joskus joku lähellä liittoa ollut hessu taisi puolivitsillä sanoa, että jos maali on hieno, niin tuomari hyväksyy sen. Näin.

Tuomarina sanoisin kyllä, että huumori haisee. Oikeasti maali hyväksytään, jos tuomari ei ole varma siitä että se on tehty sääntöjen vastaisesti.

 

[Mazaa]

Tuomarina sanoisin kyllä, että huumori haisee. Oikeasti maali hyväksytään, jos tuomari ei ole varma siitä että se on tehty sääntöjen vastaisesti.

Tuo oli sama kuin kysyisi saako jääkiekossa tehdä maalin ilmaveivillä maalin takaa yläriman yli.

 

[Kirjoittelija]

Sellainen helvetin iso keila olisi kova maalivahti lajissa kuin lajissa, jos se peittäisi koko maalin. Vielä ei ole tullut vastaan, mutta ehkä joskus Kiinasta tai jostain löytyy sellainen 740-kiloinen "läski-Salonen"?

Tässä vähän jääkiekon näkökulmasta syitä siihen, miksi idea ei toimi:
Sports Science- A Sumo Goalie - YouTube

Tuo oli sama kuin kysyisi saako jääkiekossa tehdä maalin ilmaveivillä maalin takaa yläriman yli.

Aika merkittävä ero on se, että salibandyssä ei ole videotarkistuksia.

 

[Sanainen arkku]

Tuo oli sama kuin kysyisi saako jääkiekossa tehdä maalin ilmaveivillä maalin takaa yläriman yli.

Aiii sä puhuit ilmaveivimaalista. Sehän on pikkuisen helpompi tulkita korkeaksi mailaksi, jos pallo on koko ajan lavassa kiinni kuin tavallinen tilanne, jossa pelataan ilmasta.

Itse olen ilmaveivien suhteen sikäli armoton, että esimerkiksi pallon pitää mennä maaliin ennenkuin maila osuu MILLÄÄN voimalla maalivahtiin. Mikäli saattoliike osuu maalivahtiin yli (mailan haltijan) polvitason, voi senkin tulkita vaaralliseksi pelaamiseksi ja täten ei maalia.

Nyt kuitenkin puhutaan äärimmäisen hypoteettisista tilanteista. Jääkiekkokaan ei liene huippu-urheilua, koska siinä on korkean profiilin ottelussa tuomittu maaliksi sivuverkon lävitse mennyt ohilaukaus...

 

[Mazaa]

Aiii sä puhuit ilmaveivimaalista. Sehän on pikkuisen helpompi tulkita korkeaksi mailaksi, jos pallo on koko ajan lavassa kiinni kuin tavallinen tilanne, jossa pelataan ilmasta.

Se oli @Pavlikovsky, joka laittoi huumorin haisemaan, kun sanoi että hienon maalin voi hyväksyä, mutta rumaa ei. Samalla logiikalla siis lätkässä ilmaveivi yläriman yli tehtynä olisi hieno, joten sen voisi hyväksyä.

Mullakin on nelinumeroinen määrä sabamatseja tuomarina ja olen tulkinnasta samaa mieltä, maila ei saa osua maalivahtiin, paitsi jos maalivahti lyö mailan vartta tarkoituksellisesti kädellään.

Jos mailan saattoliike osuu maalivahtia polvitason yläpuolella esim. kypärään, mutta pallo on mennyt maaliin ennen tätä, niin mitä mielestäsi pitäisi viheltää? Olen maalin ja kakkosen kannalla, mutta olen nähnyt tuosta kolme erilaista tulkintaa. Tämä siis laukauksen tai ilmaveivin jälkeen.

 

[Sanainen arkku]

Se oli @Pavlikovsky, joka laittoi huumorin haisemaan, kun sanoi että hienon maalin voi hyväksyä, mutta rumaa ei. Samalla logiikalla siis lätkässä ilmaveivi yläriman yli tehtynä olisi hieno, joten sen voisi hyväksyä.

Mullakin on nelinumeroinen määrä sabamatseja tuomarina ja olen tulkinnasta samaa mieltä, maila ei saa osua maalivahtiin, paitsi jos maalivahti lyö mailan vartta tarkoituksellisesti kädellään.

Jos mailan saattoliike osuu maalivahtia polvitason yläpuolella esim. kypärään, mutta pallo on mennyt maaliin ennen tätä, niin mitä mielestäsi pitäisi viheltää? Olen maalin ja kakkosen kannalla, mutta olen nähnyt tuosta kolme erilaista tulkintaa. Tämä siis laukauksen tai ilmaveivin jälkeen.

Voi olla, ettei meidän kannata julkisesti käydä keskustelua tästä, koska saattaa olla että somessa tulkitaan asia hupsusti jos se voidaan niin tulkita.

Olen antanut tilannevoima-perusteisesti vitosen, kun mailan saattoliike (ei ilmaveivitilanne) osui maalivahdin kurkkuun (polvitason yläpuolella). Maalivahdin pelaaminen tilanteessa oli "tavallista".

Eli katsoisin tilanteen sen mukaan, miten vaarallisella liike-energialla pelaaja mailaa käsittelee.
Kysymykseen vastaan vastaamatta: keskustelisin tilanteesta parin kanssa ennen lopullista tuomiota. Myös maalivahdin "aktiivisuus" merkitsee, kuten omassa viestissäsi hyvin esille toitkin.

Muuten: Jos maalivahti lyö tilanteessa mailan varteen ja täten torjuu tilanteen, puhaltanemme pilkun yhteisymmärryksessä?

Ilmaveivi on high risk, high reward henkinen poikkeustilanne. En oikein edes muista, milloin viimeksi olisin liiton matseissa kohdannut...

Joo sori väärä lainaus tai ajatusvirhe.

 

[Mazaa]

Voi olla, ettei meidän kannata julkisesti käydä keskustelua tästä, koska saattaa olla että somessa tulkitaan asia hupsusti jos se voidaan niin tulkita.

Olen tästä täysin samaa mieltä.

Vastauksesi tulkintoihin oli erinomainen, lisättävää ei ole. Olen antanut kerran TOR:n, kun puolustaja meni polvelle maalin edessä ja hyökkääjä löi täydellä voimalla selvästi pallosta ohi osuen pahasti puolustajan nenään. Verta tuli kuin härkää teurastaessa.

High risk, high reward tyyppiset vaihtoehdot ovat hienoja, etenkin itse pelatessa.

 

[Sanainen arkku]

Olen tästä täysin samaa mieltä.

Vastauksesi tulkintoihin oli erinomainen, lisättävää ei ole. Olen antanut kerran TOR:n, kun puolustaja meni polvelle maalin edessä ja hyökkääjä löi täydellä voimalla selvästi pallosta ohi osuen pahasti puolustajan nenään. Verta tuli kuin härkää teurastaessa.

High risk, high reward tyyppiset vaihtoehdot ovat hienoja, etenkin itse pelatessa.

Kiitän tästä keskustelusta, ja taputtelen säbäveljeyshenkisesti selkää. Vaikka koko muu maailma meitä ivaa, me sählytyypit olemme yhtä suurta perhettä.

Tuomarina palkitsevinta on luottamus pariin. Aina tuomaritiimin kanssa heitetty pelireissu, koko sunnuntai jossain vitosdivariturnauksessa hemmetin ruotsinpyhtäällä esimerkiksi, voittaa vaimon kanssa vietetyn laatuajan. Persereikää kirvelee, kun hiki polttaa. Selkä nitkahti palloa väistäessä. Kanttiini tarjoaa mokkapalan. Muuta ei tarvitse maksaa, kunhan naurahtaa "vihelläthän sitten yhden pilkun maksuksi" vitsille. Rakkaudesta lajiin. Ei rahasta tietenkään.

Mutta jos vakavasti puhutaan, niin ihan parasta hommaa. Tai paskinta ikinä. Täysin riippuu siitä, miten siihen kaveriin voi luottaa siellä kentällä. Se tekee itsestäkin onnistujan tai täydellisen farssin.

 

[Valapatto]

Aiheeseen liittyen juttu Valtteri Viitakoskesta (Vesa Viitakosken poika), joka pelaa jääkiekkoa Ilveksen A-nuorissa ja salibandya Nokian KRP:n junnuissa, sekä Kanadan maajoukkueessa MM-kisoissa:


Valtteri Viitakoski saattaa valita salibandyn päälajikseen – harjoitellut jo liigajoukkueen kanssa « Pääkallo.fi – salibandy

Linkki pääkallo.fi sivustolle.

 

[Defensefirst]

Sä olet niin kujalla tästäkin asiasta, että ei mitään järkeä.

Mä vein aikanaan kahden vuoden pelitauon jälkeen entisiä ja silloisia SM-liiga -ja Mestispelaajia salibandykaukalossa sata-nolla, vaikka etenkin aktiivipelaajilla oli helvetisti kovempi kunto ja aktiivinen harjoituskausi menossa.

Otetaan vaikka edellä mainittu "pallotatsi", se on salibandyssä aivan erilaista kuin jääkiekossa. Yhdelläkään meitä vastaan lätkineellä lätkäpelaajallla ei ole lähellekään yhtä pehmeitä käsiä mitä useammalla meidän tuon aikaisen jengin hyökkääjällä oli. Mitään asiaa noilla ei olisi ollut edes samalle viivalle. Toki nolla-nollaa ja pallon perässä juoksemista voi tehdä vaikka Jukka Keskisalo ja kunto ei varmasti lopu missään kohtaa, mutta pallollinen peli on tuolloin luokkaa nolla.

Jääkiekkoilijoista joku Jori Lehterä saattaisi kovan treenaamisen jälkeen mahtua salibandyn liigajengiin, mutta vain siksi, koska Lehterällä treenasi salibandyä aktiivisesti F-junnuista A-junnuihin asti. Kyseessä on kuitenkin täysin eri laji.

Jälleen palataan siihen alkuperäiseen väitteeseeni, oliko nämä lätkänpelaajat lopettaneet lätkän ja alkaneet treenaamaan tosissaan salibandyä?

Tunteisiin tuntuu menevän "urheilijoilla", tosiasia on että harrastaisitte aivan jotain muuta jos teidän lahjakkuus vain riittäisi oikeaan urheiluun.

 

[Sanainen arkku]

Jälleen palataan siihen alkuperäiseen väitteeseeni, oliko nämä lätkänpelaajat lopettaneet lätkän ja alkaneet treenaamaan tosissaan salibandyä?

Tunteisiin tuntuu menevän "urheilijoilla", tosiasia on että harrastaisitte aivan jotain muuta jos teidän lahjakkuus vain riittäisi oikeaan urheiluun.

Väite sellaisenaan on järjetön. Osa jääkiekkoilijoista pystyisi muuntumaan nopeasti säbääjiksi. Lehterä tai Teräväinen saattaisivat mahtua nopeastikin liigaan. Virtasen Antti olisi kymmenen vuotta sitten saattanut päätyä nopeastikin ykkös-kakkosdivariin. Kankaanperä ei puolestaan mitä luultavimmin kovin korkealle, vaikka ulottuvuus onkin erittäin tärkeä ominaisuus. Nimet silkkaa spekulaatiota.

Säbän parissa pyörii pelaajia, jotka ovat vain ja ainoastaan pelanneet sählyä. Ei koskaan lätkää tai futista. Oletatko todella, ettei tällaiset tyypit, jotka suurien harrastajamassojen lajissa nousevat maajoukkueeseen olisi koskaan voineet pärjätä muissakin lajeissa?

Tajuatko sitä tosiasiaa, että jääkiekko on taloudellisesti poissuljettu harrastusvaihtoehto erittäin suurelta joukolta suomalaislapsia? Niin suurelta, että siihen mahtuu myös erittäin paljon lahjakkaita heppuja.

Nämä ajatukset siitä, että huippusählääjät olisivat kiekon dropouteja, ovat vanhentuneet noin 15 vuotta sitten.

Tiedän kaksi huomattavan salibandyuran tehnyttä pelaajaa, jotka vaihtoivat sählyyn koska kiekko ei enää huvittanut. Kyse ei ollut lahjojen riittävyydestä, vaan siitä mitä jääkiekko (tuolloin) oli.

Jarkko Niemisen tapausta voidaan arvioida sitten, kun ensimmäisen kerran osallistuu peliin. Jos osallistuu.
En ihmettelisi, jos olisi erityisen hyvä av-pelaaja. Tarvitseeko muuta pelatakaan välttämättä? Ihan hypoteettisesti ajateltuna rakentamalla suvereenin av-ketjun saa muille ketjuille tilaa ottaa riskejä kentällä. Menetyksen jälkeen voi löydä kaveria mailaan ja av klaaraa vahingon.
No, ei ehkä liigatasolla toimi, mutta alempana ihan hyvin.

 

[Hereworth]

Tunteisiin tuntuu menevän "urheilijoilla", tosiasia on että harrastaisitte aivan jotain muuta jos teidän lahjakkuus vain riittäisi oikeaan urheiluun.

Trollia ei pitäisi ruokkia, mutta määrittelisitkö oikean urheilun? Ja sitten tähän määritelmään pohjaten perustelet, miksei salibandy ole määritelmän mukaisesti oikeaa urheilua?

Kiitos jo etukäteen.

 

[Defensefirst]

Trollia ei pitäisi ruokkia, mutta määrittelisitkö oikean urheilun? Ja sitten tähän määritelmään pohjaten perustelet, miksei salibandy ole määritelmän mukaisesti oikeaa urheilua?

Kiitos jo etukäteen.

Koska salibandya oppii pelaamaan aivan kuka vaan niin halutessaan lyhyellä harjoittelulla. Kyse ei siis ole kovinkaan kummoisia taitoja vaativasta lajista.

Oikeat urheilulajit kuten jääkiekko, keihäänheitto, pituushyppy ja vastaavat vaativat vuosikausien harjoittelun jotta voi kilpailla kansallisella tasolla.

Kaljamahaisesta rekkakuskista saa jo vuodessa kovan tason sählynpelaajan jos löytyy motivaatio harjoitteluun.

 

[Hereworth]

Koska salibandya oppii pelaamaan aivan kuka vaan niin halutessaan lyhyellä harjoittelulla. Kyse ei siis ole kovinkaan kummoisia taitoja vaativasta lajista.

Oikeat urheilulajit kuten jääkiekko, keihäänheitto, pituushyppy ja vastaavat vaativat vuosikausien harjoittelun jotta voi kilpailla kansallisella tasolla.

Kaljamahaisesta rekkakuskista saa jo vuodessa kovan tason sählynpelaajan jos löytyy motivaatio harjoitteluun.

1. Oletko itse kokeillut, onko tästä olemassa relevanttia näyttöä tältä vuosikymmeneltä vai mutuiletko jollakin 20 vuotta vanhoilla tiedoilla, jolloin tuo saattoi pitääkin paikkansa?
2. Salibandyn kansalliselle tasolle ei ole mitään asiaa ilman vuosien harjoittelua.
3. Varmasti jonnekin 5.divisioonaan, mutta tuolloinkin työmäärä tehtäväksi on melkoinen.

Kuten arvelinkin, mitään oikean argumentaation vaatimukset täyttäviä perusteita ei ole. Voit pakata veitsesi ja poistua ketjusta.

 

[Kirjoittelija]

Oikeasti maali hyväksytään, jos tuomari ei ole varma siitä että se on tehty sääntöjen vastaisesti.

Tehdään pieni ajatusleikkI (myös @Mazaa saa vastata): pallo lyödään maaliin ilmasta. Käytössä on teknologia, jolla pystytään toteamaan täysin aukottomasti, oliko kyseessä korkea maila vai ei, mutta tämä tieto on saatavilla vasta pelin jälkeen. Pidät korkeaa mailaa niin todennäköisenä, että olisit valmis lyömään kuukauden palkastasi vetoa siitä, että kyseessä oli korkea maila. Et siis ole asiasta varma, sillä jos olisit varma, voisit panostaa koko omaisuutesi kämppää myöten.

Tuomitsetko tilanteesta maalin?

 

[Ralph]

Koska salibandya oppii pelaamaan aivan kuka vaan niin halutessaan lyhyellä harjoittelulla.

Mites pikajuoksu? Onko Usain Bolt urheilija?

 

[Individual]

Miten määritellään "oppii pelaamaan"? Mä pelasin puulaakikorista, koska laji tuolloin oli ehkä hiven rakkaampi. Joku kuviokin saatiin välillä puolisäkällä kasaan ja kivaa oli. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että olisin voinut lähteä kilpasarjoihin pelaamaan, kun suurinpiirtein osasin pompotella palloa? Kai nyt siitä, että tietää kummin päin sitä mailaa pidetään kädessä on aika pitkä matka ihan viralliseen kilpasarjaan. Ai niin, oli meillä säbävuorokin ja tein maalinkin silloin tällöin, eli periaatteessa osasin pelata (en osannut). Räiskin paikallisessa ampumaseurassa ilmakiväärilläkin joskus. Hienoa oli saavuttaa 60 laukauksella 500 pisteen "haamuraja". Se tuli aika helposti, mutta siitä eteenpäin huh huh.

Vai onko tosiaan niin, että salibandyssa huipputason saavuttaminen on niin paljon helpompaa kuin missään muussa lajissa, että lajin ominaispiirteet ja niiden handlaamisen edellytykset samoin kuin hyvän urheilijan ominaisuudet noin muutoin voidaan heittää romukoppaan?

 

[Mazaa]

Oikeat urheilulajit kuten jääkiekko, keihäänheitto, pituushyppy ja vastaavat vaativat vuosikausien harjoittelun jotta voi kilpailla kansallisella tasolla.

Tähän on todella helppo tarttua.

Olen harjoitellut keihäänheittoa nuorena aktiivisesti aika tasan tarkkaan 1,5 vuotta. Heitin silti parhaimmillani miesten keihästä enemmän kuin ehkä maailman kovin urheilija, 10-ottelun maailmanennätysmies, Ashton Eaton maailmanennätyssarjassaan.

Tuloksellani olisi viime kesänä voittanut piirinmestaruuskultaa yli viiden metrin erolla seuraavaan. Keihäänheiton kansallinen taso on nykyään varsin surkea ja pudonnut huomattavasti parinkymmenen vuoden aikana. Tuon piirinmestaruuskullan olisi voinut käydä kuittaamassa todella moni Superpesiksen pesäpalloilija ilman harjoittelua.

Sä taidat olla se kaljamahainen rekkakuski jolla on liian kovat luulot itsestään. Seuraavaksi varmaan väität, että jokainen rekkakuski voi nousta lentopallossa kansainväliselle huipulle kahden kuukauden harjoittelulla.

 

[Kirjoittelija]

Nimenomaan näin. Lajihan hakee muutenkin itseään. Joko tässä lajissa on päätetty, että saako tehdä maalin hyväksytysti niin, että lyö ilmasta polven yläpuolelta pallon maaliin vai hylätäänkö se? Joskus joku lähellä liittoa ollut hessu taisi puolivitsillä sanoa, että jos maali on hieno, niin tuomari hyväksyy sen. Näin.

Koripallossa ei ole vielä päätetty, kuinka monta askelta saa ottaa pallo kädessä:
NBA Uncalled Travels Compilation - YouTube

Ei ole koripallokaan siis huippu-urheilua.

 

[Hakki#20]

Aika oleellinen jakolinja (aikuisten) säbässä on valmennettujen ja ei valmennettujen joukkuiden välillä. Käytännössä alasarjoissa päätoiminen (siis ei pelaajavalkku) valmentaja on joukkueilla todennäköisesti vasta kakkosdivarin ylemmällä puolikkaalla. Viime kaudella kolmosessa sarjassa missä toimin oli kahdella joukkueella valmentaja. Toinen näistä joukkueista voitti sarjan ylivoimaisesti, toinen hävisi kakkossijan pisteellä vaikka se valmentaja oli ensikertalainen ja aika paska. Voin sanoa näin, koska puhun itsestäni.

Salibandy on vakavasti otettavaa kilpaurheilua pääsarjoissa, eli miesten ja naisten liigoissa ja miesten divarissa, sekä niissä miesten kakkosen joukkueissa jotka OIKEASTI ja laadukkaasti hakevat nousua ykköseen.

Pelasin aikoinaan useamman vuoden nelosdivari-tasolla ja rehellisesti myönnän ettei me treenattu lajitaitoa tai fysiikkaa lainkaan. Eihän meillä edes ollut kuin pelaajavalmentaja. Treeneissä vain pelattiin, joskus käytiin joku vaparikuvio läpi. Ja sillä höntsäämisellä pärjäsi ihan hyvin.
Nykyään toimin junnuvalmentajana seurassa jossa miehet pelaavat liigaa. Nyt junnuissakin vedetään kesätreenijaksolla fysiikkaa ja panostetaan esim. oikeisiin ruokailutottumuksiin.Ja treenataan kovaa. Kun pääsen läheltä seuraamaan liigajoukkueen treenaamista niin kyllä siellä urheillaan ihan tosissaan.

Olen samaa mieltä, että salibandy on vakavasti otettavaa kilpaurheilua pääsarjoissa. Suosittelen menemään paikan päälle liigamatsiin, fyysisyys ja vauhti saattaa yllättää.

 

[Sanainen arkku]

Tehdään pieni ajatusleikkI (myös @Mazaa saa vastata): pallo lyödään maaliin ilmasta. Käytössä on teknologia, jolla pystytään toteamaan täysin aukottomasti, oliko kyseessä korkea maila vai ei, mutta tämä tieto on saatavilla vasta pelin jälkeen. Pidät korkeaa mailaa niin todennäköisenä, että olisit valmis lyömään kuukauden palkastasi vetoa siitä, että kyseessä oli korkea maila. Et siis ole asiasta varma, sillä jos olisit varma, voisit panostaa koko omaisuutesi kämppää myöten.

Tuomitsetko tilanteesta maalin?

Virvearviot kuuluvat aivan kiinteästi kaikkeen urheiluun. Aika typerää vetää tällaisia esimerkkejä. Ei toki yllättävää.

Mitä on "olla varma"? Tänään lähdin aamulla tuomaroimaan. Hallilla tajusin jättäneeni vesikattilan levylle ja levyn päälle kotona. Pikku paniikki. Soitin vara-avainten haltijalle joka ryntäsi meille ehkäisemään tulipaloa. Levy ei ollut päällä.
Ei, vaikka olin täysin varma asiasta.