Opiskelijaketju – opiskelua vai pelkkää hauskanpitoa?

[Sakkoliha]

Kyllä opiskelijan asema Suomessa on täysin poikkeuksellinen. Koulutus on maksutonta, minkä lisäksi valtio maksaa opiskelusta ja tarjoaa lainaa erittäin hyvillä ehdoilla. Varsinkin tuo opintolaina on itsessään jo niin kannattava, että sen nostamatta jättäminen on kyseenalaista. Tietysti ajoittain saattavat olla rahat tiukassa varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta jossakin määrin myös opiskelijan elämä on valintoja täynnä. Itsekin olen opiskelijana pääkaupunkiseudulla, mutta silti ihmettelen suuresti tätä yleistä negatiivista asennetta opintotuen uudistamisesta.

En kuitenkaan voi puhua kuin omien kokemuksieni pohjalta yliopistossa opiskelun osalta, enkä tiedä, miten joustavasti esimerkiksi ammattikorkeakoulussa opiskelun ja työn saa sovitettua yhteen. Ainakin yliopistossa työn ja opiskelun yhteensovittaminen on mielestäni hyvinkin mahdollista. Tosin itse en käy kylläkään töissä, koska pystyn helposti tienaamaan kesäisin sen verran rahaa, jolla elää mainiosti talven yli tukien kanssa ilman, että joudun lainaa käyttämään elämiseen.

Minua eniten kummastuttaa opiskelijat, jotka kyllä käyvät töissä, mutta samalla valittavat rahojen riittämättömyydestä, kun he ovat poikkeuksetta olleet juuri niitä henkilöitä, jotka ovat paikalla viikosta toiseen jokaisissa illanistujaisissa ja kissanristiäisissä, reissaavat lomilla tai opiskelijajärjestöjen mukana sekä asuvat kantakaupungin yksiössä. Ja samaiset henkilöt sitten kertovat, kuinka rahat ovat tiukassa, joutuu nostamaan lainaa, ei löydy edullisempaa yksiötä kantakaupungista, eikä ole riittävästi aikaa aina antaa opiskelulle. Tällaisiin henkilöihin ainakin yliopistossa olen törmännyt useampaan. Toki itsekin olen keskimääräistä enemmän mukana erilaisissa tapahtumissa, mutta osallistuminen ei saa haitata opiskeluani menestyksen tai tahdin suhteen, eikä rahallista tilannettani. Kukin voi itse päättää, miten elää, mutta opiskelijana on ilmiselvää, ettei taloudellisesti ole mahdollista ylläpitää turhan ylellistä elämäntapaa.

Paljon enemmän ainakin minussa ovat huolta aiheuttaneet yliopistoihin kohdistuvat suuret leikkaukset. On ilmiselvää, että varsinkin Helsingin yliopistoon kohdistetut mittavat leikkaukset tulevat heikentämään opetuksen tasoa merkittävästi. Vaikka yliopistojen rahoitusta on aiemmin lisätty vuosi vuodelta, niin näin suuri leikkaus kerralla yliopistoilta on huomattavasti vahingollisempaa kuin nämä opintotukeen kaavailemat uudistukset.

 

[Kirjoittelija]

"Mä tunnen yhden Mäkisen. Se lomailee ihan jatkuvasti ja käyttää niinku kokaa ja elää ku kuningas. Mersukin sillä on. Ihan varmasti, ku Lahtinen sanoi näin!"

Mitä ihmettä nyt? Missä on mun Alppiloma ja sikahintaiset pintaliitopaikat? Pakkohan niitä on varmaan olla, kun Jatkoajassa niin lukee.

Luulisi kouluja käyneen ihmisen tietävän, mitä eroa on sanojen "yksi", "moni" ja "kaikki" merkityksillä. No, ehkä se AMK selittää pitkälti sen, jos luetun ymmärtäminen tuottaa noin suuria vaikeuksia. Kyllä, alppilomia ja pintaliitopaikkoja on olemassa, ja niistä nauttii myös moni suomalainen opiskelija, vaikkei itse juuri mitään tienaisikaan. Minä olen opiskelijoita sen verran paljon elämäni aikana katsellut läheltäkin ja nähnyt myös ihmisiä, jotka ovat Suomen mittapuulla oikeasti köyhiä, että tiedän Suomen köyhien (jotka toki globaalilla mittapuulla ovat hekin kroisoksia) olevan jossain ihan muualla kuin korkeakouluissa. Ei keskiluokkaisen perheen 20-30-vuotiaasta jälkikasvusta todellakaan tee köyhää se, että hänen omat ansiotulonsa ovat pienet.

Mutta hei. Ihan sama. En mä ala enempää (taas). Vaihdan aihetta siihen, että ainakin AMK-tasolla muuten on opetuksen laatu notkahtanut aika tavallakin. Ainakin tuntuu siltä, että netissä tarjottavat videokurssitkin hoitavat homman tietyissä tilanteissa paremmin (no, kerran tuli käytyä läpi kurssi, joka nojasi täysin näihin DIY-videoihin)
Joka nurkasta (Porissa ja Tampereella) tulee palautetta, että opettajat luistelevat kurssit läpi vanhoilla materiaaleilla / täytättävät opiskelijoilla tehtäviä ja surffaavat itse netissä tunnin ajan. Varsinkin tuo Porin (Satakunnan) kunniakas SAMK on saanut palautetta niin matkailusta, viestinnästä, kuvataiteesta, kuin IT-puoleltakin siitä, ettei oikein ole tekemisen meininki tässä nyt. Leipääntymistä ja sensellaista havaittavissa.

Kumpi tässä mielestäsi olisi loogisempi ratkaisu, jos näistä kahdesta pitää valita:
1. Lopettaa tarpeettomana tuollaiset koulutuslinjat, joissa opetus on täyttä paskaa.
2. Ruveta maksamaan noilla koulutuslinjoilla opiskeleville nuorille tuon paskan kuuntelemisesta suurempaa opintorahaa, kun niillä on elämä niin kamalan tiukkaa.

 

[Jurvanen]

Luulisi lukutaitoisen huomaavan, että käytin omiani lainausmerkeissä. Se oli ns. lausahdus jonkun ihan fiktiivisen kaverin suusta, eikä suora lainaus sun jutuista. Mutta nää on vaikeita asioita ilvesfaneille ja älähtää jos kalahtaa. Russuta sä sitä pilkkua ja kehityskykyhyppy. <3

Lisäksi - oli keskustelussa sitten opiskelijat, työttömät, tai muut, niin aina löytyy joku, jolla on kaikki huonommin. TJEU: oma asenne, kun joku mussuttaa Iltalehdessä omaa köyhyyttään. Aina löytyy jotain tuhistavaa, että et sä vielä mikään oikea köyhä ole. Katoku on tää yksi Lahtine, jolla ei ole edes.. (itse itsessäni ainakin huomannut tuon asenteen. Sinussakin olin löytävinäni etäisesti tuohon suuntaan viittaavaa)

Kumpi tässä mielestäsi olisi loogisempi ratkaisu, jos näistä kahdesta pitää valita:
1. Lopettaa tarpeettomana tuollaiset koulutuslinjat, joissa opetus on täyttä paskaa.
2. Ruveta maksamaan noilla koulutuslinjoilla opiskeleville nuorille tuon paskan kuuntelemisesta suurempaa opintorahaa, kun niillä on elämä niin kamalan tiukkaa.

Sä voisit ainakin skipata suosiolla väriopin tunnit, kun kaikki on niin mustaa ja valkoista että huh.
Jos noista kahdesta pitää valita, niin 2., koska ei kaikista nyt vain ole insinööreiksi, eikä lääkäreiksi. Ja tarvitaan niitä medianomeja ja matkailualan rautaisia ammattilaisiakin tässä maailmassa. Ja lisäksi oli tuo aiemmin kirjoitettu syrjäytymispuoli.
Vertaanko mä taas niihin työttömiin? Mitä suurta ja mahtavaa 20-vee työtön on tehnyt, että saa huomattavasti 20-vee opiskelijaa enemmän? No, toisaalta. Työttömätkin pitäisi ampua.

Mutta ei tämä koulutusjärjestelmä meillä ole mitenkään täydellinen. Ala-asteen natsikuri toki on vaihtunut opettajiksi, joille oikeasti uskaltaa puhua (parhaassa tapauksessa) ja kreationismikaan ei ole saanut jalansijaa, mutta tosiaan tuo eri amkkipuolilla oleva tietty leipääntyminen on ainakin hitusen huolestuttavaa. Ja tuollaista lopparipaskaa ei ikinä pitäisi päästää läpi mistään. Salaliitot salaliittoina ja liskoina, mutta kyllä edes kieliopin pitäisi olla ylemmän korkeakoulututkinnon edellyttämällä asteella.

Onko muuten Turun puolella seurattu tuota CoastAL-touhua (coastal.fi)? Eli Satakunnan ammattikorkean ja Turun vastaavan yhteisviritys? Miten tuo toimii ihan käytännössä? Ainakin täysin sama leiska sivuissa, kuni Samkin vastaavissa. Lieneeköhän yhtä sekavakin?
Aikoinaan tuota puskettiin pystyyn hirveällä innovaatiolla, koska valtion vaatimukset, mutta missä hapessa CoastAL on nyt? Ja mikä se edes on? tuolla lukee, että "opiskelijat voivat osallistua toisen ammattikorkeakoulun opintoihin maksutta", mutta vaikuttaa koko sivu olevan oikeastaan tuon ilmoittamisen ja opetuskuntien rinkivänkäyksen (lausutaan porilaisittain) keskukseksi. Kokouspalkkioita ja Suomi nousuun.

Joskus yllätyin jääkiekkojoukkueiden puuhastelumeiningistä. että niin isolla budjetilla pidetään tuollaista touhua. Kun pääsin läheltä päättävien elinten toimintaa seuraamaan, niin sama tulee mieleen myös ammattikorkeiden kohdalla.

EDIT: jaa sä olitkin noin trollilinjalla liikenteessä. Jatkakaa.

 

[Kirjoittelija]

Vertaanko mä taas niihin työttömiin? Mitä suurta ja mahtavaa 20-vee työtön on tehnyt, että saa huomattavasti 20-vee opiskelijaa enemmän? No, toisaalta. Työttömätkin pitäisi ampua.

20-vuotias työtön ei ansaitse enempää, eikä se enempää myöskään saa. Sillä työttömyystuella ostetaan yhteiskuntarauhaa. Jos huono-osaiselta nuorelta (jollaisia työttömät usein ovat) loppuu rahat, se lähtee herkästi rötöstelemään ja riehumaan. Opiskelijoilla ei ole läheskään yhtä suurta tarvetta yhteiskunnan tuille, koska ne ovat hyväosaisista perheistä ja saavat rahaa porukoiltaan ja työnteosta.

 

[Valioyksilö]

Kohta se alkaa, yliopistotaival nimittäin. Punnersin itseni sisään Helsingin yliopiston Taloustieteen laitokselle. Malttamattomana odottelen tulevia opiskeluja, olen selaillut opinto-oppaita ja miettinyt sivuainetta, jossa valinnanvaikeus on vielä joskus edessä. Positiivisena ongelmana on, että moni aihepiiri kiinnostaisi sisällyttää opintoihin. Vähän jännittää pärjääminen yliopiston pakollisissa ruotsin opinnoissa ja tilastotieteen kiemurat. Noh, kunhan läpi pääsisi.

Kimurantimpi homma on nyt asunnon ja asuntolainan kanssa. Oman pankin kanssa olen menossa neuvottelemaan, että mitäs lyhennyksille nyt sitten tehdään. Onko täällä muita vastaavassa tilanteessa olleita? Onkohan mitään mahdollisuutta, jos oma pankki ei suostu tulemaan vastaan tai ehdot liian kovat/kalliit, voisiko muita pankkeja tässä taloustilanteessa kiinnostaa opiskelijan tuloilla sätkivä, lyhennysvapaata vaativa asuntovelallinen, jonka asunnon nykyinen vakuusarvo tosin kattaa olemassaolevan lainan määrän 100%?

 

[Beagle Boy]

Vähän jännittää pärjääminen yliopiston pakollisissa ruotsin opinnoissa ja tilastotieteen kiemurat. Noh, kunhan läpi pääsisi.

Kannattaa aloittaa ruotsin opiskelu heti, jos koet sen haastavaksi. Kielikeskuksella on ohjelmassa aivan alkeiskursseja joista aloittaa.

Itselle ruotsin kurssi oli myös haaste. Lähinnä toki henkinen sellainen.

 

[TosiFani]

Kannattaa aloittaa ruotsin opiskelu heti, jos koet sen haastavaksi. Kielikeskuksella on ohjelmassa aivan alkeiskursseja joista aloittaa.

Itselle ruotsin kurssi oli myös haaste. Lähinnä toki henkinen sellainen.

Ruotsin oppii lukemalla, ei se sen ihmeellisempää ole.

 

[Kirjoittelija]

Ruotsin oppii lukemalla, ei se sen ihmeellisempää ole.

Ruotsia kuten kaikkia muitakin kieliä oppii puhumalla. Mutta eihän yliopiston pakollisen ruotsin tarkoitus olekaan se, että siellä ihmiset ruotsiksi oppisivat kommunikoimaan, vaan RKP:n miellyttäminen.

 

[Elazi]

Sattuipa sopivasti tämä ketju, olen keväällä valmistumassa amk:sta ja tässä oon alkanu pähkäillä, pitäskö pyrkiä TKK:lle diplomi-inssin papereita hakemaan. Suurin huoli on, mistä löytää aikaa perheelle, opiskeluille ja elannon tienaamiseen?

Nyt on hyvä päivittää tilanne, sillä juhannuksen alla tuli DI:n paperit Aallosta taskuun. Kaiken kaikkiaan kolme lukuvuotta kesti valmistuminen, kurssit (120op) sain suoritettua kahden ekan vuoden aikana ja viimeisen lukuvuoden aikana tein diplomityön, joka hieman viivästyi töiden takia. Kahden ekan vuoden aikana en tehnyt juuri ollenkaan töitä opiskeluiden ohella. AMK-opiskeluihin verrattuna viikoittainen työmäärä yliopistossa oli selvästi suurempi ja rahallisestihan opiskeluaika oli tiukkaa, mutta näin jälkikäteen mulla on kuitenkin todella hyvä fiilis että suoritin maisterivaiheen.

 

[Valioyksilö]

Kannattaa aloittaa ruotsin opiskelu heti, jos koet sen haastavaksi. Kielikeskuksella on ohjelmassa aivan alkeiskursseja joista aloittaa.

Itselle ruotsin kurssi oli myös haaste. Lähinnä toki henkinen sellainen.

Tänks. Onko varsinaiset opinto-oppaaseen kuuluvat kurssit siis lähtötasoltaan lukioruotsia? Muistaakseni vetelin lukiossa ruotsista 6-7 numeroita, mutta siitä aikaa on jo melkein kymmenen vuotta. On kyllä erikoinen muinaisjäänne tämä ruotsin opiskelu joka koulutusasteella. Eihän jokainen korkeakoulutettu suinkaan päädy ruotsintaitoa vaativiin virkamiestehtäviin, vaikka etua siitä työnhakijalle toki on.

 

[MPN]

Ruotsin pystyy myös skippaamaan kokonaan. Niin AMK:sta kuin yliopistostakin. Lukiosta/Amiksesta ei hajua

 

[sinikettu]

Ruotsin pystyy myös skippaamaan kokonaan. Niin AMK:sta kuin yliopistostakin. Lukiosta/Amiksesta ei hajua

Lisätietoa tästä? Oon joskus kuullut jotain samanlaista huhua. Huhuksi se on toisaalta jäänytkin.

 

[TosiFani]

Ruotsin pystyy myös skippaamaan kokonaan. Niin AMK:sta kuin yliopistostakin. Lukiosta/Amiksesta ei hajua

Miten? Virkamiesruotsi on käsittääkseni pakollinen osa kieliopintoja. Tietysti vapauttavalla koneella saa skipattua, mutta silloin täytyy osata.

Ruotsin opiskelussa tärkeintä on työn tekeminen eli kannattaa tehdä tehtävät itse ja lukea sanat tuntien jälkeen, eikä jättää niitä vain tenttiin valmistautumiseen. Useimmiten ruotsin vaikeus on asenne kysymys, kirotaan pakkoruotsia ja kiukutellaan, unohdetaan työ. Virkamies ruotsi ei ole mahdoton kurssi, vaatii ahkeruutta, ei muuta.

 

[Ollakseni]

Itse aloitan opiskelut ensi viikolla ja ruotsi on jotenkin hallussa. Tähän kylkeen tuleva HBL mummon ja isän toimesta niin kelpaa se. Matematiikan suhteen olen enemmän huolissani sillä energia meni niillä tunneilla lähinnä perseilyyn.

 

[sampio]

Nyt on hyvä päivittää tilanne, sillä juhannuksen alla tuli DI:n paperit Aallosta taskuun. Kaiken kaikkiaan kolme lukuvuotta kesti valmistuminen, kurssit (120op) sain suoritettua kahden ekan vuoden aikana ja viimeisen lukuvuoden aikana tein diplomityön, joka hieman viivästyi töiden takia. Kahden ekan vuoden aikana en tehnyt juuri ollenkaan töitä opiskeluiden ohella. AMK-opiskeluihin verrattuna viikoittainen työmäärä yliopistossa oli selvästi suurempi ja rahallisestihan opiskeluaika oli tiukkaa, mutta näin jälkikäteen mulla on kuitenkin todella hyvä fiilis että suoritin maisterivaiheen.

Onnittelut suorituksesta! Itsekin väänsin itseni maisteriksi tosin kokonaan toiselle alalle amk-tutkintoon nähden, paperit tuli taskuun kesäkuun eka. Neljä vuotta meni töiden ohessa nollasta aloittaen, toki kieliopinnot kuten tuon edellä puhuttaneen ruotsin sain kuitattua amk-suoritteilla. Ei kyllä masenna yhtään, ettei tartte miettiä esseiden aikarajoja tai kokoontumisia 60 kilsan päässä töiden päätteeksi, vaan voi keskittyä ihan vain duuniin.

 

[Elazi]

Onnittelut suorituksesta! Itsekin väänsin itseni maisteriksi tosin kokonaan toiselle alalle amk-tutkintoon nähden, paperit tuli taskuun kesäkuun eka. Neljä vuotta meni töiden ohessa nollasta aloittaen, toki kieliopinnot kuten tuon edellä puhuttaneen ruotsin sain kuitattua amk-suoritteilla. Ei kyllä masenna yhtään, ettei tartte miettiä esseiden aikarajoja tai kokoontumisia 60 kilsan päässä töiden päätteeksi, vaan voi keskittyä ihan vain duuniin.

Jep tuo pelkästään työhön keskittyminen on iso asia, samalla meillä perheen rahatilanne helpottu huomattavasti mikä myös lieventää elämän stressaavuutta.

Yksi positiivinen asia tuli vielä mieleen. En suorittanut lukiossa kuin yhden kemian ja yhden fysiikan kurssin, joten suoraan Aalto-yliopistoon (tuolloin TKK) pääseminen olisi ollut kovan työn alla ellei jopa mahdotonta. Nyt pääsin AMK:uun (taivutetaanko se noin?) ja vaikka siellä varmaan yhdet kurssit lisää tuli aineita opiskeltua, ei kurssien suorittamattomuus ollut enää esteenä. Toki fysiikan opintojen vähyys hieman vaikeutti omaa opiskelu-urakkaa alkuun, mutta hyvin sain silti kurssit suoritettua.

 

[JYP#44]

AMK-opiskeluihin verrattuna viikoittainen työmäärä yliopistossa oli selvästi suurempi ja rahallisestihan opiskeluaika oli tiukkaa, mutta näin jälkikäteen mulla on kuitenkin todella hyvä fiilis että suoritin maisterivaiheen.

Onnittelut valmistumisesta! Itse repäisin AMK-insinöörin paperit menneenä keväänä ja nyt tässä mietiskelen omaa tulevaisuuttani. Aika nihkeältä vaikuttaa työllistyminen, jopa "ammatillisesti alakanttiin" olevia työpaikkoja tuntuu olevan kiven alla. Ei oikein nappaa tilanne. Sen takia olen miettinyt jatkokouluttautumista vaikka koko AMK-opintojen ajan uhosin että kouluni ovat tässä enkä enää ikinä aio opiskella.

Lainaamaani kohtaa haluan kommentoida että varmasti yliopistossa joutuu tekemään enemmän töitä kuin AMK:ssa. Ainakin meillä tuo koulu oli sellainen höpöhöpö-koulu että valehtelematta en tehnyt läksyjä ikinä. Ainoastaan tentteihin luin parina vikana iltana ja sitten tietysti jotain kurssitöitä joutui väkäämään joillakin kursseilla. Toki tällä tyylillä ei kaikki kokeet ykkösellä menneet läpi, mutta yllättävän monet menivät. Ja nekin jotka eivät menneet läpi, niin pari tenttiä sain lopulta läpäistyksi ihan vain käymällä juttelemassa opettajan kanssa. Töissäkin olin melkein enemmän kuin koulussa opintojen aikana. Näistä seikoista huolimatta suoritin tutkinnon määräaikaa nopeammin. Olen täällä Jatkiksessa monesti kritisoinut AMK:n turhuutta kun missään ei tunnu olevan mitään järkeä, ja opettajat suunnilleen työntävät oppilaat sen aidan yli siitä matalimmasta kohdasta että koulu saa varmasti valmistuvia opiskelijoita ja niistä rahat. Yliopistossa varmasti tahti muuttuisi, ja sekös tässä mietityttää että pärjäisinkö sitten siellä lopulta tälläisenä laiskana opiskelijana. Enkä ole toisaalta yhtään perehtynyt siihen pääsisikö noilla minun papereillani opiskelemaan mihinkään.

Onnittelut kaikille kouluihinsa päässeille! Etenkin AMK-opiskelijoille toivon että teille ei jäisi yhtä negatiivinen kuva puljusta kuin minulle jäi.

 

[Elazi]

Yliopistossa varmasti tahti muuttuisi, ja sekös tässä mietityttää että pärjäisinkö sitten siellä lopulta tälläisenä laiskana opiskelijana. Enkä ole toisaalta yhtään perehtynyt siihen pääsisikö noilla minun papereillani opiskelemaan mihinkään.

Tuo riippuu monesta asiasta, mua - ja muita samaan aikaan maisterivaiheen aloittaneita - auttoi se, että meillä oli todella tiivis noin kymmenen hengen ryhmä, joilla oli lähes aina aikaa toisille. Whatsapp-ryhmåssä jaettiin vinkkejä kotitehtäviin ja tehtäviä tehtiin yhdessä myös koululla. Toki ryhmässä oli pari sellaistakin, jotka tekivät enemmän oikeita töitä ja lähinnä kopioivat toisten ratkaisemat koulutehtävät, mutta oppivat asiat kohtalaisen hyvin ainakin opiskelumenestyksestä päätellen eikä tuo ainakaan itteä haitannut, kun ryhmätehtävissä olivat hyvin läsnä.

Oma puoli oli rakennetekniikka, ja tuonne pääsyvaatimuksena tais olla n. 4 keskiarvo AMK:sta ja motivaatiokirjeeseen kannatti panostaa. Myös CV piti myös hakrmukseen liittää, mutta mitään pääsykokeita ei ollut.

 

[MPN]

Itsellä oli motivaatiokirjeessä otsikko ja kaksi riviä (tai oikeammin puolitoista riviä) tekstiä . Muistaakseni vielä jotenkin "haluan päivittää tutkintoni X:stä Y:hyn ja opiskelumotivaatiota löytyy". Kyllä silti sisälle pääsi. Muistaakseni hakijoita oli n.150 joista 30-40 pääsi sisään kyseiselle linjalle. Joten ei tuo motivaatiokirje ainakaan itsellä ollut tärkeä eikä mistään papereista selvinnyt että se olisi tärkeä (vain se että se on pakollinen). Eli AMK:n painotettu keskiarvo (tai kandi-vaiheen), työkokemus ja ensisijainen hakuvaihtoehto toivat pisteitä, eli motivaatiokirjeellä ei ollut mitään väliä.

 

[JYP#44]

Itsellä oli motivaatiokirjeessä otsikko ja kaksi riviä (tai oikeammin puolitoista riviä) tekstiä . Muistaakseni vielä jotenkin "haluan päivittää tutkintoni X:stä Y:hyn ja opiskelumotivaatiota löytyy". Kyllä silti sisälle pääsi. Muistaakseni hakijoita oli n.150 joista 30-40 pääsi sisään kyseiselle linjalle. Joten ei tuo motivaatiokirje ainakaan itsellä ollut tärkeä eikä mistään papereista selvinnyt että se olisi tärkeä (vain se että se on pakollinen). Eli AMK:n painotettu keskiarvo (tai kandi-vaiheen), työkokemus ja ensisijainen hakuvaihtoehto toivat pisteitä, eli motivaatiokirjeellä ei ollut mitään väliä.

Mitä tuo boldattu oikein pitää siis sisällään? Ja voitko kertoa millaisella keskiarvolla itse pääsit sisään? Oma "taktiikkani" AMK:ssa oli että panostan vain tärkeisiin kursseihin ja lopuissa riittää se että kokeet läpäisee. "Tärkeillä aineilla" tarkoitan matematiikkaa, äidinkieltä, Ruotsia, johtamista ja tietotekniikkaa. Noista mulla oli kaikki nelosta-vitosta, paitsi Ruotsi jonka huonoista lähtökohdista onnistuin taistelemaan kolmosena ulos. On mulla sitten muista aineista aika paljon ykkösiä ja kakkosiakin. Keskiarvoa en ole varmaan ikinä laskenut, olisikohan kolmosen paikkeilla? Täytyy melkein kaivaa todistus esiin ja laskea, niin mahdollisesti voi jo tässä vaiheessa lopettaa yliopisto-opiskelun pohtimisen.

Toisaalta aika ikävää että kurssien numerot vaikuttavat noin paljon yliopistoon hakemisessa. Ainakin meillä nuo arvosanat tunnuttiin annettavan arvotalaulun soidessa taustalla. Paras omalle kohdalleni osunut esimerkki oli kun jonkun kurssin arvosana annettiin erään työn perusteella. Minä tein työn ja palautin sen ajoissa saaden arvosanan 1. Eipä siinä mitään, kuvittelin että kai sitten oli suht paska työ ja arvosana oli oikea. Puoli vuotta myöhemmin kaverini joka ei ollut ajoissa saanut kyseisen kurssin työtä palautettua, halusi suorittaa rästissä olevan kurssin pois ja osti minulta tuon kurssityöni ja palautti sen puolisen vuotta yli deadlinen. Mitään muita muutoksia tämä ei työhön tehnyt kuin vaihtoi oman nimensä minun tilalle. Nyt tämä sama työ myöhässä palautettuna tuotti arvosanan 4 :D. Opettajalle ei tietenkään voinut mennä sanomaan mitään, koska oltaisiin jääty kiinni työn kierrättämisestä. Mutta toisaalta sain takaisin eräässä uusintatentissä. Eräs opettaja piti varsin vaativan tentin, josta luokan priimuksetkin pääsivät läpi jollain 2-3 arvosanoilla. Minä kävin muistaakseni kahdesti yrittämässä uusintatentissä läpäisemättä koetta, kunnes opettaja kutsui minut suulliseen tenttiin. Suullisessa tentissä jauhoimme tunnin verran paskaa suurimmilta osin ohi aiheen, mutta juteltavaa riitti ja hauskaa oli. Lopulta opettaja rätkäisi minulle tämän suullisen tentin jälkeen arvosanan 4.

 

[Ollakseni]

Katso starttiviikon suunnitelmaa:
-Alkuperäisten todistusten tarkastus.
Siis pitääkö mulla olla todistuksia mukana? Voi vittu. Vois muuttaa Norjaan.

 

[lempoo]

Itse aloitin vuosi sitten maisterivaiheen DI-opinnot Aallossa AMK:n jälkeen. Tarkempia tilastoja hausta en ole katsonut, mutta aritmeettinen keskiarvoni AMK:sta oli suunnilleen 3,20 (tärkeämpien kurssien ka ~4), minkä takia panostin motivaatiokirjeeseen suht paljon ja uskon, että yhdessä monipuolisen CV:n kanssa motikirje vaikutti paljon hyväksytyksi tulemiseen. Alunperin en uskonut mahdollisuuksiin päästä Aaltoon vaan pidin Lappeenrantaa todennäköisempänä, mutta lopulta asiassa kävikin juuri päinvastoin. Eli kannattaa hakea vaikkei "varmaa" paikkaa olisikaan tiedossa.

Sen mitä vuodessa on oppinut, niin sillä työmäärällä millä ennen sai kurssista 4-5, riittää nykyään ehkä arvosanaan 1-2. Keskiarvo huitelee nyt kolmosen paremmalla puolella muutaman priorisointiykkösen alentamana. Kuitenkin kursseista tuntuu jäävän nykyään jotain mieleenkin, kun ennen on tullut mentyä vähän sinne päin arvosanat edellä. Koska opintoja on vain se 90 op + dippa, niin turhia kursseja ei oikeastaan ole mikä auttaa pitämään motivaation korkealla jopa siinä kahdeksan 5 op:n kurssin sumassa, joka tuossa keskitalvella synkimpään vuodenaikaan oli. Silloin huomasi toden teolla mikä ero AMK:lla ja yliopistolla on, kun oli pakko priorisoida tekemisiä, kun tunnit eivät päivässä enää riittäneet kaikkien tehtävien ja tenttiinlukujen laadukkaaseen hoitamiseen. Tämän lisäksi, kun siltaopintoja ei kuulemma saa enää järjestää niin kanditason kursseja on pakko ollut itsenäisesti lukea HOPSin kurssien lisäksi, jotta pohjatiedot olisivat riittävät muuhun kuin ulkoaopetteluun. Nykyinen pääaineeni ei siis ole 1:1 AMK:n suuntautumisen kanssa. Opiskelu tapahtuu myös englanniksi, mikä alussa tuotti hankaluuksia vaikkei englannin taidoissa mitään vikaa ollut, ei ollut vain koskaan tullut oikeasti käytettyä sitä kunnolla eikä varsinkaan puhuttua saati esiinnyttyä kurssin edessä esittelemässä jotain harkkatyötä.

Tähän asti olen ollut helvetin tyytyväinen valintaan jatkaa opintoja ja kehotan sitä harkitsevia rohkeasti yrittämään onneaan jos mikään ei ole esteenä ja oikeasti motivaatiota löytyy. Nyt todennäköisesti elämän viimeinen lukukausi edessä, jonka jälkeen pääsee toivottavasti keskittymään yhteen työhön ja kehittymään siinä!

 

[motamoro]

@JYP#44

Painotettu keskiarvo lasketaan niistä arvosanoista mistä on numeerinen arvostelu (ei sis. hyväksytty/hylätty, eikä opinnäytetyötä).

Laskutapa siis seuraava:
5op X arvosana 3 = 15
2op X arvosana 5 = 10

Sitten lasketaan yhteen nuo tulot ja jaetaan kokonaisopintopistemäärällä*.
25 / 7 = 3,57 painotettu keskiarvo.

*Käsittääkseni kokonaisopintopistemäärä tarkoittaa vain niitä mitä on käytetty keskiarvon laskentaan, ei suoritetun tutkinnon opintopistemäärää.

 

[MPN]

@JYP#44 tuo ylempi eli @motamoro on oikeassa, eli juurikin tuolla tavalla.
Itselläni painotettu keskiarvo taisi olla 3.2, täydet työkokemuspisteet ja hakutoiveena oli tuo nykyinen ykkösenä. Muistaakseni vastasi 4.6 painotettua keskiarvoa ilman työkokemuspisteitä ja hakutoivepisteitä. 4.4 ilman työkokemuspisteitä mutta hakutoivepisteillä. Tai jotain aika lähelle kuitenkin.

Nyt on varmaan aika lähellä se valmistumisen painotettu keskiarvo yliopistossa. Se on 3.25, pääaineen keskiarvo 5.00 (sama painotettuna), sivuaine sitten taas painotettuna 2.00. Painotettu keskiarvo oli 2015 alkuvuonna yli 4. Sitten tuli kasa vaativia kursseja ja töissä oli helvetinmoinen kiire, tuloksena 17 noppaa (4 kurssia) arvosanalla 1 ja 4 noppaa (yksi kurssi) arvosanalla viisi. Eli prioriteetiksi asetin pääaineen kurssin ja tein kaikissa muissa vain sen läpipääsyyn vaadittavan määrän, joka tiputti helvetin sitten kaikkien kurssien painotettua keskiarvoa. Jos tuon yhden suman jättää kattomatta, niin pääasiassa 4 ja 5 löytyy, yksi 3 ja yksi 2 arvosanalla suoritettu kurssi. Eli arvosanat nousivat hieman AMK:n nähden, joka ei sinänsä ole yllätys. Yliopistoon asti surffailin koulut läpi, kun tuollaisiin ns. normaaleihin keskiarvoihin selvisi helposti tekemättä oikeastaan lainkaan töitä. Lukiokin meni käytännössä lukematta läpi ja AMK oli ehkä vieläkin helpompi. Varsinkin AMK:n matikat ja fysiikat olivat helpompia kuin lukiossa.

 

[Ahar]

Kannanpa oman vaatimattoman korteni tähän kekoon. Reilut kuusi vuotta sitten sain oudon päähänpinttymän, kun nuoria oikeustieteen opiskelijoita alkoi koko ajan hyppimään silmille, vaikka heillä ei ollut oikeastaan minkäänlaista tietämystä suurin piirtein mistään.

Päätin sitten vanhoilla päivillä piruuttani hakea oikeustieteelliseen, ja yllätykseni oli melko suuri, kun lähestulkoon lukematta sisälle pääsin. Mikäs tässä töiden ohessa on opiskella, mutta pakko myöntää, että suurimmalla osalla alan opiskelijoita ei ole minkäänlaista käsitystä todellisuudesta. Käsittämättömiä fanaatikkoja.

Pikkuhiljaa opiskellen todennäköisesti noin kahden vuoden kuluttua paperit ulos. Sitten pitää alkaa miettimään, että mitäköhän sitä isona tekis....