Jaahas jaahas. Pienenä tuli katseltua kaikki Disneyn pätkät, Hopeanuolet ja Transformersit. Pikku Kakkosta katsottiin myös. Ja luettiin Tinttiä, Asterixia, Mustanaamiota, Lucky Lukea ja Korkeajännityksiä. Omalla tavallaan klassikkoja kaikki, mielestäni puhuvien koirien tai robottien katsominen ei sulje pois sitä vaihtoehtoa että voisi pitää myös ihmishahmoista. Tavallaan käy sääliksi tätä nuorinta sukupolvea, joka hyvän ja opettavaisen viihteen sijaan katsoo jotakin täyttä paskaa kuten Pipsa Possua ja muuta samanlaista aivotonta sontaa. Donnerwetter jne.